Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Nainen, miksi et lähesty miestä, josta olet kiinnostunut?
25.07.2022 |
Ja tässä ei tarkoiteta nyt parisuhteessa olevia, silloin ei ole tarkoituskaan lähestyä romanttisessa mielessä muita, vaan sinkkua, joka on kiinnostunut jostakusta, mutta ei kuitenkaan tätä lähesty.
Nykyään harvempi taitaa halutakaan löytää elämänkumppanin-itse haluaisin, mutta en toki huutele siitä ympäriinsä. Ihan olisi mukava ensi alkuun treffata niitä, joista kiinnostuu (aika harvassa tosin ovat), mutta nämä eivät sitten ole innostuneita minusta, hankalahkoa on.
Kommentit (1220)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Nyt on kovaa tiedettä :D
Jos kirjoittamani on sinusta ilmiselvää, kertoo se että hyväksyt tasoteorian periaatteen.
Miksi sinä jankkaat itsestäänselvyyttä? Onko joku jossakin väittänyt, ettei samantyyliset ihmiset pariudu? Eikä se ole snobbailua, se vaan menee niin että jos itse käyt oikista, tapaat bileissä niitä muita oikislaisia ja vastaavia. Jos itse olet maaseutu-Teboilin vakipöytäläinen, luultavasti puolisokin on.
Ei tuohon mitään teoriaa tarvita.
Se teoria nyt vaan on käyttäytymistieteessä olemassa, halusit tai et.
mikä näistä teorioista?
Mihin viittaat sanalla näistä?
Siihen, ettei jankkaaja edes pysty sanomaan, mikä se teoria on.
Kun se oikea olemassaoleva teoria ei kelpaa, siinä kun pitäisi pystyä sitouttamaan, mihin tasojankkaaja ei pysty/ole koskaan pystynyt. Näiden teoria on jotakin hatusta vedettyjä prosentteja, nekin peräisin kai töllöstä.
En kai minä sentään yksin pysty jankkaamaan. Vastaan, kun kysytään ja haastan kun näen tyhmyyksiä kirjoitettavan.
Olen jo monesti tässä ketjussa kirjoittanut mikä se tasoteoria on, sinä vaan olet haluton ottamaan kirjoittamaani vastaan. Sinusta on hyödyllisempää kognitiivisen dissonanssisi vuoksi teeskennellä, ettei kukaan ole kyennyt asiaa selittämään.
Tasoteoria selittää suurten joukkojen tasolla ihmisten parinvalintakäyttäytymistä. Sen mukaan ihmiset pariutuvat ulkonäöltään suurinpiirtein saman tasoisen kumppanin kanssa. Kaunilla on usein kaunis kumppani, mutta harvemmin ruma.
Tasoteoria ei väitä selittävänsä yksittäisen ihmisen pariutumista, mitä joidenkin tässä ketjussa on vaika ymmärtää, vastaväitteistä päätellen. Se ei myöskään ennusta kula kiinnostuu kenestäkin. Sen sijaan sillä on ennustearvoa siihen kuka saa kenetkin. Mutta mikään 100% pakkopaita se ei ole.
Entä sitten? Ja miten se menee, jos 8 ottaa kutosen, nouseeko kutosen arvo vai laskeeko kasin? Oikeassa elämässä ei ole lapsellisia numerotasoja.
Mitä se teoria siis antaa? Kun kauneus on katsojan silmässä, niin ei yhtään mitään. Kaikki tietää, että samantapaiset ihmiset pariutuvat.
Mitä tekee tiedolla ihmisen keskimääräisestä pariutumisesta? Ei kukaan pariudu keskiarvon kanssa, vaan ihmisen.
Jos haluat antaa kauneudella numeerisen määritelmän siitä vaan. Monet niin tekevät, mutta ei siihen kannata hirttäytyä. Ei tasoteoria itsessään edellytä numeeristen arvojen käyttämistä. Se vain kertoo, että ihmiset pariutuvat suurin piirtein samantasoisten kanssa. Pääsääntönä.
Tuohan on ihan turha kehäpäätelmä. Jos hypoteesi on, että samantasoiset pariutuvat keskenään, niin tästä seuraa automaattisesti, että kun kaksi ihmistä pariutuu keskenään, teoreetikko päättelee heidän olevan samaa tasoa. Eritasoisten pariutuminen on siis teorian mukaan täysin mahdoton yhtälö. Hieno teoria, tosiaan.
Tosiasiassa ihmiset kuitenkin tuppaavat pariutumaan ulkonäöltään suurin piirtein samantasoisten kanssa. Siis niin, että paria sivusta katsovat ihmiset ovat sitä mieltä, että on sopusuhtainen pari jne. Ei tämä pelkkää kehäpäätelmää ole, vaan ensin on havaittu tuo todellisuus ja sitten kehitetty teoria selittämään sitä.
Poikkeuksena tuossa on esim., että rikkaalla ja/tai kuuluisalla ei-komealla miehellä on yleensä kaunis vaimo. Koska miehen tasoon vaikuttaa myös varallisuus ja sosiaalinen status.
Kas, nämä otetaan apuun sitten, kun tiukkaan vängätty ulkonäkö ei selitäkään riittävästi. Ja kun status, raha ja ulkonäkökään eivät riitä, niin sitten otetaan mukaan älykkyys, lahjakkuus, sosiaalinen joustavuus, empatiakyky, kuuntelutaito, altruismi, parisuhdehalukkuus, lapsirakkaus, kiinnostuksen kohteet, auttamishalu, you name it.
Teoria, haloo?
Ei niitä otetaan apuun, vaan olen tuhat kertaa selittänyt täällä, että miehen tason määräävät pääasiassa nämä tekijät: ulkonäkö (komeus, pituus...), sosiaalinen status ja varallisuus. Naisen tason määrää sen sijaan lähes pelkästään ulkonäkö. Sen takia ei-niin komealla miehelläkin voi olla kaunis vaimo. Mutta harvalla miehellä on niin paljon varallisuutta tai niin korkea sosiaalinen status, että pystyy kompensoimaan ulkonäön puutetta niillä.
Olen myös selittänyt, että miehellä voi olla oman viiteryhmänsä sisällä korkea sosiaalinen status, vaikka se ei muuten olisi niin korkea. Esim. jossain marginaaliryhmässä tai alakulttuurissa joku mies voi olla erittäin haluttu, mutta olisi paljon vähemmän haluttu jossain toisessa viiteryhmässä. Kauppislaisten piireissä jollain sijoituspankkiirilla tai toimitusjohtajalla on korkein sosiaalinen status, taidepiireissä jollain taitavalla tai menestyneellä taiteilijalla jne. Kun tuollaiset miehet ovat lisäksi vielä komeita, niin ne ovat aivan extra super mega hot omien piiriensä naisten mielestä.
Olen selittänyt nuo asiat vieläkin perusteellisemmin aiemmin, mutta en jaksa tehdä sitä aina vain uudestaan.
Eli lopputulos: kriteereitä on ihmisestä riippuen lukemattomia erilaisia. Joo olet selittänyt, ja samaa on sinulle selitetty. Makuasioita, ja ihmiset ovat yksilöitä omine yksilöllisine makuineen. 😉
Ei minulle ole tarvinnut selittää yhtään mitään, kun tiedän nuo itsestäänselvyydet itsekin. On yksilöllisiä makuja, mutta yleensä se yksilöllisen maun mukainen nainen/mies on samaa tasoa. Yksinkertaistaen, tasoa 7 oleva nainen menee kimppaan miehen kanssa, joka on tasoa 7 ja sopii luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, tasoa 7 oleva mies, joka EI sovi luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, ei kiinnosta häntä.
Siis mistä ihmeestä edes on tullut tämä olkiukko, että luonteiden yhteensopivuudella ei ole tasoteorian mukaan merkitystä?
Luulen, että yksi syy siihen on, että jostain irrationaalisesta syystä herkästi oletetaan, että kauniit ja komeat ovat pinnallisia ja rumat syvällisiä. Se on täysi myytti, ja itse asiassa älykkyys korreloi ulkonäön kanssa tilastollisesti merkittävästi, joten komea ja älykäs on päinvastoin todennäköisemmin syvällinen kuin ruma. Koska syvälliseen ajatteluun tarvitaan älykkyyttä.
""Minua ei ainakaan kiinnosta mitkään komeat tyhjäpäät"", sanoo joku nainen. Niin, ei varmaan, mutta tuota naista kiinnostaa sen sijaan komeat ja älykkäät miehet, paljon enemmän kuin rumat ja älykkäät miehet.
Mistä tietää mitä tasoa on ja millä tasolla joku muu on?
Mistä tietää oletko kaunis vai et? Tai jos mennään useampaan tasoon, kaunis, tavis, vai ruma?
Kuule, en tiedäkään. Ei taida olla kenelläkään tuohon yksiselitteistä vastausta. Olen aika persoonallisen näköinen, ja monenlaista kommenttia on tullut. Joku on pitänyt rumana, joku toinen kauniina. Kiinnostuneita miehiä on ollut laidasta laitaan, taviksia eniten ymmärrettävästi, koska heitä on lukumääräisesti eniten, mutta myös hyvinkin komeita. Mikä siis on minun tasoni, kerro sinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Nyt on kovaa tiedettä :D
Jos kirjoittamani on sinusta ilmiselvää, kertoo se että hyväksyt tasoteorian periaatteen.
