Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vittumaisten potilaiden takia en enää halua tehdä lääkärin töitä
pois potilastyöstä
30.07.2022 |
Siinäpä se oli. Olen niin kyllästynyt potilaiden hoitoon, että teen kaikkeni päästäkseni siitä pois. Jos lääkäri kysyy potilaalta jonkun kysymyksen,sillä ON TARKOITUS. En ymmärrä potilaita,jotka vaan jatkaa aivan asiaan liittymätöntä tarinaansa ja inttävät vastaan, että anna kun kerron. Ei meillä ole aikaa kuunnella jonninjoutavia etenkään päivystyksessä vaan asia pitää saada hoidettua ja me lääkärit olemme sitä varten käyneet opinnot, että tiedetään mitkä asiat on tärkeitä kysyä potilaan hoidon takia. Jos potilas ei näihin kriittisiin kysymyksiin vastaa niin se on turha valittaa paskasta hoidosta enää sen jälkeen.
Elämäni yksi suurimpia virheitä oli mennä lääkikseen. Ainoa hyvä etu enää että saa itse kirjoitella reseptejä jos tarvitsee. Siinäpä sitten potilaat ihmettelette miksei löydy tekijöitä terveydenhuoltoon.
Kommentit (734)
Toisaalta on se hyvä kun vapaassa maassa saa kypsynyt lekurikin purkaa mieltään täällä. Kiinnostava keskusteluhan tästä tuli, olipa ap oikea tai ei :D T tee se itse lekurinsa (en hoida muita!:D), vastuuta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Röntgenlääkärikin valitettavasti kohtaa aika paljon potilaita, esim. ultraäänitutkimuksia tehdessä ja kuvantaohjatuissa toimenpiteissä..😉. Toki jatkohoitovastuu, hankalat omaiset ym. jää sen hoitavan lääkärin vaivoiksi. Työmäärä radiologeilla on todella iso (vaativaa ja tarkkaa minimiaikataulutettua liukuhihnatyötä, jossa ei saisi tulla virheitä) ja päivystykset ovat nykyään todella raskaita, koska käytännössä ihan joka vaiva kuvataan jollain menetelmällä. Esim. tavallista umpparia ei enää voi leikata, jos ei ole tehty CT:tä ensin. Jokainen mummon ummetus kuvataan, samoin kaikki kesällä helteestä turvottelevat jalat veritulpan poissulkuna, jokaiselle pikkusormen puuduttelijalle tehdään pään CT ja CT angiografia ja lähes jokaisella muorilla ja paapalla on Eliquis tai Xarelto ja aina jos mummu/paappa hiemankaan kompastuu, pää pitää kuvata vaikka ei olisi mitään merkkejä päävammasta. Näitä mummoja rallitetaan ambulanssilla pitkin maakuntaa yöt ja päivät läpeensä ja löydöksiä on korkeintaan muutamalla prosentilla kuvatuista ja näillekin hoito on yleensä seuranta ja ak-lääkkeen lopetus. Tähän kaikkeen kuluu miljoonia euroja rahaa ilman, että olisi mitään todellista vaikutusta elinikään tai hyvinvointiin. (Paitsi keski-ikäisen radiologin elinikää ja hyvinvointia laskeva merkitys...😬)
Ei mulle ainakaan mitään tehty kun pikkurilli ja korva puutuivat. Sitten vasta ryhdyttiin tutkimaan kun koko käsi halvaantui ja puoli päätä puutui. Toivottavasti ei radiologi kärsinyt kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Röntgenlääkärikin valitettavasti kohtaa aika paljon potilaita, esim. ultraäänitutkimuksia tehdessä ja kuvantaohjatuissa toimenpiteissä..😉. Toki jatkohoitovastuu, hankalat omaiset ym. jää sen hoitavan lääkärin vaivoiksi. Työmäärä radiologeilla on todella iso (vaativaa ja tarkkaa minimiaikataulutettua liukuhihnatyötä, jossa ei saisi tulla virheitä) ja päivystykset ovat nykyään todella raskaita, koska käytännössä ihan joka vaiva kuvataan jollain menetelmällä. Esim. tavallista umpparia ei enää voi leikata, jos ei ole tehty CT:tä ensin. Jokainen mummon ummetus kuvataan, samoin kaikki kesällä helteestä turvottelevat jalat veritulpan poissulkuna, jokaiselle pikkusormen puuduttelijalle tehdään pään CT ja CT angiografia ja lähes jokaisella muorilla ja paapalla on Eliquis tai Xarelto ja aina jos mummu/paappa hiemankaan kompastuu, pää pitää kuvata vaikka ei olisi mitään merkkejä päävammasta. Näitä mummoja rallitetaan ambulanssilla pitkin maakuntaa yöt ja päivät läpeensä ja löydöksiä on korkeintaan muutamalla prosentilla kuvatuista ja näillekin hoito on yleensä seuranta ja ak-lääkkeen lopetus. Tähän kaikkeen kuluu miljoonia euroja rahaa ilman, että olisi mitään todellista vaikutusta elinikään tai hyvinvointiin. (Paitsi keski-ikäisen radiologin elinikää ja hyvinvointia laskeva merkitys...😬)
Ei mulle ainakaan mitään tehty kun pikkurilli ja korva puutuivat. Sitten vasta ryhdyttiin tutkimaan kun koko käsi halvaantui ja puoli päätä puutui. Toivottavasti ei radiologi kärsinyt kovasti.
