Vittumaisten potilaiden takia en enää halua tehdä lääkärin töitä
Siinäpä se oli. Olen niin kyllästynyt potilaiden hoitoon, että teen kaikkeni päästäkseni siitä pois. Jos lääkäri kysyy potilaalta jonkun kysymyksen,sillä ON TARKOITUS. En ymmärrä potilaita,jotka vaan jatkaa aivan asiaan liittymätöntä tarinaansa ja inttävät vastaan, että anna kun kerron. Ei meillä ole aikaa kuunnella jonninjoutavia etenkään päivystyksessä vaan asia pitää saada hoidettua ja me lääkärit olemme sitä varten käyneet opinnot, että tiedetään mitkä asiat on tärkeitä kysyä potilaan hoidon takia. Jos potilas ei näihin kriittisiin kysymyksiin vastaa niin se on turha valittaa paskasta hoidosta enää sen jälkeen.
Elämäni yksi suurimpia virheitä oli mennä lääkikseen. Ainoa hyvä etu enää että saa itse kirjoitella reseptejä jos tarvitsee. Siinäpä sitten potilaat ihmettelette miksei löydy tekijöitä terveydenhuoltoon.
Kommentit (715)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, ymmärrän sinua täysin. Itse toimin tkssa hammaslääkärinä. Päivystyspäivinä potilaita on 30min välein ja siinä ajassa pitää saada diagnoosi sekä toimenpide Tehtyä. Usein yli 60v potilaat puhuvat ja puhuvat juurta jaksain miten esim hammas lohkesi kun söim pullaa vai oliko se viineriä. Hammaslääkäri kun pystyy diagnoosin nopeasti yleensä tekemään katsomalla suuhun mutta itsekköillä potilailla se pelkkä penkkiin meneminen kestää ja kestää. Senpä vuoksi olenkin suuntautunut lapsipotilaisiin jotka toimivat yleensä nopeammin. T. Kenties hieman leipiintynyt hammaslääkäri
Eihän siinä tuolilla ehdi puhumaan kuin pari minuuttia😁 Itseä taas harmittaa kun suussa on imut, ym välineitä, turpa puudutettu ja hammaslääkäri kyselee koko ajan. Millä siinä sitten pitäisi keskustella, silmillä, viittomakielellä??
Kyllä jotkut vain puhuvat silti. En saa edes laitettua instrumentteja suuhun kun puhe vain jatkuu. Välillä sen vuoksi on oltava tylykin koska kiire on ja ajanmenetys on taas seuraavalta potilaalta pois. Samaa on valitellut myös hammaslääkäripuolisoni. Minulla on n. 10-14 potilasta päivässä ja lapsi haettava hoidosta sovittuna aikana..jos olisi aikaa niin mielelläni kuuntelisi jorinoita mutta kukas sen mun lapsen sit hakee!? Puolisoniko joka myös kuuntelee jorinoita? T. Se sama hammaslääkäri
En ole kokenut ongelmaksi 20 vuoden aikana. Voi sanoa, että ei pystytä tutkimaan, jos koko ajan leuka liikkuu ja tutkittava alue kastuu. Ei tarvitse olla tyly.
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä aika hyvin 25 vuoden terveyskeskuslääkäröinnin jälkeen hiljennän asiasta pois lipsuvat potilaat ja pysytään asiassa.
Siis mitä ei-asiaa ne potilaat puhuvat? Ei ole Itselläni ainakaan tapana juoruta turhanpäiväisiä asioita lääkärille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä aika hyvin 25 vuoden terveyskeskuslääkäröinnin jälkeen hiljennän asiasta pois lipsuvat potilaat ja pysytään asiassa.
Siis mitä ei-asiaa ne potilaat puhuvat? Ei ole Itselläni ainakaan tapana juoruta turhanpäiväisiä asioita lääkärille.
Puheliaat potilaat eksyy jaarittelemaan, mutta jos on itsekin puhelias niin ei se niin häiritse. On varmaan osin persoonakysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko Savossa töissä. Itsellä tuontyyppistä kokemusta savolaistaustaisista potilaista. Pohjanmaalla sitten taas oli helppoa, kysymykseen tuli vastaus yhdellä sanalla, eikä kymmenen minuutin yksinpuhelua asian vierestä.
Mutta kuka siellä Pohjanmaalla jaksaa asua kun koko sosiaalinen kanssakäynti on joko tuota 1 lauseen sanoja kysyttäessä tai sitten uhoamista ja itsensä kehumista...
Pohojammaa jyrää!
Ja mä olen just Pohjanmaalla töäissä =D . Pitäisiköhän ap:nkin hakea töitä Pohjanmaalta.
t. se 25 vuotta töitä tehnyt tk-lääkäri
En suosittele!
T. Pohjanmaalla sairaanhoitajana työskennellyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä aika hyvin 25 vuoden terveyskeskuslääkäröinnin jälkeen hiljennän asiasta pois lipsuvat potilaat ja pysytään asiassa.