Miksi sinä jankkaat itsestäänselvyyttä? Onko joku jossakin väittänyt, ettei samantyyliset ihmiset pariudu? Eikä se ole snobbailua, se vaan menee niin että jos itse käyt oikista, tapaat bileissä niitä muita oikislaisia ja vastaavia. Jos itse olet maaseutu-Teboilin vakipöytäläinen, luultavasti puolisokin on.
Ei tuohon mitään teoriaa tarvita.
Se teoria nyt vaan on käyttäytymistieteessä olemassa, halusit tai et.
mikä näistä teorioista?
Mihin viittaat sanalla näistä?
Siihen, ettei jankkaaja edes pysty sanomaan, mikä se teoria on.
Kun se oikea olemassaoleva teoria ei kelpaa, siinä kun pitäisi pystyä sitouttamaan, mihin tasojankkaaja ei pysty/ole koskaan pystynyt. Näiden teoria on jotakin hatusta vedettyjä prosentteja, nekin peräisin kai töllöstä.
En kai minä sentään yksin pysty jankkaamaan. Vastaan, kun kysytään ja haastan kun näen tyhmyyksiä kirjoitettavan.
Olen jo monesti tässä ketjussa kirjoittanut mikä se tasoteoria on, sinä vaan olet haluton ottamaan kirjoittamaani vastaan. Sinusta on hyödyllisempää kognitiivisen dissonanssisi vuoksi teeskennellä, ettei kukaan ole kyennyt asiaa selittämään.
Tasoteoria selittää suurten joukkojen tasolla ihmisten parinvalintakäyttäytymistä. Sen mukaan ihmiset pariutuvat ulkonäöltään suurinpiirtein saman tasoisen kumppanin kanssa. Kaunilla on usein kaunis kumppani, mutta harvemmin ruma.
Tasoteoria ei väitä selittävänsä yksittäisen ihmisen pariutumista, mitä joidenkin tässä ketjussa on vaika ymmärtää, vastaväitteistä päätellen. Se ei myöskään ennusta kula kiinnostuu kenestäkin. Sen sijaan sillä on ennustearvoa siihen kuka saa kenetkin. Mutta mikään 100% pakkopaita se ei ole.
Entä sitten? Ja miten se menee, jos 8 ottaa kutosen, nouseeko kutosen arvo vai laskeeko kasin? Oikeassa elämässä ei ole lapsellisia numerotasoja.
Mitä se teoria siis antaa? Kun kauneus on katsojan silmässä, niin ei yhtään mitään. Kaikki tietää, että samantapaiset ihmiset pariutuvat.
Mitä tekee tiedolla ihmisen keskimääräisestä pariutumisesta? Ei kukaan pariudu keskiarvon kanssa, vaan ihmisen.
Jos haluat antaa kauneudella numeerisen määritelmän siitä vaan. Monet niin tekevät, mutta ei siihen kannata hirttäytyä. Ei tasoteoria itsessään edellytä numeeristen arvojen käyttämistä. Se vain kertoo, että ihmiset pariutuvat suurin piirtein samantasoisten kanssa. Pääsääntönä.
Tuohan on ihan turha kehäpäätelmä. Jos hypoteesi on, että samantasoiset pariutuvat keskenään, niin tästä seuraa automaattisesti, että kun kaksi ihmistä pariutuu keskenään, teoreetikko päättelee heidän olevan samaa tasoa. Eritasoisten pariutuminen on siis teorian mukaan täysin mahdoton yhtälö. Hieno teoria, tosiaan.
Tosiasiassa ihmiset kuitenkin tuppaavat pariutumaan ulkonäöltään suurin piirtein samantasoisten kanssa. Siis niin, että paria sivusta katsovat ihmiset ovat sitä mieltä, että on sopusuhtainen pari jne. Ei tämä pelkkää kehäpäätelmää ole, vaan ensin on havaittu tuo todellisuus ja sitten kehitetty teoria selittämään sitä.
Poikkeuksena tuossa on esim., että rikkaalla ja/tai kuuluisalla ei-komealla miehellä on yleensä kaunis vaimo. Koska miehen tasoon vaikuttaa myös varallisuus ja sosiaalinen status.
Kas, nämä otetaan apuun sitten, kun tiukkaan vängätty ulkonäkö ei selitäkään riittävästi. Ja kun status, raha ja ulkonäkökään eivät riitä, niin sitten otetaan mukaan älykkyys, lahjakkuus, sosiaalinen joustavuus, empatiakyky, kuuntelutaito, altruismi, parisuhdehalukkuus, lapsirakkaus, kiinnostuksen kohteet, auttamishalu, you name it.
Teoria, haloo?
Ei niitä otetaan apuun, vaan olen tuhat kertaa selittänyt täällä, että miehen tason määräävät pääasiassa nämä tekijät: ulkonäkö (komeus, pituus...), sosiaalinen status ja varallisuus. Naisen tason määrää sen sijaan lähes pelkästään ulkonäkö. Sen takia ei-niin komealla miehelläkin voi olla kaunis vaimo. Mutta harvalla miehellä on niin paljon varallisuutta tai niin korkea sosiaalinen status, että pystyy kompensoimaan ulkonäön puutetta niillä.
Olen myös selittänyt, että miehellä voi olla oman viiteryhmänsä sisällä korkea sosiaalinen status, vaikka se ei muuten olisi niin korkea. Esim. jossain marginaaliryhmässä tai alakulttuurissa joku mies voi olla erittäin haluttu, mutta olisi paljon vähemmän haluttu jossain toisessa viiteryhmässä. Kauppislaisten piireissä jollain sijoituspankkiirilla tai toimitusjohtajalla on korkein sosiaalinen status, taidepiireissä jollain taitavalla tai menestyneellä taiteilijalla jne. Kun tuollaiset miehet ovat lisäksi vielä komeita, niin ne ovat aivan extra super mega hot omien piiriensä naisten mielestä.
Olen selittänyt nuo asiat vieläkin perusteellisemmin aiemmin, mutta en jaksa tehdä sitä aina vain uudestaan.
Eli lopputulos: kriteereitä on ihmisestä riippuen lukemattomia erilaisia. Joo olet selittänyt, ja samaa on sinulle selitetty. Makuasioita, ja ihmiset ovat yksilöitä omine yksilöllisine makuineen. 😉
Ei minulle ole tarvinnut selittää yhtään mitään, kun tiedän nuo itsestäänselvyydet itsekin. On yksilöllisiä makuja, mutta yleensä se yksilöllisen maun mukainen nainen/mies on samaa tasoa. Yksinkertaistaen, tasoa 7 oleva nainen menee kimppaan miehen kanssa, joka on tasoa 7 ja sopii luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, tasoa 7 oleva mies, joka EI sovi luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, ei kiinnosta häntä.
Siis mistä ihmeestä edes on tullut tämä olkiukko, että luonteiden yhteensopivuudella ei ole tasoteorian mukaan merkitystä?
Luulen, että yksi syy siihen on, että jostain irrationaalisesta syystä herkästi oletetaan, että kauniit ja komeat ovat pinnallisia ja rumat syvällisiä. Se on täysi myytti, ja itse asiassa älykkyys korreloi ulkonäön kanssa tilastollisesti merkittävästi, joten komea ja älykäs on päinvastoin todennäköisemmin syvällinen kuin ruma. Koska syvälliseen ajatteluun tarvitaan älykkyyttä.
""Minua ei ainakaan kiinnosta mitkään komeat tyhjäpäät"", sanoo joku nainen. Niin, ei varmaan, mutta tuota naista kiinnostaa sen sijaan komeat ja älykkäät miehet, paljon enemmän kuin rumat ja älykkäät miehet.
LOL! Et ihan ole perillä siitä mitä termi olkiukko tarkoittaa, tai miten sitä käytetään. Mutta käyttäessäsi termiä väärin esität itse tyylipuhtaan olkiukon. Ei kukaan väitä, että luonteella ei ole mitään merkitystä. Väittäessäsi jonkun noin sanovan, pykäät itse ison olkiukon.
Ei, vaan niitä kommentteja on nähnyt tuhat kertaa, että tasoteoria ei ota huomioon ihmisten luonteita ja että ihmisillä on erilaisia makuja. Ja sitten heitetään argumentteja, että tasoteoria ei ole validi, koska se ei huomioi noita. Siinä hyökätään tasoteoriasta tehtyä olkiukkoa vastaan, koska oletetaan, että tasoteoriaan sisältyy teesi, että noilla asioilla ei ole merkitystä parinvalinnassa.
Tasoteoria vain ennustaa, että pareissa miehen ja naisen tasot ovat yleensä lähellä toisiaan. Joku kaunis nainen tykkää tummasta ja komeasta miehestä, toinen vaaleasta ja komeasta, joku urheilullisesta ja komeasta miehestä, toinen komeasta älyköstä. Se että on erilaisia yksilöllisiä makuja, ei ole millään tavalla ristiriidassa tasoteorian kanssa eikä siten kumoa sitä. Joku ruma ja älykäs nainen voi haaveilla komeasta ja älykkäästä miehestä, mutta ei tule koskaan sellaista saamaan, joten hän päätyy yhteen todennäköisesti ruman ja älykkään miehen kanssa. Tuo nainen siis preferoi miehessä älykkyyttä, joku toinen ruma nainen esim. hyviä kädentaitoja ja päätyy yhteen ruman puusepän kanssa tms.
