Vittumaisten potilaiden takia en enää halua tehdä lääkärin töitä

Vierailija kirjoitti:

Hankalimpia potilaita on ne, jotka ovat jo valmiiksi googlettaneet diagnoosinsa ja sitten kun ei olekkaan kyse potilaan varmana pitämästään diagnoosista niin kyllähän saa lääkäri ja hoitajat kuulla kunniansa.

Toinen ryhmä on se, että kun oireet tai tauti johtuu selkeästi potilaan elintavoista ja siitä mainitaan ja kehoitetaan esim. laihduttamaan ja liikkumaan niin sitä ei tahdo potilaat sietää. Ettäkö joutuisi ihan itse jotain tekemään vaivojensa parantamiseksi eikä saakkaan ihmepilleriä tai leikkausta? Tätä ei tahdota ymmärtää.

Eli lääkärit ovat olleet liiankin lepsuja ja ystävällisiä jottei ihmiset nouse heti takajaloilleen.

Mummot tulevat lääkäriin, koska heillä ei ole ketään muutakaan kenen kanssa jutella. Juttele mukavia, äläkä stressaa turhia.

Olen alkanut omaksi lääkärikseni, leikkaan luomet itse, kipsannu jopa niin nilkan kuin ranteen itse,  (oli valmiit kipsit ed kerroilta > kaikki toimii paremmin kuin hyvin) katsonut ruokavaliot ja muut hifistelyt itse, piristänyt itseäni itse, korjannut itse vaivaisenluun ja jälkapöydän rasitustilan voimistellen. Samoin olkapään kuntoutin itse.  Tikit poistin kauan sitten itse enkä mennyt enää sinne. Hiukset leikkaan itse ja kaikella tapaa valvon terveyttäni its. Lääkärissä olen käynyt ehkä 10-12 v sitten. Ei ole anemioita (hemo 160 verenluovutuksessa) ja ei ole flunssan flunssaa, ei koronoita eikä muutakaan.

Enkä mene enää ikinä lääkäriin, on niin karmeat kokemukset olleet. Äo kunnossa ja olo mainio, ikinä ei ole myöskään ollut tylsää :D!

Hoitakaa ihmiset itse itseänne aktiivisemmin, ei tarvi vaivata noita lekureita enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko käynyt Tanskan julkisessa terveydenhuollossa? Itse Tanskassa asuneena voin sanoa, että Suomessa on todella korkeatasoinen julkinen terveydenhuolto. Ongelmia toki on, mutta ei sitä huonoksi voi haukkua. Tanskassa on omalääkärisysteemi, jossa lääkäri saattaa olla sellaisessa yhden miehen klinikalla, jossa ei ole juuri mitään tutkimusmahdollisuuksia. Mielestäni Suomessa on hyvä systeemi, että hoito on keskitetty terveyskeskuksiin, joissa pystytään oikeasti tekemään edes jotain tutkimuksia.

Odotahan ensi vuotta ja sen tuomia muutoksia. Vieläkö olet samaa mieltä sittenkin?

Siis mitä muutoksia, muka ensi vuosi muka tuo.yerveydenhuoltoon.

Ei ne Hyvinvointialueet voi hetkessä yhtä-äkkiä mitään suuria suunnitelmia tietenkään tehdä.

Selvähän se. Ja raha se on se, joka hyvinvointialueille puitteet antaa.

Pikkuruisia terveyskeskuksia voidaan lopettaa, ja siirtää vastaanotot suurempiin yksiköihin, se on niitä suurimpia muutoksia.

Potilaat hoidetaan kuten ennenkin, ei lääkärit ja hoitajat vähene eikä lisäänny.

Turha on kommentoijan pelotella muka muutoksista, kun näkee ettei hön ole edes käsittänyt koko muutosta kunnolla.

Kaverini oli kuulemma masentunut ja anorektinen kun laihtui vaikka söi kunnolla ja oli koko ajan väsynyt. Vasta kun  tuli rankkoja sydänoireita ja silmät pullistuivat päästä niin, ettei niitä enää saanut kiinni suostuttiin tutkimaan kunnolla. Löytyi kilpirauhasen liikatoiminta ja se oli päässyt niin pahaksi että koko kilpirauhanen piti poistaa. Ja omakantaan jäi kummittelemaan se masennus.

