Miniä-kokelaan aivoitukset
Miniän mielestä,meidän pitäisi kesälomalla,hoitaa hänen 2,5v lastaan. Ja ainoa syy,on se,että hän on 4kk raskaana,eikä itse jaksa. Kannattaako hankkiutua raskaaksi,jos ei jaksa hoitaa,ensimmäistäkään? Meidän lomat on pyhitetty,lepäämiseen,työelämästä,joka on hyvin fyysistä. Itse aikoinani hoidin lapset(3) ihan ilman isovanhempia,joten en tällaista ymmärrä,alkuunkaan..
Kommentit (287)
Pliis ap, opettele myös pilkun käyttö. Aloituksessa varsin monta pilkkua sellaisessa paikassa, missä ei pilkkua todellakaan käytetä. Ja kuten jo aiemmin mainittu, myös välilyöntien opettelu olisi paikallaan.
Tässä ketjussa on erittäin hyvää esimerkkiä niistä syistä, miksi moni ei halua tänäpäivänä lisääntyä. Vain niillä lapsiperheillä on oikeus apuun, joilla sattuu olemaan niin hyvä tuuri, että on jaksavat ja auttavaiset isovanhemmat. Äitiviha on silmiinpistävää. Syntyvyyttä halutaan kasvuun, mutta näinkö se onnistuu? Äideillä ja raskaana olevillakin on oikeus olla väsyneitä ja pyytää apua. He nimenomaan sitä tarvitsevat. Jaksavat vanhemmat ovat ennen kaikkea lapsen etu.
Oletteko käyneet vaikka neuvolassa pitkään aikaan? Ihan joka paikassa lapsiperheiltä kysytään, että voitteko pyytää apua läheisiltä, kavereilta ja sukulaisilta, jotta saatte itse levätä. Hyvin vahvasti kannustetaan siihen, että apua voi ja saa pyytää. Miksiköhän moni ei pyydä ja uupuu, saa jopa mt-ongelmia? Johtuisikohan tästä vihamielisestä ilmapiiristä, jonka mukaan yksin kuitenkin pitäisi pärjätä ja on heikkoutta pyytää apua.
Ap:n kysymyksessä kyllä mietityttää taas tämä, että miksi juuri naisen (oli verisukua tai ei) oletetaan hoitavan? Kai ne miehetkin osaavat?
Mummu67 kirjoitti:
Kyllä,subjektiivinen hoito-oikeus,vaikka äiti olisi kotona,kun ei jaksa. Mutta lisää lapsia,pitää tehdä.
Rajoita nyt hyvä ihminen tuota pilkun käyttöä! Kauhean hankala lukea tuollaista tekstiä. Pilkun jälkeen tulee välilyönti.
dkfjslk kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta te miniän puolustajat olette täällä nyt enemmänkin niitä sydämettömiä ihmisiä.
Alkuperäinen viesti oli melko lakonisesti kirjoitettu, vailla sen kummempia tunteenpurkauksia. Miniän mielestä siis ap:n miehineen pitäisi hoitaa hänen lastaan kesälomallaan.
Minusta ei. Kesäloma on lyhyt. Se on tarkoitettu työstä toipumiseen. Siksi se on alunperin suunniteltukin, ei toiseen työhön menemistä varten.
Muutaman päivän siihen voi toki käyttää, mutta kuinkahan pitkää aikaa tämä miniä sitten ajatteli. Koko lomaa vai?
Jokainen työssä käyvä tietää, miten arvokas se kesäloma on, sitä odottaa ja sen ajankohtaa kaavaillaan jo heti joulun jälkeen. Jos on vielä suunnitellut, mitä sen aikana aikoo tehdä, niin ei ole kovin mukavaa kuulla, että tuotaisiinkin teille hoitoon pikkulapsi. Odottava äiti on vasta neljännellä kuulla, jos nyt jo on niin sairas, ettei jaksaisi omaa lastaan hoitaa, niin miten kuvittelee menevän loppuraskaus, jota kestää vielä 5 kk.?
