Lue keskustelun säännöt.
Miksi apteekin tädit sanovat kovalla äänellä reseptilääkkeitteni nimen niin että muutkin kuulee
29.07.2022 |
Lääkitykseni ei kuulu muille, sen pitäisi olla yksityisasiani ja apteekin henkilökunnan sen verran fiksuja etteivät toitota koko apteekille lääkkeiden nimiä. Itse yritän hiljaisella äänellä pyytää lääkettä ja sitten täti toitottaa koko apteekille lääkkeen nimen.
Kommentit (215)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun lääkettä ostin emme kumpikaan sanoneet lääkkeen nimeä ääneen. Annoin reseptin ja sain lääkkeen. Farmaseutti kysyi vain, onko ennalta tuttu valmiste. Eikä kyseessä ollut mikään silmätippaa kummempi lääke.
Täällä on käytössä sähköiset reseptit.
Kaikkialla Suomessa on. Joskus lääkäri silti antaa paperisenkin reseptin. Sähköiseltä lääkkeen saaminen sanomatta nimeä onnistuu niin, että antaa Kela kortin ja sanoo, että siellä on resepti, jolta nyt ottaisin lääkkeen. Jos on useita reseptejä, voi kirjoittaa lapulle ja sanoa, että tätä lääkettä. Jos ihan varmanpäälle haluaa pelata voi vielä erikseen sanoa, että ethän sano lääkkeen nimeä ääneen, koska haluan suojata yksityisyyttäni.
Ei pitäisi onnistua noinkaan. SINUN kuuluisi sanoa sen lääkkeen nimi tai vähintään, mihin vaivaan se on. Apteekki toimii väärin, jos sanoo SINULLE, mikä lääke siellä on. Se on tietojen antoa ja se opn tietosujalaissa kielletty. Sen saa sanoa vain henkilöllisyytensä tunnistaneelle asiakkaalle ja kelakortti on yleensä kuvaton. Se ei ole siis henkkari.
Mutta voit kirjoittaa haluamasi lapulle.
Farmaseutit tosin rikkovat tietosuojasääntöjä ihan koko ajan, koska suurin osa heistä on niin yksinkertaisia. plus että asiakkaat vetää täydet hernarit nenään, kun säännöistä pidetään kiinni ja osa vissiin aristelee sitä.
No eikö se lappu ole nimenomaan MINUN kertomani? Kaikki ihmiset eivät osaa kommunikoida puheella, joten puhuminen ei voi olla eikä olekaan ainut tapa ilmaista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntemani farmasiaa opiskeleva nainen oli ihan hölösuisin ikinä. Ajattelinkin, että ei vitsi jos tuo jakaa lääkkeitä jossain apteekissa....
Ne puhuu kovalla äänellä selkeästi sen takia, että asiakkaan ei tarvitse kysellä koko ajan, että "mitä/häh/mitä sanoit/anteeksi, en taaskaan kuullut".
Jos tietenkin ääni on selkeästi liian korkea mielestäsi, voit sanoa että kuulit kyllä etkä toivoisi että reseptijutuista puhutaan turhan kovalla äänellä.
Toisaalta, mua ei kiinnosta muoden asiat, koska kun itse menen apteekkiin niin haen tasan ne jutut mitä tarviin, maksan ja poistun. Sen paremmin mua ei kiinnosta, jos joku kyylä kuuntelee kora tarkkana, silmä tarkasti ostoksissani koska tarvitsemani jutut eivät todellakaan liity muihin kuin omaan käyttöön. Mutta nää kyylät saa sitten vapasti juoruilla ostoksista keskenään, ei kiinnosta. Jos ei raukoilla muuta elämää ole, niin minkäs sille mahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskun viereisenkin loosin farmaseutti on kurkistellut kaula pitkällä siihen loosiin jossa asioinut. Ihan ihme touha on joskus. Mitäkähän se toinen asiakas kuuluu sille toista viressä palvelevalle. Minkälaisiakahan jurupesäkkeitä nuo oikein ovat? Tuli inhottava tunne hakea ihan tavislääkekin.