Kaikissa noissa tapauksissa pariutuminen tapahtuu tasoteorian mukaisesti, vaikka kaikilla noista on erilaisia yksilöllisiä makuja.
Minä voin kertoa, miten paljon älykkyys merkitsee deittimarkkinoilla. Jos laitat Tinderiin länsimaalaisen valkoihoisen valokuvamallin kuvan, niin ei jää epäselväksi, miten paljon naiset piittaavat luonteenpiirteistäsi.
Lähes jokainen kaunis nainen ikäluokasta riippumatta mätsäsi tuon testikuvan kanssa ja suoria aloituksia tuli ihan jatkuvalla syötöllä. Minun käyttämäni "Brianin" kuva toi avauksia mm. "Miten sua pääsee panemaan?", "Nähdäänkö heti vai nyt?", "Mä varaan sut!" ja vaikka mitä muita. Naiset käyttäytyivät aivan eri tavalla, kuin olen tottunut ikinä miehenä näkemään. No luonnollisesti yhteenkään viestiin en vastannut, joten jäivät ghostatuksi jokainen. Mutta nuo naiset olisivat kelvanneet kenelle tahansa, voin kertoa... Mätsieni määrä 150 km alueella Etelä-Suomessa oli 1490.
ei rakettitiedettä kirjoitti:
Jos mies olisi minusta kiinnostunut, hän olisi jo tehnyt minulle aloitteen. Koska aloitetta ei ole kuulunut, mies ei ole minusta kiinnostunut. En siis lähesty miestä joka ei ole minusta kiinnostunut. Niin yksinkertaista se on.
Ei noin ynseästä ihmisestä kukaan voi edes kiinnostua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Nyt on kovaa tiedettä :D
Jos kirjoittamani on sinusta ilmiselvää, kertoo se että hyväksyt tasoteorian periaatteen.
Miksi sinä jankkaat itsestäänselvyyttä? Onko joku jossakin väittänyt, ettei samantyyliset ihmiset pariudu? Eikä se ole snobbailua, se vaan menee niin että jos itse käyt oikista, tapaat bileissä niitä muita oikislaisia ja vastaavia. Jos itse olet maaseutu-Teboilin vakipöytäläinen, luultavasti puolisokin on.
Ei tuohon mitään teoriaa tarvita.
Se teoria nyt vaan on käyttäytymistieteessä olemassa, halusit tai et.
mikä näistä teorioista?
Mihin viittaat sanalla näistä?
Siihen, ettei jankkaaja edes pysty sanomaan, mikä se teoria on.
Kun se oikea olemassaoleva teoria ei kelpaa, siinä kun pitäisi pystyä sitouttamaan, mihin tasojankkaaja ei pysty/ole koskaan pystynyt. Näiden teoria on jotakin hatusta vedettyjä prosentteja, nekin peräisin kai töllöstä.
En kai minä sentään yksin pysty jankkaamaan. Vastaan, kun kysytään ja haastan kun näen tyhmyyksiä kirjoitettavan.
Olen jo monesti tässä ketjussa kirjoittanut mikä se tasoteoria on, sinä vaan olet haluton ottamaan kirjoittamaani vastaan. Sinusta on hyödyllisempää kognitiivisen dissonanssisi vuoksi teeskennellä, ettei kukaan ole kyennyt asiaa selittämään.
Tasoteoria selittää suurten joukkojen tasolla ihmisten parinvalintakäyttäytymistä. Sen mukaan ihmiset pariutuvat ulkonäöltään suurinpiirtein saman tasoisen kumppanin kanssa. Kaunilla on usein kaunis kumppani, mutta harvemmin ruma.
Tasoteoria ei väitä selittävänsä yksittäisen ihmisen pariutumista, mitä joidenkin tässä ketjussa on vaika ymmärtää, vastaväitteistä päätellen. Se ei myöskään ennusta kula kiinnostuu kenestäkin. Sen sijaan sillä on ennustearvoa siihen kuka saa kenetkin. Mutta mikään 100% pakkopaita se ei ole.
Entä sitten? Ja miten se menee, jos 8 ottaa kutosen, nouseeko kutosen arvo vai laskeeko kasin? Oikeassa elämässä ei ole lapsellisia numerotasoja.
Mitä se teoria siis antaa? Kun kauneus on katsojan silmässä, niin ei yhtään mitään. Kaikki tietää, että samantapaiset ihmiset pariutuvat.
Mitä tekee tiedolla ihmisen keskimääräisestä pariutumisesta? Ei kukaan pariudu keskiarvon kanssa, vaan ihmisen.
Jos haluat antaa kauneudella numeerisen määritelmän siitä vaan. Monet niin tekevät, mutta ei siihen kannata hirttäytyä. Ei tasoteoria itsessään edellytä numeeristen arvojen käyttämistä. Se vain kertoo, että ihmiset pariutuvat suurin piirtein samantasoisten kanssa. Pääsääntönä.
Tuohan on ihan turha kehäpäätelmä. Jos hypoteesi on, että samantasoiset pariutuvat keskenään, niin tästä seuraa automaattisesti, että kun kaksi ihmistä pariutuu keskenään, teoreetikko päättelee heidän olevan samaa tasoa. Eritasoisten pariutuminen on siis teorian mukaan täysin mahdoton yhtälö. Hieno teoria, tosiaan.
Tosiasiassa ihmiset kuitenkin tuppaavat pariutumaan ulkonäöltään suurin piirtein samantasoisten kanssa. Siis niin, että paria sivusta katsovat ihmiset ovat sitä mieltä, että on sopusuhtainen pari jne. Ei tämä pelkkää kehäpäätelmää ole, vaan ensin on havaittu tuo todellisuus ja sitten kehitetty teoria selittämään sitä.
Poikkeuksena tuossa on esim., että rikkaalla ja/tai kuuluisalla ei-komealla miehellä on yleensä kaunis vaimo. Koska miehen tasoon vaikuttaa myös varallisuus ja sosiaalinen status.
Kas, nämä otetaan apuun sitten, kun tiukkaan vängätty ulkonäkö ei selitäkään riittävästi. Ja kun status, raha ja ulkonäkökään eivät riitä, niin sitten otetaan mukaan älykkyys, lahjakkuus, sosiaalinen joustavuus, empatiakyky, kuuntelutaito, altruismi, parisuhdehalukkuus, lapsirakkaus, kiinnostuksen kohteet, auttamishalu, you name it.
Teoria, haloo?
Ei niitä otetaan apuun, vaan olen tuhat kertaa selittänyt täällä, että miehen tason määräävät pääasiassa nämä tekijät: ulkonäkö (komeus, pituus...), sosiaalinen status ja varallisuus. Naisen tason määrää sen sijaan lähes pelkästään ulkonäkö. Sen takia ei-niin komealla miehelläkin voi olla kaunis vaimo. Mutta harvalla miehellä on niin paljon varallisuutta tai niin korkea sosiaalinen status, että pystyy kompensoimaan ulkonäön puutetta niillä.
Olen myös selittänyt, että miehellä voi olla oman viiteryhmänsä sisällä korkea sosiaalinen status, vaikka se ei muuten olisi niin korkea. Esim. jossain marginaaliryhmässä tai alakulttuurissa joku mies voi olla erittäin haluttu, mutta olisi paljon vähemmän haluttu jossain toisessa viiteryhmässä. Kauppislaisten piireissä jollain sijoituspankkiirilla tai toimitusjohtajalla on korkein sosiaalinen status, taidepiireissä jollain taitavalla tai menestyneellä taiteilijalla jne. Kun tuollaiset miehet ovat lisäksi vielä komeita, niin ne ovat aivan extra super mega hot omien piiriensä naisten mielestä.
Olen selittänyt nuo asiat vieläkin perusteellisemmin aiemmin, mutta en jaksa tehdä sitä aina vain uudestaan.
Eli lopputulos: kriteereitä on ihmisestä riippuen lukemattomia erilaisia. Joo olet selittänyt, ja samaa on sinulle selitetty. Makuasioita, ja ihmiset ovat yksilöitä omine yksilöllisine makuineen. 😉
Ne yksilölliset mait kuitenkin muodostavat kokonaisuuden, jossa ulkonäöltään samaa tasoa olevat ovat taipuvaisia pariutumaan keskenään. Kaunis ja ruma ei tapaa pariutua kovinkaan usein.
Kauniita ja rumia nyt on aika vähän, joten miksi tämä järjetön vouhotus marginaaliryhmistä? Tavisten ulkonäössä ei ole olennaista eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä lähesty, se mies on kuitenkin sovinisti, ahdistelija jne. Sitten valitat siitä täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tietysti tulee mielenkiintoinen kehä. Näet baarissa kiinnostavan näköisen ihmisen. Et lähesty häntä, koska et tiedä hänestä mitään. Koska et lähesty häntä, et voikaan oppia hänestä mitään. Helpointa mennä johonkin tyhjään pöytään surffailemaan puhelimella.