Kyllä se on sen nuoren parin asia hoitaa nämä jutut, kun ovat lapsen tieten tahtoen alulle laittaneetkin. Ikinä ei voi laittaa mitään kenenkään toisten ihmisten kontolle. Lapsi on aina ja vain niiden omien vanhempiensa vastuulla.
Täällä on kyllä kummallisia mielipiteitä isovanhemmista. Niiden pitäisi hoitaa lapsenlapsia, mutta sitten niitä haukutaan rajattomiksi ja vaikka miksi, joille ei lapsenlapsia missään nimessä anneta hoitoon, vaikka kuinka haluaisivatkin. Mikään ei tunnu olevan oikein. Kukaan tänne kirjoittanut isoäiti tai anoppi ei ole hyväksyttävä. Jos kirjoittaa, että kaikki on mennyt hyvin miniän ja lapsenlasten kanssa, niin on joku ihme "kultamummi," joka marttyroi ja esittää muuta kuin on, ja jos joku sitten kirjoittaa, että ei mene hyvin miniän kanssa, niin AINA syy paiskataan kirjoittajalle itselleen, ei missään nimessä sille miniälle, joka kuitenkin oikeasti voi olla se syypää. Sitä ei vain missään nimessä haluta ottaa edes huomioon. Koskaan ei kukaan isoäiti saa edes ansaitsemaansa kiitosta, omat äiditkin haukutaan saati anopit.
Sanoisin ap:lle, että pidä pääsi. Jos ette miehesi kanssa tahdo kuluttaa pitkään odottamaanne lomaa lapsenpiikomiseen, ilmaiskaa se selvästi. 2,5 -vuotias lapsi on melkoisen haastava hoidettava vanhemmalle ihmiselle. Ottakaa vain päiväksi tai pariksi, ja luokaa näin pikku hiljaa suhde lapseen, joka saattaa kuulua teidän elämäänne loppuiäksenne. (tai sitten ei). Muuten pitäkää kiinni lomasta elämästänne. Miniän on joka tapauksessa jaksettava olla äiti molemmille lapsilleen, kun on kerran sen tien valinnut. Tulevan lapsen isällä on myös velvollisuutensa, hänkin on itse tehnyt valintansa. Teiltä siinä valintatilanteessa ei takuulla ole kysytty mitään.
Näin minäkin tämän näen! Kesäloma on työssäkäyvän toipumista varten. Jokainen voi tarjota apua omien voimiensa mukaan, mutta mikään pakko ei todellakaan ole.
Nykynuoret ovat pullamössösukupolvea, joka ei kestä opiskelu-, työ-, eikä perhe-elämää ilman masennusta, saikuttamista tai avun ruikuttamista. Onko meidän kasvatus mennyt jotenkin pieleen? Onneksi vielä löytyy niitäkin, jotka seisovat omilla jaloillaan. Tulevaisuuden toivot.
Juuri näin! Isovanhemmat, eivät ole lapsiparkki. Kiva, kun lastenlapset käyvät, mutta meillä on omiakin lomasuunnitelmia. Terveisiä Kanarialta ;)
Niinpä. Ja miten olisi ihan aito halu viettää aikaa lapsenlapsien kanssa, oli nyt sitten biologinen mummo tai ei. Kummasti kortilla tuntuu olevan tämä puoli asiasta AP:lla.
Apua jos hän olisi meidän lasten mummo
En voisi kuvitellakaan, että appivanhemmistamme, joista toinen ei ole biologinen, olisi vaikeaa viettää aikaa lastenlasten kanssa ja kokisivat sen rasitteeksi.
//sama
Ei tarvitse ottaa hoitoon vierasta lasta . Onhan hänellä isä ,isovanhemmat ja mahdollisuus palkata hoitaja. Liian pitkälle menee vaatimukset. Onhan myös lapsen isällä sukua, verisukulaisia .
