Sinä mies, joka et osallistu lapseesi. Miten selität itsellesi asian?

Siis 5 sivua kommentteja ei kovinkaan monessa vastata kysymykseen. Suurin osa täällä vastanneista naisia, joiden mutu-kommentteja koko keskustelu täysi..

Mieheni eksä tuli raskaaksi pillereistä huolimatta (tai hän jätti ne pois, siitä ei ole tietoa), kun mies ei hölmöyttään käyttänyt lisäksi kortsua. Tyhmää toki kolmikymppiseltä mieheltä, mutta aika monihan luottaa vakisuhteessa kumppanin ehkäisyyn. Tuli lapsi, mitä mies ei ollut halunnut. Hän yritti siinä alkaa isäksi, mutta eihän siitä tullut mitään, kun lapsi oli miehelle ei-toivottu, eikä sitä luvattua rakkautta omaan lapseen missään vaiheessa syttynytkään, vaikka mies oli synnytyksessäkin mukana. Hän sanoi, ettei tuntenut yhtään mitään pidellessään vauvaa, ja suhtautuu omaan lapseensa kuten muihinkin lapsiin, suojelevasti ja ystävällisesti. Nyt mies maksaa elareita, yrittää epätoivoisesti käyttää lasta huvipuistoissa ja toivoo, ettei muksu traumatisoidu isän etäisyydestä.

Lapsen äidillä on nykyisin neljä lasta kolmen eri isän kanssa. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tein lapsia vain jotta he voivat sitten täysikäisinä ajaa minut pubiin ja hakea pilkun jälkeen kotiin.

Newsflash: ne lapset haistattavat täysi-ikäisenä p.skat "isälle", joka ei koskaan osallistunut heidän elämäänsä. Eivät ne sinua mihinkään kuskaile.

Kyllä. Isäni lähti, kun olin 3v. Otti äidistäni eron toisen takia. Aluksi olin hänen luona vkloppusin, mutta aina se harveni ja tuli selityksiä miksi ei nyt nähdä. Sitten se meni siihen, kun reppu selässä odotin isääni tien poskessa ja kyttäsin joka auton mikä on isäni auto. Ei sitä autoa tullut ikinä. Kaikki loppui, kun täytin 7v. Nyt olen 45v mies. Isäni otti yhteyttä, kun täytin 40v. Sanoin sille, että eiköhän sun aikas ole mennyt jo ajat sitten. Ei mua kiinnosta kuulla susta enää. Minulla on isähahmo ollut elämässä jo 30 vuotta, joka on ollut koulun päättäjäisissä, vieny lätkämatseihin, kalastamaan, lomamatkoille ja tehty ja tehdään asioita yhdessä edelleen, lapseni sanovat häntä vaariksi ja äitin on ollut onnellinen jo 30 vuotta hänen kanssaan. Hän on minun isäni, et sinä. Se oli siinä se keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En olisi ollenkaan tahtonut lapsia ja naisystävä selitteli olevansa samoilla linjoilla. Vaan ei pitäisi luottaa yli kolkyt vuotiaan naisen sanaan, ettei hän vielä "tiedä". Pillerit "petti" ennen kuin suhdetta oli takana puoltakaan vuotta. Ero tuli jo raskausaikana ja meillä on alusta asti ollut tosi eri käsitykset kasvatuksesta ja tyttö nykyään koulukiusaaja. Äidin mielestä ei ketään kiusaa eikä sellaista tekisi. Aika vähän vaikutusmahdollisuuksia isällä.

Taitaa olla oikeasti aika harvinaista, että nainen huijaisi pillereiden kanssa niin, että väittäisi niitä käyttävänsä mutta tarkoituksella jättäisi käyttämättä. Jos näin on sinulle oikeasti käynyt, niin törkeäähän se on ollut ja todella väärin siltä naiselta. Pillerit kuitenkin saattaa ihan aidosti pettää monestakin syystä, vaikka niitä söisi joka päivä. Ylipäätään mikään ehkäisy ei ole täysin varma. Joten kiinnostaisi tietää tunnustiko nainen huijanneensa pillereiden kanssa vai mistä tiedät, että hän jätti niitä ottamatta vaikka oli sanonut ottavansa?

