Vittumaisten potilaiden takia en enää halua tehdä lääkärin töitä

Minä saan asiakkailta hyvää palautetta ja kiitoksia monta kertaa viikossa. Olen luullut, että se ihan normaalia. Töissä myös kuntasektorilla.

Se on muuten jännä juttu, miten osa lääkäreistä suuttuu, jos potilaalla on itsellään mielikuva mistä sairaudesta saattaisi olla kyse. Toiset taas ilahtuu, kun potilas tietää niin paljon, on valveutunut terveysasioista tai kertoo, että on aiemmin sairastanut taudin X täysin samoilla oireilla. Yleensä vanhemmat lääkärit ärsyyntyvät ja nuoremmat ottavat ilolla ajatuksia vastaan. Enkä ikinä sano "minulla on tämä ja tämä tauti", vaan saatan kysäistä, että voisikohan minulla olla tämä, kun sitä kulkee suvussa, kaverilla oli samat oireet tai tämä erikoinen oire taitaa löytyä useimmiten tätä sairautta potevilla.

Vierailija kirjoitti:

Minä saan asiakkailta hyvää palautetta ja kiitoksia monta kertaa viikossa. Olen luullut, että se ihan normaalia. Töissä myös kuntasektorilla.

Ai, sinulla on varmasti terve työyhteisö ja raittiit asiakkaat.

Vierailija kirjoitti:

Joku lääkäri kerran jossain ohjelmassa sanoi, että jos lääkärit oikeasti kuuntelisivat potilaita, diagnoosit selviäisivät nopeammin. Ja lukisivat aiempien lääkärien kirjoittamia tietoja, jos saman syyn takia on lääkärissä. Näin varsinkin harvinaisempien sairauksien kohdalla. Joku pieni yksityiskohta saattaa paljastaa kyseisen sairauden.

Ymmärrän toki, että lääkäreitä voi ärsyttää jossain päivystyksessä potilaan jaarittelu, mutta ehkä olisi kuitenkin myös syytä muistaa, että päivystykseen tulee monesti todella kipeitä ja hätääntyneitä potilaita, jolta todellakin voi puuttua loogisen ajattelun taito sillä hetkellä. Ja jos vielä näkee lääkäristä, että tämä on kiireinen ja hermostunut, saattaa potilaalle tulla olo, ettei lääkäri ota kaikkea huomioon.

Ehkä on sitten väärässä ammatissa tosiaankin, jos ei näitä kestä.

Minut passitettiin yhden vaivan takia erikoisislääkärille työterveydestä. Lääkäri oli rauhallinen, kyseli tarkasti ja vastailin kysymyksiin sitä mukaan, kun niitä tuli.

Sain diagnoosin, ajan fyssarille ja luulin, että asia ok. Vaivaa kesti tämän jälkeen pari vuotta lisää, työterveyshoitaja passitti uudestaan lääkärille, tällä kertaa "vaan" työterveyslääkärille. Tämä halusi tarkempia tutkimuksia ja niinpä vaan löytyi "oikea" syy ongelmaan ,joka vaati parantuakseen leikkauksen. Kovasti oli lääkäri pahoillaan , ettei paria vuotta aiemmin erikoislääkäri ollut tutkinut riittävän tarkasti. Ja tähän ei ainakaan ollut syynä, että olisin turhia jaaritellut. Lääkäri ei ehkä osannut kysyä oikeita kysymyksiä.

Minunkin mielestäni parempi jaaritella kuin olla harvasanainen. Mitä tarkempi kuvaus, sitä nopeammin löytyy diagnoosi.

Vierailija kirjoitti:

Nuorena ja ammattiaan rakastavana lääkärinä ymmärrän osin aloittajaa. Hyvin usein päivän 8-9 vastaanotosta (lisäksi puhelinvastaanotot ja muut hoidettavat asiat) keskimäärin kaikilla on asiaa useammalle käynnille, eli tulosyyn lisäksi onkin listallinen asiaa, mutta kaikkeen pitäisi ottaa kantaa nyt ja heti ja alkuvastaanotosta ensimmäinen 5-10min menee aiempien kokemusten ja kollegoiden sättimiseen. Tietysti haluan auttaa ja kuunnella. Positiivista palautetta ei kuule juuri koskaan, mutta joka päivä varsin paljonkin negatiivista. Aggressiivisia potilaita viikottain.

Haluan jaksaa ja kuunnella potilaitani, mutta oikeasti tämä ei ole inhimillistä. Ei kenenkään tarvitse kuunnella päivästä toiseen haukkuja ja ilkeyksiä.

Koeta joskus sanoa, että yrität hoitaa mahdollisimman hyvin, mutta se on tosi vaikeaa, kun aikaa on liian vähän kaikkien asioiden käsittelyyn. Sovi uudesta ajasta ja kerro, että sitten jatketaan ja pahoittele tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä saan asiakkailta hyvää palautetta ja kiitoksia monta kertaa viikossa. Olen luullut, että se ihan normaalia. Töissä myös kuntasektorilla.