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut omaksi lääkärikseni, leikkaan luomet itse, kipsannu jopa niin nilkan kuin ranteen itse,  (oli valmiit kipsit ed kerroilta > kaikki toimii paremmin kuin hyvin) katsonut ruokavaliot ja muut hifistelyt itse, piristänyt itseäni itse, korjannut itse vaivaisenluun ja jälkapöydän rasitustilan voimistellen. Samoin olkapään kuntoutin itse.  Tikit poistin kauan sitten itse enkä mennyt enää sinne. Hiukset leikkaan itse ja kaikella tapaa valvon terveyttäni its. Lääkärissä olen käynyt ehkä 10-12 v sitten. Ei ole anemioita (hemo 160 verenluovutuksessa) ja ei ole flunssan flunssaa, ei koronoita eikä muutakaan.

Enkä mene enää ikinä lääkäriin, on niin karmeat kokemukset olleet. Äo kunnossa ja olo mainio, ikinä ei ole myöskään ollut tylsää :D!

Hoitakaa ihmiset itse itseänne aktiivisemmin, ei tarvi vaivata noita lekureita enää.

Luomen leikkasin siten että kuumensin linkkarin sakset ja nipsasin vaan pois kerralla juurmultineen. Siinä se oli ollut koko elämäni eikä ollut enää, tuli siisti koska desinfioin ja teippasin reinat huolella. Ei näissä tarvi ruudinkeksijä olla. Kirsikkaluomet olen polttanut kevyesti kuumalla klemmarinpäällä hipaisemalla, se räjähtää pois. Ei arpeakaan. Kynsisienen sai kerran niin upotin isovarpaan raakaan vodkaan toviksi, kyllä sieni lähti. Samoin selkään tuli jotain rakkulaa, kuten sormenkinhankaan kerran ja rikoin näpyt ja desinfioin käsidesill hangaten niitä paikkoja vaan ja 3 pvää puhdasta (viruksiahan niissä on kuolevat paikallisesti)

Lapsena sairastin kaikki mahdolliset rokot ja angiinan ja sieltä ehkä altistus noihin, mutta myös hyvä immuniteetti ilmeisesti. mikään ei tartu. Olen kehittänyt rautaisen tahdon vastustaa sairautta ihan tietoisesti, ajan sen pois vaan. Nyt ei ole ollut 12 vuoteen edes nuhaa. Vaikka kaikki räkivät joskus ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei ole jorisevat potilaat vaan kaikki muu aikaa vievä oheistyö, atk ja kaiken maailman kirjaukset. Lääkelistan selvittäminen - otan semmoisen pienen pillerin aamulla ja ison illalla - tuo pitää kirjata järjestelmään, tehkääpä perässä.

Potilaathan yleensä itse kertovat mikä on vaivana, ja tutkimalla sitten tilanne tarkentuu. Eli kuuntelu on a ja o.

Sinänsä jos uudelleen valitsisin ammatin niin ryhtyisin varmaan insinöörkisi. On meinaan sen verran työtunteja tässä hommassa että siviili ei käsitä. Henk. koht. ennätys 200 h per 2 viikkoa.

Terkuin lääkäri.[/quot

Eipä meillä opettajillakaan opetus ongelma ole, vaan julmettu oheistyö, Wilma, reissuvihot, kokeiden tsekkaukset ja...pisteenä Iin päälle: oppilaiden huoltajien vuorokauden aikaa katsomattomat yhteydenotot. Taidan vaihtaa lääkäriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut omaksi lääkärikseni, leikkaan luomet itse, kipsannu jopa niin nilkan kuin ranteen itse,  (oli valmiit kipsit ed kerroilta > kaikki toimii paremmin kuin hyvin) katsonut ruokavaliot ja muut hifistelyt itse, piristänyt itseäni itse, korjannut itse vaivaisenluun ja jälkapöydän rasitustilan voimistellen. Samoin olkapään kuntoutin itse.  Tikit poistin kauan sitten itse enkä mennyt enää sinne. Hiukset leikkaan itse ja kaikella tapaa valvon terveyttäni its. Lääkärissä olen käynyt ehkä 10-12 v sitten. Ei ole anemioita (hemo 160 verenluovutuksessa) ja ei ole flunssan flunssaa, ei koronoita eikä muutakaan.

Enkä mene enää ikinä lääkäriin, on niin karmeat kokemukset olleet. Äo kunnossa ja olo mainio, ikinä ei ole myöskään ollut tylsää :D!

Hoitakaa ihmiset itse itseänne aktiivisemmin, ei tarvi vaivata noita lekureita enää.

