Kaksi vai kolme lasta, kiire

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt jo ajattelette noin, kadutte jos ette edes yrittäneet. Jos tärppää, teetätte raskausaikana NIPT-tutkimuksen. Kaipaan itse juurikin tuota, mistä kirjoitat: ihmisiä ja elämää ympärille! Lapsista on niin paljon iloa koko elämän, ei vasta vanhana.

Kuka teillä sitten jouluna käy, kun poikanne on vaimonsa sukulaisissa ja tyttärenne asuu ulkomailla? Eikö lapsilukukin ole vähän kuin riskin hajauttamista.

Joo, pojat ovat aina vaimon sukulaisissa. Aina!

Nuo 2 ensin mainitsemaasi eivät ole  ollenkaan varmoja toteutuvatko. Et voi tietää miten aikuisena suhtautuvat teihin ja toisiinsa. Niin paljon olen ihmisiä ja ihmissuhteita nähnyt että olisin  varovainen toiveissani.  Tosiasia.

Vierailija kirjoitti:

Pakko olla provo.

Ei ihmiset ole laskukoneita.

USA & NATO joutuu seuraavaksi perseilemään Puolassa. Kenen vuoro on, kun Puolakin on tuhottu? Provot tarjoaa hyviä vaihtoehtokysymyksiä näille asioille. Ja ihmislaskimet nielee hanakkaammin aivopesu-"informaation" - silleen pala kerralla, kuin luku kerralla. Harmi vain, ellei tuloksesta ymmärrä mitään. Kaavassa on kai jotain vikaa... Vai koneessa?

Tehdään kunnon androideja, joissa on kunnon ohjelmat. Ei mitään yksilön itsekkäitä etuja ajavia biologisia laskureita, niiden ohjelmat on liian suppeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt jo ajattelette noin, kadutte jos ette edes yrittäneet. Jos tärppää, teetätte raskausaikana NIPT-tutkimuksen. Kaipaan itse juurikin tuota, mistä kirjoitat: ihmisiä ja elämää ympärille! Lapsista on niin paljon iloa koko elämän, ei vasta vanhana.

Kuka teillä sitten jouluna käy, kun poikanne on vaimonsa sukulaisissa ja tyttärenne asuu ulkomailla? Eikö lapsilukukin ole vähän kuin riskin hajauttamista.

Joo, pojat ovat aina vaimon sukulaisissa. Aina!

Suomalaiset tytöt ja naiset ovat pääosin käytöstavattomia pirttihirmuja. Miestä ja jo poikaystävä todella vedetään joka joulu johonkin appivanhempien kommuuniin Savoon🤦 tai johonkin Oulun perukoille🤦 ja aina nainen päättää nämä, että vain hänen perhettään nähdään. Sääliksi käy poikien äitejä. Aina tämä sama malli

Vierailija kirjoitti:

Etenkin kolmen lapsen kanssa auto saattaa joutua vaihtoon. Kolme turvaistuinta harvoin mahtuu pieneen autoon. Mites muu kuljettaminen esim. rattaat (vai onkohan vanhin jo niin vanha, että jaksaa kävellä pitkiä matkoja.)

Viiden hengen matkustaminen on paljon "vaikeampaa" ja toki kalliimpaa kuin neljän kanssa. Hotellien perhehuoneissa on yleensä neljä sänkyä, samoin laivojen hyteissä. Ihan pienten lasten kohdalla tämä ei ole ongelma, mutta lapset kasvavat.

Mahdollisia perintöjä ei kannata miettiä. Enemmin kannattaa pohtia riittääkö rahat kolmen teinin kuluihin. Mahtuuko asuntoon, vai joutuuko joustamaan asuinpaikasta jne. Näitäkään ei kannata turhaan pohtia liikaa, sillä asioilla on tapana järjestetyä, vaikka elintasoa laskemalla, että pärjätään.

Aloittaja kertoi olevansa miehensä kanssa vauras. Ei siinä yksi auton vaihto paljoa heilauta, tai perintöjen odottaminen

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti kaksi, sillä tarkastelunne keskittyy puhtaasti teidän aikuisten hyötymisnäkökulmaan kolmannen ihmisen avulla.

Kolmas ihminen ei takaa teille niitä etuja, joita vaaditte - ja koska hänen olemassaolonsa ei sinänsä ole arvokasta, on ehkä suhteellisen suurikin riski, että hän pilaa tämänhetkiset etunne.

