Lue keskustelun säännöt.
Miksi apteekin tädit sanovat kovalla äänellä reseptilääkkeitteni nimen niin että muutkin kuulee
29.07.2022 |
Lääkitykseni ei kuulu muille, sen pitäisi olla yksityisasiani ja apteekin henkilökunnan sen verran fiksuja etteivät toitota koko apteekille lääkkeiden nimiä. Itse yritän hiljaisella äänellä pyytää lääkettä ja sitten täti toitottaa koko apteekille lääkkeen nimen.
Kommentit (215)
Tuntemani farmaseutiksi jotenkin kouluttautumaan pystynyt on aivan höntti joka tavalla. En käsitä, miten ihan sivistymätön ihminen on pystynyt hankkimaan sellaisen koulutuksen. Ehkei siellä tarvita muuta kuin hyvä matikkapää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun lääkettä ostin emme kumpikaan sanoneet lääkkeen nimeä ääneen. Annoin reseptin ja sain lääkkeen. Farmaseutti kysyi vain, onko ennalta tuttu valmiste. Eikä kyseessä ollut mikään silmätippaa kummempi lääke.
Täällä on käytössä sähköiset reseptit.
Kaikkialla Suomessa on. Joskus lääkäri silti antaa paperisenkin reseptin. Sähköiseltä lääkkeen saaminen sanomatta nimeä onnistuu niin, että antaa Kela kortin ja sanoo, että siellä on resepti, jolta nyt ottaisin lääkkeen. Jos on useita reseptejä, voi kirjoittaa lapulle ja sanoa, että tätä lääkettä. Jos ihan varmanpäälle haluaa pelata voi vielä erikseen sanoa, että ethän sano lääkkeen nimeä ääneen, koska haluan suojata yksityisyyttäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ylipäätään kuvittelet että lääkityksesi ketään kiinnostaa?
Kyllä varsinkin pienillä paikkakunnilla monia kiinnostaa, hyvää juorumateriaalia jos on jotain erikoisempaa. Samoin jos henkilö on jollain tapaa tunnettu, niin voi kiinnostaa isommillakin paikkakunnilla.
Asun maalla, pienellä paikkakunnalla, eikä koskaan kukaan ole huutanut lääkkeen nimeä.
En edes ymmärrä, missä vaiheessa se edes tapahtuu?
Annan vain Kela kortin ja sen jälkeen luovuttavat lääkkeet. Ja kokemusta reseptilääkkeistä 20v ajan ja käyn 3kk välein.
Siinä vaiheessa kun apteekkari kailottaa: tämä diapam resepti pitää sitten uusia.
Vierailija kirjoitti:
Joskun viereisenkin loosin farmaseutti on kurkistellut kaula pitkällä siihen loosiin jossa asioinut. Ihan ihme touha on joskus. Mitäkähän se toinen asiakas kuuluu sille toista viressä palvelevalle. Minkälaisiakahan jurupesäkkeitä nuo oikein ovat? Tuli inhottava tunne hakea ihan tavislääkekin.
Oikeasti, oletko joku apukoulun käynyt alemman sosiaaliluokan juntti? Ymmärrä nyt, stanan taukki, että ammattilaisia sinun hoitosi ei kiinnosta, jos eivät palvele sinua. Yleensä sinne vilkaistaan nähdäkseen, onko kollegalla asiakas, jotta voi kysyä tältä jotain, jos ei ole. Jos on, ei ainakaan mitään huvikseen kysellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ylipäätään kuvittelet että lääkityksesi ketään kiinnostaa?
Kyllä varsinkin pienillä paikkakunnilla monia kiinnostaa, hyvää juorumateriaalia jos on jotain erikoisempaa. Samoin jos henkilö on jollain tapaa tunnettu, niin voi kiinnostaa isommillakin paikkakunnilla.
Asun maalla, pienellä paikkakunnalla, eikä koskaan kukaan ole huutanut lääkkeen nimeä.
En edes ymmärrä, missä vaiheessa se edes tapahtuu?
Annan vain Kela kortin ja sen jälkeen luovuttavat lääkkeet. Ja kokemusta reseptilääkkeistä 20v ajan ja käyn 3kk välein.
Siinä vaiheessa kun apteekkari kailottaa: tämä diapam resepti pitää sitten uusia.
