Lue keskustelun säännöt.
Miksi eläkeläisillä on kotonaan valtava määrä pakastimia?
29.07.2022 |
Siellä on vähintään yksi arkkupakastin ja sitten sellainen pystymalli jääkaapin lisäksi. Mihin ihmeeseen 2 iäkästä ihmistä tarvitsee niitä? Ja turha sanoa, että marjoihin, eihän 2 ihmistä pysty syömään sellaista määrää talven aikana!
Kommentit (194)
Ehkä ne on hankittu ennen eläkkeelle jäämistä ja koska toimivatedelleen, ei ole heitetty poiskaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa olen ihmetellyt. Iso arkkupakastin vierashuoneessa tai autotallissa. Ja keittiössä se normikorkea.
Isovanhemmillani on siksi kun aikovat syväjäädyttää itsensä. Jos toinen sattuu kuolemaan kotona, niin pakastin on aina valmiina.
Glömde, man är inte pensionerad ännu på flera år.
Kaikenmaailman katto- ja remppakauppiaita ei ehdi aina heti hautaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on jotenkin pohjoismainen tapa losottaa energiaa menemään vanhoissa isoissa arkuissa. Olisko peruja sille, että kauppamatkat ovat maalla olleet pitkiä? En ole nähnyt täällä Etelä-Euroopassa ainuttakaan yksityiskodeissa, vaikka niissä työni vuoksi vierailen.
Mutta sitten vielä se kaikista pahin vaihtoehto: (muista suomalainen kateus), jospa ne pakastimet on jo ostettu ja maksettu vuosia siten, mutta nyt niillä voi tehdä rahaa! Eläkkeen lisäksi luonnonantimista saa mukavan lisätienestin, jos kunto ja into riittää. Joulusaunaan kerätään koivunoksia vihdaksi ja pakkaseen.
Marjat ja sienet talteen tietysti. Metsästys ja kalastus myös.
Sitten vielä, leipominen. Kotona leivottua leipää saa myydä torilla, ei tarvitse olla elintarvikehuoneistoa ja hygieniapassia.
Tämä on muutaman vuoden takaa, tosiartikkeli pariskunnasta, jonka vaimo jäi työttömäksi, mies työskenteli rakennusalalla.
Vaimo leipoi viikot sämpylöitä pakastimeen. Viikonloppuisin ajoivat miehen pakulla myymään sämpyläpussit Hakaniemen torilla. Hyvin pärjäsivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahan päivän varalle (lausutaan tutisevalla äänellä)
Siinä on sitten perikunnalla riemua kipata vuoden 1998 herukoita ja 14 vuotta vanhaa potkaa biojätteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Omavaraisuus. Marjat, kasvimaan satoa, metsästys, kalastus, leivonnaiset.. ja se, että harrastetaan noita lajeja niin, että on aina lapsille ja lapsenlapsillekin joku pussi mukaan antaa.
Meillä on lähimpään kauppaan yli 30 km. Aika vähän sieltä kaupasta tarvitsee mitään hakea, kun pakastimet ovat täynnä marjoja, sieniä, kalaa ja naapurilta saatua hirvenlihaa.
Välillä myös leivon isomman määrän ja pakastan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinäpä sulla onkin päänvaivaa viikonlopuksi.
Kuinka sinä oikein selviät hengissä noin kiperästä kysymyksestä?
terveisin eläkeläinen, jolla kaksi pakastinta
Sinne kerätään ruokaa jemmaan joka sitten vanhenee sinne mutta onpahan jemmassa :D !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostamme kaupasta vain suolan, kahvin, sokerin, hiivan, mausteet, sellaista mitä itse ei kannata eikä voi tehdä.
Leivomme leivät, pullat, kakut, keksit jne., mies metsästää lihan ja tuttavalta ostamme vaalean lihan, hänellä on kanoja ja kalkkunoita ja tekee niistä myös leikkeleitä, ovat muuten tosi hyviä. Kinkun naapurilta ennen joulua. Tutulta kalastajilta ostamme kalat. Marjat saamme metsästä (hillaakin on jo pakkasessa n. 20 kg, ja koko ajan olemme myös uutta hillaa jo syöneet) ja pihasta, tomaatit kasvihuoneesta, tutulta ostamme kurkut hänellä on kauppapuutarha. Juurekset ja perunat omasta maasta. Jauhot ostamme suoraan myllystä.
Kun leivomme, taikinan ovat isoja, uhraamme päivän ja taas on pitkäksi ajaksi syötävää. Kun uuni kesällä lämpiää, nukumme vierasmajassa, koska sisällä on niin kuuma.
Kaksi pakastinta ei riitä, sori siitä.
Vierailija kirjoitti:
Sinne kerätään ruokaa jemmaan joka sitten vanhenee sinne mutta onpahan jemmassa :D !
Eikö sinun järkesi riitä käyttää ruokaa ajoissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ostamme kaupasta vain suolan, kahvin, sokerin, hiivan, mausteet, sellaista mitä itse ei kannata eikä voi tehdä.
Leivomme leivät, pullat, kakut, keksit jne., mies metsästää lihan ja tuttavalta ostamme vaalean lihan, hänellä on kanoja ja kalkkunoita ja tekee niistä myös leikkeleitä, ovat muuten tosi hyviä. Kinkun naapurilta ennen joulua. Tutulta kalastajilta ostamme kalat. Marjat saamme metsästä (hillaakin on jo pakkasessa n. 20 kg, ja koko ajan olemme myös uutta hillaa jo syöneet) ja pihasta, tomaatit kasvihuoneesta, tutulta ostamme kurkut hänellä on kauppapuutarha. Juurekset ja perunat omasta maasta. Jauhot ostamme suoraan myllystä.