Ei, yleisesti ottaen hän ei ole kiinnostava, koska en tiedä hänestä mitään. Hän voi olla hyvännäköinen, mutta pelkkä ulkonäkö ei tee hänestä kiinnostavaa. Poikkeuksia on, jos henkilö on pukeutunut omituisesti tai hän muuten tuo ilmi persoonaansa.
Tämä just. Esim. itse olen heikkona muusikoihin, joten aivan eri tavalla kiinnostus herää, jos näen hyvännäköisen miehen kitaralaukku selässä kuin ilman.
Lähestytkö sitten tuota muusikkoa vai et?
Voisin lähestyä, jos tilanne olisi hyvä.
Voitko antaa esimerkkejä noista hyvistä tilanteista? Missä ja milloin saattaisit lähestyä kitaralaukullista miestä? Keikan yhteydessä baarissa? Jossain muuallakin?
Ihan mikä tahansa tilanne, jossa ei ole älyttömästi muita ihmisiä ympärillä eikä mies vaikuta kiireiseltä.
Ok, olet sitten vissiin aika proaktiivinen, et siis tyypillinen nainen. Se on toisaalta kiva, jos nainen tekee aloitteen, mutta toisaalta se voi olla luotaantyöntävää, koska tosiaan mies haluaa luontaisesti olla enemmän se jahtaaja kuin jahdattu. Niin se menee muidenkin eläinlajien kohdalla.
Mutta minulla on lähipiirissä yksi mies, jonka nainen iski baarissa, ja he ovat olleet jo kauan naimisissa ja on lapsia jne. Joskus se menee niinkin päin.
No joo, aika harvoin näen kiinnostavia miehiä missään, niin sen kerran kun näen, miksen lähestysi. Miehessä on silloin pakko olla jotain erityistä jos jopa minä kiinnostun.
En pidä yhtään jahtaajamiehistä, vaan yleensä kiinnostunkin miehistä, jotka eivät niin tuo itseään esille.
Joo, ymmärrän. Mutta jos ei käytetä sanaa jahtaaminen, vaan että mies tekee jossain sopivassa tilanteessa aloitteen vaikka tulemalla juttusille tms. Eikö se ole naisena kiva, kun mies tekee niin? Tunnet itsesi halutuksi?
Miehuuteen taas kuuluu tietty aloitteellisuus, ja jos ei pysty siihen, niin se on vähän kuin pettymyksen tuottamista itselle. Miksi minussa ei ollut tarpeeksi miestä, että olisin lähestynyt sitä naista, joka kiinnosti. Pelkojen voittaminen on miehuudessa olennaista, tässä tapauksessa sosiaalisten pelkojen.
Itsekin olen ollut kaikkea muuta kuin itsevarma naisten iskijä, ja sanoisin muille miehille, jotka ovat olleet samalla tavalla saamattomia, että älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää niin kuin minä sanon.
Ei se mitenkään erityiseltä tunnu, sitä tapahtuu niin usein. Ja kaiken lisäksi nämä miehet eivät yleensä kiinnosta minua millään lailla. Ei mun kiinnostus herää siitä että joku sattuu osoittamaan kiinnostusta minuun, jos mies on ihan vääränlainen. Eri asia sitten jos mun tyyppinen lähestyisi, mutta eipä ole tapahtunut tähän päivään mennessä. Jos lähestyisin itse, voisin ehkä saada sellaisen miehen kuin haluan.
Suoraan sanoen vaikuttaa siltä, että tavoittelet sitten itseäsi korkeampitasoisia miehiä. Kyllä ne sinua kiinnostavat miehet lähestyisivät sinua joskus, jos pitäisivät sinua kiinnostavana. Ihan todennäköisyyksien lakien mukaan, koska miehet tekevät paljon enemmän aloitteita kuin naiset.
Haluat ehkä muusikon, joka on suht komea tai ainakin vähintään keskitasoa ulkonäöltään? Niille löytyy muitakin ottajia niissä piireissä. Tai sitten et ole liikkunut tarpeeksi piireissä ja paikoissa, joissa sellaisia miehiä on?
Jos tietäisin, miltä näytät, eli mitä tasoa olet ulkonäöltäsi, niin voisin arvioida asiaa paremmin, nyt tämä on vain spekulointia.
Todennäköisyyksien mukaan eivät lähestyisi, koska näitä joista kiinnostun, on TODELLA vähän. Jos olen pari kiinnostavaa kohdannut elämäni aikana, onko sinusta todennäköistä että jompi kumpi olisi lähestynyt? Tietysti on todennäköisempää että sellaiset jotka eivät minua kiinnosta lähestyvät, koska heitä on huomattavasti enemmän. Lähes jokainen on sellainen.
Olen aika varma että jos olisin lähestynyt viimeisintä josta kiinnostuin, en olisi saanut pakkeja, paitsi tietysti siinä tapauksessa jos hän olisikin ollut varattu.
No voitko sitten vähän kuvailla, minkälaisia ne miehet ovat, joista olet ollut kiinnostunut? Minkälaisia ulkonäöltään: pitkiä, rotevia, hoikkia, androgyynejä (jollaisia on muusikoissa), maskuliinisia vai feminiinisiä, kasvoiltaan komeita vai ennemmin kauniita?
Kun näet sellaisen miehen, joka sinua kiinnostaa, niin mikä on se juttu, mikä sinussa herättää kiinnostuksen, sen lisäksi, että sillä on kitaralaukku tai että huomaat muuten sen olevan muusikko?
Kyllä se vähän vaikuttaa siltä, että haet sellaista miestä, joka olisi melkein täydellinen ja täyttäisi sinun unelmamiehesi kriteerit. Sellaisia miehiä vain haluaa yleensä tuhannen tuhatta muutakin naista.
Vai onko sinulla jotenkin erikoinen maku, että miehessä pitää olla jotain erityistä, mitä hyvin harvalla miehellä on? Jos on, niin mikä ne erityiset piirteet ovat?
Ymmärrän kyllä, että jos on itse jollain tavalla hyvin paljon valtavirrasta poikkeava tyyppi, niin samankaltaisia ei ole helppo löytää. Onko siitä kyse sinun kohdallasi? Oletko boheemi, epäsovinnainen tms.?
Lyhyitä, hoikkia ja androgyynejä yleensä. Enemmän kauniita kuin komeita.
Ulkonäön lisäksi koko muu olemus, katse, se miten kantaa itsensä, tyyli, puheääni... Tosi moni asia vaikuttaa. Jostain syystä muusikkomiehillä on usein sellainen rento olemus josta pidän. Mitään yksittäistä asiaa en osaa mainita mitä miehessä pitää olla, vaan lopulta kyse on kokonaisuudesta. Joissain miehissä vain on kaikki niin kohdallaan että olen heti myyty. En kyllä usko että nämä minun mielestä täydelliset miehet olisivat yleisesti jotain naisten unelmamiehiä. Tiedän kyllä sen perinteisen unelmamiestyypin, tämä minun makuuni oleva mies on siitä aika kaukana.
Ja kyllä, olen itse valtavirrasta poikkeava, monellakin tavalla.
Joo, kyllä sen jotenkin jo arvasin, että et sitä ilmeistä tai stereotyyppistä unelmamiestyyppiä hae, mutta jos haluat, että mies on muusikko ja kasvoiltaan kaunis, niin kyllä sellaisille löytyy ottajia. Jos sinulle kelpaisi vähemmän kaunis muusikkomies, niin varmaan olisit jo sellaisen kanssa parisuhteessa.
Jos et ole itse kovin kaunis, niin voi olla vaikeaa saada sellaista miestä, jota haluat. Kyllä ne henkevät muusikotkin katsovat naisen ulkonäköä, kuten muutkin miehet. Itse asiassa monet muusikot ja taiteilijat tyypit arvostavat estetiikkaa muutenkin jopa enemmän kuin keskivertomiehet. Ne saattaa haluta kauniin muusan innoittamaan itseään.
Sen verran osaan omasta ulkonäöstäni sanoa että en ole rumimmasta päästä, en myöskään tavallisen näköinen. Edellinen kiinnostukseni herättänyt mies ei muuten ollut mikään tosi kaunis mies, olen tapaillut kauniimpaakin. Aivan varmasti ei ainakaan olisi jäänyt ulkonäöstä kiinni.
Olisi hyvä nähdä myös, miltä ne miehet näyttävät. Ei ollut tosi kaunis mies, mutta kuitenkin vähintään keskitasoa? Jos niin oli, niin se mies saattoi kuulua parhaimman näköiseen 20 prosenttiin, ja jopa korkeammalle, jos se oli sinun mielestä keskivertoa paremmannäköinen.
Epäilen edelleen, että sinulla on hyvin korkeat kriteerit miehen ulkonäölle, ei tässä oikein nyt kaikki muuten täsmää. Tiedän kyllä omastakin kokemuksesta, että mitä kauemmin on ollut sinkku, niin, ehkä vähän paradoksaalisesti, sitä nirsommaksi ihminen tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Nyt on kovaa tiedettä :D
Jos kirjoittamani on sinusta ilmiselvää, kertoo se että hyväksyt tasoteorian periaatteen.
Miksi sinä jankkaat itsestäänselvyyttä? Onko joku jossakin väittänyt, ettei samantyyliset ihmiset pariudu? Eikä se ole snobbailua, se vaan menee niin että jos itse käyt oikista, tapaat bileissä niitä muita oikislaisia ja vastaavia. Jos itse olet maaseutu-Teboilin vakipöytäläinen, luultavasti puolisokin on.
