Näin tätini testamentin, hän pyytää apua joka päivä minulta ja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ottaisitte asian puheeksi, täti luulee meitä varakkaiksi vaikka ollaan ihan perusduuneissa. Käsitys bensan jne. hinnoista on epätodellinen. Olettaa että kuuluu sukulaisten auttaa ilmaiseksi, kahvia ei keitä edes itselleen saati osta. Pihi on, voiko huoli ilmoituksen tehdä nimettömänä? Ja mitä se auttaa, kun hän varmaan toteaa sukulaiset auttaa.

Laitat huoli ilmoitukseen voitte laittaa että ette auta enää. Melko törkeää jättää ilman perintöä jos toiset auttaa koko ajan.

Mitä se täti tekee sitten kun tarvitsee vielä enemmän apua?

Perintö ei mielestäni kuulu tähän. Sen sijaan se kuuluu, että tädillä olisi nähtävästi varaa korvata esim. bensat auttajalleen. Kyllä jonkinlainen kulukorvaus on paikallaan ja se on vain hyvätapaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksikähän kaikki luulee että perintöä ois tiedossa. Eikös tuo nyt ole niin että jokainen päättää itse mikä elämänsä aikana tienaamien rahojen kohtalo on?

Kaikki perintö ei ole itse tienattu. Meidän suvun henkilö on koko aikuisuutensa ollut sairauseläkkeellä eli ei ole tienannut mitään. Mutta omistaa suvun tilaa ja metsiä jotka on perinteisesti siirtyneet nuoremmille sukupolville. Sitten tähän väliin tuleekin häntäheikkejä niin että esi-isätkin kääntyvät haudoissaan.

Vähän samalaista. Molemmille vanhemmilleni jäi perinnöksi maata ja metsää. He ovat myyneet kaiken pois, ja jättävät kuulemma meille 3 lapselle sitten silkkaa rahaa, ja mökin, ja talon. 

Tosiasiassahan tuo silkka raha häviää kaikista helpoiten kankkulan kaivoon jo heidän eläessään. Lisäksi sukujen maat on nyt myyty, eikä kukaan meistä voi enää niitä koskaan omistaa. Testamentissa pitäisi oikeasti voida määritellä mitä perinnöllä saa tehdä, koska isovanhempamme eivät todellakaan olisi halunneet että maat myydään, vaan ne jätettiin PERINNÖKSI juuri siitä syystä että pysyvät suvussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni aloittajan asenne on jotenkin outo. Sukulaista autetaan ihan pyyteettömästi, ei siksi että tämä jättäisi perinnön auttajalleen.

Kuten useimmat tietävät seurakuntien jäsenmäärät laskevat, joten seurakunnan toiminnalle nämä perinnöt ovat melkoisen tärkeitä nykypäivänä ja monet vanhat ihmiset kyllä tietävät onneksi tämän.

Mielestäni sinun asenteesi on outo. Hyppyytät sukulaista ilmaiseksi, vaikka voisit hänelle maksaa siitä myös vaivanpalkkaa.

Minä olen nuori ihminen, alle 30-vuotias (ja vielä mies, jos sillä on merkitystä). Olen sitä mieltä, että en tarvitse vaivanpalkkaa siitä, jos jotakuta avuntarvitsijaa autan.

Oletko yhä samaa mieltä, jos teet sitä päivittäin ja siitä on sinulle vain kuluja? Vuodesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni aloittajan asenne on jotenkin outo. Sukulaista autetaan ihan pyyteettömästi, ei siksi että tämä jättäisi perinnön auttajalleen.

Kuten useimmat tietävät seurakuntien jäsenmäärät laskevat, joten seurakunnan toiminnalle nämä perinnöt ovat melkoisen tärkeitä nykypäivänä ja monet vanhat ihmiset kyllä tietävät onneksi tämän.

Mielestäni sinun asenteesi on outo. Hyppyytät sukulaista ilmaiseksi, vaikka voisit hänelle maksaa siitä myös vaivanpalkkaa.