Ei ole äitivihaa mutta ajattelepa itse ,miten kohtuuton vaatimus on ottaa ventovieras lapsi hoitoon. Muun työn ja omien lasten lisäksi. Itsellä sydän lämpenee,ku näen ihan pienen ihmisen ja äidin- jotain sanoi kuvaamattoman ihanaa on noissa pienissä ihmisissä. Tyttösenä hoidin 2 - viikkoista vauvaa ,äiti oli heinäpellolla. Sain teinille kohtuullisen palkan sitten. Muuta työtä ei silloin tarvinnut tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on erittäin hyvää esimerkkiä niistä syistä, miksi moni ei halua tänäpäivänä lisääntyä. Vain niillä lapsiperheillä on oikeus apuun, joilla sattuu olemaan niin hyvä tuuri, että on jaksavat ja auttavaiset isovanhemmat. Äitiviha on silmiinpistävää. Syntyvyyttä halutaan kasvuun, mutta näinkö se onnistuu? Äideillä ja raskaana olevillakin on oikeus olla väsyneitä ja pyytää apua. He nimenomaan sitä tarvitsevat. Jaksavat vanhemmat ovat ennen kaikkea lapsen etu.
Oletteko käyneet vaikka neuvolassa pitkään aikaan? Ihan joka paikassa lapsiperheiltä kysytään, että voitteko pyytää apua läheisiltä, kavereilta ja sukulaisilta, jotta saatte itse levätä. Hyvin vahvasti kannustetaan siihen, että apua voi ja saa pyytää. Miksiköhän moni ei pyydä ja uupuu, saa jopa mt-ongelmia? Johtuisikohan tästä vihamielisestä ilmapiiristä, jonka mukaan yksin kuitenkin pitäisi pärjätä ja on heikkoutta pyytää apua.
Ap:n kysymyksessä kyllä mietityttää taas tämä, että miksi juuri naisen (oli verisukua tai ei) oletetaan hoitavan? Kai ne miehetkin osaavat?
Asuimme kaukana suvusta ja ystävistä. Meillä lasta hoiti minä, mies tai päivähoito. Molemmat vanhemmat olivat töissä ja lapsi meni päivähoitoon 2-vuotiaana. Hankkikaa niin monta lasta ja sellaisella ikäerolla, että pärjäätte. Kukaan ei ole suhtautunut meihin tai lapseen vihamielisesti.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Lapsellahan on äitinsä vanhemmat ja biologisen isänsä vanhemmat. Miksi he ei vät hoida verisukulaisensa lasta?
Jokainen hoitaa omat kakaransa. Tai pitää sitten ne haaransa yhdessä.
Minä tein aikoinaan kaksi lasta (aikuisia nyt), ensimmäisen hoidin yksinhuoltajana, toisen kanssa oli mies apuna mutta mitään apuhoitajia en mummoista tai muistakaan vaatinut, ajatus oli enemmänkin että itse tein, itse huolehdin. Nykyään näyttää että vanhemmat tarvitsevat/vaativat niin paljon apua että parasta olisi etukäteen kysyä kaikilta biologisilta tai ei biologisilta mummoilta/muilta sukulaisilta, tuttavilta ja naapureilta kuinka paljon he luulevat pystyvänsä auttamaan lapsenvahtina. Jos ei tarpeeksi niin sitten ei kai kannata alkaa ollenkaan lapsentekoon.
Vierailija kirjoitti:
Lapsellahan on äitinsä vanhemmat ja biologisen isänsä vanhemmat. Miksi he ei vät hoida verisukulaisensa lasta?
