Näin tätini testamentin, hän pyytää apua joka päivä minulta ja

Eläkeläisille ei ole nykyään mitään kauppa apua.

Lämpimän ruoan tuo ateriapalvelu pakettiautolla, maksaa noin 7,50 annos. Ruoat tilataan kaupasta, kauppa ottaa kotiinkuljetusmaksun.

Eläkeläinen ei saa avustajaa paitsi, jos maksaa omista rahoista yksityiselle yritykselle.

Vierailija kirjoitti:

Eläkeläisille ei ole nykyään mitään kauppa apua.

Lämpimän ruoan tuo ateriapalvelu pakettiautolla, maksaa noin 7,50 annos. Ruoat tilataan kaupasta, kauppa ottaa kotiinkuljetusmaksun.

Eläkeläinen ei saa avustajaa paitsi, jos maksaa omista rahoista yksityiselle yritykselle.

1980-luvulla oli kotiavustaja, joka kävi kaupassa, mutta heitä ei ole ollut enää -90 - luvulla.

Kotihoitaja on, mutta hän antaa lääkkeet ja voi auttaa pukemisessa.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tosiaan alkaa veloittaa palveluksista heti. Nyt on vielä helppoa vedota siihen, että on sota päällä, ja hinnat nousseet. Ei ole enää varaa ilmaiseksi auttaa, kun rahat menee sähkölaskuun.

Tämän jälkeen ei varmaan enää pyydä palveluksia, jos on pihi tyyppi. Mutta minkäs teet.

Naapuri (vanha ukko) aikanaan rakentaessaan pyysi kompressoria ja naulapyssyä lainaan. Sanoin, että saa, kun vaihtaa siihen kompressoriin uudet öljyt. Se öljy olisi ehkä 5-10 euroa maksanut.

Siellä se sitten hakkasi vasaralla nauloja koko kesän. Äijä oli vielä rakennusmestari ammatiltaan.

Ehkäpä kyseinen rakennusmestari kuuli ensimmäistä kertaa että kompressorista voi olla öljyä, eikä ollut ikinä sellaisia vaihtanut.

Vierailija kirjoitti:

Eläkeläisille ei ole nykyään mitään kauppa apua.

Lämpimän ruoan tuo ateriapalvelu pakettiautolla, maksaa noin 7,50 annos. Ruoat tilataan kaupasta, kauppa ottaa kotiinkuljetusmaksun.

Eläkeläinen ei saa avustajaa paitsi, jos maksaa omista rahoista yksityiselle yritykselle.

Miksi eläkeläisten pitäisi saada yhteiskunnalta apu ilmaiseksi? Ei pidä. Ovat iso rasite. Maksakoon palveluistaan ihan itse kuten muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Huonommassa tilanteessa ovat ne, jotka saavat lapsia myöhemmällä iällä ja oman työn lisäksi on hoidettava omat pienet lapset ja eläkkeellä olevat vanhemmat.

Tähän kyllä auttaa se, että asuu kaukana eläkkeellä olevista vanhemmista. Ensin viranomaiset ja sossutyöntekijät soittaa, että pitäisi tulle tekemään sitä ja tätä ASAP. Kun sitten kertoo, että menee 4 tuntia autolla körötellessä, niin ääni muuttuu.

jätä se sika!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tosiaan alkaa veloittaa palveluksista heti. Nyt on vielä helppoa vedota siihen, että on sota päällä, ja hinnat nousseet. Ei ole enää varaa ilmaiseksi auttaa, kun rahat menee sähkölaskuun.

Tämän jälkeen ei varmaan enää pyydä palveluksia, jos on pihi tyyppi. Mutta minkäs teet.

Naapuri (vanha ukko) aikanaan rakentaessaan pyysi kompressoria ja naulapyssyä lainaan. Sanoin, että saa, kun vaihtaa siihen kompressoriin uudet öljyt. Se öljy olisi ehkä 5-10 euroa maksanut.

Siellä se sitten hakkasi vasaralla nauloja koko kesän. Äijä oli vielä rakennusmestari ammatiltaan.