Ap

Tämä selitys menee aina läpi? On kuitenkin pieni prosentti joilla hormonaalinen ehkäisy pettää.

Itselläni on laaja tuttavapiiri ja iso suku. En ole kuullut kenestäkään koskaan, jolla olisi tullut vauva pillereiden pettämisen takia, kaikki tietämäni lapset on kyllä olleet ihan suunniteltuja. Yhden kierukan pettämisen tiedän, mutta se päättyi keskenmenoon. Pidän mahdollisena, että tietyntyyppiset naiset on niitä, joille kasautuu nämä e-pillereiden tahattomat ja tahalliset pettämiset. Eli ne naiset, joilla on isoja elämänhallinnan ongelmia muutenkin tai päihdeongelmia tai muutenkin tapana muissakin asioissa huijata ja valehdella.

Suosittelenkin kaikille miehille, että menevät sänkyyn vain asiallisten ja fiksujen naisten kanssa.

Ap

Minä taas suosittelen miehille sitä kondomia tai jopa vasektomiaa, jos on sivan varma ettei halua lapsia. Ei se ehkäisy pelkästään naiselle kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En olisi ollenkaan tahtonut lapsia ja naisystävä selitteli olevansa samoilla linjoilla. Vaan ei pitäisi luottaa yli kolkyt vuotiaan naisen sanaan, ettei hän vielä "tiedä". Pillerit "petti" ennen kuin suhdetta oli takana puoltakaan vuotta. Ero tuli jo raskausaikana ja meillä on alusta asti ollut tosi eri käsitykset kasvatuksesta ja tyttö nykyään koulukiusaaja. Äidin mielestä ei ketään kiusaa eikä sellaista tekisi. Aika vähän vaikutusmahdollisuuksia isällä.

Taitaa olla oikeasti aika harvinaista, että nainen huijaisi pillereiden kanssa niin, että väittäisi niitä käyttävänsä mutta tarkoituksella jättäisi käyttämättä. Jos näin on sinulle oikeasti käynyt, niin törkeäähän se on ollut ja todella väärin siltä naiselta. Pillerit kuitenkin saattaa ihan aidosti pettää monestakin syystä, vaikka niitä söisi joka päivä. Ylipäätään mikään ehkäisy ei ole täysin varma. Joten kiinnostaisi tietää tunnustiko nainen huijanneensa pillereiden kanssa vai mistä tiedät, että hän jätti niitä ottamatta vaikka oli sanonut ottavansa?

Ap

Tämä selitys menee aina läpi? On kuitenkin pieni prosentti joilla hormonaalinen ehkäisy pettää.

Itselläni on laaja tuttavapiiri ja iso suku. En ole kuullut kenestäkään koskaan, jolla olisi tullut vauva pillereiden pettämisen takia, kaikki tietämäni lapset on kyllä olleet ihan suunniteltuja. Yhden kierukan pettämisen tiedän, mutta se päättyi keskenmenoon. Pidän mahdollisena, että tietyntyyppiset naiset on niitä, joille kasautuu nämä e-pillereiden tahattomat ja tahalliset pettämiset. Eli ne naiset, joilla on isoja elämänhallinnan ongelmia muutenkin tai päihdeongelmia tai muutenkin tapana muissakin asioissa huijata ja valehdella.

Suosittelenkin kaikille miehille, että menevät sänkyyn vain asiallisten ja fiksujen naisten kanssa.

Ap

Minä taas suosittelen miehille sitä kondomia tai jopa vasektomiaa, jos on sivan varma ettei halua lapsia. Ei se ehkäisy pelkästään naiselle kuulu.