Ei kannata kuunnella näitä masentuneita ihmisiä, jotka jauhavat, että elämä ei ole arvokasta ja kaikille ihmisille olisi ollut parempi jäädä syntymättä.

Siis oikeasti, jos argumenttina on, että kolmannen lapsen elämä ei ole arvokas niin mitä ihmettä? Ensimmäisen ja toisen lapsen elämä ovat arvokkaita, mutta kolmannen ei? Kyseinen kirjoittaja on luultavasti sitä mieltä, että olisi ollut parempi, että ette olisi tehnyt lapsia ollenkaan, koska "elämä ei ole arvokasta".

Vierailija kirjoitti:

Nuo 2 ensin mainitsemaasi eivät ole  ollenkaan varmoja toteutuvatko. Et voi tietää miten aikuisena suhtautuvat teihin ja toisiinsa. Niin paljon olen ihmisiä ja ihmissuhteita nähnyt että olisin  varovainen toiveissani.  Tosiasia.

Ihmissuhteiden kehittymiseen ja vahvuuteen voi itse vaikuttaa. Jos sisarussuhdetta vaalitaan ja lapsia opetetaan ja kannustetaan tukemaan toinen toisiaan niin suurella todennäköisyydellä sisarussuhteesta tulee hyvä.

Ja samoin suhde vanhempiin tulee olemaan aikuisena hyvä, jos vanhemmat jaksavat ja haluavat olla tarpeeksi läsnä lapsiensa elämässä eivätkä tee henkistä väkivaltaa. Tietenkin vanhemmatkin ovat ihmisiä ja eivät he voi joka tilanteessa käyttäytyä aina täydellisesti. Vanhempi ei saa olla liian ankara itselleen jos välissä vuorovaikutus tilanne epäonnistuu, koska niin tulee välillä käymään, se on normaalia.

mulle riittää 0

Eniten tilanteessanne miettisin jaksamista ja ikäeroja. Enemmän kannattaa miettiä sisäisiä kuin ulkoisia asioita. Jos nuo on kunnossa, noilla tiedoilla yrittäisin kolmatta (eihän se ole selvää, että saatte edes kolmatta tuolla iällä)

Noiden kahden kanssa teillä on todennäköisesti vielä raskaimmat ajat edessä, kun vanhemmalla alkaa 3-v uhma ja pienempi lähtee liikkeelle. Miten jaksatte samaan aikaan raskauden, kun ikää on jo kuitenkin enemmän?

Perintöjä, harrastuksia, lapsen tempperamenttia ja sisaruksien välejä on ihan turha miettiä vielä. Tulevaisuudesta ei muutenkaan tiedä etukäteen. Ei lapselle tärkeintä ole ulkoiset seikat vaan vanhemman läsnäolo.

Sairauksille ei myöskään voi mitään. Todennäkösempää on kuitenkin saada terve lapsi. Teinä tekisin ainakin kaikki tarjotut sikiöseulonnat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti kaksi, sillä tarkastelunne keskittyy puhtaasti teidän aikuisten hyötymisnäkökulmaan kolmannen ihmisen avulla.

Kolmas ihminen ei takaa teille niitä etuja, joita vaaditte - ja koska hänen olemassaolonsa ei sinänsä ole arvokasta, on ehkä suhteellisen suurikin riski, että hän pilaa tämänhetkiset etunne.

Ei kannata kuunnella näitä masentuneita ihmisiä, jotka jauhavat, että elämä ei ole arvokasta ja kaikille ihmisille olisi ollut parempi jäädä syntymättä.

Siis oikeasti, jos argumenttina on, että kolmannen lapsen elämä ei ole arvokas niin mitä ihmettä? Ensimmäisen ja toisen lapsen elämä ovat arvokkaita, mutta kolmannen ei? Kyseinen kirjoittaja on luultavasti sitä mieltä, että olisi ollut parempi, että ette olisi tehnyt lapsia ollenkaan, koska "elämä ei ole arvokasta".

No jestas, eihän kolmannen elämä voi olla arvokasta, kun mitään kolmatta ei ole edes vielä olemassa. Jos ap ei hanki kolmatta lasta, niin ei se teoreettinen kolmas lapsi ole missään suremassa sitä, ettei päässyt syntymään. Siksi harkinta täytyy tehdä niiden jo syntyneiden lasten hyvinvointia ajatellen.

Itsekin sanoisin, että älkää hankkiko kolmatta. Teillä on nyt asiat hyvin, joten ei kannata ottaa sitä riskiä, että asiat menisivät kolmannen myötä syystä tai toisesta huonompaan suuntaan.