Ei tuohon mitään teoriaa tarvita.
Se teoria nyt vaan on käyttäytymistieteessä olemassa, halusit tai et.
mikä näistä teorioista?
Mihin viittaat sanalla näistä?
Siihen, ettei jankkaaja edes pysty sanomaan, mikä se teoria on.
Kun se oikea olemassaoleva teoria ei kelpaa, siinä kun pitäisi pystyä sitouttamaan, mihin tasojankkaaja ei pysty/ole koskaan pystynyt. Näiden teoria on jotakin hatusta vedettyjä prosentteja, nekin peräisin kai töllöstä.
En kai minä sentään yksin pysty jankkaamaan. Vastaan, kun kysytään ja haastan kun näen tyhmyyksiä kirjoitettavan.
Olen jo monesti tässä ketjussa kirjoittanut mikä se tasoteoria on, sinä vaan olet haluton ottamaan kirjoittamaani vastaan. Sinusta on hyödyllisempää kognitiivisen dissonanssisi vuoksi teeskennellä, ettei kukaan ole kyennyt asiaa selittämään.
Tasoteoria selittää suurten joukkojen tasolla ihmisten parinvalintakäyttäytymistä. Sen mukaan ihmiset pariutuvat ulkonäöltään suurinpiirtein saman tasoisen kumppanin kanssa. Kaunilla on usein kaunis kumppani, mutta harvemmin ruma.
Tasoteoria ei väitä selittävänsä yksittäisen ihmisen pariutumista, mitä joidenkin tässä ketjussa on vaika ymmärtää, vastaväitteistä päätellen. Se ei myöskään ennusta kula kiinnostuu kenestäkin. Sen sijaan sillä on ennustearvoa siihen kuka saa kenetkin. Mutta mikään 100% pakkopaita se ei ole.
Entä sitten? Ja miten se menee, jos 8 ottaa kutosen, nouseeko kutosen arvo vai laskeeko kasin? Oikeassa elämässä ei ole lapsellisia numerotasoja.
Mitä se teoria siis antaa? Kun kauneus on katsojan silmässä, niin ei yhtään mitään. Kaikki tietää, että samantapaiset ihmiset pariutuvat.
Mitä tekee tiedolla ihmisen keskimääräisestä pariutumisesta? Ei kukaan pariudu keskiarvon kanssa, vaan ihmisen.
Jos haluat antaa kauneudella numeerisen määritelmän siitä vaan. Monet niin tekevät, mutta ei siihen kannata hirttäytyä. Ei tasoteoria itsessään edellytä numeeristen arvojen käyttämistä. Se vain kertoo, että ihmiset pariutuvat suurin piirtein samantasoisten kanssa. Pääsääntönä.
Tuohan on ihan turha kehäpäätelmä. Jos hypoteesi on, että samantasoiset pariutuvat keskenään, niin tästä seuraa automaattisesti, että kun kaksi ihmistä pariutuu keskenään, teoreetikko päättelee heidän olevan samaa tasoa. Eritasoisten pariutuminen on siis teorian mukaan täysin mahdoton yhtälö. Hieno teoria, tosiaan.
Tosiasiassa ihmiset kuitenkin tuppaavat pariutumaan ulkonäöltään suurin piirtein samantasoisten kanssa. Siis niin, että paria sivusta katsovat ihmiset ovat sitä mieltä, että on sopusuhtainen pari jne. Ei tämä pelkkää kehäpäätelmää ole, vaan ensin on havaittu tuo todellisuus ja sitten kehitetty teoria selittämään sitä.
Poikkeuksena tuossa on esim., että rikkaalla ja/tai kuuluisalla ei-komealla miehellä on yleensä kaunis vaimo. Koska miehen tasoon vaikuttaa myös varallisuus ja sosiaalinen status.
Kas, nämä otetaan apuun sitten, kun tiukkaan vängätty ulkonäkö ei selitäkään riittävästi. Ja kun status, raha ja ulkonäkökään eivät riitä, niin sitten otetaan mukaan älykkyys, lahjakkuus, sosiaalinen joustavuus, empatiakyky, kuuntelutaito, altruismi, parisuhdehalukkuus, lapsirakkaus, kiinnostuksen kohteet, auttamishalu, you name it.
Teoria, haloo?
Ei niitä otetaan apuun, vaan olen tuhat kertaa selittänyt täällä, että miehen tason määräävät pääasiassa nämä tekijät: ulkonäkö (komeus, pituus...), sosiaalinen status ja varallisuus. Naisen tason määrää sen sijaan lähes pelkästään ulkonäkö. Sen takia ei-niin komealla miehelläkin voi olla kaunis vaimo. Mutta harvalla miehellä on niin paljon varallisuutta tai niin korkea sosiaalinen status, että pystyy kompensoimaan ulkonäön puutetta niillä.
Olen myös selittänyt, että miehellä voi olla oman viiteryhmänsä sisällä korkea sosiaalinen status, vaikka se ei muuten olisi niin korkea. Esim. jossain marginaaliryhmässä tai alakulttuurissa joku mies voi olla erittäin haluttu, mutta olisi paljon vähemmän haluttu jossain toisessa viiteryhmässä. Kauppislaisten piireissä jollain sijoituspankkiirilla tai toimitusjohtajalla on korkein sosiaalinen status, taidepiireissä jollain taitavalla tai menestyneellä taiteilijalla jne. Kun tuollaiset miehet ovat lisäksi vielä komeita, niin ne ovat aivan extra super mega hot omien piiriensä naisten mielestä.
Olen selittänyt nuo asiat vieläkin perusteellisemmin aiemmin, mutta en jaksa tehdä sitä aina vain uudestaan.
Eli lopputulos: kriteereitä on ihmisestä riippuen lukemattomia erilaisia. Joo olet selittänyt, ja samaa on sinulle selitetty. Makuasioita, ja ihmiset ovat yksilöitä omine yksilöllisine makuineen. 😉
Ne yksilölliset mait kuitenkin muodostavat kokonaisuuden, jossa ulkonäöltään samaa tasoa olevat ovat taipuvaisia pariutumaan keskenään. Kaunis ja ruma ei tapaa pariutua kovinkaan usein.
Kauniita ja rumia nyt on aika vähän, joten miksi tämä järjetön vouhotus marginaaliryhmistä? Tavisten ulkonäössä ei ole olennaista eroa.
Paitsi että usein naisten mielestä tavallinen nainen on aivan huippukaunis. Tavallinen mies taas on suurimman osan (naisten) mielestä todella ruma. Tavallinen mies ja nainen eivät vastaa toisiaan, vaan tavallinen nainen on huomattavasti arvokkaampi iästä riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Nyt on kovaa tiedettä :D
Jos kirjoittamani on sinusta ilmiselvää, kertoo se että hyväksyt tasoteorian periaatteen.
Miksi sinä jankkaat itsestäänselvyyttä? Onko joku jossakin väittänyt, ettei samantyyliset ihmiset pariudu? Eikä se ole snobbailua, se vaan menee niin että jos itse käyt oikista, tapaat bileissä niitä muita oikislaisia ja vastaavia. Jos itse olet maaseutu-Teboilin vakipöytäläinen, luultavasti puolisokin on.
Ei tuohon mitään teoriaa tarvita.
Se teoria nyt vaan on käyttäytymistieteessä olemassa, halusit tai et.
mikä näistä teorioista?
Mihin viittaat sanalla näistä?
Siihen, ettei jankkaaja edes pysty sanomaan, mikä se teoria on.
Kun se oikea olemassaoleva teoria ei kelpaa, siinä kun pitäisi pystyä sitouttamaan, mihin tasojankkaaja ei pysty/ole koskaan pystynyt. Näiden teoria on jotakin hatusta vedettyjä prosentteja, nekin peräisin kai töllöstä.
En kai minä sentään yksin pysty jankkaamaan. Vastaan, kun kysytään ja haastan kun näen tyhmyyksiä kirjoitettavan.
Olen jo monesti tässä ketjussa kirjoittanut mikä se tasoteoria on, sinä vaan olet haluton ottamaan kirjoittamaani vastaan. Sinusta on hyödyllisempää kognitiivisen dissonanssisi vuoksi teeskennellä, ettei kukaan ole kyennyt asiaa selittämään.
Tasoteoria selittää suurten joukkojen tasolla ihmisten parinvalintakäyttäytymistä. Sen mukaan ihmiset pariutuvat ulkonäöltään suurinpiirtein saman tasoisen kumppanin kanssa. Kaunilla on usein kaunis kumppani, mutta harvemmin ruma.
Tasoteoria ei väitä selittävänsä yksittäisen ihmisen pariutumista, mitä joidenkin tässä ketjussa on vaika ymmärtää, vastaväitteistä päätellen. Se ei myöskään ennusta kula kiinnostuu kenestäkin. Sen sijaan sillä on ennustearvoa siihen kuka saa kenetkin. Mutta mikään 100% pakkopaita se ei ole.
Entä sitten? Ja miten se menee, jos 8 ottaa kutosen, nouseeko kutosen arvo vai laskeeko kasin? Oikeassa elämässä ei ole lapsellisia numerotasoja.