Ehkäpä kyseinen rakennusmestari kuuli ensimmäistä kertaa että kompressorista voi olla öljyä, eikä ollut ikinä sellaisia vaihtanut.

Juu, ja harrasti jenkkiautoja samalla. ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonommassa tilanteessa ovat ne, jotka saavat lapsia myöhemmällä iällä ja oman työn lisäksi on hoidettava omat pienet lapset ja eläkkeellä olevat vanhemmat.

Tähän kyllä auttaa se, että asuu kaukana eläkkeellä olevista vanhemmista. Ensin viranomaiset ja sossutyöntekijät soittaa, että pitäisi tulle tekemään sitä ja tätä ASAP. Kun sitten kertoo, että menee 4 tuntia autolla körötellessä, niin ääni muuttuu.

Varmaan osa jää hoitamatta. Esim. palveluntarve kartoitus voidaan tehdä 75-vuotiaalle, mutta palveluntarve voi olla erilainen viranomaisen mielestä kuin omaisten ja eläkeläisen mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Miten ottaisitte asian puheeksi, täti luulee meitä varakkaiksi vaikka ollaan ihan perusduuneissa. Käsitys bensan jne. hinnoista on epätodellinen. Olettaa että kuuluu sukulaisten auttaa ilmaiseksi, kahvia ei keitä edes itselleen saati osta. Pihi on, voiko huoli ilmoituksen tehdä nimettömänä? Ja mitä se auttaa, kun hän varmaan toteaa sukulaiset auttaa.

Oletko ap? Ala puhumaan rahahuolista ja kasvavista kuluista. Ehkä täti tosiaan luulee, että olette rikkaita ettekä tarvitse mitään perintöä.

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä siis vanha uskonnollinen ihminen joka luottaa perheenjäsenen apuun. Varmasti kauhistuisi jos tajuaisi että muutenkin toimeentuleva ihminen odottaa itselleen palkkaa ja korvausta, kun toinen on lahjoittamassa omaisuutensa huono-osaisten hyväksi. Seurakunnalle testamentatessa on mahdollista määritellä mihin työmuotoon raha ohjataan. Rahapulaa aloittajalla selvästi ei ole kun kykenee auttamaan sujuvasti ilman korvausta.

No, ihmiset ovat pask0ja.

Olipa ne rahat siinä testamentissä korvamerkitty miten tahansa, niin kuka senkään lopulta vahtii, mihin seurakunta ne rahat tulee käyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonommassa tilanteessa ovat ne, jotka saavat lapsia myöhemmällä iällä ja oman työn lisäksi on hoidettava omat pienet lapset ja eläkkeellä olevat vanhemmat.

Tähän kyllä auttaa se, että asuu kaukana eläkkeellä olevista vanhemmista. Ensin viranomaiset ja sossutyöntekijät soittaa, että pitäisi tulle tekemään sitä ja tätä ASAP. Kun sitten kertoo, että menee 4 tuntia autolla körötellessä, niin ääni muuttuu.

Varmaan osa jää hoitamatta. Esim. palveluntarve kartoitus voidaan tehdä 75-vuotiaalle, mutta palveluntarve voi olla erilainen viranomaisen mielestä kuin omaisten ja eläkeläisen mielestä.

Ja jos saa palvelua niin kaikki maksaa erikseen. Kodinhoitajamaksut noin 400 - 1000 euroa riippuen eläkkeen suuruudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonommassa tilanteessa ovat ne, jotka saavat lapsia myöhemmällä iällä ja oman työn lisäksi on hoidettava omat pienet lapset ja eläkkeellä olevat vanhemmat.

Tähän kyllä auttaa se, että asuu kaukana eläkkeellä olevista vanhemmista. Ensin viranomaiset ja sossutyöntekijät soittaa, että pitäisi tulle tekemään sitä ja tätä ASAP. Kun sitten kertoo, että menee 4 tuntia autolla körötellessä, niin ääni muuttuu.

Varmaan osa jää hoitamatta. Esim. palveluntarve kartoitus voidaan tehdä 75-vuotiaalle, mutta palveluntarve voi olla erilainen viranomaisen mielestä kuin omaisten ja eläkeläisen mielestä.

