Veisitkö lapsen verikokeeseen kun neuvola huolissaan kasvusta

Oikeastaan sinä ole epäpätevä kasvattamaan ketään, siksi hän on niin pieni.

Jos suojelet lastasi verikokeen traumoilta, niin hänestä tulee aikuinen joka pelkää verikoetta.

Ja mitä traumoja siitä edes voi tulla?

Kyllä veisin. Paljon isompi trauma hänelle tulee jos jää "kääpiöksi" kun esim. kasvuhormonipuutosta ei hoideta.

Meillä oli sama juttu. Käytiin verikokeissa ja kaikki muukin mahdollinen tutkittiin. Totta kai oli hyvä selvittää, onko jokin sairaus tms. Verikokeessa pojalle tuli kylläkin huono olo ja lähes pyörtyi. Ajattelin siis etenkin lapsen parasta, mutta kyllä tuo lasu-uhkakin mielessä kävi.

Miksi se verikokeeseen pitäisi viedä? Yleensä niistä terveyskeskuksen labrakokeissa ei ole mitään järkeviä kokeita.

Mun lapsi on ollut kasvuseurannassa, joten vein sen yksityislääkärille. Vaikka tiesin kyllä mistä se vika johtui, astmalääkityksestä.

Onko kasvu hidastunut tai pudonnut toiselle käyrälle? Mites pään ympärysmitta? Onko se kasvanut?

Kasvatuslaitokseen

Minkä ikäinen lapsi? Neuvolahan on aivan vapaaehtoinen paikka. Mene yksityiselle ja kysy sieltä mielipidettä. Verikoe on pienelle lapselle käytännössä väkisin kiinni pitäen tehtävä kivulias toimenpide. Ymmärrän ajatuksesi. Hyvä valmistautuminen on tärkeää. Emlaa apteekista, ei sitä laastaria joka takertuu ihoon kiinni aiheuttaen irrotettaessa kovempaa kipua kuin pistäminen, vaan sitä tuubista saatavaa. Hyvin se menee ja asia on tärkeä selvittää jotenkin.

Meillä oli sama juttu ja katsoin verikokeet: ns. pieni verenkuva, joka ei kerro yhtään mitään lapsen kasvuun liittyvistä asioista. Mentiin yksityislääkärille, saatiin lähete ihan oikeisiin verikokeisiin, joiden tuloksena todettiin, että tilanne OK, ei keliakiaa, ei hormonipuutoksia jne.

Neuvola intti silti, että verikoe olisi tärkeä, kun siitä näkyy hemoglobiini.

AP:lla on trauma ja vaikeus ymmärtää asioita.

Olen vienyt. Tottakai. Ei ole lapsi traumatisoitunut, ei muista koko juttua. Lapsi edelleen pienikokoinen, mutta kasvaa omalla käyrällään. Ihan itsestään selvyys, että tutkittiin kasvuhormonit yms.

Minusta on mielenkiintoista, että sen sijaan, että opettaisin lapselle ikävistä tilanteista selviämistä ja olisit lapsen tukena, kaivat jotain vanhoja kasvukäyriä. Ei tässä nyt varmaan mikä lastensuojeluasia ole, mutta pitäisikö sinun vähän miettiä omaa vanhemmuuttasi ja kykyäsi lapsen tunnekasvatukseen?

Veisin.

Verikoetta varten voi harjoitella jo kotona leikin avulla.

Kerro myös rehellisesti mitä siellä tapahtuu ja miksi, ole itse rauhallinen.

Älä valehtele tai väitä lapselle, ettei se satu, koska se ei välttämättä pidä paikkaansa.

Mä kerroin omalleni, että sinne on tärkeää mennä ja siellä saadaan lisätietoa lapsen terveydestä ja se auttaa lääkäreitä ja hoitajia ja vanhempia hoitamaan paremmin. Lasta hyvä rauhoitella, että mitään ei välttämättä ole vialla, mutta lääkäri haluaa varmistaa, että onhan kaikki hyvin. Ja jos käy niin, ettei ole, niin saadaan tieto, missä on korjattavaa ja miten sen voi korjata.

Verikoe voi sattua enemmän tai vähemmän, tai joskus joillain ei ollenkaan. Mutta kun on mahdollisimman rauhassa paikallaan, vaikka se vaikeaa saattaa olla, niin sitä nopeammin se on ohi. Kerro, että sinä olet vieressä ja autat kestämään sen kyllä ja että hän varmasti siitä selviää. 