Oikeasti, oletko joku apukoulun käynyt alemman sosiaaliluokan juntti? Ymmärrä nyt, stanan taukki, että ammattilaisia sinun hoitosi ei kiinnosta, jos eivät palvele sinua. Yleensä sinne vilkaistaan nähdäkseen, onko kollegalla asiakas, jotta voi kysyä tältä jotain, jos ei ole. Jos on, ei ainakaan mitään huvikseen kysellä.
Ei tämä neiti kyllä yhtään mitään kontaktia ottanut kuule siihen kollegaan vaan kuikuili juurikin minua. Tuli kyllä hyytävä olo! Ja teki sen vielä 2 kertaa oikein, asiakseen toisesta loosista!
No ei tietenkään ottanut tähän kontaktia, etkö tajua? Koska kollegalla oli asiakas. Näkee, että olet sitä, miksi sinut arvelinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuatko ap, ettei kukaan muu tiedä, mikä lääkkeesi on sen nimen perusteella?
Paitsi se, joka käyttää sitä myös. Joten laita häpeäsi pois!
Jos ja kun kerran tiedämme, että toisia hävettää, niin mikä siinä on niin vaikeaa olla huutamatta sitä nimeä? Eiköhän se mene jo sadismin puolelle, kun tietää, että osaa porukasta hävettää ja silti vaan tekee sitä?
Ei hävetä. Tässäkin ketjussa on vaikka miten monta normaalijärkistä kävijää, joita ei hävetä. Te häpeilijät olette påieni vähemmistö. Saa pyytää, että ei halua että muut kuulevat!!!!
Tuohan on oletusarvona ettei kukaan uule sinun henkilökohtaisia asioita? Ei todellakaan pidä joutua itse asiakas pyytelemään mokomaa itsestäänselvyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun lääkettä ostin emme kumpikaan sanoneet lääkkeen nimeä ääneen. Annoin reseptin ja sain lääkkeen. Farmaseutti kysyi vain, onko ennalta tuttu valmiste. Eikä kyseessä ollut mikään silmätippaa kummempi lääke.
Täällä on käytössä sähköiset reseptit.
Kaikkialla Suomessa on. Joskus lääkäri silti antaa paperisenkin reseptin. Sähköiseltä lääkkeen saaminen sanomatta nimeä onnistuu niin, että antaa Kela kortin ja sanoo, että siellä on resepti, jolta nyt ottaisin lääkkeen. Jos on useita reseptejä, voi kirjoittaa lapulle ja sanoa, että tätä lääkettä. Jos ihan varmanpäälle haluaa pelata voi vielä erikseen sanoa, että ethän sano lääkkeen nimeä ääneen, koska haluan suojata yksityisyyttäni.
Ei pitäisi onnistua noinkaan. SINUN kuuluisi sanoa sen lääkkeen nimi tai vähintään, mihin vaivaan se on. Apteekki toimii väärin, jos sanoo SINULLE, mikä lääke siellä on. Se on tietojen antoa ja se opn tietosujalaissa kielletty. Sen saa sanoa vain henkilöllisyytensä tunnistaneelle asiakkaalle ja kelakortti on yleensä kuvaton. Se ei ole siis henkkari.
Mutta voit kirjoittaa haluamasi lapulle.
Farmaseutit tosin rikkovat tietosuojasääntöjä ihan koko ajan, koska suurin osa heistä on niin yksinkertaisia. plus että asiakkaat vetää täydet hernarit nenään, kun säännöistä pidetään kiinni ja osa vissiin aristelee sitä.