kaikki puutuminen on merkki alkavasta häiriöstä ja pikkurilli on oire tuosta juuri. Mutta sjo olkapääkin alkaa puutua, tai kaula, on jo häly. Sitten pitää tutkia mikä voisi auttaa ettei tule tulppia...
Tulpat kun syntyvät syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole jorisevat potilaat vaan kaikki muu aikaa vievä oheistyö, atk ja kaiken maailman kirjaukset. Lääkelistan selvittäminen - otan semmoisen pienen pillerin aamulla ja ison illalla - tuo pitää kirjata järjestelmään, tehkääpä perässä.
Potilaathan yleensä itse kertovat mikä on vaivana, ja tutkimalla sitten tilanne tarkentuu. Eli kuuntelu on a ja o.
Sinänsä jos uudelleen valitsisin ammatin niin ryhtyisin varmaan insinöörkisi. On meinaan sen verran työtunteja tässä hommassa että siviili ei käsitä. Henk. koht. ennätys 200 h per 2 viikkoa.
Terkuin lääkäri.[/quot
Eipä meillä opettajillakaan opetus ongelma ole, vaan julmettu oheistyö, Wilma, reissuvihot, kokeiden tsekkaukset ja...pisteenä Iin päälle: oppilaiden huoltajien vuorokauden aikaa katsomattomat yhteydenotot. Taidan vaihtaa lääkäriksi.
Tätä se on. Terkuin opettaja.
Ilmankos hoidot epäonnistuu kun yksinkertaisen asian takia on jo käyty 15 kertaa. Ulkomailta osaavaa henkilöstöä ja äkkiä. Nämä puoskarit eivät kotihoidosta poikkea ja lue murkut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu siltä, että monelle kuuden laudaturin ylioppilaalle lääkis on se ainoa oikea vaihtoehto. Muitakin vaihtoehtoja on.
Aivan. Voitte olla vaikkapa ekonomeja jos kerran potilaat piinaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on tietokoneen lomaan 4 kivaa helppoa liikettä, mikä vahvistaa yleisesti kroppaa:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on tietokoneen lomaan 4 kivaa helppoa liikettä, mikä vahvistaa yleisesti kroppaa:
tekstitys löytyy....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vain yksi syy siihen, miksi terveydenhuolto mättää Suomessa.
Ja se syy on raha.
Liian vähäinen panostus terveydenhuoltoon.
Jo pari vuotta sitten oli Hesarissa arikkeli, että Suomessa on Euroopan tehokkain terveydenhuolto. Siis käytänössä halvin yhteiskunnalle.
Sairaspaikkoja vähennetty rajusti, yhä useampia sairasloita on lopetettu ja terveyskeskuksia pistetty kylmiksi.
Tehohoitopaikkoja vähän. Työntekijöitä erittäin vähän, verrattuna maan sairastettavuuteen.
Uusien laitteistojen ja hoitovälineiden hankinta minimaalista.
Ja niin edespäin.
Enkä usko, että tilanteeseen mitään muutosta tulee Hyvinvointialuiden myötä.