Ja viranomainen on se ketä päättää.

Ei omainen tai eläkeläinen.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni aloittajan asenne on jotenkin outo. Sukulaista autetaan ihan pyyteettömästi, ei siksi että tämä jättäisi perinnön auttajalleen.

Kuten useimmat tietävät seurakuntien jäsenmäärät laskevat, joten seurakunnan toiminnalle nämä perinnöt ovat melkoisen tärkeitä nykypäivänä ja monet vanhat ihmiset kyllä tietävät onneksi tämän.

Miksi sukulaisia pitäisi auttaa pyyteettömästi? Jos tuo apu on jatkuvaa, niin kyllähän siitä kuluja tulee auttajalle. Kyllä sitä itse automaattisesti olettaisi, että jos joku täti ei maksa mitään noista palveluista, niin ehkä hän testamentissaan edes vähän huomioisi, edes niiden kulujen verran, mutta jos ei mitenkään huomioi, niin täti on törppö, ei ap. Se että ei maksa mitää toiselle siitä, että on aina auttamassa ja huolehtimassa, niin on todellista arvostuksen puutetta toiselta. En auttaisi tuollaista ämmää enää ollenkaan, ottakoon sinne seurakuntaan vaan yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tosiaan alkaa veloittaa palveluksista heti. Nyt on vielä helppoa vedota siihen, että on sota päällä, ja hinnat nousseet. Ei ole enää varaa ilmaiseksi auttaa, kun rahat menee sähkölaskuun.

Tämän jälkeen ei varmaan enää pyydä palveluksia, jos on pihi tyyppi. Mutta minkäs teet.

Naapuri (vanha ukko) aikanaan rakentaessaan pyysi kompressoria ja naulapyssyä lainaan. Sanoin, että saa, kun vaihtaa siihen kompressoriin uudet öljyt. Se öljy olisi ehkä 5-10 euroa maksanut.

Siellä se sitten hakkasi vasaralla nauloja koko kesän. Äijä oli vielä rakennusmestari ammatiltaan.

Ehkäpä kyseinen rakennusmestari kuuli ensimmäistä kertaa että kompressorissa voi olla öljyä, eikä ollut ikinä sellaisia vaihtanut.

Juu, ja harrasti jenkkiautoja samalla. ;)

Itsekin harrastan autoja ja kuulin todellakin tässä keskustelussa ensimmäistä kertaa että paineilmakompressorissa voi olla öljyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonommassa tilanteessa ovat ne, jotka saavat lapsia myöhemmällä iällä ja oman työn lisäksi on hoidettava omat pienet lapset ja eläkkeellä olevat vanhemmat.

Tähän kyllä auttaa se, että asuu kaukana eläkkeellä olevista vanhemmista. Ensin viranomaiset ja sossutyöntekijät soittaa, että pitäisi tulle tekemään sitä ja tätä ASAP. Kun sitten kertoo, että menee 4 tuntia autolla körötellessä, niin ääni muuttuu.

Varmaan osa jää hoitamatta. Esim. palveluntarve kartoitus voidaan tehdä 75-vuotiaalle, mutta palveluntarve voi olla erilainen viranomaisen mielestä kuin omaisten ja eläkeläisen mielestä.

Ja viranomainen on se ketä päättää.

Ei omainen tai eläkeläinen.

Apua ei saa sillä perusteella, että eläkeläinen ja omainen on sitä mieltä, että apua tarvitaan.

Viranomainen on se, joka päättää tarvitaanko apua vai ei.

Kiitos ketjuun kirjoittaneille vertaistuesta hankalassa aiheessa! Täälläkin painitaan samanlaisen ongelman kanssa.