Voit itse pyytää, että lääkkeesi sanotaan hiljaa. Mikä siinä omien asioiden hoidossa on noin vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei yleensä kuule mitä muut ovat ostamassa, tosin taannoin, kun odottelin apteekissa vuoroani, joku papparainen oli siinä reseptiloosissa ja näkyi saavan lääkkeensä mitä ne sitten olikaan ja ilmeisesti farmaseutti kysyi tuleeko muuta, kun ukko kajautti suureen ääneen "No sitä Seripoktia pitäis saada, vai mikä se on, pukamiin!"
See, ap? Toi on ihan perus.
Vierailija kirjoitti:
Tajuatko ap, ettei kukaan muu tiedä, mikä lääkkeesi on sen nimen perusteella?
Paitsi se, joka käyttää sitä myös. Joten laita häpeäsi pois!
Jos ja kun kerran tiedämme, että toisia hävettää, niin mikä siinä on niin vaikeaa olla huutamatta sitä nimeä? Eiköhän se mene jo sadismin puolelle, kun tietää, että osaa porukasta hävettää ja silti vaan tekee sitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi lääkkeen nimi pitäisi toistaa kovaan ääneen, näkyyhän ne koneella. En ole kokenut tuollaista sen 6 vuoden aikana kun olen reseptilääkkeitä hakenut. En ole ikinä nähnyt narkkia apteekissa enkä paljon muutenkaan vaikka asioin Itä-Helsingissä. Varmaan jossain pikkukylässä juorutädit ovat kuulolla jonossa, voivat sitten taivastella niitä ompeluseuroissaan.
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia farmaseutti niitä lääkkeitä luettelee, asiakashan ilmoittaa farmaseutille, mitä lääkettä on tullut hakemaan?
Ei aina ilmoita. Osa antaa vain Kela-kortin ja on sen jälkeen hiljaa. Jos henkilöllä on avoinna useampia reseptejä, pitää farmaseutin silloin kysyä, mitä näistä asiakas haluaa. Joskus on tarpeen toistaa lääkkeen nimi ihan siksi, että varmistaa tilasiko asiakas Trimasbaania ja Krimasaani (keksityt nimet). Osalla lääkkeistä on aika samantyyppiset nimet ja menevät helposti sekaisin.
t. paljon apteekissa asioiva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun lääkettä ostin emme kumpikaan sanoneet lääkkeen nimeä ääneen. Annoin reseptin ja sain lääkkeen. Farmaseutti kysyi vain, onko ennalta tuttu valmiste. Eikä kyseessä ollut mikään silmätippaa kummempi lääke.
Täällä on käytössä sähköiset reseptit.
Kaikkialla Suomessa on. Joskus lääkäri silti antaa paperisenkin reseptin. Sähköiseltä lääkkeen saaminen sanomatta nimeä onnistuu niin, että antaa Kela kortin ja sanoo, että siellä on resepti, jolta nyt ottaisin lääkkeen. Jos on useita reseptejä, voi kirjoittaa lapulle ja sanoa, että tätä lääkettä. Jos ihan varmanpäälle haluaa pelata voi vielä erikseen sanoa, että ethän sano lääkkeen nimeä ääneen, koska haluan suojata yksityisyyttäni.
Minun mielestä tuon pitäisi olla farmaseutille itsestään selvää ettei lääkkeiden nimiä sanota isoon ääneen. Sitä ei pitäisi asiakkaan erikseen pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskun viereisenkin loosin farmaseutti on kurkistellut kaula pitkällä siihen loosiin jossa asioinut. Ihan ihme touha on joskus. Mitäkähän se toinen asiakas kuuluu sille toista viressä palvelevalle. Minkälaisiakahan jurupesäkkeitä nuo oikein ovat? Tuli inhottava tunne hakea ihan tavislääkekin.
Oikeasti, oletko joku apukoulun käynyt alemman sosiaaliluokan juntti? Ymmärrä nyt, stanan taukki, että ammattilaisia sinun hoitosi ei kiinnosta, jos eivät palvele sinua. Yleensä sinne vilkaistaan nähdäkseen, onko kollegalla asiakas, jotta voi kysyä tältä jotain, jos ei ole. Jos on, ei ainakaan mitään huvikseen kysellä.
Ei tämä neiti kyllä yhtään mitään kontaktia ottanut kuule siihen kollegaan vaan kuikuili juurikin minua. Tuli kyllä hyytävä olo! Ja teki sen vielä 2 kertaa oikein, asiakseen toisesta loosista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten ylipäätään kuvittelet että lääkityksesi ketään kiinnostaa?