Luomen leikkasin siten että kuumensin linkkarin sakset ja nipsasin vaan pois kerralla juurmultineen. Siinä se oli ollut koko elämäni eikä ollut enää, tuli siisti koska desinfioin ja teippasin reinat huolella. Ei näissä tarvi ruudinkeksijä olla. Kirsikkaluomet olen polttanut kevyesti kuumalla klemmarinpäällä hipaisemalla, se räjähtää pois. Ei arpeakaan. Kynsisienen sai kerran niin upotin isovarpaan raakaan vodkaan toviksi, kyllä sieni lähti. Samoin selkään tuli jotain rakkulaa, kuten sormenkinhankaan kerran ja rikoin näpyt ja desinfioin käsidesill hangaten niitä paikkoja vaan ja 3 pvää puhdasta (viruksiahan niissä on kuolevat paikallisesti)

Lapsena sairastin kaikki mahdolliset rokot ja angiinan ja sieltä ehkä altistus noihin, mutta myös hyvä immuniteetti ilmeisesti. mikään ei tartu. Olen kehittänyt rautaisen tahdon vastustaa sairautta ihan tietoisesti, ajan sen pois vaan. Nyt ei ole ollut 12 vuoteen edes nuhaa. Vaikka kaikki räkivät joskus ympärillä.

Juu ja ruokavaliossa on kasvikset kala oliiviöly ja hedelmät ,mausteet kurkuma oregano jne. En juo enkä polta. Liikun kesässä kävellen satoja km. Talvella lepään enimmäkseen liikunnasta, paitsi kerran viikossa kävely.

Herkuttelen kun huvittaa. Paino normaalin ylärajalla, mutta kuitenkin, koska lihasta on kaikkialla aika hyvin, ei liikaa. Hammaslekurissä käyn harvoin, tarkistuttamassa, kyllä., itse poistan niin kivet kuin muun moskan ja käytän välisuteja (Jordan).

Ei ole rakettitiedettä

Vierailija kirjoitti:

Hankalimpia potilaita on ne, jotka ovat jo valmiiksi googlettaneet diagnoosinsa ja sitten kun ei olekkaan kyse potilaan varmana pitämästään diagnoosista niin kyllähän saa lääkäri ja hoitajat kuulla kunniansa.

Toinen ryhmä on se, että kun oireet tai tauti johtuu selkeästi potilaan elintavoista ja siitä mainitaan ja kehoitetaan esim. laihduttamaan ja liikkumaan niin sitä ei tahdo potilaat sietää. Ettäkö joutuisi ihan itse jotain tekemään vaivojensa parantamiseksi eikä saakkaan ihmepilleriä tai leikkausta? Tätä ei tahdota ymmärtää.

Oon sitten sellainen tuplasti hankalin potilas. Tosin kukaan ei koskaan saa minulta kuulla kunniaansa, sillä pidän googlailut ja oman arvioni omana tietonani. Kerron vain oireet, käyn määrätyt tutkimukset, ja saan diagnoosin. Eräänä kertana tosin sain myös lievän ja ansaitun verbaalisen läksytyksen siitä, että viivyttelin lääkärille menoa, sillä oireiden perusteella se olisi voinut olla eräs toinenkin ongelma, jossa haitta olisi ollut pysyvä. Mutta sillä kertaa olin onnekseni oikeassa googlailuni ja oman arviointini kanssa.

Lisäksi ymmärrän oikein hyvin, että monet ongelmistani johtuvat massiivisesta elopainostani, ja minun pitäisi oman itseni vuoksi laihduttaa. Toisaalta lääkärit eivät tiedä, ettei minua juurikaan kiinnosta elää pitkään tai pitää itsestäni hyvää huolta. En myöskään useimmiten käy lääkärillä ramppaamassa paino-oireideni takia (nivelkipuja, jalkojen turvotusta). 

Aivan huippu tämä tee-se-itse-lääkäri. Siihen kai sote meidät kaikki vielä ajaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lääkärikaverit valittavat samaa. Aiheet kiinnostavia, mutta käytännön työ on rupurahvaan jorinoiden kuuntelemista tai sairaiden ihmisten tiuskimista.

Onkohan tässä kyse osaksi jopa sellaiseta asiasta, että lääkikseen pääsee hyvällä ainoastaan matikkapäällä ja osaamisella. Kaikki matemaattisesti lahjakkaat ihmiset eivät välttämättä ole osaavia sosiaalisesti tai tunnetaidoiltaan, jota lääkärin potiastyö on isoksi osaksi. Pitäisikö pääsyvaatimuksiin lisätä vähän tämänkin puolen testaamista ja ehkä kouutukseenkin?