En ole muuten koskaan kuullut naisen syyllistävän miestä huolimattomasta kondominkäytöstä johtuneesta raskaudesta. Toisinpäin on aina naisen vika ja epäillään tahallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tein lapsia vain jotta he voivat sitten täysikäisinä ajaa minut pubiin ja hakea pilkun jälkeen kotiin.

Newsflash: ne lapset haistattavat täysi-ikäisenä p.skat "isälle", joka ei koskaan osallistunut heidän elämäänsä. Eivät ne sinua mihinkään kuskaile.

Kyllä. Isäni lähti, kun olin 3v. Otti äidistäni eron toisen takia. Aluksi olin hänen luona vkloppusin, mutta aina se harveni ja tuli selityksiä miksi ei nyt nähdä. Sitten se meni siihen, kun reppu selässä odotin isääni tien poskessa ja kyttäsin joka auton mikä on isäni auto. Ei sitä autoa tullut ikinä. Kaikki loppui, kun täytin 7v. Nyt olen 45v mies. Isäni otti yhteyttä, kun täytin 40v. Sanoin sille, että eiköhän sun aikas ole mennyt jo ajat sitten. Ei mua kiinnosta kuulla susta enää. Minulla on isähahmo ollut elämässä jo 30 vuotta, joka on ollut koulun päättäjäisissä, vieny lätkämatseihin, kalastamaan, lomamatkoille ja tehty ja tehdään asioita yhdessä edelleen, lapseni sanovat häntä vaariksi ja äitin on ollut onnellinen jo 30 vuotta hänen kanssaan. Hän on minun isäni, et sinä. Se oli siinä se keskustelu.

Samoin kävi yhdelle kaverilleni. Hänen isänsä otti yhteyttä, kun oli jostain kuullut, että lapsensa oli saanut lapsia. Mies soitti kaverilleni, mutta vastaanotto oli tyly. Kaverini sanoi miehelle, että ei tarvitse soitella ja löi luurin kiinni. Ihan oikein toimittu.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni eksä tuli raskaaksi pillereistä huolimatta (tai hän jätti ne pois, siitä ei ole tietoa), kun mies ei hölmöyttään käyttänyt lisäksi kortsua.

...

Lapsen äidillä on nykyisin neljä lasta kolmen eri isän kanssa. :)

Kuulostaa siltä, että nainen on tahallaan jättänyt e-pillerit pois.

Oikeasti riski sille, että esim. yli 30-vuotiaana tulee raskaaksi unohdettuaan yhden pillerin, on aivan minimaalinen. Tärkeintä on muistaa ottaa eka pilleri taukoviikon jälkeen, sillä on merkitystä. Ja kyllä sen yleensä huomaa, jos unohtaa ottaa just sen pillerin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tein lapsia vain jotta he voivat sitten täysikäisinä ajaa minut pubiin ja hakea pilkun jälkeen kotiin.

Newsflash: ne lapset haistattavat täysi-ikäisenä p.skat "isälle", joka ei koskaan osallistunut heidän elämäänsä. Eivät ne sinua mihinkään kuskaile.

Kyllä. Isäni lähti, kun olin 3v. Otti äidistäni eron toisen takia. Aluksi olin hänen luona vkloppusin, mutta aina se harveni ja tuli selityksiä miksi ei nyt nähdä. Sitten se meni siihen, kun reppu selässä odotin isääni tien poskessa ja kyttäsin joka auton mikä on isäni auto. Ei sitä autoa tullut ikinä. Kaikki loppui, kun täytin 7v. Nyt olen 45v mies. Isäni otti yhteyttä, kun täytin 40v. Sanoin sille, että eiköhän sun aikas ole mennyt jo ajat sitten. Ei mua kiinnosta kuulla susta enää. Minulla on isähahmo ollut elämässä jo 30 vuotta, joka on ollut koulun päättäjäisissä, vieny lätkämatseihin, kalastamaan, lomamatkoille ja tehty ja tehdään asioita yhdessä edelleen, lapseni sanovat häntä vaariksi ja äitin on ollut onnellinen jo 30 vuotta hänen kanssaan. Hän on minun isäni, et sinä. Se oli siinä se keskustelu.

