Vittumaisten potilaiden takia en enää halua tehdä lääkärin töitä

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lääkärikaverit valittavat samaa. Aiheet kiinnostavia, mutta käytännön työ on rupurahvaan jorinoiden kuuntelemista tai sairaiden ihmisten tiuskimista.

Yksikään tollompikaan lääkäri EI kirjoittele vauva-palstalle " rupurahvaan jorinoista...." . Niin tyhmää lääkäriä ei ole olemassa edes vaatimattomissa työtehtävissä. Tosin olen tavannut ko. ammatin edustajan, joka kysyi minulta, miten angiina hoidetaan.

Ap on juuri se kaikkitietävä ja vääriä diagnooseja tekevä "huippuammattilainen". Päästelee sammakoita suustaan ja mustamaalaa potilaita. 

Ajattelisin että meitä sossuja voitaisiin kyllä kouluttaa lääkäreiksi omalla kiintiöllä. Me jaksetaan kuunnella päihde- ja mielenterveyspotilaiden jorinoita ja miettiä hoidontarvetta siten, kuten kuuluisi terveydenhuollossa. Jopa voidaan pitää vastaanottoja ihan vaan motivoidaksemme potilaita hoidon piiriin. Me jaksetaan olla siellä terveysasemalla päivästä toiseen, pitämässä vaikka kädestä kiinni ja jopa siellä päivystyksessä jaksetaan kuunnella niiden potilaiden asioita elämästä. Pitää olla erikseen omat kiintiöt niille kirurgeille, jotka eivät halua nähdä potilaita ollenkaan ja sitten meille sossuille, jotka oikeasti välittävät potilaista. 

t. Sossutäti

Ikävä kuulla, että olet joutunut kestämään vittumaisia potilaita. Löydät varmasti tavan olla tekemisissä erityyppisten ihmisten kanssa, toisenlaisissa tehtävissä.

Noin yleisesti otaten, ihmiset eivät keskimääräisesti ole kovin älykkäitä. Ja kun he köyhinä käyttävät julkisia palveluja, heille saattaa helposti tulla tunne, että jos he käyttäytyvät miten lystää ("ovat oma itsensä"), heitä kohdellaan huonosti. Ja niinhän se on, että jos he tätä jännitystään purkavat henkilöstöön, heidän saamansa apu ei siitä paremmaksi muutu.

AVI on lääkäreiden "suojelupoliisi" eivätkä kollegat käräytä toisiaan - potilas on siis aina se armoilla oleva osapuoli. Vaikka hän hermostuisi, se on vain sellaista "höyryjen päästämistä"... Suomessa siihen ehkä suotta suhtaudutaan vakavasti. Potilaan valituksista ei helposti seuraa mitään edes hoitovirheiden suhteen (jos potilaat edes tajuavat virheitä). Jos riehumaan rupeaa, sitä varten on vartija.

Jos potilas yrittää pakottaa sinua kuuntelemaan tyhmiä juttujaan, eli pyynnöistä/kehoituksista/tms. huolimatta käyttäytyy epäasiallisesti, eli ei vain loukkaantuneesti vaan aggressiivisesti, poistu tilanteesta. Et hoida henkilöitä, jotka eivät kykene yhteistyöhön. 

Ihmiset puhuvat liikaa kun he kokevat, ettei heitä lähtökohtaisesti arvosteta. He pelkäävät. Lääkärin vihaisuus vahvistaa tätä pelkoa. Ystävällisyydellä kaikki hoituu aina nopeammin, vaikka mielessään ajattelisi, että onpas haastava... Pelkkä hymy (ajattele miten Ohisalo kiertää asiat) hetkinä, kun kertovat mielestäsi epäolennaista, sitten palautat keskustelun siihen miten haluat sen etenevän. Kun sinulla on selkeä näkemys kommunikoinnin tavoitteista, sillä ei ole niin väliä, vaikka toinen ei sitä samalla tavalla pystyisi hahmottamaan.

Ja mistäs sen tietää, vaikka potilaan puheet paljastaisivat jotain yllättävää ja tärkeää? Kaavan mukaan on helppo edetä, mutta eikö se ole myös aika tylsää?

Voi ihan suoraan sanoa, että tahtoo auttaa, mutta voi sillä hetkellä pyrkiä siihen vain tietyllä tavalla omassa järjestyksessä. Että käykö se? Ja sitten sanoo, jos täytyy hetken päästä lähteä seuraavan potilaan luokse.  Sillä tavalla voi kaikenlaisten kanssa määrätä itse tahdin, auttaa sillä tavalla kun asian eteneminen sillä erää vaatii, eikä enempää. Saa priorisoida, ja täytyykin.

Sama. Siirryin erikoislääkärin töistä it-alalle. Nyt olen tyytyväinen vaikka palkka ei tietysti ole sama kuin ennen.

N36

Odotakiapaas tässä! Kohta hoetaja ensin hakkoo teiät, ja sitten liäkär tappoo teiät?