Kun leivomme, taikinan ovat isoja, uhraamme päivän ja taas on pitkäksi ajaksi syötävää. Kun uuni kesällä lämpiää, nukumme vierasmajassa, koska sisällä on niin kuuma.
Kaksi pakastinta ei riitä, sori siitä.
Miten pakastamiseen liittyy elintarvikkeiden osto- tai hankkimispaikka? En ihan ymmärtänyt. "Tarvitsemme monta pakastinta, koska ostamme jauhomme suoraan myllystä."
Vierailija kirjoitti:
Sinne kerätään ruokaa jemmaan joka sitten vanhenee sinne mutta onpahan jemmassa :D !
Ei tuo koske kaikkia, joilla on "valtava" määrä pakastimia! Minulla on kaksi pakastinta ja molemmat ovat alle 5 vuotta vanhoja (eivät siis energiasyöppöjä). Olemme eläkkeellä ja marjojen, sienien poimiminen ja kalastaminen ovat harrastuksiamme.
En ymmärrä tuollaista ilkeämielistä aloitusta, kun toisaalta toitotetaan elintarvikkeiden hintojen noususta ja varautumisesta. Keräämme marjoja myös lapsillemme ja välillä olemme myös myyneet puolukkaa ja mustikkaa.
Kun välimatkat ovat pitkät ja se Alepa 24/7 ei ole aivan nurkan takana, on vain viisautta, että koskaan ei ole se viimeinen leipä- eikä voipaketti menossa. Keskitämme autolla ajamiset, yhtä maitolitraa varten meidän autoa ei käynnistetä 20 km kauppamatkalle. "Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot"!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostamme kaupasta vain suolan, kahvin, sokerin, hiivan, mausteet, sellaista mitä itse ei kannata eikä voi tehdä.
Leivomme leivät, pullat, kakut, keksit jne., mies metsästää lihan ja tuttavalta ostamme vaalean lihan, hänellä on kanoja ja kalkkunoita ja tekee niistä myös leikkeleitä, ovat muuten tosi hyviä. Kinkun naapurilta ennen joulua. Tutulta kalastajilta ostamme kalat. Marjat saamme metsästä (hillaakin on jo pakkasessa n. 20 kg, ja koko ajan olemme myös uutta hillaa jo syöneet) ja pihasta, tomaatit kasvihuoneesta, tutulta ostamme kurkut hänellä on kauppapuutarha. Juurekset ja perunat omasta maasta. Jauhot ostamme suoraan myllystä.
Kun leivomme, taikinan ovat isoja, uhraamme päivän ja taas on pitkäksi ajaksi syötävää. Kun uuni kesällä lämpiää, nukumme vierasmajassa, koska sisällä on niin kuuma.
Kaksi pakastinta ei riitä, sori siitä.Miten pakastamiseen liittyy elintarvikkeiden osto- tai hankkimispaikka? En ihan ymmärtänyt. "Tarvitsemme monta pakastinta, koska ostamme jauhomme suoraan myllystä."
Ai et ymmärrä, että ne jauhot suoraan myllystä isossa pakkauksessa ostettuna ovat halvempia kuin kaupasta pikku pusseissa ostettuina?
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole varaa hautakuluihin, niin kyllä sinne arkkupakastimeen mahtuu. Samalla voi lunastaa kahden eläkkeet.
Loistoidis! Nyt etsimään sopiva eläkeukko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinäpä sulla onkin päänvaivaa viikonlopuksi.
Kuinka sinä oikein selviät hengissä noin kiperästä kysymyksestä?
terveisin eläkeläinen, jolla kaksi pakastinta
Tyhmiin kysymyksiin voi olettaa saavansa tyhmiä vastauksia kuten olet huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on jotenkin pohjoismainen tapa losottaa energiaa menemään vanhoissa isoissa arkuissa. Olisko peruja sille, että kauppamatkat ovat maalla olleet pitkiä? En ole nähnyt täällä Etelä-Euroopassa ainuttakaan yksityiskodeissa, vaikka niissä työni vuoksi vierailen.
Kyllä ne kauppamatkat yleensä täällä maalla ovat entisestään pidentyneet, kun lähes kaikki kyläkaupat ovat sulkeneet ovensa. Meiltä on 30 km matkaa kauppaan, joten asuminen syrjäkylällä olisi tosi vaikeaa ilman hyviä pakastimia. Ja täällä ei "losoteta" energiaa menemään, olemme nimittäin kyllä hyvin tietoisia siitä, että vanhat pakastimet kannattaa vaihtaa uudempiin ja näin me ainakin olemme tehneet. Lisäksi meidän pakastinarkku on viileässä kellarissa, joten sähkönkäyttö on pienempää.
Ei kannata ilkeillä suuntaan, missä olosuhteet ovat täysin erilaiset verrattuna Etelä-Eurooppaan.
Man köper större partier då det är förmånligt, skär upp och skriver på paketen (direkt) vad det innehåller, hur mycket och när det är djupfryst.
Då man kokar soppor, brukar det bli 10 L per gång för 2 personer. Man äter 1 liter och vacumerar resten i 1 L påsar. Så har man 9 luncher. Samma gäller en massa andra storkok.
Då man hittar delikatesser som sällan finns att köpa (t.ex. levande nejonögon) och som inte har tänkt äta just då, är proceduren densamma.
Vidare förvaras snapsarna i frysen. P.g.a. sovjeternas förintelse krig flög 2 flaskor Russki standard i soporna hemma och lika många på landet. 3 liter totalt. Nu finns där OP, Linje, Höbe och kanske något till. Kräftsäsongen har börjat.
Som bonus med vacumeringen kan man köra hönsfilé, ankbröst, segare ox stycken och t.o.m. fisk i sous vide direkt.