Siis mitä ei-asiaa ne potilaat puhuvat? Ei ole Itselläni ainakaan tapana juoruta turhanpäiväisiä asioita lääkärille.
Puheliaat potilaat eksyy jaarittelemaan, mutta jos on itsekin puhelias niin ei se niin häiritse. On varmaan osin persoonakysymys.
Voin kuvitella että jotain Kiminkistä ei häiritse jaarittelut. Eihän siltä lääkäriltä saa suunvuoroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä ketjussa jo parissa viestissä selittänyt lääkärin näkökulmaa, mutta vielä yksi juttu tuli mieleen: Lääkärin päässä kulkee tavallaan sellainen vuokaavio, esim. hengenahdistus--> onko rintakipua?--> onko astmaa tiedossa--> milloin alkoi jne ja jokainen vastaus vaikuttaa siihen mihin suuntaan vuokaavio menee ja tavoitteena on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa saada selville, jos on vaikka epäiltävä akuuttia sydäninfarktia, joka vaatii hoitoa HETI. Jos potilas on jaaritellut vaikka kymmenen minuuttia eikä ole kysymyksistä huolimatta suostunut kertomaan, milloin vaiva alkoi, lääkäri ei pääse edes aloittamaan tuon vuokaavion läpikäyntiä. Kaikki muut potilaan kertomat asiat saattavat mennä vaikka kokonaan ohi, koska lääkäri on tavallaan kognitiivisesti tuuliajolla.
Etkö osaa sanoa että pysytään asiassa? Se ei ole vaikeaa.
Ihmiset siis yleensä kyllä kuvailevat oirettaan laajalti eli ovat "asiassa", mutta kun heidät keskeyttää ja kysyy milloin oire alkaa he sanovat jotain että "no jonkin aikaa sittenjatosiaanihmeellinensemmonenpistelykylläjavoiskoserpinkattooblaablaablaa".
Joskus ne jaarittelut voivat olla ihan tärkeitäkin.
Itse kysäisin erään lääkärintarkastuksen lopussa, että: "osaatko sanoa mikä mulla oli viime vuonna kun toisesta jalasta lähti tunto 2 viikoksi". En itse osannut pitää sitä vakavana juttuna ja vähän nolottikin kysyä sellaista vanhaa juttua kun oire oli jo parantunut, mutta uteliaisuus voitti.
Lääkärihän otti ja määräsi ison määrän verikokeita ja kirjoitti lähetteen neurolle.
Tuli MS-diagnoosi 😳
Eipä sitä ilman lääketieteen koulutusta tiedä mikä on merkittävä oire ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Silleen haluaisin sanoa että eihän lääkäri ole asiakaspalvelija.
Ei olekaan vaan sairauksien asiantuntija jolta kysytään neuvoja, potilas itse valitsee lääkärinsä kehen luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silleen haluaisin sanoa että eihän lääkäri ole asiakaspalvelija.
Ei olekaan vaan sairauksien asiantuntija jolta kysytään neuvoja, potilas itse valitsee lääkärinsä kehen luottaa.
Kyllä lääkäri on myös asiakaspalvelija. Asiakkaitahan hänen luokseen tulee vastaanotolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silleen haluaisin sanoa että eihän lääkäri ole asiakaspalvelija.
Ei olekaan vaan sairauksien asiantuntija jolta kysytään neuvoja, potilas itse valitsee lääkärinsä kehen luottaa.
Ei valitse, terveyskeskuksessa voi olla kuka tahansa Alfantti vastassa.
Tähän on tultu, lääkäriin ei oikein enää pääse, hoitaja katsoo ja toteaa; ei vikkaa, mää kottiis häppeemään!
Vierailija kirjoitti:
Oletko Savossa töissä. Itsellä tuontyyppistä kokemusta savolaistaustaisista potilaista. Pohjanmaalla sitten taas oli helppoa, kysymykseen tuli vastaus yhdellä sanalla, eikä kymmenen minuutin yksinpuhelua asian vierestä.
Joku pohjalainen täällä taas itseään kehumassa.
Vaihda rauhallisempaan paikkaan töihin. Älä luovu kokonaan töistäsi.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:ta hyvin. Olen asiakaspalvelutyössä ja on tietty ihmistyyppi, joka haaskaa jorinoillaan niin minun kuin muidenkin aikaa. En halua kuunnella loputtomia mielleyhtymiä lapsenlapsiin, puutarhanhoitoon ja lomamatkoihin, kun olen tekemässä kauppaa.
Joo, onhan small talk osa myyntityötä, kuten asiakkaan kohtaaminen ihmisenä lääkärille. On se vaan ihme, että toisille riittää kohtaamiseksi tervehtiminen ja katse silmiin, kuunteleminen ja kyseleminen. Toiset kokevat saavansa huonoa palvelua, jos en myötäile ja ihastele heidän elämäänsä, jota he ovat valmiiy jakamaan loputtomiin.