Ai, sinulla on varmasti terve työyhteisö ja raittiit asiakkaat.

Työyhteisö on tosi hyvä ja suurin osa asiakkaista on raittiita. Tuo varmaan mutkistaa tilannetta, jos näin ei ole. Onpa ikävää. En osaa kuvitella tuollaista tilannetta.

Koettakaa lääkärit jaksaa :) Ymmärrän kyllä millaista kohtelua voi välillä tulla. Itse tein pari viikkoa sitten ensiapureissun, jonossa oli todella paljon porukkaa ja sieltä kun tutkimuksiin huudettiin niin tarkkailussa oli hyvin sekavan oloista porukkaa. Lääkäri vei minua tutkimuksiin ja sieltä huusi monta miespotilasta että heti tänne ja kiroiltiin ja kommenneltiin. Olin itse silmät pyöreinä ja hieman kauhuissani miten tuommoista jaksaa kuunnella. Vaiva kuunneltiin ja tutkittiin ja soitettiin heti jatkoapua, sain lääkkeitä ja olin vartissa jo toisella erikoisalueella josta syy löytyi Olin todella kiitollinen.

Ja terveyskeskuslääkärit ne hyviä onkin, aina kun niillä on vähänkin epäily jostain vakavammasta niin lähete on mennyt ennenkuin on kerennyt kissaa sanomaan.

Lisäksi yksi ortopedi jo korjasi olkapään, oli hyvin lempeä ja ystävällinen vaikka sain ensin kuvan että on hyvin tiukka ja asiat pitää tapahtui kuin olisi jo, mutta potilastyössä kun huomasi että pelkäsin ihan kauheasti antaa vammatunutta raajaa tutkia, puhui niin kiltisti ja kauniisti ja selitti myös mitä milloinkin tekee ja antoi aikaa odottaa että rentouduin ja tilannetta pystyi tutkimaan

Sirkka. Se sinä olet. Kontio ja parmas sarjasta

Vierailija kirjoitti:

Koettakaa lääkärit jaksaa :) Ymmärrän kyllä millaista kohtelua voi välillä tulla. Itse tein pari viikkoa sitten ensiapureissun, jonossa oli todella paljon porukkaa ja sieltä kun tutkimuksiin huudettiin niin tarkkailussa oli hyvin sekavan oloista porukkaa. Lääkäri vei minua tutkimuksiin ja sieltä huusi monta miespotilasta että heti tänne ja kiroiltiin ja kommenneltiin. Olin itse silmät pyöreinä ja hieman kauhuissani miten tuommoista jaksaa kuunnella. Vaiva kuunneltiin ja tutkittiin ja soitettiin heti jatkoapua, sain lääkkeitä ja olin vartissa jo toisella erikoisalueella josta syy löytyi Olin todella kiitollinen.

Ja terveyskeskuslääkärit ne hyviä onkin, aina kun niillä on vähänkin epäily jostain vakavammasta niin lähete on mennyt ennenkuin on kerennyt kissaa sanomaan.

Lisäksi yksi ortopedi jo korjasi olkapään, oli hyvin lempeä ja ystävällinen vaikka sain ensin kuvan että on hyvin tiukka ja asiat pitää tapahtui kuin olisi jo, mutta potilastyössä kun huomasi että pelkäsin ihan kauheasti antaa vammatunutta raajaa tutkia, puhui niin kiltisti ja kauniisti ja selitti myös mitä milloinkin tekee ja antoi aikaa odottaa että rentouduin ja tilannetta pystyi tutkimaan

Päivystyksessä näyttää usein olevan näitä päihdesekoilijoita enemmän kuin oikeasti sairaita.

Aargh hermot menee kun lukee näitä viestejä joissa peräänkuulutetaan jotain hyvää asiakaskokemusta. Siis ap on töissä PÄIVYSTYKSESSÄ!! Päivystykseen ei mennä kokemaan täydellistä asiakaspalvelua vaan saamaan hoitoa, joka EI VOI ODOTTAA SEURAAVAAN ARKIPÄIVÄÄN! Jos vaiva on kovin monisyinen ja pitkäaikainen ja vaatii monesta suunnasta pohdintaa niin usein voi kyseenalaistaa, onko varmasti kyseessä näin kiireistä hoitoa vaativa asia? Asiat nimittäin yleensä yksinkertaistuvat, kun vaivat menevät vakavammiksi. Esim. elvytys on jo äärimmäisen yksinkertaista. 

päivystyksissä voisi olla eri linjat.

vaikeat oireet ja tapaturmat linja.

sit olis tulehdukset ja kipukohtaukset ym.

krooniset vaivat ja todistukset linja.

organisointi usein sakkaa suomessa.

pitää jonottaa, vaikka haluais vaan lausunnon.lääkereseptin tms. helpon asian.

vois olla terveyden huollos sellaiset pikakaistat ja eri luukut eri asioille kuten pankeissa on eriksen nostot ja sijoitusasiat.

omakannassa pystyy uusiin reseptin joskus, mut joskus ei, eli sekään ei tarpeeksi leikkaa jonoja.yksityisellä taas usein puuttuu erikois alan välineet ja kuvantamislaitteet.tämä siis potilaan näkökulma. usein vaikuttaa amatöörimaiselta toi lääkäripalveluiden organisointi.