Minun isänikin lähti, kun olin 10, tapaamiset olivat hänelle ruuanlaittoa/auttamista velipuolen kanssa jo lapsena ja ne siitä harvenivat, kun en teininä sitä jaksanut. Isä on jo vanha ja ottaa nykyään yhteyttä, kun haluaa jotain (käyntiä, seuraa, apua tvs) ja luulee, että rupean tyyliin omaishoitajaksi, nyt kun se velipuolikaan ei pidä yhteyttä eikä ollutkaan se kultapoika mistä haaveili. En rupea häntä hoitamaan, pärjätköön myös omillaan. Edes lakiosaa en hänen perinnöstään tule hakemaan, kun se päivä koittaa. Saa poikansa pitää homeisen talon itsellään. Sen sijaan isäpuoleni on oikein mukava ja häntä käyn tapaamassa äidin luona usein ja hän on se, jolle soitan kun tarvin vaikka neuvoja renkaan vaihtoon tvs. Tulevaisuudessa autan äitiä ja isäpuoltani mielelläni. Näitäkin kannattaa ajatella, jos lapsensa jättää/kohtelee huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tein lapsia vain jotta he voivat sitten täysikäisinä ajaa minut pubiin ja hakea pilkun jälkeen kotiin.

Newsflash: ne lapset haistattavat täysi-ikäisenä p.skat "isälle", joka ei koskaan osallistunut heidän elämäänsä. Eivät ne sinua mihinkään kuskaile.

Kyllä. Isäni lähti, kun olin 3v. Otti äidistäni eron toisen takia. Aluksi olin hänen luona vkloppusin, mutta aina se harveni ja tuli selityksiä miksi ei nyt nähdä. Sitten se meni siihen, kun reppu selässä odotin isääni tien poskessa ja kyttäsin joka auton mikä on isäni auto. Ei sitä autoa tullut ikinä. Kaikki loppui, kun täytin 7v. Nyt olen 45v mies. Isäni otti yhteyttä, kun täytin 40v. Sanoin sille, että eiköhän sun aikas ole mennyt jo ajat sitten. Ei mua kiinnosta kuulla susta enää. Minulla on isähahmo ollut elämässä jo 30 vuotta, joka on ollut koulun päättäjäisissä, vieny lätkämatseihin, kalastamaan, lomamatkoille ja tehty ja tehdään asioita yhdessä edelleen, lapseni sanovat häntä vaariksi ja äitin on ollut onnellinen jo 30 vuotta hänen kanssaan. Hän on minun isäni, et sinä. Se oli siinä se keskustelu.

Samoin kävi yhdelle kaverilleni. Hänen isänsä otti yhteyttä, kun oli jostain kuullut, että lapsensa oli saanut lapsia. Mies soitti kaverilleni, mutta vastaanotto oli tyly. Kaverini sanoi miehelle, että ei tarvitse soitella ja löi luurin kiinni. Ihan oikein toimittu.

On faijoja ja faijoja, niin se vaan menee. Olen monesti miettinyt, että miksi biologista isääni ei kiinnostanut, vaikka otti itse eron äidistäni, mutta sitten toinen mies tulee elämääni ja kasvattaa minua kuin omaansa. Kun äitini ja isäni tapasivat, niin he olivat itsekin vasta 24 vuotiaita silloin. 24v mies ottaa vastuun ei omasta lapsesta, niin aika kova juttu. Sanon siis isä, koska hän on minun isäni, vaikka ei biologinen.