Minä olen nuori ihminen, alle 30-vuotias (ja vielä mies, jos sillä on merkitystä). Olen sitä mieltä, että en tarvitse vaivanpalkkaa siitä, jos jotakuta avuntarvitsijaa autan.

Oletko yhä samaa mieltä, jos teet sitä päivittäin ja siitä on sinulle vain kuluja? Vuodesta toiseen.

Älä nyt, hänellä on VIELÄ mies! :D

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan enää auta toisia hyvää hyvyyttään? Siksi että itsellekin tulee hyvä mieli, ja ehkä välillä saa itse apua tarvitessaan? Välillä vihaan millaisia ihmisistä on tullut, ja olen alta 40v.

Joo ja itse varmaan oletkin sitonut itsesi johonkin kaukaiseen sukulaiseen, jolle käyt joka päivä tekemässä palveluksia ja olet tehnyt näin jo vuosien ajan joka päivä? Tiedän monia ihmisiä, jotka kritisoivat sitä, että ei saisi olla maksullisia seurapalveluita vanhoille ihmisille ja että kyllä lähimmäisiä pitää auttaa ilmaiseksi, mutta eivät itse kuitenkaan ole valmiita käyttämään aikaansa moiseen hommaan, kun itsellä on mukamas aina meneillään jotain tärkeämpää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni aloittajan asenne on jotenkin outo. Sukulaista autetaan ihan pyyteettömästi, ei siksi että tämä jättäisi perinnön auttajalleen.

Kuten useimmat tietävät seurakuntien jäsenmäärät laskevat, joten seurakunnan toiminnalle nämä perinnöt ovat melkoisen tärkeitä nykypäivänä ja monet vanhat ihmiset kyllä tietävät onneksi tämän.

Mielestäni sinun asenteesi on outo. Hyppyytät sukulaista ilmaiseksi, vaikka voisit hänelle maksaa siitä myös vaivanpalkkaa.

Minä olen nuori ihminen, alle 30-vuotias (ja vielä mies, jos sillä on merkitystä). Olen sitä mieltä, että en tarvitse vaivanpalkkaa siitä, jos jotakuta avuntarvitsijaa autan.

Niin oletkin vielä nuori.

Entä jos avuntarve jatkuu vuosia ja tosiaankin jopa päivittäin?

Yhtään ei haittaisi että olisit itsestäänselvyys, pelkkä hyödyke ja arvostus menisi ihan muualle?

Kummasti voi silmät avautua ja mieli muuttua kun ikää tulee ja nuoruuden kirkasotsaisuus ja sinisilmäisyys hivenen hälvenee..

Onko arvostus mielestäsi rahaa perinnön muodossa? Minun mielestäni ei ole. Se on yhteistä aikaa ja mukavia muistoja.

Miehen täti testamenttasi tilukset ja sijoitukset jne seurakunnan nuorisotyöhön. Yllärinä kaupunkiasunnon myynnistä saatu hinta jaettiin tasan hänen sisarustensa lapsille (omat sisarukset eivät olleet enää elossa, eikä omia lapsia). Heitä oli paljon, mutta jokaiselle tuli verojen jälkeen noin kymppitonni. Ei ollut odottanut mitään, eikä kukaan muukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni aloittajan asenne on jotenkin outo. Sukulaista autetaan ihan pyyteettömästi, ei siksi että tämä jättäisi perinnön auttajalleen.

Kuten useimmat tietävät seurakuntien jäsenmäärät laskevat, joten seurakunnan toiminnalle nämä perinnöt ovat melkoisen tärkeitä nykypäivänä ja monet vanhat ihmiset kyllä tietävät onneksi tämän.

Mielestäni sinun asenteesi on outo. Hyppyytät sukulaista ilmaiseksi, vaikka voisit hänelle maksaa siitä myös vaivanpalkkaa.