Vierailija kirjoitti:

päivystyksissä voisi olla eri linjat.

vaikeat oireet ja tapaturmat linja.

sit olis tulehdukset ja kipukohtaukset ym.

krooniset vaivat ja todistukset linja.

organisointi usein sakkaa suomessa.

pitää jonottaa, vaikka haluais vaan lausunnon.lääkereseptin tms. helpon asian.

vois olla terveyden huollos sellaiset pikakaistat ja eri luukut eri asioille kuten pankeissa on eriksen nostot ja sijoitusasiat.

omakannassa pystyy uusiin reseptin joskus, mut joskus ei, eli sekään ei tarpeeksi leikkaa jonoja.yksityisellä taas usein puuttuu erikois alan välineet ja kuvantamislaitteet.tämä siis potilaan näkökulma. usein vaikuttaa amatöörimaiselta toi lääkäripalveluiden organisointi.

Päivystykseen ei ole tarkoitus mennä jonkun LAUSUNNON takia, vaan ne hoidetaan päiväsaikaan terveysasemalla tai työterveydessä. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lääkärikaverit valittavat samaa. Aiheet kiinnostavia, mutta käytännön työ on rupurahvaan jorinoiden kuuntelemista tai sairaiden ihmisten tiuskimista.

Alentava nimitys tuo rupurahvas.

Asiakasta eli potilasta täytyy kunnioittaa. Et ole ihmisenä yhtään parempi kuin muutkaan.

maaseudulla ei saa kiireetöntä aikaa ,kaikki sairaudet hoidetaan päivystyksessä, vaikka itse haluaisi menna ajanvarauksella kiireettömään hoitoon. eli usein organisointi hoidettu väärin terveyskeskuksessa.lääkäri sit ihmettelee kun joku uusii reseptit ja hoitaa kroonisen sairauden ensi avussa.terveyskeskus puhelinvaraus ne sinne ohjaa.

Vierailija kirjoitti:

Niin, ihmisten kohtaamista teille ei sitten ehkä opetettu? Etkä kyennyt aavistamaan että se kuuluu monen lääkärin työhön?

Lääkärin työn heikoin kohta: ihmisen kohtaaminen. Sitä taitoa/koulutusta ei edelleenkään saada opinto-ohjelmaan. Täytyy ihmetellä miksi. Koko koulutus ja työn tekeminen menee hukkaan kun ei opeteta sitä tärkeintä asiaa käytännön työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lääkärikaverit valittavat samaa. Aiheet kiinnostavia, mutta käytännön työ on rupurahvaan jorinoiden kuuntelemista tai sairaiden ihmisten tiuskimista.

Alentava nimitys tuo rupurahvas.

Asiakasta eli potilasta täytyy kunnioittaa. Et ole ihmisenä yhtään parempi kuin muutkaan.

Kommentista ei käy selville, onko kirjoittaja itse lääkäri.

Olisitko saanut niitä lääkkeitä, mitkä itse olet itsellesi määrännyt toiselta lääkäriltä? Niinpä. Itse en saa edes Roaccutania teiltä pas___koilta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lääkärikaverit valittavat samaa. Aiheet kiinnostavia, mutta käytännön työ on rupurahvaan jorinoiden kuuntelemista tai sairaiden ihmisten tiuskimista.

Alentava nimitys tuo rupurahvas.

Asiakasta eli potilasta täytyy kunnioittaa. Et ole ihmisenä yhtään parempi kuin muutkaan.

Todella alentavaa puhetta. En ymmärrä tällaista. Hävettää kollegan puolesta.

Onhan siellä vaikka millä mitalla aloja joissa ei tarvitse paljon potilaita kohdata. Patologia, mikrobiologia, oikeuslääketiede, vakuutuslääketiede esim näitä joissa ei potilaita juuri ole ja radiologia, anestesiologia ym näitä joissa kohtaamiset usein lyhyitä ja pintapuolisia. Muutaman vuoden lisäkoulutuksella uusi erikoisala ja saat hyvän palkan ilman idioottien jaarituksia.

maaseudulla ei voi päivällä saada aikaa lausunnoille tai kiireettömille asioille koska jonot on kuukausia tai puoli vuotta pitkiä.lääkäreitä ei vaan saada maaseudulle asuun ja ymmärrän hyvin sen.työterveys ei ole auki maaseudulla viikonloppuisin eikä paikallises työterveydes ole mitään kuvantamis laitteita ,ei edes kunnon labraa.eli on pakko mennä päivystykseen jos sairastuu viikonloppuna ,vaikka asia ei ole sydänkohtaus. tonne edelliseen päivystys ei ole kiireettömille kommenttiin.kaikilla ei autoa huom.