Mitä se teoria siis antaa? Kun kauneus on katsojan silmässä, niin ei yhtään mitään. Kaikki tietää, että samantapaiset ihmiset pariutuvat.
Mitä tekee tiedolla ihmisen keskimääräisestä pariutumisesta? Ei kukaan pariudu keskiarvon kanssa, vaan ihmisen.
Jos haluat antaa kauneudella numeerisen määritelmän siitä vaan. Monet niin tekevät, mutta ei siihen kannata hirttäytyä. Ei tasoteoria itsessään edellytä numeeristen arvojen käyttämistä. Se vain kertoo, että ihmiset pariutuvat suurin piirtein samantasoisten kanssa. Pääsääntönä.
Tuohan on ihan turha kehäpäätelmä. Jos hypoteesi on, että samantasoiset pariutuvat keskenään, niin tästä seuraa automaattisesti, että kun kaksi ihmistä pariutuu keskenään, teoreetikko päättelee heidän olevan samaa tasoa. Eritasoisten pariutuminen on siis teorian mukaan täysin mahdoton yhtälö. Hieno teoria, tosiaan.
Tosiasiassa ihmiset kuitenkin tuppaavat pariutumaan ulkonäöltään suurin piirtein samantasoisten kanssa. Siis niin, että paria sivusta katsovat ihmiset ovat sitä mieltä, että on sopusuhtainen pari jne. Ei tämä pelkkää kehäpäätelmää ole, vaan ensin on havaittu tuo todellisuus ja sitten kehitetty teoria selittämään sitä.
Poikkeuksena tuossa on esim., että rikkaalla ja/tai kuuluisalla ei-komealla miehellä on yleensä kaunis vaimo. Koska miehen tasoon vaikuttaa myös varallisuus ja sosiaalinen status.
Kas, nämä otetaan apuun sitten, kun tiukkaan vängätty ulkonäkö ei selitäkään riittävästi. Ja kun status, raha ja ulkonäkökään eivät riitä, niin sitten otetaan mukaan älykkyys, lahjakkuus, sosiaalinen joustavuus, empatiakyky, kuuntelutaito, altruismi, parisuhdehalukkuus, lapsirakkaus, kiinnostuksen kohteet, auttamishalu, you name it.
Teoria, haloo?
Ei niitä otetaan apuun, vaan olen tuhat kertaa selittänyt täällä, että miehen tason määräävät pääasiassa nämä tekijät: ulkonäkö (komeus, pituus...), sosiaalinen status ja varallisuus. Naisen tason määrää sen sijaan lähes pelkästään ulkonäkö. Sen takia ei-niin komealla miehelläkin voi olla kaunis vaimo. Mutta harvalla miehellä on niin paljon varallisuutta tai niin korkea sosiaalinen status, että pystyy kompensoimaan ulkonäön puutetta niillä.
Olen myös selittänyt, että miehellä voi olla oman viiteryhmänsä sisällä korkea sosiaalinen status, vaikka se ei muuten olisi niin korkea. Esim. jossain marginaaliryhmässä tai alakulttuurissa joku mies voi olla erittäin haluttu, mutta olisi paljon vähemmän haluttu jossain toisessa viiteryhmässä. Kauppislaisten piireissä jollain sijoituspankkiirilla tai toimitusjohtajalla on korkein sosiaalinen status, taidepiireissä jollain taitavalla tai menestyneellä taiteilijalla jne. Kun tuollaiset miehet ovat lisäksi vielä komeita, niin ne ovat aivan extra super mega hot omien piiriensä naisten mielestä.
Olen selittänyt nuo asiat vieläkin perusteellisemmin aiemmin, mutta en jaksa tehdä sitä aina vain uudestaan.
Eli lopputulos: kriteereitä on ihmisestä riippuen lukemattomia erilaisia. Joo olet selittänyt, ja samaa on sinulle selitetty. Makuasioita, ja ihmiset ovat yksilöitä omine yksilöllisine makuineen. 😉
Ei minulle ole tarvinnut selittää yhtään mitään, kun tiedän nuo itsestäänselvyydet itsekin. On yksilöllisiä makuja, mutta yleensä se yksilöllisen maun mukainen nainen/mies on samaa tasoa. Yksinkertaistaen, tasoa 7 oleva nainen menee kimppaan miehen kanssa, joka on tasoa 7 ja sopii luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, tasoa 7 oleva mies, joka EI sovi luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, ei kiinnosta häntä.
Siis mistä ihmeestä edes on tullut tämä olkiukko, että luonteiden yhteensopivuudella ei ole tasoteorian mukaan merkitystä?
Luulen, että yksi syy siihen on, että jostain irrationaalisesta syystä herkästi oletetaan, että kauniit ja komeat ovat pinnallisia ja rumat syvällisiä. Se on täysi myytti, ja itse asiassa älykkyys korreloi ulkonäön kanssa tilastollisesti merkittävästi, joten komea ja älykäs on päinvastoin todennäköisemmin syvällinen kuin ruma. Koska syvälliseen ajatteluun tarvitaan älykkyyttä.
""Minua ei ainakaan kiinnosta mitkään komeat tyhjäpäät"", sanoo joku nainen. Niin, ei varmaan, mutta tuota naista kiinnostaa sen sijaan komeat ja älykkäät miehet, paljon enemmän kuin rumat ja älykkäät miehet.
LOL! Et ihan ole perillä siitä mitä termi olkiukko tarkoittaa, tai miten sitä käytetään. Mutta käyttäessäsi termiä väärin esität itse tyylipuhtaan olkiukon. Ei kukaan väitä, että luonteella ei ole mitään merkitystä. Väittäessäsi jonkun noin sanovan, pykäät itse ison olkiukon.
Ei, vaan niitä kommentteja on nähnyt tuhat kertaa, että tasoteoria ei ota huomioon ihmisten luonteita ja että ihmisillä on erilaisia makuja. Ja sitten heitetään argumentteja, että tasoteoria ei ole validi, koska se ei huomioi noita. Siinä hyökätään tasoteoriasta tehtyä olkiukkoa vastaan, koska oletetaan, että tasoteoriaan sisältyy teesi, että noilla asioilla ei ole merkitystä parinvalinnassa.
Tasoteoria vain ennustaa, että pareissa miehen ja naisen tasot ovat yleensä lähellä toisiaan. Joku kaunis nainen tykkää tummasta ja komeasta miehestä, toinen vaaleasta ja komeasta, joku urheilullisesta ja komeasta miehestä, toinen komeasta älyköstä. Se että on erilaisia yksilöllisiä makuja, ei ole millään tavalla ristiriidassa tasoteorian kanssa eikä siten kumoa sitä. Joku ruma ja älykäs nainen voi haaveilla komeasta ja älykkäästä miehestä, mutta ei tule koskaan sellaista saamaan, joten hän päätyy yhteen todennäköisesti ruman ja älykkään miehen kanssa. Tuo nainen siis preferoi miehessä älykkyyttä, joku toinen ruma nainen esim. hyviä kädentaitoja ja päätyy yhteen ruman puusepän kanssa tms.
Kaikissa noissa tapauksissa pariutuminen tapahtuu tasoteorian mukaisesti, vaikka kaikilla noista on erilaisia yksilöllisiä makuja.
Minä voin kertoa, miten paljon älykkyys merkitsee deittimarkkinoilla. Jos laitat Tinderiin länsimaalaisen valkoihoisen valokuvamallin kuvan, niin ei jää epäselväksi, miten paljon naiset piittaavat luonteenpiirteistäsi.
Lähes jokainen kaunis nainen ikäluokasta riippumatta mätsäsi tuon testikuvan kanssa ja suoria aloituksia tuli ihan jatkuvalla syötöllä. Minun käyttämäni "Brianin" kuva toi avauksia mm. "Miten sua pääsee panemaan?Nähdäänkö heti vai nyt?", "Mä varaan sut!" ja vaikka mitä muita. Naiset käyttäytyivät aivan eri tavalla, kuin olen tottunut ikinä miehenä näkemään. No luonnollisesti yhteenkään viestiin en vastannut, joten jäivät ghostatuksi jokainen. Mutta nuo naiset olisivat kelvanneet kenelle tahansa, voin kertoa... Mätsieni määrä 150 km alueella Etelä-Suomessa oli 1490.
Ja luulet, että nuo naiset olivat parisuhteen perässä? " Miten sua pääsee panemaan " on uskosi mukaan repla, jolla nainen etsii elämänsä miestä? Huhhuh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Nyt on kovaa tiedettä :D
Jos kirjoittamani on sinusta ilmiselvää, kertoo se että hyväksyt tasoteorian periaatteen.
Miksi sinä jankkaat itsestäänselvyyttä? Onko joku jossakin väittänyt, ettei samantyyliset ihmiset pariudu? Eikä se ole snobbailua, se vaan menee niin että jos itse käyt oikista, tapaat bileissä niitä muita oikislaisia ja vastaavia. Jos itse olet maaseutu-Teboilin vakipöytäläinen, luultavasti puolisokin on.
Ei tuohon mitään teoriaa tarvita.
Se teoria nyt vaan on käyttäytymistieteessä olemassa, halusit tai et.
mikä näistä teorioista?
Mihin viittaat sanalla näistä?
Siihen, ettei jankkaaja edes pysty sanomaan, mikä se teoria on.