Päinvastoin lienee, rahan saanti niille suoraan valtion budjetista on entistä hankalampaa.
Vierailija kirjoitti:
Röntgenlääkärikin valitettavasti kohtaa aika paljon potilaita, esim. ultraäänitutkimuksia tehdessä ja kuvantaohjatuissa toimenpiteissä..😉. Toki jatkohoitovastuu, hankalat omaiset ym. jää sen hoitavan lääkärin vaivoiksi. Työmäärä radiologeilla on todella iso (vaativaa ja tarkkaa minimiaikataulutettua liukuhihnatyötä, jossa ei saisi tulla virheitä) ja päivystykset ovat nykyään todella raskaita, koska käytännössä ihan joka vaiva kuvataan jollain menetelmällä. Esim. tavallista umpparia ei enää voi leikata, jos ei ole tehty CT:tä ensin. Jokainen mummon ummetus kuvataan, samoin kaikki kesällä helteestä turvottelevat jalat veritulpan poissulkuna, jokaiselle pikkusormen puuduttelijalle tehdään pään CT ja CT angiografia ja lähes jokaisella muorilla ja paapalla on Eliquis tai Xarelto ja aina jos mummu/paappa hiemankaan kompastuu, pää pitää kuvata vaikka ei olisi mitään merkkejä päävammasta. Näitä mummoja rallitetaan ambulanssilla pitkin maakuntaa yöt ja päivät läpeensä ja löydöksiä on korkeintaan muutamalla prosentilla kuvatuista ja näillekin hoito on yleensä seuranta ja ak-lääkkeen lopetus. Tähän kaikkeen kuluu miljoonia euroja rahaa ilman, että olisi mitään todellista vaikutusta elinikään tai hyvinvointiin. (Paitsi keski-ikäisen radiologin elinikää ja hyvinvointia laskeva merkitys...😬)
Tässä kommentissa näkyy kyllä todella päivystystoiminnan arki Suomessa. Ihan jokainen grillataan röntgensäteillä olipa vaiva mikä tahansa. Ekg otetaan vaikka olisi jostain ihan selvästä vaivasta kyse, ja labrakokeita teetetään vaikka olisi viiltänyt puukolla sormeen. Tältä se ainakin tuntuu. Joskus aikoinaan kun ei ollut nopeita laitteita saatavilla niin piti ensin tutkia ja miettiä tarvitaanko kyseisiä tutkimuksia oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lääkärit on yleensä tympeitä
ja asiakkaat täysiä mulkkuja
Vierailija kirjoitti:
Voit mennä tutkijaksi. Opettamaan. Voit mennä vakuutusyhtiöön. Jos olisit oikeasti lääkäri niin tietäisit että sulla on kymmenen vaihtoehtoa, eikä niissä tarvitse kuunnella potilaita.
No opettajaksi ei ainakaan kannata. Jaarittelevat ja valittavat potilaat vaihtuu vaan valittaviin ja jaaritteleviin opiskelijoihin. Olisihan se ihana opettaa vain tyytyväisiä ja motivoituneita opiskelijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On vain yksi syy siihen, miksi terveydenhuolto mättää Suomessa.
Ja se syy on raha.
Liian vähäinen panostus terveydenhuoltoon.
Jo pari vuotta sitten oli Hesarissa arikkeli, että Suomessa on Euroopan tehokkain terveydenhuolto. Siis käytänössä halvin yhteiskunnalle.
Sairaspaikkoja vähennetty rajusti, yhä useampia sairasloita on lopetettu ja terveyskeskuksia pistetty kylmiksi.
Tehohoitopaikkoja vähän. Työntekijöitä erittäin vähän, verrattuna maan sairastettavuuteen.
Uusien laitteistojen ja hoitovälineiden hankinta minimaalista.
Ja niin edespäin.Enkä usko, että tilanteeseen mitään muutosta tulee Hyvinvointialuiden myötä.
Päinvastoin lienee, rahan saanti niille suoraan valtion budjetista on entistä hankalampaa.
