Poikani tekeytyi hulluksi "läpällä" ja ei hemmetti mikä sotku siitä seurasi
12-vuotias poikani keksi viime keväänä että sekavat puheet, tyhjälle naureskelu, sekavien asioiden puhuminen ja holtiton käytös ovat ihan tosi hassu juttu. Hän on erityisluokalla ja epäilen että ainakin osittain kavereilla on saattanut olla vaikutusta tähän, poika on ehkä halunnut vähän esittää jotta olisi hauska jätkä.
Hän on impulsiivinen, ei osaa ajatella kovinkaan pitkälle eikä aina ihan hahmota mitä omista teoista voi seurata.
Mutta ei hän silti hullu ole!
Kotona poika on ollut ihan normaalisti, joten olin todella puulla päähän lyöty kun hänen opettajansa soitti maaliskuussa ja ilmaisi huolensa. Seurasi lastensuojeluilmoitus, huolipalavereja oppilashuollon kanssa, psykologikäyntejä, tutkimuksia, sossujen kotikäynti ja lastenpsykiatrin tapaamisia. Jopa tutkimusjakso osastolla tuli puheeksi mutta onneksi se ei toteutunut.
Poika vain pelleilee ja naureskelee ammattilaisille eikä selvästikään tajua miten vakavasta asiasta on kyse.
Nyt tilanne on se, että hänelle on määrätty lääkitys oireisiinsa ja tilannetta seuraillaan sairaanhoitajan vastaanotolla. En haluaisi antaa lääkettä pojalle kun hän ei sitä oikeasti tarvitse eikä itsekään halua, mutta pelkään että jos en antaisi sitä niin hänet voitaisiin ottaa huostaan.
Tässä alkaa oma jaksaminen olla vähissä. Sanokaa nyt joku että emme ole ainoa perhe tässä tilanteessa? Pelottaa ihan jo pojan tulevaisuuden puolesta.
Kommentit (443)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikasi on käytöksellään tarjonnut joukolle ihmisiä tilaisuuden hyvesignalointiin ja pätemiseen jalkoväli höyryten. Kiperä tilanne, toden totta. En osaa neuvoa.
Ei vaan kuluttanut turhaan valmiiksi rajallisia ammattilaisresursseja.
Surkea on ammattitaito jos eivät erota pelleilijää oikeasti sairaasta.
Ehkä niin, mutta tässä kohtaa ammattilaiset voivat olla huolissaan siitä, että poika on mennyt pelleilyn "syvään päätyyn" eli tekee asioita jotka ovat vaaraksi itselleen, ja jatkaa kaikesta huolimatta.
Voi olla niin, että suhde opettajaan on tulehtunut. Voi myös olla niin, että lapsen käytös on niin häiritsevää eikä opettaja löydä ammattimaisia keinoja saada sitä aisoihin, että hän etsii muita ratkaisuja. Voi myös olla niin, että opettaja on kokemuksensa perusteella huolissaan sekopäisestä ja vaaraa halveksivasta (itsetuhoisesta) käytöksestä. Ja voi olla niinkin, että käytöksessä on tapahtunut selvä muutos huonompaan.
Vaikka lapsi tekisikin kahjoja asioita "läpällä", ne ovat silti kahjoja ja kertovat siitä että jokin ei ole nyt hyvin. Oli menetelmistä mitä mieltä tahansa, vastuullinen aikuinen ei voi olla sellaisessa tilanteessa tekemättä mitään. Jos nämä menetelmät tuntuvat vääriltä, aina voi hakea apua myös muualta.
Totta kai "vastuullinen asiantuntija" tulkitsee tilanteen kuin tilanteen sillä tavalla, että hänen osallistumistaan ja toimenpiteitä tarvitaan - silloinkin, kun kyseessä on lapsi, joka vain pelleilee. Silloin aletaan kaivella pelleilyn syitä ja löydetään vaikka minkälaisia ongelmia. Ja päästään pätemään ja turvataan se oma toimeentulo.
"Nyt kysyn jälleen, kuinka vanhemmat voivat suojella lapsiaan terapeuttiselta valtiolta, siis hallituksen ja psykiatrian liitolta."
Thomas Szasz, psykiatrian professori (emeritus)
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan varma ettei poikasi ole vähän mielisairas? Ei tuo nyt ihan normaalilta kuulosta, ja miksi jatkaa sitä ilmeisesti viikkojen ajan?
Työni puolesta olen huomannut, että iso osa nykypäivän lapsista ja nuorista eivät "käy täysillä". Yleensä syynä ei kuitenkaan ole se, että he olisivat jollain tavalla kehitysvammaisia vaan siitä, että kasvatus on mennyt jo alusta asti pahasti pieleen. En tiedä onko ap:n kohdalla näin.
niin psykiatria itsessään on tavallaan sairaus...hyvä että luova lapsi osaa kyseenalaistaa kyseisen valtarakennelman...