Muistan ikuisesti sen, kun tapasin hänet ekaa kertaa. Oli äiti tapaillut häntä jonkun aikaa tietenkin, mutta esiteltiin sitten myös minulle. Meillä klikkas heti. Lähetääs tekee kundien juttuja, eli mennää kattoo hifk vs jokerit lätkämatsiin. Siinä sulle hifkin pelipaita, ostin sen eilen ja toiv sopiva. On se. Sit mennää nordikselle. Se fiilis mikä mulle tuli. En mä ollu ikinä missää lätkämatsissa. Siitä se lähti ja käyty siitä lähtien peleissä ja nyt mun lapset on mukana.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni eksä tuli raskaaksi pillereistä huolimatta (tai hän jätti ne pois, siitä ei ole tietoa), kun mies ei hölmöyttään käyttänyt lisäksi kortsua. Tyhmää toki kolmikymppiseltä mieheltä, mutta aika monihan luottaa vakisuhteessa kumppanin ehkäisyyn. Tuli lapsi, mitä mies ei ollut halunnut. Hän yritti siinä alkaa isäksi, mutta eihän siitä tullut mitään, kun lapsi oli miehelle ei-toivottu, eikä sitä luvattua rakkautta omaan lapseen missään vaiheessa syttynytkään, vaikka mies oli synnytyksessäkin mukana. Hän sanoi, ettei tuntenut yhtään mitään pidellessään vauvaa, ja suhtautuu omaan lapseensa kuten muihinkin lapsiin, suojelevasti ja ystävällisesti. Nyt mies maksaa elareita, yrittää epätoivoisesti käyttää lasta huvipuistoissa ja toivoo, ettei muksu traumatisoidu isän etäisyydestä.

Lapsen äidillä on nykyisin neljä lasta kolmen eri isän kanssa. :)

Ettei olisi sama tapaus jonka tiedän 😂 Kovin on vahinkoja sattunut, vielä neljättä oli väittänyt suureksi ihmeeksi, ei pitänyt olla mahdollista. Siinä on nainen saanut monta elämää sekaisin, säälittää ihan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En olisi ollenkaan tahtonut lapsia ja naisystävä selitteli olevansa samoilla linjoilla. Vaan ei pitäisi luottaa yli kolkyt vuotiaan naisen sanaan, ettei hän vielä "tiedä". Pillerit "petti" ennen kuin suhdetta oli takana puoltakaan vuotta. Ero tuli jo raskausaikana ja meillä on alusta asti ollut tosi eri käsitykset kasvatuksesta ja tyttö nykyään koulukiusaaja. Äidin mielestä ei ketään kiusaa eikä sellaista tekisi. Aika vähän vaikutusmahdollisuuksia isällä.

Tuota jopa ymmärrän.  Raskauden alkamisesta nyt viis, mutta oman veljeni tilannetta seuraamaan joutuneena täytyy sanoa, että vaikea se on miehen osallistua, jos ex-vaimo ei anna miehelle minkäänlaista tietoa mistään ja pimittää asioita.  Kouluunkin oli ilmoittanut, että isään ei oteta yhteyttä, vain äitiin, jos sellainen tarve tulee.  Isältä kelpasi vain raha, jota kinuttiinkin sitten joka käänteessä.  Oli asia mikä tahansa, aina se kääntyi rahaksi.

Lapsi oli ehdollistettu, että isälle ei puhuta asioista ja lapsi ei sitten puhunut, kun takana oli kiristys lemmikin menettämisestä.  Tuli ilmi sitten, kun lapsi oli jo niin iso, että ei piitannut kielloista ja lemmikki jo muutenkin mennyt taivaaseen.  Isällä oli ne kaksi viikonloppua kk, jolloin lapsi tuotiin ja vietiin minuutin tarkkuudella ja minkäänlaista joustoa ei hyväksytty missään asiassa.  Isä ei aika ajoin edes tiennyt, missä lapsi asui, kun äiti vaihtoi asuntoa ja jopa paikkakuntaakin välillä.  Mikään ei tahtonut sujua, joten onko ihme, jos mies luovuttaa?   Näissä asioissa pitäisi sos.viranomaisen olla puolueeton ja huolehtia myös isän oikeuksista lapseen, mutta eipä viranomaistakaan kiinnostanut muu kuin se, että maksaahan isä nyt varmasti kaiken.   