Voi kultapieni, kun lapulle kirjoittamisestahan tuossa juurikin puhuttiin. Ja Kela-kortteja on myös kuvallisia. Älä riehu asiasta, josta et ole kartalla. Äläkä varsinkaan, jos et lue lainaamaasi viestiä kunnolla ennen riehumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun lääkettä ostin emme kumpikaan sanoneet lääkkeen nimeä ääneen. Annoin reseptin ja sain lääkkeen. Farmaseutti kysyi vain, onko ennalta tuttu valmiste. Eikä kyseessä ollut mikään silmätippaa kummempi lääke.
Täällä on käytössä sähköiset reseptit.
Kaikkialla Suomessa on. Joskus lääkäri silti antaa paperisenkin reseptin. Sähköiseltä lääkkeen saaminen sanomatta nimeä onnistuu niin, että antaa Kela kortin ja sanoo, että siellä on resepti, jolta nyt ottaisin lääkkeen. Jos on useita reseptejä, voi kirjoittaa lapulle ja sanoa, että tätä lääkettä. Jos ihan varmanpäälle haluaa pelata voi vielä erikseen sanoa, että ethän sano lääkkeen nimeä ääneen, koska haluan suojata yksityisyyttäni.
Minun mielestä tuon pitäisi olla farmaseutille itsestään selvää ettei lääkkeiden nimiä sanota isoon ääneen. Sitä ei pitäisi asiakkaan erikseen pyytää.
No ikävä kyllä elämä ei pyöri sinun tahtosi mukaan. Apteekissa asioi paljon huonokuuloisia ihmisiä, jolloin hyvä ja kuuluva kommunikointi on välttämätöntä. Ylipäätään lääkeasiat ovat sellaisia, jossa pitää olla selkeä, ettei tule väärinkäsityksiä. Farmaseutti ei näe päällepäin onko sinulla huono kuulo vai ei, joten hänellä voi olla tapana varmuuden vuosi käyttää kuuluvaa ääntä kaikille. Osalla on myös luonnostaan kantava ääni eikä sille voi mitään. Se on nimenomaan asiakkaan tehtävä kertoa, millä tavalla haluaa asiat käsitellä, jos toivoo yleisestä käytännöstä poikkeavaa tapaa. Yleinen käytäntöhän on sanoa asiat ääneen, koska 99% ihmisistä on ihan sinut sen kanssa, että lääkkeen nimi sanotaan ääneen.
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani farmasiaa opiskeleva nainen oli ihan hölösuisin ikinä. Ajattelinkin, että ei vitsi jos tuo jakaa lääkkeitä jossain apteekissa....
No mitä sitten? Suurin osa ihmisistä on töissä erilaisia kuin vapaa-ajalla. Eikä hölösuu tarkoita automaattisesti, että IHAN KAIKEN kertoo eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskun viereisenkin loosin farmaseutti on kurkistellut kaula pitkällä siihen loosiin jossa asioinut. Ihan ihme touha on joskus. Mitäkähän se toinen asiakas kuuluu sille toista viressä palvelevalle. Minkälaisiakahan jurupesäkkeitä nuo oikein ovat? Tuli inhottava tunne hakea ihan tavislääkekin.
Oikeasti, oletko joku apukoulun käynyt alemman sosiaaliluokan juntti? Ymmärrä nyt, stanan taukki, että ammattilaisia sinun hoitosi ei kiinnosta, jos eivät palvele sinua. Yleensä sinne vilkaistaan nähdäkseen, onko kollegalla asiakas, jotta voi kysyä tältä jotain, jos ei ole. Jos on, ei ainakaan mitään huvikseen kysellä.
Ei tämä neiti kyllä yhtään mitään kontaktia ottanut kuule siihen kollegaan vaan kuikuili juurikin minua. Tuli kyllä hyytävä olo! Ja teki sen vielä 2 kertaa oikein, asiakseen toisesta loosista!
No ei tietenkään ottanut tähän kontaktia, etkö tajua? Koska kollegalla oli asiakas. Näkee, että olet sitä, miksi sinut arvelinkin.