Ihmisen hoitaminen kun ei kokonaan ole sitä matikkaa ja lääketieteeistä tietämystä. Jos monenlaisten ihmisten kohtaamisen ja auttamisen kokee vastenmielisenä ja kaipaa vain tieteellistä lähestymistapaa asiaan, niin pitäisikö tehdä lääketieteessä vaikka tutkijan työtä tms. muuta kuin potilastyötä tai vaihtaa alaa jollekin sopivammalle? Ap:kin taitaa olla harkinnassaan päätynyt tämäntyyppiseen ratkaisuun. Hän tosin syyttää potilaita, eikä näe omassa soveltuvuudessaan ammatin vaatimuksiin mitään vikaa... Vanha sanonta: "Turha on peiliä syyttää, jos naama on vino" ,ehkä saatta osaltaan päteä vähän tähänkin asiaan.

ja ps. Kyllähän se on tärkeää, että potias saa kertoa asiansa ("Anna kun kerron") ja tulee kuulluksi. Vuorovaikutustaitoja lääkäriltä kyllä vaaditaan. Läärkäri hoitaa tuntevia ajattelevia ihmisiä, ei robotteja.

Lekurille riittää kun sanoo annas kun kyselen.  Potilaan emotionaalinen tyydytys ei vie hoitoa eteenpäin vaan aikaa.  Ellei ole luontaispuolen tai psykiatrian osaaja.  Hoitovirhe on lähteä sekalaisen jorinan perusteella hoitamaan.  Paitsi jos on tuttu omalääkäri joka tietää potilaansa tavat.  Jos insinööri katsoo taloa ja sanoo että homepaska on, nurin vaan, ei se kysele omistajan tunteita eikä sellaista edes häneltä odoteta. 

0/5

Paska tarina mutta tulipaha luettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut omaksi lääkärikseni, leikkaan luomet itse, kipsannu jopa niin nilkan kuin ranteen itse,  (oli valmiit kipsit ed kerroilta > kaikki toimii paremmin kuin hyvin) katsonut ruokavaliot ja muut hifistelyt itse, piristänyt itseäni itse, korjannut itse vaivaisenluun ja jälkapöydän rasitustilan voimistellen. Samoin olkapään kuntoutin itse.  Tikit poistin kauan sitten itse enkä mennyt enää sinne. Hiukset leikkaan itse ja kaikella tapaa valvon terveyttäni its. Lääkärissä olen käynyt ehkä 10-12 v sitten. Ei ole anemioita (hemo 160 verenluovutuksessa) ja ei ole flunssan flunssaa, ei koronoita eikä muutakaan.

Enkä mene enää ikinä lääkäriin, on niin karmeat kokemukset olleet. Äo kunnossa ja olo mainio, ikinä ei ole myöskään ollut tylsää :D!

Hoitakaa ihmiset itse itseänne aktiivisemmin, ei tarvi vaivata noita lekureita enää.

Luomen leikkasin siten että kuumensin linkkarin sakset ja nipsasin vaan pois kerralla juurmultineen. Siinä se oli ollut koko elämäni eikä ollut enää, tuli siisti koska desinfioin ja teippasin reinat huolella. Ei näissä tarvi ruudinkeksijä olla. Kirsikkaluomet olen polttanut kevyesti kuumalla klemmarinpäällä hipaisemalla, se räjähtää pois. Ei arpeakaan. Kynsisienen sai kerran niin upotin isovarpaan raakaan vodkaan toviksi, kyllä sieni lähti. Samoin selkään tuli jotain rakkulaa, kuten sormenkinhankaan kerran ja rikoin näpyt ja desinfioin käsidesill hangaten niitä paikkoja vaan ja 3 pvää puhdasta (viruksiahan niissä on kuolevat paikallisesti)

Lapsena sairastin kaikki mahdolliset rokot ja angiinan ja sieltä ehkä altistus noihin, mutta myös hyvä immuniteetti ilmeisesti. mikään ei tartu. Olen kehittänyt rautaisen tahdon vastustaa sairautta ihan tietoisesti, ajan sen pois vaan. Nyt ei ole ollut 12 vuoteen edes nuhaa. Vaikka kaikki räkivät joskus ympärillä.

Juu ja ruokavaliossa on kasvikset kala oliiviöly ja hedelmät ,mausteet kurkuma oregano jne. En juo enkä polta. Liikun kesässä kävellen satoja km. Talvella lepään enimmäkseen liikunnasta, paitsi kerran viikossa kävely.