Tämä on tietysti eri asia, kuin ne tapaukset, joissa miestä ei kiinnosta oma lapsensa tippaakaan.  Ne on sitten toinen juttu.  Tunnen minä muutaman sellaisenkin miehen, jota tekisi ko. asian takia heitellä seinille, mutta laitontahan se sellainen olisi.  Ei ne kaikki lapsetkaan sentään vain äidin päätöksellä ole maailmaan tulleet. 

Tässäkin kommentissa on vain ulkopuolisen mielipide, vieläpä siten, että on kuullut vain miehen version tilanteesta. Minulle herää heti epäilys, että mies on ollut esim. väkivaltainen puolisoaan/exäänsä kohtaan (se on vaikea uskoa monesta, minunkin exäni oli, eikä kukaan voisi kuvitellakaan, kun on ulospäin täysin kunnollinen). Siis kun on tuollaista, että äiti ei halua isää lapsen elämään enempää kuin mitä on ns. pakko antaa, kun väkivaltaisillekin vaan niitä lapsia pitää antaa, jos ei ole lapseen kohdistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tein lapsia vain jotta he voivat sitten täysikäisinä ajaa minut pubiin ja hakea pilkun jälkeen kotiin.

Newsflash: ne lapset haistattavat täysi-ikäisenä p.skat "isälle", joka ei koskaan osallistunut heidän elämäänsä. Eivät ne sinua mihinkään kuskaile.

Kyllä. Isäni lähti, kun olin 3v. Otti äidistäni eron toisen takia. Aluksi olin hänen luona vkloppusin, mutta aina se harveni ja tuli selityksiä miksi ei nyt nähdä. Sitten se meni siihen, kun reppu selässä odotin isääni tien poskessa ja kyttäsin joka auton mikä on isäni auto. Ei sitä autoa tullut ikinä. Kaikki loppui, kun täytin 7v. Nyt olen 45v mies. Isäni otti yhteyttä, kun täytin 40v. Sanoin sille, että eiköhän sun aikas ole mennyt jo ajat sitten. Ei mua kiinnosta kuulla susta enää. Minulla on isähahmo ollut elämässä jo 30 vuotta, joka on ollut koulun päättäjäisissä, vieny lätkämatseihin, kalastamaan, lomamatkoille ja tehty ja tehdään asioita yhdessä edelleen, lapseni sanovat häntä vaariksi ja äitin on ollut onnellinen jo 30 vuotta hänen kanssaan. Hän on minun isäni, et sinä. Se oli siinä se keskustelu.

Ohis, mutta mua jaksaa aina ihmetyttää, että miksi yh-äitejä dissataan niin kamalasti deittimaailmassa. Tässäkin tosi kiva tarina, jossa isäpuolikin on selvästi nauttinut bonuslapsensa seurasta (lapsen äidin seuran lisäksi) ja edelleen nauttii vaarina bonuslastenlapsista.

En ymmärrä, miksi uusioperheitä niin paheksutaan. Yleensä kai siinä kaikki voittaa ja itse olen ainakin sitä mieltä, että lisäperheenjäsenet ei ole kellekään haitaksi, vaan on kiva kun on enemmän läheisiä ihmisiä kaikkien elämässä.

Kun ei kerran aborttiin suostuttu, niin mennään sitten niillä, mitä on.

Jos mies ei kerran halua lapsia, niin käyttää vähintäänkin sitä kortsua (joka ei 100% varma), hankkii vasektomian, tai pitää vaan vehkeessä huosuissa/masturboi, mikä hitto siinä on niin vaikeeta...