*Outtakeepas

Muuten aika hyvä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lääkärikaverit valittavat samaa. Aiheet kiinnostavia, mutta käytännön työ on rupurahvaan jorinoiden kuuntelemista tai sairaiden ihmisten tiuskimista.

Yksikään tollompikaan lääkäri EI kirjoittele vauva-palstalle " rupurahvaan jorinoista...." . Niin tyhmää lääkäriä ei ole olemassa edes vaatimattomissa työtehtävissä. Tosin olen tavannut ko. ammatin edustajan, joka kysyi minulta, miten angiina hoidetaan.

Joo toi on tietty valelääkäri, jonkun lähihoitsukoulun ehkä käyny.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin että meitä sossuja voitaisiin kyllä kouluttaa lääkäreiksi omalla kiintiöllä. Me jaksetaan kuunnella päihde- ja mielenterveyspotilaiden jorinoita ja miettiä hoidontarvetta siten, kuten kuuluisi terveydenhuollossa. Jopa voidaan pitää vastaanottoja ihan vaan motivoidaksemme potilaita hoidon piiriin. Me jaksetaan olla siellä terveysasemalla päivästä toiseen, pitämässä vaikka kädestä kiinni ja jopa siellä päivystyksessä jaksetaan kuunnella niiden potilaiden asioita elämästä. Pitää olla erikseen omat kiintiöt niille kirurgeille, jotka eivät halua nähdä potilaita ollenkaan ja sitten meille sossuille, jotka oikeasti välittävät potilaista. 

t. Sossutäti

Teette kyllä hienoa työtä ja aina ihmettelen miten jaksatte. Nostan hattua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lääkärikaverit valittavat samaa. Aiheet kiinnostavia, mutta käytännön työ on rupurahvaan jorinoiden kuuntelemista tai sairaiden ihmisten tiuskimista.

Yksikään tollompikaan lääkäri EI kirjoittele vauva-palstalle " rupurahvaan jorinoista...." . Niin tyhmää lääkäriä ei ole olemassa edes vaatimattomissa työtehtävissä. Tosin olen tavannut ko. ammatin edustajan, joka kysyi minulta, miten angiina hoidetaan.

Lääkäreillähän on muuten ihan oma suljettu keskustelupalstansa, tiedoksi vaan tälle lääkärille.

Tämän nk lääkärin kielenkäyttö on sitä luokkaa, ei meni läpi, että olis lääkäri

Vierailija kirjoitti:

Kertoisitteko lääkärit, miten tiedät on koulutettu haastavaan asiakaspalvelutyöhön?

En ole lääkäri mutta oletettavasti siten että osaa kartoittaa vaivat ja hoidot. Eikö se riitä asiakaspalveluksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koettakaa lääkärit jaksaa :) Ymmärrän kyllä millaista kohtelua voi välillä tulla. Itse tein pari viikkoa sitten ensiapureissun, jonossa oli todella paljon porukkaa ja sieltä kun tutkimuksiin huudettiin niin tarkkailussa oli hyvin sekavan oloista porukkaa. Lääkäri vei minua tutkimuksiin ja sieltä huusi monta miespotilasta että heti tänne ja kiroiltiin ja kommenneltiin. Olin itse silmät pyöreinä ja hieman kauhuissani miten tuommoista jaksaa kuunnella. Vaiva kuunneltiin ja tutkittiin ja soitettiin heti jatkoapua, sain lääkkeitä ja olin vartissa jo toisella erikoisalueella josta syy löytyi Olin todella kiitollinen.

Ja terveyskeskuslääkärit ne hyviä onkin, aina kun niillä on vähänkin epäily jostain vakavammasta niin lähete on mennyt ennenkuin on kerennyt kissaa sanomaan.

Lisäksi yksi ortopedi jo korjasi olkapään, oli hyvin lempeä ja ystävällinen vaikka sain ensin kuvan että on hyvin tiukka ja asiat pitää tapahtui kuin olisi jo, mutta potilastyössä kun huomasi että pelkäsin ihan kauheasti antaa vammatunutta raajaa tutkia, puhui niin kiltisti ja kauniisti ja selitti myös mitä milloinkin tekee ja antoi aikaa odottaa että rentouduin ja tilannetta pystyi tutkimaan

Päivystyksessä näyttää usein olevan näitä päihdesekoilijoita enemmän kuin oikeasti sairaita.

Ei nykyään niin paljon kuin ennen, kun ambulanssi ei humalaisia enää sinne kuskaa, vaan kriteerit ovat tiukentunee.

Vierailija kirjoitti:

Olisitko saanut niitä lääkkeitä, mitkä itse olet itsellesi määrännyt toiselta lääkäriltä? Niinpä. Itse en saa edes Roaccutania teiltä pas___koilta. 

Roaccutanin kohdalla on määritelty, että sen voi määrätä ainoastaan ihotautilääkäri. Muilla lääkäreillä ei ole edes lupa uusia reseptiä.

