Olen lapsenlikkana reissussa ja päätökseni vahvistui että en ikinä tee lapsia

Tuttava perhe palkkasi minut lapsenvahdiksi ulkomaan reissulle ja kyllähän se niin on että reissaaminen lapsen kanssa on täysin erilaista kun lapsettomana reissaaminen. Mikä on tietenkin ihan itsestäänselvää.

Mutta kyllä tämä lapsen kanssa reissaaminen on niin paljon sitä lapsen ehdoilla menemistä, oli lapsen ikä mikä hyvänsä, että en ole kyllä valmis tämmöiseen elämään varmaan koskaan. Rakastan reissaamista etenkin sitä että vois spontaanisti tehdä mitä vain.

Lapsi (9v) pyörii ja hyörii yöt kun ei saa varmaan jännitykseltä nukuttua ja kun on uusi paikka. Pitää siis minutkin hereillä. Lapsella tuli rannalla huono olo, varmaan merivedestä ja/tai auringosta joten piti lähteä rannalta pois. Menimme syömään ja ruoat piti ottaa mukaan koska lapsen olo paheni vaikka ensin oli sitä mieltä että pystyt kyllä syömään. Nyt tultiin hotellille ja lapsi kävi nukkumaan. Täällä nyt sitten kökitään.

En ihmettele että niin moni lapsiperhe menee aina samaan kohteeseen all inclusive-pakettimatkalle, koska se on niin paljon helpompaa.

Ei todellakaan ole rentouttavaa tämmöinen reissaaminen ja nyt minun kohdallahan sen ei tarkoitus ole ollakkaan, mutta en kyllä halua että elämäni tulee olemaan tätä.

Ellei minulla sitten ole varaa palkata lapsenvahtia reissuun, eli kustantaa hänenkin matka.