Yhteys exään kielletty vai sallittu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan ihmisistä. Onko järkeä pitää yhteyttä vai ei. Ja mitä motiiveja kummallakin on, jääkö se epäselväksi tai mitä siitä kaikki osapuolet ajattelevat. Onko se tuttavuus vai ystävyys etäisenä, vai joku roikkuvuus. Entä pärjäävätkö kaikki ilman sitä. Ehjäksi tulee muualla. Kuinka tärkeä ihminen oli, jos oli supertärkeä, haluaisiko siitä pitää edelleen kiinni ystävänä. Erilaisia kysymyksiä voi miettiä.

Hyviä kysymyksiä. Omalla kohdallani suhtautuminen tunteiden osalta on tasaantunut. Se mikä oli upeata ja jonka toivoisi jatkuvan on, että toiselle saattoi puhua miltei mitä tahansa asioita. Nyt mietin sitä, että olisiko se jatkossa väärin. Voiko exän kanssa pitää sellaista ystävyyttä yllä? Pelkästään sen kertominen mitä on tehnyt, tuntuu vähän turhalta.

Ap

Ei tähän ole mitään yksiselitteistä oikeaa tai väärää. Se mikä sopii yhdelle ex-parille ei välttämättä sovi toiselle, ja se mikä sopii yhden ex-parin uusille kumppaneille ei välttämättä sovi toisten uusille kumppaneille. Sinä voit ottaa kantaa vaan siihen, millainen yhteydenpito tuntuu sinusta hyvältä ja mielekkäältä. Exäsi ja hänen uusi kumppaninsa ottavat sitten omalta osaltaan kantaa siihen mikä heille sopii. Ihan hyvin voit ehdottaa läheisen ystävyyden säilyttämistä, mutta kannattaa varautua siihen, ettei se välttämättä toteudu sellaisena kuin toivot. Eivät kaikki ole edes kiinnostuneita jatkamaan avautumistason keskusteluja parisuhteen kariuduttua. Joillekin, keskimäärin ehkä useammin miehille sellainen syvällinen vatvominen on pikemminkin raskasta ja se hyväksytään parisuhteen pakollisena pahana, mutta ei sitä jakseta huvikseen kuunnella. Voi olla, että hänen kuuntelukiintiönsä menee nyt uudelle kumppanille, ja muiden tuttujen kanssa hän haluaa käydä kevyempää keskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan ihmisistä. Onko järkeä pitää yhteyttä vai ei. Ja mitä motiiveja kummallakin on, jääkö se epäselväksi tai mitä siitä kaikki osapuolet ajattelevat. Onko se tuttavuus vai ystävyys etäisenä, vai joku roikkuvuus. Entä pärjäävätkö kaikki ilman sitä. Ehjäksi tulee muualla. Kuinka tärkeä ihminen oli, jos oli supertärkeä, haluaisiko siitä pitää edelleen kiinni ystävänä. Erilaisia kysymyksiä voi miettiä.

Hyviä kysymyksiä. Omalla kohdallani suhtautuminen tunteiden osalta on tasaantunut. Se mikä oli upeata ja jonka toivoisi jatkuvan on, että toiselle saattoi puhua miltei mitä tahansa asioita. Nyt mietin sitä, että olisiko se jatkossa väärin. Voiko exän kanssa pitää sellaista ystävyyttä yllä? Pelkästään sen kertominen mitä on tehnyt, tuntuu vähän turhalta.

Ap

Ne on asioita, joista pitää sopia. Itse en olisi ikinä aloittanut suhdetta mieheen, joka puhuu ns "mistä tahansa" eli luottamuksellisia ja läheisiä asioita eksänsä kanssa. Toisaalta jotkut eivät niin välitä ja ovat itsekin yhteydessä eksiinsä. Sanoisin kuitenkin, että tiettyä hienotunteisuutta kannattaa noudattaa. Liian läheinen suhde sinuun todennäköisemmin hankaloittaa kuin helpottaa eksäsi uusia suhteita.

Hyvä pointti. Itse en ole ajatellut mahdolliseen uuteen suhteeseen asti. 

Kuulostaa hienolta noi monien luontevat exä ja nyxä suhteet. Missähän umpiossa oikein itse oon.