Kyllä varsinkin pienillä paikkakunnilla monia kiinnostaa, hyvää juorumateriaalia jos on jotain erikoisempaa. Samoin jos henkilö on jollain tapaa tunnettu, niin voi kiinnostaa isommillakin paikkakunnilla.
Asun maalla, pienellä paikkakunnalla, eikä koskaan kukaan ole huutanut lääkkeen nimeä.
En edes ymmärrä, missä vaiheessa se edes tapahtuu?
Annan vain Kela kortin ja sen jälkeen luovuttavat lääkkeet. Ja kokemusta reseptilääkkeistä 20v ajan ja käyn 3kk välein.
Siinä vaiheessa kun apteekkari kailottaa: tämä diapam resepti pitää sitten uusia.
Voit itse pyytää, että lääkkeesi sanotaan hiljaa. Mikä siinä omien asioiden hoidossa on noin vaikeaa?
Se hiljaa sanomisten nyt pitäisi olla lähtökohta ja jos haluaa, että huudetaan, niin sitten pyydetään, että voisitko sanoa sen kovalla äänellä.
Kokeilkaapa mennä ostamaan jälkiehkäisypilleri. Siinä sai vanhempi patu kuunnella aivan selkäni takana haastattelua, että kauanko yhdynnästä on jne. 🤣🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskun viereisenkin loosin farmaseutti on kurkistellut kaula pitkällä siihen loosiin jossa asioinut. Ihan ihme touha on joskus. Mitäkähän se toinen asiakas kuuluu sille toista viressä palvelevalle. Minkälaisiakahan jurupesäkkeitä nuo oikein ovat? Tuli inhottava tunne hakea ihan tavislääkekin.
Oikeasti, oletko joku apukoulun käynyt alemman sosiaaliluokan juntti? Ymmärrä nyt, stanan taukki, että ammattilaisia sinun hoitosi ei kiinnosta, jos eivät palvele sinua. Yleensä sinne vilkaistaan nähdäkseen, onko kollegalla asiakas, jotta voi kysyä tältä jotain, jos ei ole. Jos on, ei ainakaan mitään huvikseen kysellä.
Ei tämä neiti kyllä yhtään mitään kontaktia ottanut kuule siihen kollegaan vaan kuikuili juurikin minua. Tuli kyllä hyytävä olo! Ja teki sen vielä 2 kertaa oikein, asiakseen toisesta loosista!
Ja siinä oli sentään sellainen seinä välissä noiden kahden farmaseutin välissä ettei kyllä sieltä toisesta loosista nähty tuota neitiä sitten millään, ellei olisi kuikuillut minua noin. En voi sietää tuollaista toimintaa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun lääkettä ostin emme kumpikaan sanoneet lääkkeen nimeä ääneen. Annoin reseptin ja sain lääkkeen. Farmaseutti kysyi vain, onko ennalta tuttu valmiste. Eikä kyseessä ollut mikään silmätippaa kummempi lääke.
Täällä on käytössä sähköiset reseptit.
Kaikkialla Suomessa on. Joskus lääkäri silti antaa paperisenkin reseptin. Sähköiseltä lääkkeen saaminen sanomatta nimeä onnistuu niin, että antaa Kela kortin ja sanoo, että siellä on resepti, jolta nyt ottaisin lääkkeen. Jos on useita reseptejä, voi kirjoittaa lapulle ja sanoa, että tätä lääkettä. Jos ihan varmanpäälle haluaa pelata voi vielä erikseen sanoa, että ethän sano lääkkeen nimeä ääneen, koska haluan suojata yksityisyyttäni.
Ei pitäisi onnistua noinkaan. SINUN kuuluisi sanoa sen lääkkeen nimi tai vähintään, mihin vaivaan se on. Apteekki toimii väärin, jos sanoo SINULLE, mikä lääke siellä on. Se on tietojen antoa ja se opn tietosujalaissa kielletty. Sen saa sanoa vain henkilöllisyytensä tunnistaneelle asiakkaalle ja kelakortti on yleensä kuvaton. Se ei ole siis henkkari.
Mutta voit kirjoittaa haluamasi lapulle.
Farmaseutit tosin rikkovat tietosuojasääntöjä ihan koko ajan, koska suurin osa heistä on niin yksinkertaisia. plus että asiakkaat vetää täydet hernarit nenään, kun säännöistä pidetään kiinni ja osa vissiin aristelee sitä.