Raha on pienin ongelma, kyse on asenteista. Rahaa löytyy kaikkeen mihin on tahto. Kansan on ohjattava hallituksen tahtoa eikä toistepäin. Ne ovat töissä meillä. Valtiota voitaisiin köyhdyttää ja kansaa rikastuttaa, näinpäin, kuten esim Japanissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Röntgenlääkärikin valitettavasti kohtaa aika paljon potilaita, esim. ultraäänitutkimuksia tehdessä ja kuvantaohjatuissa toimenpiteissä..😉. Toki jatkohoitovastuu, hankalat omaiset ym. jää sen hoitavan lääkärin vaivoiksi. Työmäärä radiologeilla on todella iso (vaativaa ja tarkkaa minimiaikataulutettua liukuhihnatyötä, jossa ei saisi tulla virheitä) ja päivystykset ovat nykyään todella raskaita, koska käytännössä ihan joka vaiva kuvataan jollain menetelmällä. Esim. tavallista umpparia ei enää voi leikata, jos ei ole tehty CT:tä ensin. Jokainen mummon ummetus kuvataan, samoin kaikki kesällä helteestä turvottelevat jalat veritulpan poissulkuna, jokaiselle pikkusormen puuduttelijalle tehdään pään CT ja CT angiografia ja lähes jokaisella muorilla ja paapalla on Eliquis tai Xarelto ja aina jos mummu/paappa hiemankaan kompastuu, pää pitää kuvata vaikka ei olisi mitään merkkejä päävammasta. Näitä mummoja rallitetaan ambulanssilla pitkin maakuntaa yöt ja päivät läpeensä ja löydöksiä on korkeintaan muutamalla prosentilla kuvatuista ja näillekin hoito on yleensä seuranta ja ak-lääkkeen lopetus. Tähän kaikkeen kuluu miljoonia euroja rahaa ilman, että olisi mitään todellista vaikutusta elinikään tai hyvinvointiin. (Paitsi keski-ikäisen radiologin elinikää ja hyvinvointia laskeva merkitys...😬)
Tässä kommentissa näkyy kyllä todella päivystystoiminnan arki Suomessa. Ihan jokainen grillataan röntgensäteillä olipa vaiva mikä tahansa. Ekg otetaan vaikka olisi jostain ihan selvästä vaivasta kyse, ja labrakokeita teetetään vaikka olisi viiltänyt puukolla sormeen. Tältä se ainakin tuntuu. Joskus aikoinaan kun ei ollut nopeita laitteita saatavilla niin piti ensin tutkia ja miettiä tarvitaanko kyseisiä tutkimuksia oikeasti.
Silloin myös sekä missattiin diagnooseja että hoidettiin turhaan. Tuolla esimerkiksi parjattiin umppareiden kuvaamista TT:llä, mutta ennen tekniikan kehittymistä tehtiin huomattavasti enemmän turhia umpilisäkkeenpoistoja kuin nykyään. Oli sellainen nyrkkisääntö, että tietty osa leikkauksista pitääkin olla turhia tai muuten ei leikata riittävän herkästi ja todennäköisesti jää leikkaamatta potilaita jotka olisi pitänyt leikata. Nykyään lähdetään yleensä siitä, että ennen leikkausta varmistetaan leikkauksen tarpeellisuus, eikä niin että leikkauksessa selviää tuliko potilas nukutettua ja avattua turhaan.
Myös potilaat sietää nykyisin virhediagnooseja paljon huonommin - heti ollaan rustaamassa valitusta ja soittelemassa paikallislehteen. Raaka fakta nyt vaan on se, ettei lääketiede ole eksakti tiede. Kyse on pelkistä todennäköisyyksistä. Ja usein labrakokeilla ja lisäkuvantamisilla saadaan virhediagnoosin riskiä pienennettyä. Jos tietty diagnoosi on tietyillä oireilla ja löydöksissä 95% todennäköisyydellä oikea, niin ennen se on riittänyt, nykyisin ei riitä vaan ne 5% tekee valituksen lääkäristä joka "ei osannut mitään". Joten otetaan niitä labroja ja kuvia vaikka se poissuljettava asia olisi miten epätodennäköinen. Ja luonteeltaan sellainen, että se kyllä selviäisi odottelemalla ja hoituisi Buranalla.