Minä olen nuori ihminen, alle 30-vuotias (ja vielä mies, jos sillä on merkitystä). Olen sitä mieltä, että en tarvitse vaivanpalkkaa siitä, jos jotakuta avuntarvitsijaa autan.

Niin oletkin vielä nuori.

Entä jos avuntarve jatkuu vuosia ja tosiaankin jopa päivittäin?

Yhtään ei haittaisi että olisit itsestäänselvyys, pelkkä hyödyke ja arvostus menisi ihan muualle?

Kummasti voi silmät avautua ja mieli muuttua kun ikää tulee ja nuoruuden kirkasotsaisuus ja sinisilmäisyys hivenen hälvenee..

Onko arvostus mielestäsi rahaa perinnön muodossa? Minun mielestäni ei ole. Se on yhteistä aikaa ja mukavia muistoja.

Ei kaikki sukulaiset ole mukavia. Olet aika naiivi kommentteinesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni aloittajan asenne on jotenkin outo. Sukulaista autetaan ihan pyyteettömästi, ei siksi että tämä jättäisi perinnön auttajalleen.

Kuten useimmat tietävät seurakuntien jäsenmäärät laskevat, joten seurakunnan toiminnalle nämä perinnöt ovat melkoisen tärkeitä nykypäivänä ja monet vanhat ihmiset kyllä tietävät onneksi tämän.

Mielestäni sinun asenteesi on outo. Hyppyytät sukulaista ilmaiseksi, vaikka voisit hänelle maksaa siitä myös vaivanpalkkaa.

Minä olen nuori ihminen, alle 30-vuotias (ja vielä mies, jos sillä on merkitystä). Olen sitä mieltä, että en tarvitse vaivanpalkkaa siitä, jos jotakuta avuntarvitsijaa autan.

Niin oletkin vielä nuori.

Entä jos avuntarve jatkuu vuosia ja tosiaankin jopa päivittäin?

Yhtään ei haittaisi että olisit itsestäänselvyys, pelkkä hyödyke ja arvostus menisi ihan muualle?

Kummasti voi silmät avautua ja mieli muuttua kun ikää tulee ja nuoruuden kirkasotsaisuus ja sinisilmäisyys hivenen hälvenee..

Onko arvostus mielestäsi rahaa perinnön muodossa? Minun mielestäni ei ole. Se on yhteistä aikaa ja mukavia muistoja.

Yhteistä aikaa ja "mukavia" muistoja kuinka omalla kustannuksella kuskasi kiittämätöntä tätiä päivittäin vuosikausien ajan tädin asioilla :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni aloittajan asenne on jotenkin outo. Sukulaista autetaan ihan pyyteettömästi, ei siksi että tämä jättäisi perinnön auttajalleen.

Kuten useimmat tietävät seurakuntien jäsenmäärät laskevat, joten seurakunnan toiminnalle nämä perinnöt ovat melkoisen tärkeitä nykypäivänä ja monet vanhat ihmiset kyllä tietävät onneksi tämän.

Mielestäni sinun asenteesi on outo. Hyppyytät sukulaista ilmaiseksi, vaikka voisit hänelle maksaa siitä myös vaivanpalkkaa.

Minä olen nuori ihminen, alle 30-vuotias (ja vielä mies, jos sillä on merkitystä). Olen sitä mieltä, että en tarvitse vaivanpalkkaa siitä, jos jotakuta avuntarvitsijaa autan.

Niin oletkin vielä nuori.

Entä jos avuntarve jatkuu vuosia ja tosiaankin jopa päivittäin?

Yhtään ei haittaisi että olisit itsestäänselvyys, pelkkä hyödyke ja arvostus menisi ihan muualle?

Kummasti voi silmät avautua ja mieli muuttua kun ikää tulee ja nuoruuden kirkasotsaisuus ja sinisilmäisyys hivenen hälvenee..

Onko arvostus mielestäsi rahaa perinnön muodossa? Minun mielestäni ei ole. Se on yhteistä aikaa ja mukavia muistoja.