Ja sinä olet harhaisen ylemmyydentuntoinen, sillä olen ihan akateeminen ihminen ja neidin omaa ikäluokkaakin. Neitiä kiinnosti kovin kuka olin. Sen huomasi kyllä. Hän olisi havainnut minut asiakkaaksi muutenkin kollegansa käytöksestä, koska selitti juuri minulle uudelleen omakannan tietojen muuttamista. Ja lopeta ihmisten luokittelusi. On harhaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuatko ap, ettei kukaan muu tiedä, mikä lääkkeesi on sen nimen perusteella?
Paitsi se, joka käyttää sitä myös. Joten laita häpeäsi pois!
Jos ja kun kerran tiedämme, että toisia hävettää, niin mikä siinä on niin vaikeaa olla huutamatta sitä nimeä? Eiköhän se mene jo sadismin puolelle, kun tietää, että osaa porukasta hävettää ja silti vaan tekee sitä?
Ei hävetä. Tässäkin ketjussa on vaikka miten monta normaalijärkistä kävijää, joita ei hävetä. Te häpeilijät olette påieni vähemmistö. Saa pyytää, että ei halua että muut kuulevat!!!!
No, minä kuulun siihen "pieneen" vähemmistöön joka ei halua lääkkeittensä nimeä julistettavan koko seurakunnalle. Joten farmaseutit: miettikää vähän sanotteko isoon ääneen lääkkeen nimen. Mitä teille yleensäkään on asiasta opetettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun lääkettä ostin emme kumpikaan sanoneet lääkkeen nimeä ääneen. Annoin reseptin ja sain lääkkeen. Farmaseutti kysyi vain, onko ennalta tuttu valmiste. Eikä kyseessä ollut mikään silmätippaa kummempi lääke.
Täällä on käytössä sähköiset reseptit.
Kaikkialla Suomessa on. Joskus lääkäri silti antaa paperisenkin reseptin. Sähköiseltä lääkkeen saaminen sanomatta nimeä onnistuu niin, että antaa Kela kortin ja sanoo, että siellä on resepti, jolta nyt ottaisin lääkkeen. Jos on useita reseptejä, voi kirjoittaa lapulle ja sanoa, että tätä lääkettä. Jos ihan varmanpäälle haluaa pelata voi vielä erikseen sanoa, että ethän sano lääkkeen nimeä ääneen, koska haluan suojata yksityisyyttäni.
Ei pitäisi onnistua noinkaan. SINUN kuuluisi sanoa sen lääkkeen nimi tai vähintään, mihin vaivaan se on. Apteekki toimii väärin, jos sanoo SINULLE, mikä lääke siellä on. Se on tietojen antoa ja se opn tietosujalaissa kielletty. Sen saa sanoa vain henkilöllisyytensä tunnistaneelle asiakkaalle ja kelakortti on yleensä kuvaton. Se ei ole siis henkkari.
Mutta voit kirjoittaa haluamasi lapulle.
Farmaseutit tosin rikkovat tietosuojasääntöjä ihan koko ajan, koska suurin osa heistä on niin yksinkertaisia. plus että asiakkaat vetää täydet hernarit nenään, kun säännöistä pidetään kiinni ja osa vissiin aristelee sitä.
No eikö se lappu ole nimenomaan MINUN kertomani? Kaikki ihmiset eivät osaa kommunikoida puheella, joten puhuminen ei voi olla eikä olekaan ainut tapa ilmaista asioista.
No on, mutta joskus on pakko lääkevaihdon takia kysyä eli sanoa lääkkeen/vaivan nimi, jos asiakas ottaa enemmän, kuin yhtä lääkettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani farmasiaa opiskeleva nainen oli ihan hölösuisin ikinä. Ajattelinkin, että ei vitsi jos tuo jakaa lääkkeitä jossain apteekissa....
No mitä sitten? Suurin osa ihmisistä on töissä erilaisia kuin vapaa-ajalla. Eikä hölösuu tarkoita automaattisesti, että IHAN KAIKEN kertoo eteenpäin.