Tekee mieli palata hautausalalle. Sikäli ne patologi-ehdotukset voisivat olla ap:nkin tapauksessa toimiva ratkaisu.
Jotkut ihmistyypit on sellaisia että ne vaatii palvontaa ja ihastelua, sitä varten niillä on sometilitkin.
Mutta hautausalallakaan ei ole helppoa, sanot sitten omaisensa menettäneelle mitä tahansa, se on aina väärinpäin. Jos sanot vaan että otan osaa, se ei ole tarpeeksi.
On niitäkin lekureita, jotka vähättelee oireita. Kerran vaadin lääkäriltä kuvata pääkoppa ja löytyi sieltä kalkkeuma , joka kuivunu ja se jäi sit siihen. Täällä edelleen kirjoittelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä aika hyvin 25 vuoden terveyskeskuslääkäröinnin jälkeen hiljennän asiasta pois lipsuvat potilaat ja pysytään asiassa.
Siis mitä ei-asiaa ne potilaat puhuvat? Ei ole Itselläni ainakaan tapana juoruta turhanpäiväisiä asioita lääkärille.
Puheliaat potilaat eksyy jaarittelemaan, mutta jos on itsekin puhelias niin ei se niin häiritse. On varmaan osin persoonakysymys.
Voin kuvitella että jotain Kiminkistä ei häiritse jaarittelut. Eihän siltä lääkäriltä saa suunvuoroa.
Täytyypä miettiä ensi viikolla, että onko mulle käynyt noin. Toivottavasti ei kuitenkaan.
Mä puolestani en käy ikinä lääkärissä jossei pääni ole suunnilleen irrallaan, koska lääkärit eivät viitsi pysytellä ajan tasalla, jotain kolesterolinumeroita heitellään ymmärtämättä niitä ollenkaan, kilpirauhasta ei ymmärretä ollenkaan, mitään ei ymmärretä ollenkaan. Itse pitää netistä etsiä moderni hoito ja pyytää kirjoittamaan tietty lääke jos siihen tarvitsee reseptin. Useimmat ongelmat hoituvat ruokavalion muokkauksella, eli onneksi lääkäreitä ei tarvita paljon mihinkään, paitsi kirurgiaan, ja senkin tekevät robotit jo nyt.
Vierailija kirjoitti:
Ja liian monen lääkärin mielestä vika on potilaan päässä, että hän kuvittelee ne vaivansa. Kyllä siinä vähemmästäkin tuskastuu, jos yritetään tarjota mielialalääkkeitä hoidoksi koviin kipuihin.
Mielialalääkkeet nostaa kipukynnystä ja masennus pahentaa kipua, joten ei ne aina huono juttu ole. Tietysti pitää selvittää kivun syy ja hoitaa se jos mahdollista. Kaikki syitä ei voi poistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:ta hyvin. Olen asiakaspalvelutyössä ja on tietty ihmistyyppi, joka haaskaa jorinoillaan niin minun kuin muidenkin aikaa. En halua kuunnella loputtomia mielleyhtymiä lapsenlapsiin, puutarhanhoitoon ja lomamatkoihin, kun olen tekemässä kauppaa.
Joo, onhan small talk osa myyntityötä, kuten asiakkaan kohtaaminen ihmisenä lääkärille. On se vaan ihme, että toisille riittää kohtaamiseksi tervehtiminen ja katse silmiin, kuunteleminen ja kyseleminen. Toiset kokevat saavansa huonoa palvelua, jos en myötäile ja ihastele heidän elämäänsä, jota he ovat valmiiy jakamaan loputtomiin.
Tekee mieli palata hautausalalle. Sikäli ne patologi-ehdotukset voisivat olla ap:nkin tapauksessa toimiva ratkaisu.
Jotkut ihmistyypit on sellaisia että ne vaatii palvontaa ja ihastelua, sitä varten niillä on sometilitkin.
Mutta hautausalallakaan ei ole helppoa, sanot sitten omaisensa menettäneelle mitä tahansa, se on aina väärinpäin. Jos sanot vaan että otan osaa, se ei ole tarpeeksi.
Ihmiset on erilaisia.
Hakeudu ap privaattisektorille, ehkä osittain jos et kokonaan. Johtavat privaatit palkkaavat kyllä ja vastaanottoveloitus käytetyn ajan mukaan. Hinnasto on asiakkaille nähtävillä eli jos asiakas käyttää vastaanottoaikaa omavaltaiseen jorinointiin niin hän maksaa tupla- tai jopa triplavastaanottoajasta sitten ja asiasta voi tahdikkaasti mainita kyllä, vaikka jo kesken ensimmäisen vastaanottoajan.
Lääkärin palkalla jaksaisin kyllä kuunnella ärsyttäviäkin potilaita.