Kun se oikea olemassaoleva teoria ei kelpaa, siinä kun pitäisi pystyä sitouttamaan, mihin tasojankkaaja ei pysty/ole koskaan pystynyt. Näiden teoria on jotakin hatusta vedettyjä prosentteja, nekin peräisin kai töllöstä.
En kai minä sentään yksin pysty jankkaamaan. Vastaan, kun kysytään ja haastan kun näen tyhmyyksiä kirjoitettavan.
Olen jo monesti tässä ketjussa kirjoittanut mikä se tasoteoria on, sinä vaan olet haluton ottamaan kirjoittamaani vastaan. Sinusta on hyödyllisempää kognitiivisen dissonanssisi vuoksi teeskennellä, ettei kukaan ole kyennyt asiaa selittämään.
Tasoteoria selittää suurten joukkojen tasolla ihmisten parinvalintakäyttäytymistä. Sen mukaan ihmiset pariutuvat ulkonäöltään suurinpiirtein saman tasoisen kumppanin kanssa. Kaunilla on usein kaunis kumppani, mutta harvemmin ruma.
Tasoteoria ei väitä selittävänsä yksittäisen ihmisen pariutumista, mitä joidenkin tässä ketjussa on vaika ymmärtää, vastaväitteistä päätellen. Se ei myöskään ennusta kula kiinnostuu kenestäkin. Sen sijaan sillä on ennustearvoa siihen kuka saa kenetkin. Mutta mikään 100% pakkopaita se ei ole.
Entä sitten? Ja miten se menee, jos 8 ottaa kutosen, nouseeko kutosen arvo vai laskeeko kasin? Oikeassa elämässä ei ole lapsellisia numerotasoja.
Mitä se teoria siis antaa? Kun kauneus on katsojan silmässä, niin ei yhtään mitään. Kaikki tietää, että samantapaiset ihmiset pariutuvat.
Mitä tekee tiedolla ihmisen keskimääräisestä pariutumisesta? Ei kukaan pariudu keskiarvon kanssa, vaan ihmisen.
Jos haluat antaa kauneudella numeerisen määritelmän siitä vaan. Monet niin tekevät, mutta ei siihen kannata hirttäytyä. Ei tasoteoria itsessään edellytä numeeristen arvojen käyttämistä. Se vain kertoo, että ihmiset pariutuvat suurin piirtein samantasoisten kanssa. Pääsääntönä.
Tuohan on ihan turha kehäpäätelmä. Jos hypoteesi on, että samantasoiset pariutuvat keskenään, niin tästä seuraa automaattisesti, että kun kaksi ihmistä pariutuu keskenään, teoreetikko päättelee heidän olevan samaa tasoa. Eritasoisten pariutuminen on siis teorian mukaan täysin mahdoton yhtälö. Hieno teoria, tosiaan.
Tosiasiassa ihmiset kuitenkin tuppaavat pariutumaan ulkonäöltään suurin piirtein samantasoisten kanssa. Siis niin, että paria sivusta katsovat ihmiset ovat sitä mieltä, että on sopusuhtainen pari jne. Ei tämä pelkkää kehäpäätelmää ole, vaan ensin on havaittu tuo todellisuus ja sitten kehitetty teoria selittämään sitä.
Poikkeuksena tuossa on esim., että rikkaalla ja/tai kuuluisalla ei-komealla miehellä on yleensä kaunis vaimo. Koska miehen tasoon vaikuttaa myös varallisuus ja sosiaalinen status.
Kas, nämä otetaan apuun sitten, kun tiukkaan vängätty ulkonäkö ei selitäkään riittävästi. Ja kun status, raha ja ulkonäkökään eivät riitä, niin sitten otetaan mukaan älykkyys, lahjakkuus, sosiaalinen joustavuus, empatiakyky, kuuntelutaito, altruismi, parisuhdehalukkuus, lapsirakkaus, kiinnostuksen kohteet, auttamishalu, you name it.
Teoria, haloo?
Ei niitä otetaan apuun, vaan olen tuhat kertaa selittänyt täällä, että miehen tason määräävät pääasiassa nämä tekijät: ulkonäkö (komeus, pituus...), sosiaalinen status ja varallisuus. Naisen tason määrää sen sijaan lähes pelkästään ulkonäkö. Sen takia ei-niin komealla miehelläkin voi olla kaunis vaimo. Mutta harvalla miehellä on niin paljon varallisuutta tai niin korkea sosiaalinen status, että pystyy kompensoimaan ulkonäön puutetta niillä.
Olen myös selittänyt, että miehellä voi olla oman viiteryhmänsä sisällä korkea sosiaalinen status, vaikka se ei muuten olisi niin korkea. Esim. jossain marginaaliryhmässä tai alakulttuurissa joku mies voi olla erittäin haluttu, mutta olisi paljon vähemmän haluttu jossain toisessa viiteryhmässä. Kauppislaisten piireissä jollain sijoituspankkiirilla tai toimitusjohtajalla on korkein sosiaalinen status, taidepiireissä jollain taitavalla tai menestyneellä taiteilijalla jne. Kun tuollaiset miehet ovat lisäksi vielä komeita, niin ne ovat aivan extra super mega hot omien piiriensä naisten mielestä.
Olen selittänyt nuo asiat vieläkin perusteellisemmin aiemmin, mutta en jaksa tehdä sitä aina vain uudestaan.
Eli lopputulos: kriteereitä on ihmisestä riippuen lukemattomia erilaisia. Joo olet selittänyt, ja samaa on sinulle selitetty. Makuasioita, ja ihmiset ovat yksilöitä omine yksilöllisine makuineen. 😉
Ei minulle ole tarvinnut selittää yhtään mitään, kun tiedän nuo itsestäänselvyydet itsekin. On yksilöllisiä makuja, mutta yleensä se yksilöllisen maun mukainen nainen/mies on samaa tasoa. Yksinkertaistaen, tasoa 7 oleva nainen menee kimppaan miehen kanssa, joka on tasoa 7 ja sopii luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, tasoa 7 oleva mies, joka EI sovi luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, ei kiinnosta häntä.
Siis mistä ihmeestä edes on tullut tämä olkiukko, että luonteiden yhteensopivuudella ei ole tasoteorian mukaan merkitystä?
Luulen, että yksi syy siihen on, että jostain irrationaalisesta syystä herkästi oletetaan, että kauniit ja komeat ovat pinnallisia ja rumat syvällisiä. Se on täysi myytti, ja itse asiassa älykkyys korreloi ulkonäön kanssa tilastollisesti merkittävästi, joten komea ja älykäs on päinvastoin todennäköisemmin syvällinen kuin ruma. Koska syvälliseen ajatteluun tarvitaan älykkyyttä.
""Minua ei ainakaan kiinnosta mitkään komeat tyhjäpäät"", sanoo joku nainen. Niin, ei varmaan, mutta tuota naista kiinnostaa sen sijaan komeat ja älykkäät miehet, paljon enemmän kuin rumat ja älykkäät miehet.
LOL! Et ihan ole perillä siitä mitä termi olkiukko tarkoittaa, tai miten sitä käytetään. Mutta käyttäessäsi termiä väärin esität itse tyylipuhtaan olkiukon. Ei kukaan väitä, että luonteella ei ole mitään merkitystä. Väittäessäsi jonkun noin sanovan, pykäät itse ison olkiukon.
Ei, vaan niitä kommentteja on nähnyt tuhat kertaa, että tasoteoria ei ota huomioon ihmisten luonteita ja että ihmisillä on erilaisia makuja. Ja sitten heitetään argumentteja, että tasoteoria ei ole validi, koska se ei huomioi noita. Siinä hyökätään tasoteoriasta tehtyä olkiukkoa vastaan, koska oletetaan, että tasoteoriaan sisältyy teesi, että noilla asioilla ei ole merkitystä parinvalinnassa.
Tasoteoria vain ennustaa, että pareissa miehen ja naisen tasot ovat yleensä lähellä toisiaan. Joku kaunis nainen tykkää tummasta ja komeasta miehestä, toinen vaaleasta ja komeasta, joku urheilullisesta ja komeasta miehestä, toinen komeasta älyköstä. Se että on erilaisia yksilöllisiä makuja, ei ole millään tavalla ristiriidassa tasoteorian kanssa eikä siten kumoa sitä. Joku ruma ja älykäs nainen voi haaveilla komeasta ja älykkäästä miehestä, mutta ei tule koskaan sellaista saamaan, joten hän päätyy yhteen todennäköisesti ruman ja älykkään miehen kanssa. Tuo nainen siis preferoi miehessä älykkyyttä, joku toinen ruma nainen esim. hyviä kädentaitoja ja päätyy yhteen ruman puusepän kanssa tms.
Kaikissa noissa tapauksissa pariutuminen tapahtuu tasoteorian mukaisesti, vaikka kaikilla noista on erilaisia yksilöllisiä makuja.
Minä voin kertoa, miten paljon älykkyys merkitsee deittimarkkinoilla. Jos laitat Tinderiin länsimaalaisen valkoihoisen valokuvamallin kuvan, niin ei jää epäselväksi, miten paljon naiset piittaavat luonteenpiirteistäsi.