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ei kerran halua lapsia, niin käyttää vähintäänkin sitä kortsua (joka ei 100% varma), hankkii vasektomian, tai pitää vaan vehkeessä huosuissa/masturboi, mikä hitto siinä on niin vaikeeta...

Selvin päin kaikki kuulostaa niin simppeliltä. Kesäpaikkakunnan tanssipaikalla nuorempi nainen lyöttäytyi seuraani ja lähdettiin mökilleni jatkoille. Voin rehellisesti sanoa, etten halunnut käyttää kortsua, koska halusin nauttia yli 20v nuoremmasta naisesta paljaalla loppuun asti. Syksyllä laittoi viestiä, että on raskaana ja pitää lapsen.

Haluan olla sinkku

Ei kiinnosta isukkia leikkiä.

Naisten vastaukset on eeppisiä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi raa'asti sanoa, että 90% tapauksista, joissa mies jättää osallistumatta lapsensa elämään tai lopettaa sen tykkänään syyllinen löytyy sieltä ex-rouvasta - lapsen äidistä.

Muissa tapauksissa voi olla pyhästi niin, ettei isä ole koskaan isäksi tahtonut ja nainen on lapsen kiimoissaan tahtonut itsensä äidiksi naida, jolloin lapsesta kiinnostuminen jää vaillinaiseksi isän osalta, kun isä ei alun alkaenkaan ole isäksi tahtonut, naisensa mieliksi sen tehnyt, kun muuten olisi ero tullut ja joissain tapauksissa mies isäksi pystyy kasvamaan. Kaikki miehet eivät kuitenkaan pysty. Lisäksi isänä oleminen ei ala omalta tuntumaan, jos nainen on täysi mulkku. Tällöin mies voi isänä olemisen oman hyvinvointinsa takia lopettaa, eikä se omasta lapsesta luopuminen silloin tunnu mitenkään kamalalta. Olihan siinä vaakakupissa oma mielenterveys.

Tajuatko itse kirjoituksesi kömmähtävän pahasti?

Kirjoitat syyn olevan 90 prosenttisesti naisessa.  Ja sitten MUISSA tapauksissa (eli tarkoitat kaiketi niitä loppuja 10 prosenttia), niissäkin syy on naisessa, joka kiimoissaan tahtoo äidiksi jne.

Heh heh.  

Pahasti meni nyt pieleen vihoittelusi.  Olisit vain kirjoittanut ihan reilusti, että sinun mielestäsi syy on aina naisessa.  Se olisi kuulostanut jotenkin rehellisemmältä.  Saathan sinä olla sitä mieltä.

Ymmärsitköhän lukemaasi?

Nyt puhutaan tapauksista, joissa mies ei osallistu lapsensa elämään kuin vähän tai on lopettanut sen kokonaan. Tämmöisissä tapauksissa syy on valitettavasti useinmiten naisessa ja voisi karkeasti sanoa, että 90% tapauksista, joissa mies lopettaa lapsen elämässä olemisen, johtuu naisen hankaluudesta eikä lapsesta. Sen pitäisi olla lohdullista, ettei lapsessa ole se vika.

Halusivatpa naiset sitä uskoa tai ei. Jos eivät halua uskoa, niin se kertoo paljon siitä, että totuutta ei pystytä katsomaan silmästä silmään.

Useimmiten se miehen into isyyteen tai sen rakentamiseen karisee, kun nainen tekee kaikkensa, että mies ei tilannetta jaksa. En pahuudella tätä kirjoita, vaan sillä, että naiset ihan oikeasti näkisivät joskus edes myös omassa sukupuolessaan väärän toimintamallin. Tekisin paljon, ettei minun tarvitsisi tätä kirjoittaa naisia vastaan, koska se tarkoittaisi sitä, ettei naiset olisi valinneet monissa monissa tapaukissa sitä kusipään roolia.