Toki tutkimusten kanssa vedetään överiksikin, mutta iso osa on ihan perusteltuja. Ja osa tosiaan johtuu nykyajan kiristyneistä vaatimuksista, ei siitä ettei lääkärit osaisi kliinisesti hahmottaa sitä todennäköisintä vaivan syytä.
" Puhuu lauseita" on ihan normaali tapa ilmaista esim heng.ahdistusta. Ihminen saattaa kokea, että ahdistaa henkeä, mutta esimerkiksi puhuu vuolaasti eikä puheesta kuulu mitään. Jos taas on hankala tilanne niin sen kuulee ihmisen puheesta heti. Ei siinä mitään luonteenpiirteitä tai puheliaisuutta kuvata.....Varsinkin koronan aikana ihan normaalia flunssapotilaan tilan havainnointia.
Tuosta diagnoosibriljeerauksesta pitäisi löysätä. Siitä on tullut epätervettä kisaamista lääkäreitten kesken, kuka saa kasaan mitä ihmeellisempiä kaavoja kehiteltyyn ihmisen "parantamiseksi". Ihminen on yksilö ja on elävä organismi. Ja se lääkäri on vaan toinen ihminen, joskus ihan erilaisesta maastosta ponnistava, eikä ymmärrä ollenkaan suhteuttaa tietojaan asiakkaaseen..
Pelottavaa on se uusin linjaus tehdä asiakkaasta yhä vaan mekaanisemman käsittelyn kohde, vaikka syvyyssuunnassa nimenomaan merkityksiä itse pitäisi asiakkaassa tarkastella ja niitten suhdetta koko terveyteensä.
Ihminen on siitä ihmeellinen että merkitykset ja tahtotila vaikuttavat suoraan hyvinkin paljon koko kroppaansakin. Siksi sitä aikaa kuunnella syvämerkityksiä pitäisi olla jokaisen kohdalla.
Nyt mennään byrokraattipääministerin ohuen ihmiskuvan hallituksen ehdoilla, jossa ekonomia tulee ennen ihmisten tuntemaa hyvinvointia todella. Niinpä tyytymättömyys kasvaa kaikkailla samaa tahtia kun ihmiskuva ohennut ja pinnallistunut. Tämä johtaa katastrofiin kunhan v käyrä ylittyy. ollaan hyvin lähellä jo.
Se mitä Eduskunta Suomen sata Uutta mahdollisuutta raprtissaan väläyttelee saa jo narskuttelemaan hampaita normaalilla ihmisellä, joka ei ole byrokraatti tai terveysteknokraatikko. Ei noin, ei todellakaan noin lääkärit!
Vastustakaa ihmisen mekanisointia jos olette ihmisen parantamisen asioilla. Vaatikaa aikaa joka asiakkaalle. Kapina!
Sairaana ei immeinen aina ole parhaimmillaan ja kipjänä ei paljon huumori kuki.
Arvostan lääkäreitä, teette maailman arvokkainta tyätä sekä kaikkia, jotka auttavat ja parantavat eri tavoin muita kanssaihmisiään.
Minkä hyvän teon teit tänään ihminen, entä minkä hyvän työn teet huomenna?
Kiitos avusta, sitä olen saanut. Kiitos sydämeni pohjasta. Ehkä en nyt olisi elossa ilman apuanne ja elossa haluaisin vielä olla ja matkaa taittaa.