Mitäs siitä nuoruudesta ja kokemattomuudesta sanottiinkaan..

Aikansa voi tuntua tuolta mutta jossain vaiheessa tai tapauksissa silmät avautuvat hyväksikäytölle. Ei kovin mukavia muistoja silloin.

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa, ei olla saatu bensa tms. Antaa joka joulu joulutähden ja kortin, ollut aina tosi pihi eli siitä johtuu. Tiedän että tilillä on paljon rahaa, koska maksan hänen kanssaan laskut tietokoneella. Hänellä huono näkö. En tiedä miten edetä, vissiin entiseen malliin vaan.

Nyt kannattaa lopettaa kaikki kanssakäyminen tädin kanssa ja antaa sen itse hoitaa asiansa. Tiedät että mitään ei ole tulossa. Harmittaa sinua sitten jälkeenpäin vähemmän. Ei arvosta apuasi, joten parempi vaan että pärjäilee itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni aloittajan asenne on jotenkin outo. Sukulaista autetaan ihan pyyteettömästi, ei siksi että tämä jättäisi perinnön auttajalleen.

Kuten useimmat tietävät seurakuntien jäsenmäärät laskevat, joten seurakunnan toiminnalle nämä perinnöt ovat melkoisen tärkeitä nykypäivänä ja monet vanhat ihmiset kyllä tietävät onneksi tämän.

Mielestäni sinun asenteesi on outo. Hyppyytät sukulaista ilmaiseksi, vaikka voisit hänelle maksaa siitä myös vaivanpalkkaa.

Minä olen nuori ihminen, alle 30-vuotias (ja vielä mies, jos sillä on merkitystä). Olen sitä mieltä, että en tarvitse vaivanpalkkaa siitä, jos jotakuta avuntarvitsijaa autan.

Päivittäin?

Ap voi vedota työkiireisiin ja muuhun ja vähentää apua.Ehdota tädille että kysyy jotain apua sieltä seurakunnalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisit laittaa tädille sievän laskun tekemisistäsi. Ja selittää että olet antanut niin paljon aikaa että voisiko olla ystävällinen että joko testamentissa muistaa tai maksaa nyt per tunti esim.

Itse höösäsin ystävättären kanssa vuoden.Ostin ruokaa omaan piikkiin ja laitoin samoin autollani vein häntä pankkiin lääkärile mm. 

Kun hän kuoli ja säästin laskut ruokaostoksista en saanut penniäkään perijältä, joka oli aivan tuntematon ystävälle. Eivät olleet koskaan tavanneet.

Omaa tyhmyyttäni. 

No on kyllä ihan omaa tyhmyyttä olla kysymättä ystävältä tämän elossa ollessa kompensaatiota kuluista ja sen sijaan säästellä jotain kuitteja, jotka eivät myöskään sille perijälle todista yhtään mitään - voinhan minäkin mennä esittelemään jotain vanhoja ruokakuittejani ja väittää niiden olevan ruoka-apua vanhukselle. En itsekään antaisi rahaa tuollaisessa tilanteessa.

Mutta se kyllä ihmetyttää, että tässä ketjussa on jo useita vastauksia tyyliin "autoin ystävää pyyteettömästi enkä edes miettinyt perintöä, mutta kun tajusin etten saa perintöä niin alkoi kyllä kyrsiä". Inhottavaa ajatella, ettei sukulaisia ja ystäviä jaksaisi auttaa muuta kuin perinnön kiilto silmissä.

Mutta tällaisessa on niin monta muuttujaa. Apu voi olla kertaluonteista, tai sitten siitä voi muodostua rutiini joka jatkuu ja jatkuu eikä sitä kehtaa lopettaakaan. Apu voi olla "vain" oman ajan ja energian lahjoittamista, tai sitten siitä voi muodostua kohtuuttomiakin kuluja auttajalle. Pyyteetöntä apua voi antaa vähävaraiseksi luulemalleen ihmiselle, joka sitten paljastuukin varakkaaksi, ja herää kysymys, miksei kyseinen henkilö ole ostanut jostain palveluja joihin hänellä olisi ollut oikein hyvin varaa, vaan on sen sijaan teettänyt kaiken sukulaisilla ja kavereilla. Ja niin edelleen.