Ei kiellettyä sen enempää kuin sallittua, mutta mielestäni täysin turhaa, jos ei ole yhteisiä lapsia. Vaikea kuvitella, että oltaisiin edes erottu, jos olisi edelleen niin tärkeä, että pitäisi päivitellä kuulumisia ja kysellä vointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan ihmisistä. Onko järkeä pitää yhteyttä vai ei. Ja mitä motiiveja kummallakin on, jääkö se epäselväksi tai mitä siitä kaikki osapuolet ajattelevat. Onko se tuttavuus vai ystävyys etäisenä, vai joku roikkuvuus. Entä pärjäävätkö kaikki ilman sitä. Ehjäksi tulee muualla. Kuinka tärkeä ihminen oli, jos oli supertärkeä, haluaisiko siitä pitää edelleen kiinni ystävänä. Erilaisia kysymyksiä voi miettiä.

Hyviä kysymyksiä. Omalla kohdallani suhtautuminen tunteiden osalta on tasaantunut. Se mikä oli upeata ja jonka toivoisi jatkuvan on, että toiselle saattoi puhua miltei mitä tahansa asioita. Nyt mietin sitä, että olisiko se jatkossa väärin. Voiko exän kanssa pitää sellaista ystävyyttä yllä? Pelkästään sen kertominen mitä on tehnyt, tuntuu vähän turhalta.

Ap

Ne on asioita, joista pitää sopia. Itse en olisi ikinä aloittanut suhdetta mieheen, joka puhuu ns "mistä tahansa" eli luottamuksellisia ja läheisiä asioita eksänsä kanssa. Toisaalta jotkut eivät niin välitä ja ovat itsekin yhteydessä eksiinsä. Sanoisin kuitenkin, että tiettyä hienotunteisuutta kannattaa noudattaa. Liian läheinen suhde sinuun todennäköisemmin hankaloittaa kuin helpottaa eksäsi uusia suhteita.

Hyvä pointti. Itse en ole ajatellut mahdolliseen uuteen suhteeseen asti. 

Kuulostaa hienolta noi monien luontevat exä ja nyxä suhteet. Missähän umpiossa oikein itse oon.

Kyllä se varmaan tavallisempaa on niin päin, että nyksä vierastaa puolison liian läheistä suhtetta eksään kuin että olisi täysin välinpitämätön asian suhteen. Jos kuviossa on lapsia olisi tietysti hienoa jos asiat osataan hoitaa sopuisasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan ihmisistä. Onko järkeä pitää yhteyttä vai ei. Ja mitä motiiveja kummallakin on, jääkö se epäselväksi tai mitä siitä kaikki osapuolet ajattelevat. Onko se tuttavuus vai ystävyys etäisenä, vai joku roikkuvuus. Entä pärjäävätkö kaikki ilman sitä. Ehjäksi tulee muualla. Kuinka tärkeä ihminen oli, jos oli supertärkeä, haluaisiko siitä pitää edelleen kiinni ystävänä. Erilaisia kysymyksiä voi miettiä.

Hyviä kysymyksiä. Omalla kohdallani suhtautuminen tunteiden osalta on tasaantunut. Se mikä oli upeata ja jonka toivoisi jatkuvan on, että toiselle saattoi puhua miltei mitä tahansa asioita. Nyt mietin sitä, että olisiko se jatkossa väärin. Voiko exän kanssa pitää sellaista ystävyyttä yllä? Pelkästään sen kertominen mitä on tehnyt, tuntuu vähän turhalta.

Ap

Ei tähän ole mitään yksiselitteistä oikeaa tai väärää. Se mikä sopii yhdelle ex-parille ei välttämättä sovi toiselle, ja se mikä sopii yhden ex-parin uusille kumppaneille ei välttämättä sovi toisten uusille kumppaneille. Sinä voit ottaa kantaa vaan siihen, millainen yhteydenpito tuntuu sinusta hyvältä ja mielekkäältä. Exäsi ja hänen uusi kumppaninsa ottavat sitten omalta osaltaan kantaa siihen mikä heille sopii. Ihan hyvin voit ehdottaa läheisen ystävyyden säilyttämistä, mutta kannattaa varautua siihen, ettei se välttämättä toteudu sellaisena kuin toivot. Eivät kaikki ole edes kiinnostuneita jatkamaan avautumistason keskusteluja parisuhteen kariuduttua. Joillekin, keskimäärin ehkä useammin miehille sellainen syvällinen vatvominen on pikemminkin raskasta ja se hyväksytään parisuhteen pakollisena pahana, mutta ei sitä jakseta huvikseen kuunnella. Voi olla, että hänen kuuntelukiintiönsä menee nyt uudelle kumppanille, ja muiden tuttujen kanssa hän haluaa käydä kevyempää keskustelua.