Tämä kertoi, ihan kaiken, seurasin aika läheltäkin. Oli ilkeä ja juoruileva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskun viereisenkin loosin farmaseutti on kurkistellut kaula pitkällä siihen loosiin jossa asioinut. Ihan ihme touha on joskus. Mitäkähän se toinen asiakas kuuluu sille toista viressä palvelevalle. Minkälaisiakahan jurupesäkkeitä nuo oikein ovat? Tuli inhottava tunne hakea ihan tavislääkekin.
Oikeasti, oletko joku apukoulun käynyt alemman sosiaaliluokan juntti? Ymmärrä nyt, stanan taukki, että ammattilaisia sinun hoitosi ei kiinnosta, jos eivät palvele sinua. Yleensä sinne vilkaistaan nähdäkseen, onko kollegalla asiakas, jotta voi kysyä tältä jotain, jos ei ole. Jos on, ei ainakaan mitään huvikseen kysellä.
Ei tämä neiti kyllä yhtään mitään kontaktia ottanut kuule siihen kollegaan vaan kuikuili juurikin minua. Tuli kyllä hyytävä olo! Ja teki sen vielä 2 kertaa oikein, asiakseen toisesta loosista!
Melkoiset harhat sinulla päällä, jos kuvittelet jonkun farmaseutin vartavasten sinua kuikuilleen. Voin kertoa, että ihan niin tylsää siellä apteekissakaan ei ole, että asiakkaita pitäisi erikseen kuikuilla. Ei maailma pyöri sinun ympärilläsi, vaikka sinusta siltä saattaa tuntua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No juuri tuo. Itselläni on monta eri lääkitystä, eikä niistä tiedä, kuin mieheni. Edes ystäväni eivät tiedä, mitä kaikkia lääkkeitä syön. Joitakin joku tietää, mutta kukaan ei kaikkia. Ne ovat minun yksityisasioitani. En siis haluaisi, että kaikki, jotka apteekissa ovat, kuulevat, mitä lääkkeitä ostan. En ymmärrä minäkään, miksi niitä pitää huutaa siellä. Jos selkeästi sanon, että otan sen ja sen verran sennimistä lääkettä, niin ei siinä pitäisi olla mitään huutamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani farmasiaa opiskeleva nainen oli ihan hölösuisin ikinä. Ajattelinkin, että ei vitsi jos tuo jakaa lääkkeitä jossain apteekissa....
No mitä sitten? Suurin osa ihmisistä on töissä erilaisia kuin vapaa-ajalla. Eikä hölösuu tarkoita automaattisesti, että IHAN KAIKEN kertoo eteenpäin.
Tämä kertoi, ihan kaiken, seurasin aika läheltäkin. Oli ilkeä ja juoruileva.
Luetteli sinulle siis ihan jokaisen kohtaamansa asiakkaan ja tämä lääketiedot jne.? Tuskinpa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun lääkettä ostin emme kumpikaan sanoneet lääkkeen nimeä ääneen. Annoin reseptin ja sain lääkkeen. Farmaseutti kysyi vain, onko ennalta tuttu valmiste. Eikä kyseessä ollut mikään silmätippaa kummempi lääke.
Täällä on käytössä sähköiset reseptit.
Kaikkialla Suomessa on. Joskus lääkäri silti antaa paperisenkin reseptin. Sähköiseltä lääkkeen saaminen sanomatta nimeä onnistuu niin, että antaa Kela kortin ja sanoo, että siellä on resepti, jolta nyt ottaisin lääkkeen. Jos on useita reseptejä, voi kirjoittaa lapulle ja sanoa, että tätä lääkettä. Jos ihan varmanpäälle haluaa pelata voi vielä erikseen sanoa, että ethän sano lääkkeen nimeä ääneen, koska haluan suojata yksityisyyttäni.
Minun mielestä tuon pitäisi olla farmaseutille itsestään selvää ettei lääkkeiden nimiä sanota isoon ääneen. Sitä ei pitäisi asiakkaan erikseen pyytää.