T: Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti kaksi, sillä tarkastelunne keskittyy puhtaasti teidän aikuisten hyötymisnäkökulmaan kolmannen ihmisen avulla.

Kolmas ihminen ei takaa teille niitä etuja, joita vaaditte - ja koska hänen olemassaolonsa ei sinänsä ole arvokasta, on ehkä suhteellisen suurikin riski, että hän pilaa tämänhetkiset etunne.

Ei kannata kuunnella näitä masentuneita ihmisiä, jotka jauhavat, että elämä ei ole arvokasta ja kaikille ihmisille olisi ollut parempi jäädä syntymättä.

Siis oikeasti, jos argumenttina on, että kolmannen lapsen elämä ei ole arvokas niin mitä ihmettä? Ensimmäisen ja toisen lapsen elämä ovat arvokkaita, mutta kolmannen ei? Kyseinen kirjoittaja on luultavasti sitä mieltä, että olisi ollut parempi, että ette olisi tehnyt lapsia ollenkaan, koska "elämä ei ole arvokasta".

No jestas, eihän kolmannen elämä voi olla arvokasta, kun mitään kolmatta ei ole edes vielä olemassa. Jos ap ei hanki kolmatta lasta, niin ei se teoreettinen kolmas lapsi ole missään suremassa sitä, ettei päässyt syntymään. Siksi harkinta täytyy tehdä niiden jo syntyneiden lasten hyvinvointia ajatellen.

Itsekin sanoisin, että älkää hankkiko kolmatta. Teillä on nyt asiat hyvin, joten ei kannata ottaa sitä riskiä, että asiat menisivät kolmannen myötä syystä tai toisesta huonompaan suuntaan.

T: Eri

Erikoinen perustelu🧏

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo 2 ensin mainitsemaasi eivät ole  ollenkaan varmoja toteutuvatko. Et voi tietää miten aikuisena suhtautuvat teihin ja toisiinsa. Niin paljon olen ihmisiä ja ihmissuhteita nähnyt että olisin  varovainen toiveissani.  Tosiasia.

Ihmissuhteiden kehittymiseen ja vahvuuteen voi itse vaikuttaa. Jos sisarussuhdetta vaalitaan ja lapsia opetetaan ja kannustetaan tukemaan toinen toisiaan niin suurella todennäköisyydellä sisarussuhteesta tulee hyvä.

Ja samoin suhde vanhempiin tulee olemaan aikuisena hyvä, jos vanhemmat jaksavat ja haluavat olla tarpeeksi läsnä lapsiensa elämässä eivätkä tee henkistä väkivaltaa. Tietenkin vanhemmatkin ovat ihmisiä ja eivät he voi joka tilanteessa käyttäytyä aina täydellisesti. Vanhempi ei saa olla liian ankara itselleen jos välissä vuorovaikutus tilanne epäonnistuu, koska niin tulee välillä käymään, se on normaalia.

Fiksu ja ihana vastaus, jonka luin mielenkiinnolla. Mitä mieltä olet Ap:n tilanteesta?

Vierailija kirjoitti:

o . . . Kolmen lapsen perheen lapset muistavat vain, että äiti oli aina kiireinen.

Näin se usein on. Kiireisenä ja sen takia aika usein kiukkuisenakin muistan oman äitini.

Sinuna jättäisin kahteen. Älä halua elämältä enempää kuin se on jo antanut! Kaksi tervettä lasta on suurensuuri onni!

Typerää laskea näin AP. Lapsi saadaan, eikä hankita. Miljardööri Povslen menetti kolme lastaan terrori- iskussa- siinä sulle miettimistä!!!

Vierailija kirjoitti:

Eniten tilanteessanne miettisin jaksamista ja ikäeroja. Enemmän kannattaa miettiä sisäisiä kuin ulkoisia asioita. Jos nuo on kunnossa, noilla tiedoilla yrittäisin kolmatta (eihän se ole selvää, että saatte edes kolmatta tuolla iällä)

Noiden kahden kanssa teillä on todennäköisesti vielä raskaimmat ajat edessä, kun vanhemmalla alkaa 3-v uhma ja pienempi lähtee liikkeelle. Miten jaksatte samaan aikaan raskauden, kun ikää on jo kuitenkin enemmän?

Perintöjä, harrastuksia, lapsen tempperamenttia ja sisaruksien välejä on ihan turha miettiä vielä. Tulevaisuudesta ei muutenkaan tiedä etukäteen. Ei lapselle tärkeintä ole ulkoiset seikat vaan vanhemman läsnäolo.