Kiitos, vasta nyt tajusin että näinhän se menee. Tuntuu, että molemmat puhuu kaikesta, kun itse puhuu. Täytää antaa iso tunnustus exälle, kun on jaksanut kuunnella. Varmaan tekee sitä uudessakin suhteessa. Miksi lisäisin kuormaa. Ap

Tiedän naisen joka halusi käydä edelleen saunomassa exän saunavuorolla kerrostalossa ja kertoi ihan pokkana ihmetellen, miksi se haittaa exän uutta naisystävää. Tajusin vasta myöhemmin kun exän uusi suhde päättyi ja hän palasi yhteen saunojan kanssa, että naisen oli tarkoitus aina saunoa yhdessä exänsä kanssa, vaikka tämä oli jo uudessa suhteessa.

Ja tämä nainen vielä pitää itseään jonain nerona ja kaikkia muita fiksumpana. Tosin se nerous ei ole koskaan näkynyt missään koulutuksessa tai työelämässä.

Riippuu siitä miten se uusi kumppani sen kokee. Jos teillä ei ole yhteisiä lapsia, olisiko vain parempi mennä elämässä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan ihmisistä. Onko järkeä pitää yhteyttä vai ei. Ja mitä motiiveja kummallakin on, jääkö se epäselväksi tai mitä siitä kaikki osapuolet ajattelevat. Onko se tuttavuus vai ystävyys etäisenä, vai joku roikkuvuus. Entä pärjäävätkö kaikki ilman sitä. Ehjäksi tulee muualla. Kuinka tärkeä ihminen oli, jos oli supertärkeä, haluaisiko siitä pitää edelleen kiinni ystävänä. Erilaisia kysymyksiä voi miettiä.

Hyviä kysymyksiä. Omalla kohdallani suhtautuminen tunteiden osalta on tasaantunut. Se mikä oli upeata ja jonka toivoisi jatkuvan on, että toiselle saattoi puhua miltei mitä tahansa asioita. Nyt mietin sitä, että olisiko se jatkossa väärin. Voiko exän kanssa pitää sellaista ystävyyttä yllä? Pelkästään sen kertominen mitä on tehnyt, tuntuu vähän turhalta.

Ap

Riippuu kai mitä exäsi ajattelee (tai uusi). Ja minkä verran asioita puhutaan (miten ne selviäisivät vain kaksi kertaa vuodessa), mitkä asiat ja missä. Ja luoko se toivoa suhteeseen paluusta vai onko ystävyys /tuttavuus, miten tiivis. Saattaisi olla muuallakin ihminen, joka setvii ja vatvoo, kannattaako kaikkea kertoa exälle. Ellei ole mukava ja luotettava, ei kerro uudelle. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olin se joka lähti, joten olen jotenkin kokenut velvollisuudekseni mennä sen mukaan mitä eksä haluaa. Alkuun hän halusi olla yhteydessä paljonkin kun ei osannut päästää irti, sitten tapasi todella mustasukkaisen naisen joka lopetti yhteydenpidon kokonaan. Nyt tilanne on minulle mieleinen, ollaan silloin tällöin yhteyksissä muutaman viestin verran jos vaikka toisella on synttärit tai tulee vastaan joku lehtijuttu josta tulee hauskoja muistoja mieleen. Nykyiseltä mieheltäni en mitenkään salaa asiaa eikä se häntä haittaa.

Tuo avoimuus on kyllä aivan olennaista. Muuttuiko mustasukkainen nainen vai onko uusi kumppani?

Vierailija kirjoitti:

Ei kiellettyä sen enempää kuin sallittua, mutta mielestäni täysin turhaa, jos ei ole yhteisiä lapsia. Vaikea kuvitella, että oltaisiin edes erottu, jos olisi edelleen niin tärkeä, että pitäisi päivitellä kuulumisia ja kysellä vointia.

Vähänpä tajuat elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin se joka lähti, joten olen jotenkin kokenut velvollisuudekseni mennä sen mukaan mitä eksä haluaa. Alkuun hän halusi olla yhteydessä paljonkin kun ei osannut päästää irti, sitten tapasi todella mustasukkaisen naisen joka lopetti yhteydenpidon kokonaan. Nyt tilanne on minulle mieleinen, ollaan silloin tällöin yhteyksissä muutaman viestin verran jos vaikka toisella on synttärit tai tulee vastaan joku lehtijuttu josta tulee hauskoja muistoja mieleen. Nykyiseltä mieheltäni en mitenkään salaa asiaa eikä se häntä haittaa.