No ikävä kyllä elämä ei pyöri sinun tahtosi mukaan. Apteekissa asioi paljon huonokuuloisia ihmisiä, jolloin hyvä ja kuuluva kommunikointi on välttämätöntä. Ylipäätään lääkeasiat ovat sellaisia, jossa pitää olla selkeä, ettei tule väärinkäsityksiä. Farmaseutti ei näe päällepäin onko sinulla huono kuulo vai ei, joten hänellä voi olla tapana varmuuden vuosi käyttää kuuluvaa ääntä kaikille. Osalla on myös luonnostaan kantava ääni eikä sille voi mitään. Se on nimenomaan asiakkaan tehtävä kertoa, millä tavalla haluaa asiat käsitellä, jos toivoo yleisestä käytännöstä poikkeavaa tapaa. Yleinen käytäntöhän on sanoa asiat ääneen, koska 99% ihmisistä on ihan sinut sen kanssa, että lääkkeen nimi sanotaan ääneen.
Juuri näin.
En usko hetkeäkään jos tehdään kysely että yksikään % haluaa lääkkeensä kailotettavan noin. En usko.
Vierailija kirjoitti:
No juuri tuo. Itselläni on monta eri lääkitystä, eikä niistä tiedä, kuin mieheni. Edes ystäväni eivät tiedä, mitä kaikkia lääkkeitä syön. Joitakin joku tietää, mutta kukaan ei kaikkia. Ne ovat minun yksityisasioitani. En siis haluaisi, että kaikki, jotka apteekissa ovat, kuulevat, mitä lääkkeitä ostan. En ymmärrä minäkään, miksi niitä pitää huutaa siellä. Jos selkeästi sanon, että otan sen ja sen verran sennimistä lääkettä, niin ei siinä pitäisi olla mitään huutamista.
No mikä sinua estää kirjoittamasta lääkkeen nimet lapulle ja sanomasta, että et halua lääkkeen nimeä sanottavan ääneen? Ei luulisi olevan puhekykyiselle ihmiselle ihan mahdoton tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuatko ap, ettei kukaan muu tiedä, mikä lääkkeesi on sen nimen perusteella?
Paitsi se, joka käyttää sitä myös. Joten laita häpeäsi pois!
Jos ja kun kerran tiedämme, että toisia hävettää, niin mikä siinä on niin vaikeaa olla huutamatta sitä nimeä? Eiköhän se mene jo sadismin puolelle, kun tietää, että osaa porukasta hävettää ja silti vaan tekee sitä?
Ei hävetä. Tässäkin ketjussa on vaikka miten monta normaalijärkistä kävijää, joita ei hävetä. Te häpeilijät olette påieni vähemmistö. Saa pyytää, että ei halua että muut kuulevat!!!!
No, minä kuulun siihen "pieneen" vähemmistöön joka ei halua lääkkeittensä nimeä julistettavan koko seurakunnalle. Joten farmaseutit: miettikää vähän sanotteko isoon ääneen lääkkeen nimen. Mitä teille yleensäkään on asiasta opetettu?
Että asiakas voi halutessaan pyytää asiointia sivummalla tai hiljaista ääntä. Näin opetettiin. Apteekkialalla toimii paljon aivokääpiöitä, myönnän. (Tuo tulisi siis opettaa asiakkaille, ei meille erityisesti.) Ikinä ei ole lähdetty siitä, että pitäisi puhua erityisen hiljaa. Ja ei varsinkaan arvata, kuka sitä toivoo.
Joillain alueilla saattaa apteekkarikohtaisesti olla sellaista ohjeistusta, mutta niissä noin 9 apteekissa, (pk-seutu, häme) joista itsellä on työkokemusta, näin ei painotettu yhdessäkään. Eikä asiasta myöskään valiteta.
Minä tunnen erään nuoruuden koulukaverin josta tuli hammaslääkäri, töissä Helsingin sotessa. En ikinä uskaltaisi mennä hänen vastaanotolleen.