Rarmaseutit uudelleenkoulutukseen. Lääkesalaisuus unohtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun lääkettä ostin emme kumpikaan sanoneet lääkkeen nimeä ääneen. Annoin reseptin ja sain lääkkeen. Farmaseutti kysyi vain, onko ennalta tuttu valmiste. Eikä kyseessä ollut mikään silmätippaa kummempi lääke.
Täällä on käytössä sähköiset reseptit.
Kaikkialla Suomessa on. Joskus lääkäri silti antaa paperisenkin reseptin. Sähköiseltä lääkkeen saaminen sanomatta nimeä onnistuu niin, että antaa Kela kortin ja sanoo, että siellä on resepti, jolta nyt ottaisin lääkkeen. Jos on useita reseptejä, voi kirjoittaa lapulle ja sanoa, että tätä lääkettä. Jos ihan varmanpäälle haluaa pelata voi vielä erikseen sanoa, että ethän sano lääkkeen nimeä ääneen, koska haluan suojata yksityisyyttäni.
Minun mielestä tuon pitäisi olla farmaseutille itsestään selvää ettei lääkkeiden nimiä sanota isoon ääneen. Sitä ei pitäisi asiakkaan erikseen pyytää.
ei ole, koska iso osa asiakkaista kuulee huonosti. voit varmaan itse pyytää asiaa, jos olet noin heikkohermoinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun lääkettä ostin emme kumpikaan sanoneet lääkkeen nimeä ääneen. Annoin reseptin ja sain lääkkeen. Farmaseutti kysyi vain, onko ennalta tuttu valmiste. Eikä kyseessä ollut mikään silmätippaa kummempi lääke.
Täällä on käytössä sähköiset reseptit.
Kaikkialla Suomessa on. Joskus lääkäri silti antaa paperisenkin reseptin. Sähköiseltä lääkkeen saaminen sanomatta nimeä onnistuu niin, että antaa Kela kortin ja sanoo, että siellä on resepti, jolta nyt ottaisin lääkkeen. Jos on useita reseptejä, voi kirjoittaa lapulle ja sanoa, että tätä lääkettä. Jos ihan varmanpäälle haluaa pelata voi vielä erikseen sanoa, että ethän sano lääkkeen nimeä ääneen, koska haluan suojata yksityisyyttäni.
Minun mielestä tuon pitäisi olla farmaseutille itsestään selvää ettei lääkkeiden nimiä sanota isoon ääneen. Sitä ei pitäisi asiakkaan erikseen pyytää.
No ikävä kyllä elämä ei pyöri sinun tahtosi mukaan. Apteekissa asioi paljon huonokuuloisia ihmisiä, jolloin hyvä ja kuuluva kommunikointi on välttämätöntä. Ylipäätään lääkeasiat ovat sellaisia, jossa pitää olla selkeä, ettei tule väärinkäsityksiä. Farmaseutti ei näe päällepäin onko sinulla huono kuulo vai ei, joten hänellä voi olla tapana varmuuden vuosi käyttää kuuluvaa ääntä kaikille. Osalla on myös luonnostaan kantava ääni eikä sille voi mitään. Se on nimenomaan asiakkaan tehtävä kertoa, millä tavalla haluaa asiat käsitellä, jos toivoo yleisestä käytännöstä poikkeavaa tapaa. Yleinen käytäntöhän on sanoa asiat ääneen, koska 99% ihmisistä on ihan sinut sen kanssa, että lääkkeen nimi sanotaan ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuatko ap, ettei kukaan muu tiedä, mikä lääkkeesi on sen nimen perusteella?
Paitsi se, joka käyttää sitä myös. Joten laita häpeäsi pois!
Jos ja kun kerran tiedämme, että toisia hävettää, niin mikä siinä on niin vaikeaa olla huutamatta sitä nimeä? Eiköhän se mene jo sadismin puolelle, kun tietää, että osaa porukasta hävettää ja silti vaan tekee sitä?
Ei hävetä. Tässäkin ketjussa on vaikka miten monta normaalijärkistä kävijää, joita ei hävetä. Te häpeilijät olette påieni vähemmistö. Saa pyytää, että ei halua että muut kuulevat!!!!
Täällä ei yleensä kuule mitä muut ovat ostamassa, tosin taannoin, kun odottelin apteekissa vuoroani, joku papparainen oli siinä reseptiloosissa ja näkyi saavan lääkkeensä mitä ne sitten olikaan ja ilmeisesti farmaseutti kysyi tuleeko muuta, kun ukko kajautti suureen ääneen "No sitä Seripoktia pitäis saada, vai mikä se on, pukamiin!"