Tuo avoimuus on kyllä aivan olennaista. Muuttuiko mustasukkainen nainen vai onko uusi kumppani?

Uusi kumppani, onneksi. Oli kamalaa katsoa miten kerran niin fiksu mies oli ajanut itsensä niin järkyttävän tilanteeseen mutta eipä ollut minun asiani siihen puuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kiellettyä sen enempää kuin sallittua, mutta mielestäni täysin turhaa, jos ei ole yhteisiä lapsia. Vaikea kuvitella, että oltaisiin edes erottu, jos olisi edelleen niin tärkeä, että pitäisi päivitellä kuulumisia ja kysellä vointia.

Vähänpä tajuat elämästä.

Kerropa tarkemmin, mistä noin päättelet, ja miten ajattelee elämästä enemmin tajuavat. Ehkä minäkin vielä tulen tajuamaan enemmin.

No tietysti, jos on erottu tavallaan sovussa ja kumpikin on sitä mieltä, että voidaan olla tyyliin ystäviä, mutta muuten kumpikin jatkavat elämässään erisuuntiin. Eihän siinä ole mitään pahaa.

Itse en ehkä olisi edes ystävä tasollakaan tekemisssä. Aatellaan nyt tilanne, että kummallakin ois uudet kumppanit ja silti exät soittelisivat toisilleen, niin onhan se kiusallista. Ja nämä uudet kumppanit saattavat tulla mustasukkaisiksi, vaikka tietäisivätkin ettet enää ole rakastunut exään millään tasolla.

Ja mielestäni on hieman outoa olla kiinnostunut exän asioista.:D

Jos on erottu, niin eikö se meinaa sitä yleensä, että se suhde oli sitten siinä eikä toisen olevaisuus kiinnosta pätkääkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan ihmisistä. Onko järkeä pitää yhteyttä vai ei. Ja mitä motiiveja kummallakin on, jääkö se epäselväksi tai mitä siitä kaikki osapuolet ajattelevat. Onko se tuttavuus vai ystävyys etäisenä, vai joku roikkuvuus. Entä pärjäävätkö kaikki ilman sitä. Ehjäksi tulee muualla. Kuinka tärkeä ihminen oli, jos oli supertärkeä, haluaisiko siitä pitää edelleen kiinni ystävänä. Erilaisia kysymyksiä voi miettiä.

Hyviä kysymyksiä. Omalla kohdallani suhtautuminen tunteiden osalta on tasaantunut. Se mikä oli upeata ja jonka toivoisi jatkuvan on, että toiselle saattoi puhua miltei mitä tahansa asioita. Nyt mietin sitä, että olisiko se jatkossa väärin. Voiko exän kanssa pitää sellaista ystävyyttä yllä? Pelkästään sen kertominen mitä on tehnyt, tuntuu vähän turhalta.

Ap

Riippuu kai mitä exäsi ajattelee (tai uusi). Ja minkä verran asioita puhutaan (miten ne selviäisivät vain kaksi kertaa vuodessa), mitkä asiat ja missä. Ja luoko se toivoa suhteeseen paluusta vai onko ystävyys /tuttavuus, miten tiivis. Saattaisi olla muuallakin ihminen, joka setvii ja vatvoo, kannattaako kaikkea kertoa exälle. Ellei ole mukava ja luotettava, ei kerro uudelle. 

Tuon aloituksen tehdessä en ajatellut sitä tärkeintä motiivia eli halua puhua asioista, mutta nyt tajusin myös sen vaativuuden kumppanilta. Miksi exä? Yksinkertaisesti siitä syystä, että eihän niitä ihmisiä liikaa ole joihin uskaltaa luottaa henkilökohtaisissakin asioissa. Oman kokemukseni valossa on aika epätodennäköistä, että toista sellaista ihmistä tapaisi. Voihan suhde silti muuten olla toimiva. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kiellettyä sen enempää kuin sallittua, mutta mielestäni täysin turhaa, jos ei ole yhteisiä lapsia. Vaikea kuvitella, että oltaisiin edes erottu, jos olisi edelleen niin tärkeä, että pitäisi päivitellä kuulumisia ja kysellä vointia.

Vähänpä tajuat elämästä.