Valelääkäreitä emme noteeraa.

Kauheeta kielenkäyttöä sulla.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin että meitä sossuja voitaisiin kyllä kouluttaa lääkäreiksi omalla kiintiöllä. Me jaksetaan kuunnella päihde- ja mielenterveyspotilaiden jorinoita ja miettiä hoidontarvetta siten, kuten kuuluisi terveydenhuollossa. Jopa voidaan pitää vastaanottoja ihan vaan motivoidaksemme potilaita hoidon piiriin. Me jaksetaan olla siellä terveysasemalla päivästä toiseen, pitämässä vaikka kädestä kiinni ja jopa siellä päivystyksessä jaksetaan kuunnella niiden potilaiden asioita elämästä. Pitää olla erikseen omat kiintiöt niille kirurgeille, jotka eivät halua nähdä potilaita ollenkaan ja sitten meille sossuille, jotka oikeasti välittävät potilaista. 

t. Sossutäti

Mene kuule sinä sossutäti lääkikseen, opiskele  sen kuusi vuotta (koska sosiaalityöntekijän kokemuksella ei saa yhtään kurssia korvattua) ja mene sitten pitämään kädestä kiinni päivystyksen potilasta. Huomaat varsin pian, että siihen ei ole aikaa eikä se ole lääkärin tehtävä.

Vierailija kirjoitti:

Voit mennä tutkijaksi. Opettamaan. Voit mennä vakuutusyhtiöön. Jos olisit oikeasti lääkäri niin tietäisit että sulla on kymmenen vaihtoehtoa, eikä niissä tarvitse kuunnella potilaita.

Noihin hommiin on tunkua samoin kuin erikoistumiskoulutuksiin. Se pahnanpohjimmainen sakki päätyy terkkareihin korviinkurkkijoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen tässä ketjussa jo parissa viestissä selittänyt lääkärin näkökulmaa, mutta vielä yksi juttu tuli mieleen:  Lääkärin päässä kulkee tavallaan sellainen vuokaavio, esim. hengenahdistus--> onko rintakipua?--> onko astmaa tiedossa--> milloin alkoi jne ja jokainen vastaus vaikuttaa siihen mihin suuntaan vuokaavio menee ja tavoitteena on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa saada selville, jos on vaikka epäiltävä akuuttia sydäninfarktia, joka vaatii hoitoa HETI. Jos potilas on jaaritellut vaikka kymmenen minuuttia eikä ole kysymyksistä huolimatta suostunut kertomaan, milloin vaiva alkoi, lääkäri ei pääse edes aloittamaan tuon vuokaavion läpikäyntiä. Kaikki muut potilaan kertomat asiat saattavat mennä vaikka kokonaan ohi, koska lääkäri on tavallaan kognitiivisesti tuuliajolla. 

Minusta tämä on merkki lääkärin älyllisestä rajoittuneisuudesta. Just sen takia koulutusta pitää uudistaa ja lääkäreiksi valita keskivertoa älykkäämpiä ettei näin käy.

T. Muun alan ihmiskohtaamisia työkseen tekevä, joka antaa asiakkaan jaaritella ja ohjaa kysymyksin asiakasta kertomaan asiat. Missä järjestyksessä tahansa. On mun ammattitaitoa laittaa lopuksi palat kohdilleen, tuli syöte miten vain.

Kyllä. Elämäsi suurin virhe oli mennä lääkikseen ja päätyä lääkäriksi, mutta koska nyt olet korjaamassa tätä virhettäsi, en ole sinulle niin kovin vihainen.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin että meitä sossuja voitaisiin kyllä kouluttaa lääkäreiksi omalla kiintiöllä. Me jaksetaan kuunnella päihde- ja mielenterveyspotilaiden jorinoita ja miettiä hoidontarvetta siten, kuten kuuluisi terveydenhuollossa. Jopa voidaan pitää vastaanottoja ihan vaan motivoidaksemme potilaita hoidon piiriin. Me jaksetaan olla siellä terveysasemalla päivästä toiseen, pitämässä vaikka kädestä kiinni ja jopa siellä päivystyksessä jaksetaan kuunnella niiden potilaiden asioita elämästä. Pitää olla erikseen omat kiintiöt niille kirurgeille, jotka eivät halua nähdä potilaita ollenkaan ja sitten meille sossuille, jotka oikeasti välittävät potilaista. 

t. Sossutäti

Sossutäti pysyköön vaan lestissään ja omassa karsinassaan kuten tähänkin asti. Aikaansaannosten perusteella pitäisi vielä asenttaa jonkinlainen seurantapanta jalkaan niin kaikkein kahelimpia heistä olisi helpompi kontrolloida. Sossua ei saa päästää kymmentä metriä lähemmäs mitään inhimillistä tai elävää lisävahinkojen välttämiseksi. Ammattinimikkeen kuuluisi olla sössö.