Herkuttelen kun huvittaa. Paino normaalin ylärajalla, mutta kuitenkin, koska lihasta on kaikkialla aika hyvin, ei liikaa. Hammaslekurissä käyn harvoin, tarkistuttamassa, kyllä., itse poistan niin kivet kuin muun moskan ja käytän välisuteja (Jordan).

Ei ole rakettitiedettä

Kysynkin ap ltä olisinko minä "vittumainen potilas"? :D

Vierailija kirjoitti:

Aivan huippu tämä tee-se-itse-lääkäri. Siihen kai sote meidät kaikki vielä ajaa. 

Kyllä ihan oikeasti voi pitkälle pärjätä itsekin. Nyt vaan asennetta kehiin. Ruokavaliosta ja liikunnasta se lähtee ja ryhdistä, hengittämisestä jo aamusta.

Ehkä sä olet vaan masentunut ja kaikki tuntuu merkityksettömältä. Menepä lääkäriin!

Vierailija kirjoitti:

Älä puhu paskaa. Aivan liian monet lääkärit ohittavat potilaan kertomat olennaiset asiat, kun luulevat, että vain heidän kaksi kysymystään ja muutama peruslabra selvittää koko asian. Sitten potilas palaa kotiin ja kohta taas kierros uudestaan saman asian takia rasittaen ensin perusterv. Huoltoa ja sen jälkeen yhteispäivystyksiä ja erikoissairaanhoitoa ja yhteiskunta eli veronmaksajat maksaa tämän naurettavan kierrätyksen, joka on loputon. Kuinkahan monta euroa säästettäisiin, jos lääkärit aukaisisivat ne korvansa ja keskittyisivät siihen, mitä potilas sanoo ja myös lukisivat kunnolla lähetteet ym. Olennaiset tekstit. Ei vain taida olla viitseliäisyyttä paneutua potilaiden asioihin, palkkaa kyllä pitäisi saada aina vain lisää. Ketähän varten ne teidän sanelemanne romaanit on siellä potilasarkistossa, aivanko vain teidän turvaksi, ettei vaan potilasvahinkoasiat paisuisi liian suureksi, vähät siitä voisiko sieltä teksteistä löytyä ratkaisun avain potilaan vaivoihin.

Mietin vain, saako lääkäri sitten syytöksen epäammattimaisesta toiminnasta vahinkotapauksessa, jos lähtee jotain hoitamaan vain sen potilaan olennaisena pitämän asian perusteella, eikä  lääketieteellisen tutkitun ja tilastoidun käytännön perusteella?  Ihmisten jutut voi olla hyvin moninaiset ja mutkistetut.

Tähän ollaan tultu : olisi parasta, että jokainen hoitaisi itse itsensä! Eipähän tarvitsisi lääkäreiden kärsiä potilaista.

Luomenpoistot sun muut puukolla. Tikkaukset neulalla ja langalla. Desinfiointiainetta perään.

Jokainen olkoon oman onnensa seppä

Tässä ketjussa on tosi paljon tämän valitukseen kyllästyneen ap:n mollaamista. Moni tavis ei yhtään tajua millaista lääkärien työ on nykyään vaikka jossain päivystyksessä tai terveyskeskuksessa. Ihmisiä tulee hoitoon liukuhihnalla ja aikaa ei olisi, sitten joku potilas alkaa selittämään juurta jaksain kaikkea muuta paitsi sitä miksi tuli vastaanotolle. Potilaat on epäkohteliaita ja vaatii asioita joita lääkäri ei voi toteuttaa. Omaiset on jatkuvasti kimpussa kun joko potilasta ei hoideta niin kuin he haluavat tai sitten hoidetaan väärin. Mä kyllä ymmärrän ap:ta hyvin, näen lääkärin työtä päivittäin. Moni haluaa varmasti olla lääkäri, auttaa ja tehdä mielenkiintoista työtä, mutta joskus tämä haittapuoli vaan syö ilon koko hommasta kun sitä saa niskaansa koko ajan. Se ei silti tarkoita, että olisi opiskellut turhaan tai vihaisi työtään tai olisi siinä huono.

- hoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkokouluttaudu patologiksi? Siinä hommassa ei tarvi kuunnella potilaiden jorinoita.

Tai sydänkirurgiksi tms. Suurin osa työstä on kolleegojen kanssa toimimista, potilasta tarvitsee nähdä tajuissaan aika vähän.

Joo, käy leikkauksen jälkeen morjestamassa osastolla niitä, jotka ei jääneet pöydälle.