Vierailija kirjoitti:
Siltä osin kuulostaa normaalilta, että keksinyt tuollaisen jekun. Se puolestaan kuulostaa sairaalta, ettei halua sitä lopettaa - edes omaksi edukseen tai säästääkseen perhettään tuskalta.
Niinhän se vanha sananlaskukin sanoo, että "lapsi on terve, kun se leikkii, mutta sairas, jos se ei lopeta ".
Ei ole sopeutunut kouluun.
Jos olisi urheilullinen, voisi liikkuminen selittyä sillä. En tiedä millä mölinä selittyy.
Jos nykyään vielä annetaan käytösnumero, siinä varmaan näkyy. Jollain on saatava kuriin.
Mölinä voisi liittyä skitsofreniaan, eli ääntelee ja myöhemmin väittää, että vitsailee. Kuulee ääniä päässään tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan varma ettei poikasi ole vähän mielisairas? Ei tuo nyt ihan normaalilta kuulosta, ja miksi jatkaa sitä ilmeisesti viikkojen ajan?
Työni puolesta olen huomannut, että iso osa nykypäivän lapsista ja nuorista eivät "käy täysillä". Yleensä syynä ei kuitenkaan ole se, että he olisivat jollain tavalla kehitysvammaisia vaan siitä, että kasvatus on mennyt jo alusta asti pahasti pieleen. En tiedä onko ap:n kohdalla näin.
Näpräävät liikaa ruutuja ja vanhemmat eivät jaksa tehdä mitään, kun heilläkin on ne omat pienet ruudut ja haluavat olla rauhassa. Vanhemmat haluavat olla lapsensa kavereita, joille ei voida olla ikäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hulluksi ei tee epäilys vaan varmuus: Friedrich Nietzsche.
Nietzse oli älykäs skitsofreenikko, kuten monet kuuluisat taiteilijat. Valitettavasti on paljon skitsoja, jotka eivät hyväksy sairauttaan ja jättävät lääkityksensä ottamatta, koska sairaudentunto puuttuu.
Kiitos tästä nykyajan avo-mielenterveyshuollolle!
Todella sairaita ihmisiä liikkuu kaduilla.
Nietzschen skitsofreniasta ei ole juuri edes pohdintaa, vaikka ihan varmuutta sairaudesta ei ole. Yleisimmin on arveltu neurosyphilistä, jota edelsi migreeni, depressio ja varhain alkanut dementia. "Kadulla liikkuva skitso" kuulostaa pelottavalta, useimmiten ovat kuitenkin arkoja ja vetäytyviä.
Pisteet ap:n pojalle, olisinpa itsekin keksinyt tehdä vastaavan jekun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa tällaiset keisssit olla yksi syy miksi jätevesissä on korkeita lääkepitoisuuksia, kun kaikki vetää pillerit pöntöstä alas.
Siis täh? Eihän se siitä johdu :D
Vaan siitä, että virtsassa on niitä lääkejäämiä.
Muistattehan sitten jatkossa palauttaa ne virtsat apteekkiin :D
Vierailija kirjoitti:
Jotain erikoista tässä on...kyllähän asiantuntikjatkin lasten kohdalla aina myös vanhemmat haastattelevat perusteellisesti.
Tämä asiantuntijausko on kyllä syvässä. Meillä "asiantuntija" haastatteli ainoastaan toisen vanhemmista ja esitti ainoastaan puolet diagnoosiin Käypä hoito-suosituksen mukaisista kysymyksistä. Vaikka näistäkin jo pisteitä kertyi varsin mukavasti, päätti tämän hutkintansa perusteella julistaa lopullisen mielipiteensä (jonka useampikin oikea asiantuntija, huomattavasti paremmalla perehtymisellä sekä caseen että omaan ammattiinsa, on myöhemmin kumonnut). Kavereitaan eli moniammattitaidonta työryhmää ei haitannut.
...tan tunarit.
Vierailija kirjoitti:
Suomen systeemissä James Maynard olisi luultavasti pumpattu täyteen antipsykootteja jo 3-vuotiaana.
https://www.quantamagazine.org/james-maynard-solves-the-hardest-easy-ma…
tai vähintään varmistettu ura linnassa mahdollisimman varhaisella huostaanotolla.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä syynä ei kuitenkaan ole se, että he olisivat jollain tavalla kehitysvammaisia vaan siitä, että kasvatus on mennyt jo alusta asti pahasti pieleen.
Ehkä kohtuullisen monimutkaisen otuksen kohdalla voisi ajatella,että kasvatus on osa kehitystä, jolloin kasvatuksen ongelmat=kehityksen ongelmia=kehitysvamma/-vaurio/-vaje. Eli lopulta kyse semantiikasta.
Tosin toisessa tapauksessa ajatellaan, että vanhemmiten lapsi on itse syyllinen kaikkiin ongelmiinsa, toisessa taas syyntakeeton.