Voitte yhdessä keksiä keinoja, mitkä voisi auttaa jos se sattuisi sattumaan. Vaikka silmien kiinni laittaminen, joku nallekaveri, ehkä jätski- tai tarrapalkinto sen jälkeen, ikkunasta ulos katsominen, ja meillä se oli laskeminen. :) Lupasin laskea ja sit sanoa "loppu", kun tuli valmista, mistä lapsi tiesi heti missä kohtaa pahin on ohi.

Sovittiin myös, että se saa sattua ja saa tuntua pahalta, mutta sovittiin, että koitetaan silti kestää.

Tää oli ehkä se kaikista tärkein meillä, ettei tullut olo, että "on pakko olla reipas".

Emla-puudutevoidetta jotkut suosittelee, mutta siinä kai saattaa olla ongelma, ettei suonet näykään tai jotain? Jotenkin se saattoi myös vaikeuttaa verikokeen ottoa?

Näytteenottajalla myös tosi paljon merkitystä. Meillä tosi hyvät kokemukset mm. Pikkujätin labrasta, missä aina kiireetön ja lapsiystävällinen hoitaja ollut, tai kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen lapsi? Neuvolahan on aivan vapaaehtoinen paikka. Mene yksityiselle ja kysy sieltä mielipidettä. Verikoe on pienelle lapselle käytännössä väkisin kiinni pitäen tehtävä kivulias toimenpide. Ymmärrän ajatuksesi. Hyvä valmistautuminen on tärkeää. Emlaa apteekista, ei sitä laastaria joka takertuu ihoon kiinni aiheuttaen irrotettaessa kovempaa kipua kuin pistäminen, vaan sitä tuubista saatavaa. Hyvin se menee ja asia on tärkeä selvittää jotenkin.

4-vuotias. Ehkä kysyn toisen mielipiteen kun nyt mummi käytti neuvolassa

Muutama vinkki:

Se miten vanhempi verikokeeseen suhtautuu se sen lapselle selittää vaikuttaa myös lapsen "traumautumiseen". Vanhemman pelko tarttuu lapseen, iästä riippumatta, kokemuksella huomattu. Reippaat ja jämäkät vanhemmat ovat yleensä niitä joiden lapset toteavat ettei se nyt niin paha ollutkaan.

Tietysti riippuu miten näytteenottotilanne menee, mutta jos kaikki menee oppikirjan mukaan.

Eli jos menette näytteelle (voi tulla myöhemmin vastaan joka tapauksessa) niin kannattaa omaa jännitystä yrittää saada pois). Ja lapsen iästä riippuen selittää jollain tasolla että tämä on pakko tehdä, ja pahinta on sanoa ettei se satu yhtään (valehtelisit).

Emlasta joku vinkkasi, joo hyvä puudute joka myös aiheuttaa turvotusta eli vaikeuttaa suonen löytämistä (riippuu kuinka hyvin suonet esillä ylipäätään). Tämä kannattaa ottaa pois 30 min ennen näytteenottoa (puuduttava vaikutus säilyy mutta turvotus laskee)

Minä vein, verikokeet oli ok ja lapsi todettiin terveeksi.

En ymmärrä miksi et veisi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli sama juttu ja katsoin verikokeet: ns. pieni verenkuva, joka ei kerro yhtään mitään lapsen kasvuun liittyvistä asioista. Mentiin yksityislääkärille, saatiin lähete ihan oikeisiin verikokeisiin, joiden tuloksena todettiin, että tilanne OK, ei keliakiaa, ei hormonipuutoksia jne.

Neuvola intti silti, että verikoe olisi tärkeä, kun siitä näkyy hemoglobiini.

Tämä. Se verikoe mitä tk tekee on yhtä tyhjän kanssa joka tapauksessa.

Sieltä ei saa edes kilpirauhaskokeista kuim toisen. Sen vähemmän tärkeän.

Naurettava. Verikokeet kuuluvat elämään.

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa lapsella kasvun hidastumaa, mutta samalla, jos sitä ei todeta ja hoideta, se vaikuttaa älyllisiin toimintoihin. Miksi ihmeessä et veisi lasta verikokeeseen? Etkö halua lapsen kärsivän sdiitä yhdestä neulanpistosta vai mikä tässä on takana?

Just käytiin 2v kanssa verikokeissa kun neuvolassa todettiin alkainen hemoglobiini.

Ei jäänyt traumoja, poika ei edes itkenyt.