Tätä minäkin mietin, miksi biologinen isä ei hoida jos on elossa? Tai isän puoleiset isovanhemmat? Ehkä he ottaisivat mielellään lapsenlapsensa hoitoon. Äidinäitikö ei ota, miksi ei? Olen itse neljän lapsen mummo ja olen kaikkia hoitanut paljon päivisin, iltaisin ja yökylässä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on erittäin hyvää esimerkkiä niistä syistä, miksi moni ei halua tänäpäivänä lisääntyä. Vain niillä lapsiperheillä on oikeus apuun, joilla sattuu olemaan niin hyvä tuuri, että on jaksavat ja auttavaiset isovanhemmat. Äitiviha on silmiinpistävää. Syntyvyyttä halutaan kasvuun, mutta näinkö se onnistuu? Äideillä ja raskaana olevillakin on oikeus olla väsyneitä ja pyytää apua. He nimenomaan sitä tarvitsevat. Jaksavat vanhemmat ovat ennen kaikkea lapsen etu.
Oletteko käyneet vaikka neuvolassa pitkään aikaan? Ihan joka paikassa lapsiperheiltä kysytään, että voitteko pyytää apua läheisiltä, kavereilta ja sukulaisilta, jotta saatte itse levätä. Hyvin vahvasti kannustetaan siihen, että apua voi ja saa pyytää. Miksiköhän moni ei pyydä ja uupuu, saa jopa mt-ongelmia? Johtuisikohan tästä vihamielisestä ilmapiiristä, jonka mukaan yksin kuitenkin pitäisi pärjätä ja on heikkoutta pyytää apua.
Ap:n kysymyksessä kyllä mietityttää taas tämä, että miksi juuri naisen (oli verisukua tai ei) oletetaan hoitavan? Kai ne miehetkin osaavat?
En näe yhteiskunnassa äitivihaa.
Ja totta kai laosen vanhemmat voi olla väsyneitä jne.
Apua siis voi ja pitää pyytää, ei siinä mitään.
Mutta miksi ne ainoat, joilta apua halutaan ja haetaan, on ne itseään 20-40 vuotta vanhemmat ihmiset, jotka on jo jaksamisensa rajoilla muutenkin?
Valitetaan, että jaksaahan ne isovanhemmat mökilläkin touhuta sun muuta, mutta on ihan eri asia tehdä asioita omaan tahtiin, jaksamisensa rajoissa ja kun voi levätä kun siltä tuntuu jne. Pikkulapsena kanssa sitä ei voi, vaan on koko ajan oltava valppaana. Ei voi mennä päivälevolle, tai heittäytyä vain lepäämään muuten, ei voi
Ei voi myöskään päättää, että tänään en jaksa laittaa mitään ruokaa, syödään vaikka voileipä jos nälkä tulee tai käydään huoltiksella syömässä. Ja sen jälkeen ruokalevot.
Ei onnistu pikkulasten kanssa.
Moni ei tiedä sitäkään, että joillakin eläkeläisillä voi olla jo lääkitys, joka väsyttää, ei niistä mielellään muille kerrota. Voi olla lonkkavaivaa, nivelrikkoa, hartiakipuja, joitten kanssa on tekemistä jo muutenkin. Minä, virkeä 70-vuotias eläkeläinen en pystyisi jalkavaivani kanssa juoksemaan pikkulapsen perässä koko ajan. Isomman kanssa menisi vielä hyvin, mutta joku vilkas taapero tai alle kouluikäinen olisi jo haaste.
Jos yhteiskunta on niin huolissaan vanhempien jaksamisesta, niin luokoon virallisia teitä niitä turva- ja hoitoverkkoja niille, jotka niitä tarvitsee. Ainako on kehotettava raasaamaan niitä isovanhempia. Luodaan paineita vanhoille ihmisille. Jotkut jaksaa ja jotkut ei. Se pitää ottaa huomioon.