Vierailija kirjoitti:
Anna pojalle lääkettä, ehkä sillä on oikeasti joku ongelma, ainakin loppuu ne pelleilyt
Jaa että taas näitä "hoidetaan vaan oireet piiloon lääkkeillä ja lakaistaan ongelma ja ehkä samalla koko poika maton alle"?
Omalla lapsellani oli laaja-alainen oppimis ja kehitysviivästymä.Nyt on jo vajaa 30v.Otin kaiken avun vastaan.Oli ensin harjaantumisluokalla.Ei kyllä tehnyt tuollaista kun ap kuvailee pojasta.Tuon äidin kannattaisi kyllä ottaa apu vastaan.Lapsella on sitten aikuisena helpompaa.Nyt nuoreni töissä ja kaikki hyvin.Saan kyllä kiittää opettajia ym avustajia.
Luin vain 7 ensimmäistä sivua, mutta kommentoiko ap missään vaiheessa niitä viestejä, joissa ehdotettiin pleikkarin tai kännykän takavarikoimista siksi aikaa, kunnes käytös normalisoituu?
Minä epäilen, että poika on huonossa seurassa ja hakee aivan väärällä tavalla huomiota ja hyväksyntää kaveripiiriltään. Ehkä itsekin tajuaa menneensä liian pitkälle, mutta toisaalta ei ns. kehtaa myöskään lopettaa, jottei menettäisi kasvojaan kavereidensa edessä. Pitäisi siis olla jokin erittäin vahva kannustin pelleilyn lopettamiselle, ja tuon ikäisillä se hyvin usein on puhelin tai pleikkari. Toki pitäisi sitten myös selvittää se, miksi poika ei koe kelpaavansa kavereilleen omana itsenään.
No eihän tuo pentus nyt terve ole. Tuntuu että jokaisella kakaralla viiraa päästä nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Omalla lapsellani oli laaja-alainen oppimis ja kehitysviivästymä.Nyt on jo vajaa 30v.Otin kaiken avun vastaan.Oli ensin harjaantumisluokalla.Ei kyllä tehnyt tuollaista kun ap kuvailee pojasta.Tuon äidin kannattaisi kyllä ottaa apu vastaan.Lapsella on sitten aikuisena helpompaa.Nyt nuoreni töissä ja kaikki hyvin.Saan kyllä kiittää opettajia ym avustajia.
Ennen oli ennen, nykyään ei jouda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikasi on käytöksellään tarjonnut joukolle ihmisiä tilaisuuden hyvesignalointiin ja pätemiseen jalkoväli höyryten. Kiperä tilanne, toden totta. En osaa neuvoa.
Ei vaan kuluttanut turhaan valmiiksi rajallisia ammattilaisresursseja.
Surkea on ammattitaito jos eivät erota pelleilijää oikeasti sairaasta.
Ehkä niin, mutta tässä kohtaa ammattilaiset voivat olla huolissaan siitä, että poika on mennyt pelleilyn "syvään päätyyn" eli tekee asioita jotka ovat vaaraksi itselleen, ja jatkaa kaikesta huolimatta.
Voi olla niin, että suhde opettajaan on tulehtunut. Voi myös olla niin, että lapsen käytös on niin häiritsevää eikä opettaja löydä ammattimaisia keinoja saada sitä aisoihin, että hän etsii muita ratkaisuja. Voi myös olla niin, että opettaja on kokemuksensa perusteella huolissaan sekopäisestä ja vaaraa halveksivasta (itsetuhoisesta) käytöksestä. Ja voi olla niinkin, että käytöksessä on tapahtunut selvä muutos huonompaan.
Vaikka lapsi tekisikin kahjoja asioita "läpällä", ne ovat silti kahjoja ja kertovat siitä että jokin ei ole nyt hyvin. Oli menetelmistä mitä mieltä tahansa, vastuullinen aikuinen ei voi olla sellaisessa tilanteessa tekemättä mitään. Jos nämä menetelmät tuntuvat vääriltä, aina voi hakea apua myös muualta.
Totta kai "vastuullinen asiantuntija" tulkitsee tilanteen kuin tilanteen sillä tavalla, että hänen osallistumistaan ja toimenpiteitä tarvitaan - silloinkin, kun kyseessä on lapsi, joka vain pelleilee. Silloin aletaan kaivella pelleilyn syitä ja löydetään vaikka minkälaisia ongelmia. Ja päästään pätemään ja turvataan se oma toimeentulo.
Voi olla näinkin. Tossa kyllä luki "vastuullinen aikuinen" ja tarkoitti lähinnä äitiä ja/tai isää.
En ole sinänsä eri mieltä, että kaikenlaisia tusinaterapeutteja on, jotka eivät voi ymmärtää että heidän osaamattomiin näppeihinsä joutuminen on jo sinällään traumatisoiva kokemus. Joka pahimmassa tapauksessa jatkuu ja jatkuu.
Mutta kun lapsi on muuttunut läpällä itsetuhoiseksi niin vastuullisten vanhempien on syytä toimia eikä odottaa että koneisto toimii. Lapsen etu ensin.
Ap?