Kerropa tarkemmin, mistä noin päättelet, ja miten ajattelee elämästä enemmin tajuavat. Ehkä minäkin vielä tulen tajuamaan enemmin.

On vaan tosi naiivia kuvitella että se aina riittäisi yhdessä olemiseen että toinen on tärkeä.

Tietenkin sallittua. Ei kukaan voi estää aikuista ihmistä pitämästä yhteyttä ihan kehen hän haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä naiset jostain syystä alkavat vihaamaan exiään, en tiedä mikä tässä on mekanismi, mutta niin se menee. Miehet ei niinkään.

Eiks tää mene niin, että miehet luulee että naiset vihaa eksäänsä. Miehelle on turha selittää, että ei häntä vihata, jos mies on päättänyt että häntä vihataan. Tämä sitten tekee miehen yhä vihaisemmaksi. Joku asiantuntevampi ehkä osaisi selittää mikä tämän fiksaation taustalla oikein on.

Minusta se, että pitää yhteyttä exään, jos ei ole yhteisiä lapsia, kielii siitä, ettei osaa päästää irti ja mennä elämässä eteenpäin. Uutena kumppanina en katselisi hyvällä sitä, että exä roikkuu edelleen mukana. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olin se joka lähti, joten olen jotenkin kokenut velvollisuudekseni mennä sen mukaan mitä eksä haluaa. Alkuun hän halusi olla yhteydessä paljonkin kun ei osannut päästää irti, sitten tapasi todella mustasukkaisen naisen joka lopetti yhteydenpidon kokonaan. Nyt tilanne on minulle mieleinen, ollaan silloin tällöin yhteyksissä muutaman viestin verran jos vaikka toisella on synttärit tai tulee vastaan joku lehtijuttu josta tulee hauskoja muistoja mieleen. Nykyiseltä mieheltäni en mitenkään salaa asiaa eikä se häntä haittaa.

Tuosta tuli mieleen se, että voisi olla helpompaa pitää yhteyttä, jos minullakin olisi jo uusi kumppani. Silloin tietäisi mitä omassa suhteessa voi puhua ja toisaalta olisi selvempää se, että en haikaile exän luokse paluusta. Nyt siis pidän vain yhteyttä yllä. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan ihmisistä. Onko järkeä pitää yhteyttä vai ei. Ja mitä motiiveja kummallakin on, jääkö se epäselväksi tai mitä siitä kaikki osapuolet ajattelevat. Onko se tuttavuus vai ystävyys etäisenä, vai joku roikkuvuus. Entä pärjäävätkö kaikki ilman sitä. Ehjäksi tulee muualla. Kuinka tärkeä ihminen oli, jos oli supertärkeä, haluaisiko siitä pitää edelleen kiinni ystävänä. Erilaisia kysymyksiä voi miettiä.

Hyviä kysymyksiä. Omalla kohdallani suhtautuminen tunteiden osalta on tasaantunut. Se mikä oli upeata ja jonka toivoisi jatkuvan on, että toiselle saattoi puhua miltei mitä tahansa asioita. Nyt mietin sitä, että olisiko se jatkossa väärin. Voiko exän kanssa pitää sellaista ystävyyttä yllä? Pelkästään sen kertominen mitä on tehnyt, tuntuu vähän turhalta.

Ap

Riippuu kai mitä exäsi ajattelee (tai uusi). Ja minkä verran asioita puhutaan (miten ne selviäisivät vain kaksi kertaa vuodessa), mitkä asiat ja missä. Ja luoko se toivoa suhteeseen paluusta vai onko ystävyys /tuttavuus, miten tiivis. Saattaisi olla muuallakin ihminen, joka setvii ja vatvoo, kannattaako kaikkea kertoa exälle. Ellei ole mukava ja luotettava, ei kerro uudelle. 

Tuon aloituksen tehdessä en ajatellut sitä tärkeintä motiivia eli halua puhua asioista, mutta nyt tajusin myös sen vaativuuden kumppanilta. Miksi exä? Yksinkertaisesti siitä syystä, että eihän niitä ihmisiä liikaa ole joihin uskaltaa luottaa henkilökohtaisissakin asioissa. Oman kokemukseni valossa on aika epätodennäköistä, että toista sellaista ihmistä tapaisi. Voihan suhde silti muuten olla toimiva. 

Ap

Etsi uusi mies. Siinä sinulle henkilö jolle avautua. Haluat avautua uudesta miehestä? No exä olisi se viimeinen henkilö jolle uutta parjataan.