Ja ehkä lähisukulaisen ollessa kyseessä se menee useimmilla niin, että sukulaista autetaan kyllä siksi että sukulainen itse on tärkeä, mutta myöhemmin kun selviää että sukulainen onkin testamentannut kaiken omaisuutensa kohteeseen X, tulee katkera tunne, että oliko tosiaankin kohde X rakkaampi kuin omat läheiset. Ei se tarkoita sitä, että olisi kaiken alunperinkin tehnyt rahankiilto silmissä. Useimmilta tavallisilta suomalaisilta nyt ei edes ole mitään suuria perintöjä odotettavissakaan.

Vierailija kirjoitti:

Ap voi vedota työkiireisiin ja muuhun ja vähentää apua.Ehdota tädille että kysyy jotain apua sieltä seurakunnalta.

Ap ei ole tainnut vastata, kuinka on nähnyt testamentin, joten en vihjaisisi mitään pelkästä seurakunnasta, jos testamentin on nähnyt vahingossa. Voisi ehdotella useita eri tahoja, joista yksi olisi seurakunta, ilmeisesti mieleisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan joku seurakunnasta manipuloinut tätiäsi heille edullisen testamentin tekoon? Sellaistahan sattuu aika ajoin...

En usko tavisseurakunnan tekevän näin, mut jos on jonkun hihhuliporukan kanssa tekemisissä niin enemmän kuin todennäköistä. t: Seurakunnalla töissä

Tavisseurakunnathan ovat pahimpia, kuppaavat ihmisten verorahat Laajasalon kaltaisten tyyppien matkoihin ja lounaisiin. Epäilemättä muutamalle testamentille on aina tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Paljonko rahaa on tilillä? Onko tätisi työskennellyt johtotehtävissä vai millä on kerryttänyt omaisuutensa?

Ei ole ollut päivääkään puhelin tai sähköasentajana. Kokonaan muulla alalla.

Minäkin tiedän tädin, jolla on yksi sukulainen, joka kerran tai kaksi kuukaudessa käyttää yhden viikonlopun päivistä tätiä auttaen ja omaa perhettä laimin lyöden. Hän menee julkisia käyttäen tädin luo, koska ei ole varaa omaan autoon. Joutuu vaihtamaan kulkuvälinettä matkalla. 

Tädillä on noin miljoonan omaisuus, joka on testamentattu tieteelle. Täti ei maksa vaivanpalkkaa eikä korvaa edes matkoja. 

Todella kusipäistä toimintaa. 

Huono provo 0/5! Ei Komisario Palmun elokuvan katsominen ja Paratiisiseurakunta ole tässä nyt uskottavaa! Verovaroin pyörivä ev.lut kirkko kyllä toimii omillaan. Testamentit tehdään yleensä hyvin tarkasti määriteltyihin kohteisiin esim.kunnan vanhustenhoitoon kuten näitä miljonäärivanhuksien testamentteja on jäänyt.

Olet mielellään auttanut ja ajatellut ettei testamenttaisiin mitään teille. Nyt sinua kyrsii kun olet nähnyt testamentin. Eikö sulle ollut ihan se ja sama saatko testamentista mitään? Eikö tätisi saa antaa omaisuutta kenelle haluaa? Sovi avustasi joku rahakorvaus jos käyt tätisi luona. Ja onko tätisi auttanut sinua kun olit lapsi, ostanut vaatteita ja antanut rahaa? Kaikki me joskus tarvitaan apua jossain asioissa, jos ollaan kuumeessa kotona jne. tai jotain vastaavaa. Itse autan mielelläni sukua.