Sairauksille ei myöskään voi mitään. Todennäkösempää on kuitenkin saada terve lapsi. Teinä tekisin ainakin kaikki tarjotut sikiöseulonnat.

Riitelyt ja uhmat ovat vasta edessä, joten nyt teillä on vielä helppoa ja voi tuntua, että hyvinhän tässä vauvakin menisi. Odottaisin ainakin pari vuotta. Voihan sitä tulla vaikka kaksoset. Mekin ajateltiin, että jää kolmeen lapseen, mutta kolmas olikin kaksosraskaus. Tottakai olen onnellinen kaikista lapsista ja kaksoset ovat aivan mahtavia, mutta en usko, että olisimme neljää tehnyt. Ihan jo taloudellisista syistä olisin pelännyt riittääkö rahat. No nyt on neljä ja ei tarvitse enää pohtia lisääntymistä :D

Pienillä ikäeroilla kaksi lasta on sopiva määrä kahdelle vanhemmalle, on mahdollisuuksia huomioida ja auttaa molempia. Esikoinen on edelleen tosi pieni jos hankitte hätäisesti kolmannen, joutuisiko hän ison rooliin liian aikaisin?

Ap kuulostaa niin erikoiselta persoonalta, että taitaa olla trolli. Toisaalta ihan yhtä erikoisia perusteluja on vastaajillakin. Niin kuin esimerkiksi tuo, että kolmatta lasta varten pitää vaihtaa auto. Ai jaa? No tuohan se onkin hyvä syy päättää ihmiselämästä, suuntaan tai toiseen. Autokuumeisen kannattaa varmaan lisääntyä, niin saa hyvän syyn hankkia uuden auton...

Olen itsekin ollut samassa tilanteessa. Meille syntyi kolmas lapsi, kun olin 40-vuotias. Päätös oli lopulta yksinkertainen: lasta kannattaa yrittää, jos ehdottomasti sellaisen haluaa. Ja sitten jos haluaa, pistetään autot, talot, matkailutottumukset ja muut uusiksi tarvittavalla tavalla. Jos ei ole rahaa isompaan autoon, opetellaan kulkemaan julkisilla. Tai sitten jos nykyiset autot ja hotellihuoneet sun muut tuntuvat ehdottoman tärkeiltä, todetaan että ei sitä lasta nähtävästi halutakaan.

Kannattaa myös varautua ajatukseen, että elämä on arvoituksellista. Voi olla että koko länsimainen elintasomme on kymmenen vuoden päästä muisto vain. Sitten voi harmittaa, jos teki päätöksen hölmöillä perusteilla, kumpi päätös sitten olikaan.

Vierailija kirjoitti:

Ap kuulostaa niin erikoiselta persoonalta, että taitaa olla trolli. Toisaalta ihan yhtä erikoisia perusteluja on vastaajillakin. Niin kuin esimerkiksi tuo, että kolmatta lasta varten pitää vaihtaa auto. Ai jaa? No tuohan se onkin hyvä syy päättää ihmiselämästä, suuntaan tai toiseen. Autokuumeisen kannattaa varmaan lisääntyä, niin saa hyvän syyn hankkia uuden auton...

Olen itsekin ollut samassa tilanteessa. Meille syntyi kolmas lapsi, kun olin 40-vuotias. Päätös oli lopulta yksinkertainen: lasta kannattaa yrittää, jos ehdottomasti sellaisen haluaa. Ja sitten jos haluaa, pistetään autot, talot, matkailutottumukset ja muut uusiksi tarvittavalla tavalla. Jos ei ole rahaa isompaan autoon, opetellaan kulkemaan julkisilla. Tai sitten jos nykyiset autot ja hotellihuoneet sun muut tuntuvat ehdottoman tärkeiltä, todetaan että ei sitä lasta nähtävästi halutakaan.

Kannattaa myös varautua ajatukseen, että elämä on arvoituksellista. Voi olla että koko länsimainen elintasomme on kymmenen vuoden päästä muisto vain. Sitten voi harmittaa, jos teki päätöksen hölmöillä perusteilla, kumpi päätös sitten olikaan.

Ai ensin lisääntymään ja sit opetellaan kulkemaan julkisilla? 😂😄 sullahan aivan todella viisaat perustelut on. Ap miettii oikeasti asiaa.

Meidän perheessämme siitä 3. lapsesta tulikin menestynein:) Oli myös äidin lellikki- iltatähti.