Tiedän, että tässä nyt kysyttiin miesten/ isien kokemuksista, mutta lainatun tekstin kirjoittaja onnistui provosoimaan minut.

Eksäni nimenomaan halusi lapsen. Ja hänen aloitteestaan perhehommaan lähdettiin. Hän oli myös se, joka oli tulisesti rakastunut. Ei, en koskaan ollut edes sinnepäinkään ollut vihjannut, että jättäisin hänet jos lapsia ei tehtäisi. Ihan aikuinen (reilu 30v), hyvällä elämänhallinnalla varustettu mies alkoi tähän hommaan ilman minkäänlaista painostusta. Saatoin hieman mennä sellaiseen vauvavuoden kuplaan, mutta annoin miehen osallistua omalla tyylillään. En naputtanut vääristä sukista tai hieman eri rytmistä (minä olin se kaoottinen ja höveli meidän suhteessa). Mies osallistui, oli paljon poissa töiden takia (viikkojakin putkeen, minkä tiesin etukäteen ja olin hyväksynyt), mutta kehitti ihan oman suhteen esikoiseen. Molemmat halusimme lapselle sisaruksen. Siitä tulikin hankala vuosi. Ja toinen. Ja lisää. Miehellä oli omia murheita. Annoin tilaa, mahdollistin hänen vetäytymisensä, ajatuksella, että kohta jaksaa taas olla myös aktiivisemmin läsnä perheessä. Vaan sitä ei tapahtunut. Minusta ja lapsista tuli kiva toimiva yksikkö, jossa mies lähinnä kävi vierailemassa. Kävimme keskusteluja, mutta jotain oli muuttunut. Aloin itse uupumaan kun kannattelin yksikseni koko pakettia (myös suurimman taloudellisen huolen). Lopulta erosin kun en jaksanut odottaa ja luottaa, että mies osaisi jossain vaiheessa olla taas enemmän läsnä.

Mies muutti kauas pois. Totaali yksinhuoltajana oli minulla helpompaa ja kevyempää. Pidämme luontevasti yhteyttä enkä kanna (enää) kaunaa. Mies näkee harvakseltaan nyt jo lähes aikuisia lapsiaan. Välit ovat hieman väkinäiset ja harmittelee sitä säännöllisesti minulle. Harmi. Mahdollisuuksia olisi ollut runsaasti ottaa itse aktiivisempi rooli, tuin sitä pitkään kaikin tavoin, mutta jotenkin ne prioriteetit oli sitten kuitenkin aina jossain muualla. Ehkä tein vetäytymisen hänelle liian helpoksi. Ehkä en vaatinut tarpeeksi. Mutta minusta vastuu oli ja on loppujen lopuksi kyllä miehellä itsellään.

Ja vastaavanlaisia tarinoita on lukemattomilla naisilla, kuinka miehet vetäytyvät jonnekin, eivät ole siinä jokapäiväisessä (välillä hyvinkin tylsässä ja joskus jopa vaativassa) arjessa oikeasti läsnä ja kuinka sitten ei pääse kehittymään kunnon henkilökohtaista suhdetta lapsiin. Todella harmi. Ja todellakin haluaisin myös kuulla mitä miehet sellaisesta tilanteesta myöhemmin ajattelevat. Olisivatko voineet toimia toisin? Harmittaako heitä?

Lapseni on ottamani testin mukaan käenpoikanen. Odotan kunnes kakara täyttää 18kk jonka jälkeen laitan paperityöt vireille.

Ikävän yleistä, ilmeisesti n. 40% on käenpoikasia.

Miehiä kiinnostaa vaan sen lapsen tekoon osallistuminen, mutta kun lapsi syntyy niin nainen se on loppupeleissä joka hoitaa kaiken.

T. Tiedän, koska näitä on nähty monta sivusta.