Annetaan arvo auttajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Röntgenlääkärikin valitettavasti kohtaa aika paljon potilaita, esim. ultraäänitutkimuksia tehdessä ja kuvantaohjatuissa toimenpiteissä..😉. Toki jatkohoitovastuu, hankalat omaiset ym. jää sen hoitavan lääkärin vaivoiksi. Työmäärä radiologeilla on todella iso (vaativaa ja tarkkaa minimiaikataulutettua liukuhihnatyötä, jossa ei saisi tulla virheitä) ja päivystykset ovat nykyään todella raskaita, koska käytännössä ihan joka vaiva kuvataan jollain menetelmällä. Esim. tavallista umpparia ei enää voi leikata, jos ei ole tehty CT:tä ensin. Jokainen mummon ummetus kuvataan, samoin kaikki kesällä helteestä turvottelevat jalat veritulpan poissulkuna, jokaiselle pikkusormen puuduttelijalle tehdään pään CT ja CT angiografia ja lähes jokaisella muorilla ja paapalla on Eliquis tai Xarelto ja aina jos mummu/paappa hiemankaan kompastuu, pää pitää kuvata vaikka ei olisi mitään merkkejä päävammasta. Näitä mummoja rallitetaan ambulanssilla pitkin maakuntaa yöt ja päivät läpeensä ja löydöksiä on korkeintaan muutamalla prosentilla kuvatuista ja näillekin hoito on yleensä seuranta ja ak-lääkkeen lopetus. Tähän kaikkeen kuluu miljoonia euroja rahaa ilman, että olisi mitään todellista vaikutusta elinikään tai hyvinvointiin. (Paitsi keski-ikäisen radiologin elinikää ja hyvinvointia laskeva merkitys...😬)
Tässä kommentissa näkyy kyllä todella päivystystoiminnan arki Suomessa. Ihan jokainen grillataan röntgensäteillä olipa vaiva mikä tahansa. Ekg otetaan vaikka olisi jostain ihan selvästä vaivasta kyse, ja labrakokeita teetetään vaikka olisi viiltänyt puukolla sormeen. Tältä se ainakin tuntuu. Joskus aikoinaan kun ei ollut nopeita laitteita saatavilla niin piti ensin tutkia ja miettiä tarvitaanko kyseisiä tutkimuksia oikeasti.
Silloin myös sekä missattiin diagnooseja että hoidettiin turhaan. Tuolla esimerkiksi parjattiin umppareiden kuvaamista TT:llä, mutta ennen tekniikan kehittymistä tehtiin huomattavasti enemmän turhia umpilisäkkeenpoistoja kuin nykyään. Oli sellainen nyrkkisääntö, että tietty osa leikkauksista pitääkin olla turhia tai muuten ei leikata riittävän herkästi ja todennäköisesti jää leikkaamatta potilaita jotka olisi pitänyt leikata. Nykyään lähdetään yleensä siitä, että ennen leikkausta varmistetaan leikkauksen tarpeellisuus, eikä niin että leikkauksessa selviää tuliko potilas nukutettua ja avattua turhaan.
Myös potilaat sietää nykyisin virhediagnooseja paljon huonommin - heti ollaan rustaamassa valitusta ja soittelemassa paikallislehteen. Raaka fakta nyt vaan on se, ettei lääketiede ole eksakti tiede. Kyse on pelkistä todennäköisyyksistä. Ja usein labrakokeilla ja lisäkuvantamisilla saadaan virhediagnoosin riskiä pienennettyä. Jos tietty diagnoosi on tietyillä oireilla ja löydöksissä 95% todennäköisyydellä oikea, niin ennen se on riittänyt, nykyisin ei riitä vaan ne 5% tekee valituksen lääkäristä joka "ei osannut mitään". Joten otetaan niitä labroja ja kuvia vaikka se poissuljettava asia olisi miten epätodennäköinen. Ja luonteeltaan sellainen, että se kyllä selviäisi odottelemalla ja hoituisi Buranalla.
Toki tutkimusten kanssa vedetään överiksikin, mutta iso osa on ihan perusteltuja. Ja osa tosiaan johtuu nykyajan kiristyneistä vaatimuksista, ei siitä ettei lääkärit osaisi kliinisesti hahmottaa sitä todennäköisintä vaivan syytä.
Niin, mutta kun kyse on tämän ylitutkimisen skaalasta, joka on täysin överiksi mennyt nykyään. Tällä säteilyttämisellä on jo kansanterveydellisiä vaikutuksia syöpätilastoissa parinkymmenen vuoden viiveellä.
Alue: Aihe vapaa
Minua ei haittaa jos hörhökin saa voimaan paremmin, ainakin minut herätti ajattelemaan ruuan voimaan ja maalaisjärjen kasvattamiseen. En tunne miestä mutta herätti minut hoitamaan itseäni, että ainakin siinä onnistui ja kertoi miten luonnollisesta ruuasta voi saada kaikkea. No onhan hänellä niitä troppeja itselläkin myynnissä, mutta enpä ole niitä sitten tarvinnut. Hyvää vointia itsellesikin. Ole avoin, kuitenkin. Lääketehtaan tarkoitus on voitto. Sinun ylitsesi kuitenkin.