Olen ollut 80-vuotiaalle tädilleni läheisin sukulainen, oman lapsen korvike. Tajusin vasta aikuisena, millaiseen läheisriippuvuuteen hän kietoi minut. Olen paitsi auttanut häntä arjen asioissa myös kuunnellut lapsesta saakka hänen mielenterveysongelmiaan kuin terapeutti. Myös läheiset ovat ajaneet minua rooliini korostamalla, kuinka tärkeää on välittää sukulaisista ja varsinkin sairaista sellaisista. Oma mielenterveyteni on kärsinyt tästä. Olen käyttänyt vapaa-aikani oman sosiaalisen elämän sijaan toisen ihmisen asioilla hyppäämiseen ja kaikenlaisen pessimistisen valituksen kuuntelemiseen. Paine tähän on ollut niin vahva, että olen tarvinnut terapiaa irroittautuakseni tästä hyväksikäytöstä.

Näin nelikymppisenä alkaa olla voimat lopussa tähän kuvioon. Jaksoin näinkin pitkään rahan vuoksi. Tai paremminkin: kun tiesin tulevani saamaan perintöä, en voinut olla kiittämätön ihminen ja jättää toista ilman apua ja kuuntelijaa. Tätini korvasi bensakulut ja ostokset mutta siitä raskaasta henkisestä taakasta korvaus oli tuleva perintönä hänen kuoltuaan. Kuolemaansa hän on ennustanut kohta 20 vuotta.

Asuin hetken aikaa toisella paikkakunnalla ja sillä aikaa serkkuni alkoi autella tädin asioissa. Eipä mennyt pitkään, kun täti kertoi minulle perintönsä menevän minulle, serkulleni ja sisaruksillemme, aivan kuin näin olisi aina ollut. Ei kai siinä mitään. Nyt saa serkku autella ja minä saan ottaa etäisyyttä. En oikeastaan ollut yllättynyt. Koko ajan olen ollut varautunut siihen, että mitään en tule saamaan. Tätini on jakanut niin paljon rahaa kirkolle ja karismaattisille saarnaajille, että ehtii hän vielä testamentinkin tehdä.

Eli auttelet sitten perinnön toivossa?

Eikö kukaan enää auta toisia hyvää hyvyyttään? Siksi että itsellekin tulee hyvä mieli, ja ehkä välillä saa itse apua tarvitessaan? Välillä vihaan millaisia ihmisistä on tullut, ja olen alta 40v.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni aloittajan asenne on jotenkin outo. Sukulaista autetaan ihan pyyteettömästi, ei siksi että tämä jättäisi perinnön auttajalleen.

Kuten useimmat tietävät seurakuntien jäsenmäärät laskevat, joten seurakunnan toiminnalle nämä perinnöt ovat melkoisen tärkeitä nykypäivänä ja monet vanhat ihmiset kyllä tietävät onneksi tämän.

Ensimmäiseen kappaleeseen: miksi?

Miksi avunsaaja -vieläpä sukulainen- ei voisi arvostaa saamaansa apua niin että edes perinnönjaossa muistaisi omaisiaan?

Miksi auttajan pitäisi olla pyyteetön (ja omasta pussistaan/ajastaan maksaa autettavalle) mutta auttamisen kohde ei ole "velvollinen" olemaan kiitollinen?

Uskon että ap on vilpittömästi auttanut mutta ymmärrän hyvin että loukkaa/tuntuu pahalta jos srk saa kaiken. Luulen että kyse ei niinkjään ole edes kyse rahasta vaan juurikin asenteesta, ap miehineen on pelkkä palvelija ja seurakunta jotain joka on ihailun ja arvostuksen kohde ja tuen tarpeessa. Omat lähimmäiset sivuuttaen.

P.s. olin toistakymmentä vuotta ev.lut. seurakuntayhtymällä töissä, korvamerkinnästä huolimatta lahjoitukset/perinnöt menevät minne srk itse haluaa, esim talousjohtajan palkkaamiseen.

Sitäkö vanhukset haluavat?

Vähän harmi kun ei muista auttajiaan testamentissa ja taitaa uskon vaikutus vaan olla niin suuri. Monesti nämä ovat perustaneet koko elämänsä uskolle tai uskon varaan. Harmi ettei tavalliset ihmiset ole yhtä tärkeitä kun tuo seurakunta. Ehkä hän on arvottanut mielessään teidät eriarvoiseksi ja pitää seurakuntalaisia arvokkaampina.