Onneksi omat lapsenlapset on jo aikuisia. Minä hoidin heitä tosi mielelläni, koska silloin jaksoin. Tosin olin työelämässä myös, mikä hiukan vei sitten voimia, mutta tykkäsin niistä lapsista niin paljon. Neuvoisin kuitenkin siis puhumaan näistä asioista ihan rehellisesti ja syyttelemättä niiden isovanhempien itsensä kanssa, että minkä verran jaksaisivat hoitaa vai jaksavatko ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Eka sivun luin ja tulipa mieleeni ilkeitä muistoja: itselläni oli tytär ennestään, tyttären isä alkkis eikä välittänyt lapsestaan. Uusi kumppani tuli toimeen tyttäreni kanssa, muutettiin yhteen, ostettiin miehen vanhempien talo (iso virhe) ja aloin odottaa toista lasta. Väsynyt rempasta ja raskaudesta, mies reissuhommissa. Ei apua, omalla äidillä täydet käsissä sisarusteni hoidattaessa lapsiaan hänellä. Anoppi muisti aina kertoa vanhemmalle lapselleni ettei hän kuulu sukuun, ja valokuva otetaan vain sukulaisista. Vanhempi lapseni oli liittomme aikana 3-11v ja anoppi (kaappijuoppo) täys perse, samoin appi: heidän poikansa, mieheni veli, oli menossa juhliin. Samoin anoppi ja appiukko. Minut haukuttiin koska en ottanut mieheni veljen lapsia hoitoon (isovanhempien piti hoitaa mutta Lionseilla kiva ilta tiedossa). Minä oli kotona yksin pienen vauvan ja vanhemman lapseni kanssa, korvatulehdus vauvalla ja minulla. Appi haukkui miten laiska olen. Ei muutes miehenikään tajunnut mitä korvakipu on, räyhäsi miten en saa vauvan itkua loppumaan. Siitä se ajatus eroon lähti. En ole katunut. Inhoan itsekeskeisiä ymmärtämättömiä ihmisiä. Itse hoidan lapsenlapseni ja kohtelen hyvin tyttären miehen lapsia.
Olet varmaankin kiva persoona ja sopuisa ihminen. Mielestäni kaikkia ympärillä pyöriviä lapsia voi huomioida ja olla ystävällinen. Se ei ole keneltäkään pois!
Ilmoita että ei kiinnosta hoitaa.
Ja teet siten myöhemmin lastensuojeluun ilmoituksen.
Mummo minäkin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellahan on äitinsä vanhemmat ja biologisen isänsä vanhemmat. Miksi he ei vät hoida verisukulaisensa lasta?
Tätä minäkin mietin, miksi biologinen isä ei hoida jos on elossa? Tai isän puoleiset isovanhemmat? Ehkä he ottaisivat mielellään lapsenlapsensa hoitoon. Äidinäitikö ei ota, miksi ei? Olen itse neljän lapsen mummo ja olen kaikkia hoitanut paljon päivisin, iltaisin ja yökylässä.
Ap oli miniänsä anoppipuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites se sinun poikasi?
Ei oo isä.
No eipä tarvi anoppikokelaan pyytää myöskään apua.
Vierailija kirjoitti:
Pliis ap, laita pisteen ja pilkun jälkeen välilyönti.
Eikä niitä pilkkuja muutenkaan joka toisen sanan jälkeen kuulu laittaa.
Mummu67 kirjoitti:
Kyllä,subjektiivinen hoito-oikeus,vaikka äiti olisi kotona,kun ei jaksa. Mutta lisää lapsia,pitää tehdä.
Opettele kirjoittamaan edes joten kuten. Miksi tuossakin välissä on pilkku: "Mutta lisää lapsia,pitää tehdä."
Hoitamisesta voi sopia asiallisesti, ajankohdasta ja vaikka korvauksesta. Toinen ääripää on odottaa, että joku päivystää 24/7 ja loukkaantuu jos toiselle ei sovi, ja alkaa arvottaa toisen ajankäyttöä, "voit siirtää menojasi" tmv.
Siis erottaa hyväksikäyttö.