Lähes jokainen kaunis nainen ikäluokasta riippumatta mätsäsi tuon testikuvan kanssa ja suoria aloituksia tuli ihan jatkuvalla syötöllä. Minun käyttämäni "Brianin" kuva toi avauksia mm. "Miten sua pääsee panemaan?Nähdäänkö heti vai nyt?", "Mä varaan sut!" ja vaikka mitä muita. Naiset käyttäytyivät aivan eri tavalla, kuin olen tottunut ikinä miehenä näkemään. No luonnollisesti yhteenkään viestiin en vastannut, joten jäivät ghostatuksi jokainen. Mutta nuo naiset olisivat kelvanneet kenelle tahansa, voin kertoa... Mätsieni määrä 150 km alueella Etelä-Suomessa oli 1490.
Ja luulet, että nuo naiset olivat parisuhteen perässä? " Miten sua pääsee panemaan " on uskosi mukaan repla, jolla nainen etsii elämänsä miestä? Huhhuh.
Ketä se kiinnostaa, ovatko he parisuhteen perässä? Ei minua miehenä yhtään, vaan se, että millainen mies saa vapaata seksiä ilman velvoitetta joutua parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tietysti tulee mielenkiintoinen kehä. Näet baarissa kiinnostavan näköisen ihmisen. Et lähesty häntä, koska et tiedä hänestä mitään. Koska et lähesty häntä, et voikaan oppia hänestä mitään. Helpointa mennä johonkin tyhjään pöytään surffailemaan puhelimella.
Ei, yleisesti ottaen hän ei ole kiinnostava, koska en tiedä hänestä mitään. Hän voi olla hyvännäköinen, mutta pelkkä ulkonäkö ei tee hänestä kiinnostavaa. Poikkeuksia on, jos henkilö on pukeutunut omituisesti tai hän muuten tuo ilmi persoonaansa.
Tämä just. Esim. itse olen heikkona muusikoihin, joten aivan eri tavalla kiinnostus herää, jos näen hyvännäköisen miehen kitaralaukku selässä kuin ilman.
Lähestytkö sitten tuota muusikkoa vai et?
Voisin lähestyä, jos tilanne olisi hyvä.
Voitko antaa esimerkkejä noista hyvistä tilanteista? Missä ja milloin saattaisit lähestyä kitaralaukullista miestä? Keikan yhteydessä baarissa? Jossain muuallakin?
Ihan mikä tahansa tilanne, jossa ei ole älyttömästi muita ihmisiä ympärillä eikä mies vaikuta kiireiseltä.
Ok, olet sitten vissiin aika proaktiivinen, et siis tyypillinen nainen. Se on toisaalta kiva, jos nainen tekee aloitteen, mutta toisaalta se voi olla luotaantyöntävää, koska tosiaan mies haluaa luontaisesti olla enemmän se jahtaaja kuin jahdattu. Niin se menee muidenkin eläinlajien kohdalla.
Mutta minulla on lähipiirissä yksi mies, jonka nainen iski baarissa, ja he ovat olleet jo kauan naimisissa ja on lapsia jne. Joskus se menee niinkin päin.
No joo, aika harvoin näen kiinnostavia miehiä missään, niin sen kerran kun näen, miksen lähestysi. Miehessä on silloin pakko olla jotain erityistä jos jopa minä kiinnostun.
En pidä yhtään jahtaajamiehistä, vaan yleensä kiinnostunkin miehistä, jotka eivät niin tuo itseään esille.
Joo, ymmärrän. Mutta jos ei käytetä sanaa jahtaaminen, vaan että mies tekee jossain sopivassa tilanteessa aloitteen vaikka tulemalla juttusille tms. Eikö se ole naisena kiva, kun mies tekee niin? Tunnet itsesi halutuksi?
Miehuuteen taas kuuluu tietty aloitteellisuus, ja jos ei pysty siihen, niin se on vähän kuin pettymyksen tuottamista itselle. Miksi minussa ei ollut tarpeeksi miestä, että olisin lähestynyt sitä naista, joka kiinnosti. Pelkojen voittaminen on miehuudessa olennaista, tässä tapauksessa sosiaalisten pelkojen.
Itsekin olen ollut kaikkea muuta kuin itsevarma naisten iskijä, ja sanoisin muille miehille, jotka ovat olleet samalla tavalla saamattomia, että älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää niin kuin minä sanon.
Ei se mitenkään erityiseltä tunnu, sitä tapahtuu niin usein. Ja kaiken lisäksi nämä miehet eivät yleensä kiinnosta minua millään lailla. Ei mun kiinnostus herää siitä että joku sattuu osoittamaan kiinnostusta minuun, jos mies on ihan vääränlainen. Eri asia sitten jos mun tyyppinen lähestyisi, mutta eipä ole tapahtunut tähän päivään mennessä. Jos lähestyisin itse, voisin ehkä saada sellaisen miehen kuin haluan.
Suoraan sanoen vaikuttaa siltä, että tavoittelet sitten itseäsi korkeampitasoisia miehiä. Kyllä ne sinua kiinnostavat miehet lähestyisivät sinua joskus, jos pitäisivät sinua kiinnostavana. Ihan todennäköisyyksien lakien mukaan, koska miehet tekevät paljon enemmän aloitteita kuin naiset.
Haluat ehkä muusikon, joka on suht komea tai ainakin vähintään keskitasoa ulkonäöltään? Niille löytyy muitakin ottajia niissä piireissä. Tai sitten et ole liikkunut tarpeeksi piireissä ja paikoissa, joissa sellaisia miehiä on?
Jos tietäisin, miltä näytät, eli mitä tasoa olet ulkonäöltäsi, niin voisin arvioida asiaa paremmin, nyt tämä on vain spekulointia.
Todennäköisyyksien mukaan eivät lähestyisi, koska näitä joista kiinnostun, on TODELLA vähän. Jos olen pari kiinnostavaa kohdannut elämäni aikana, onko sinusta todennäköistä että jompi kumpi olisi lähestynyt? Tietysti on todennäköisempää että sellaiset jotka eivät minua kiinnosta lähestyvät, koska heitä on huomattavasti enemmän. Lähes jokainen on sellainen.
Olen aika varma että jos olisin lähestynyt viimeisintä josta kiinnostuin, en olisi saanut pakkeja, paitsi tietysti siinä tapauksessa jos hän olisikin ollut varattu.
No voitko sitten vähän kuvailla, minkälaisia ne miehet ovat, joista olet ollut kiinnostunut? Minkälaisia ulkonäöltään: pitkiä, rotevia, hoikkia, androgyynejä (jollaisia on muusikoissa), maskuliinisia vai feminiinisiä, kasvoiltaan komeita vai ennemmin kauniita?
Kun näet sellaisen miehen, joka sinua kiinnostaa, niin mikä on se juttu, mikä sinussa herättää kiinnostuksen, sen lisäksi, että sillä on kitaralaukku tai että huomaat muuten sen olevan muusikko?
Kyllä se vähän vaikuttaa siltä, että haet sellaista miestä, joka olisi melkein täydellinen ja täyttäisi sinun unelmamiehesi kriteerit. Sellaisia miehiä vain haluaa yleensä tuhannen tuhatta muutakin naista.
Vai onko sinulla jotenkin erikoinen maku, että miehessä pitää olla jotain erityistä, mitä hyvin harvalla miehellä on? Jos on, niin mikä ne erityiset piirteet ovat?
Ymmärrän kyllä, että jos on itse jollain tavalla hyvin paljon valtavirrasta poikkeava tyyppi, niin samankaltaisia ei ole helppo löytää. Onko siitä kyse sinun kohdallasi? Oletko boheemi, epäsovinnainen tms.?
Lyhyitä, hoikkia ja androgyynejä yleensä. Enemmän kauniita kuin komeita.
Ulkonäön lisäksi koko muu olemus, katse, se miten kantaa itsensä, tyyli, puheääni... Tosi moni asia vaikuttaa. Jostain syystä muusikkomiehillä on usein sellainen rento olemus josta pidän. Mitään yksittäistä asiaa en osaa mainita mitä miehessä pitää olla, vaan lopulta kyse on kokonaisuudesta. Joissain miehissä vain on kaikki niin kohdallaan että olen heti myyty. En kyllä usko että nämä minun mielestä täydelliset miehet olisivat yleisesti jotain naisten unelmamiehiä. Tiedän kyllä sen perinteisen unelmamiestyypin, tämä minun makuuni oleva mies on siitä aika kaukana.
Ja kyllä, olen itse valtavirrasta poikkeava, monellakin tavalla.
Joo, kyllä sen jotenkin jo arvasin, että et sitä ilmeistä tai stereotyyppistä unelmamiestyyppiä hae, mutta jos haluat, että mies on muusikko ja kasvoiltaan kaunis, niin kyllä sellaisille löytyy ottajia. Jos sinulle kelpaisi vähemmän kaunis muusikkomies, niin varmaan olisit jo sellaisen kanssa parisuhteessa.
Jos et ole itse kovin kaunis, niin voi olla vaikeaa saada sellaista miestä, jota haluat. Kyllä ne henkevät muusikotkin katsovat naisen ulkonäköä, kuten muutkin miehet. Itse asiassa monet muusikot ja taiteilijat tyypit arvostavat estetiikkaa muutenkin jopa enemmän kuin keskivertomiehet. Ne saattaa haluta kauniin muusan innoittamaan itseään.
Sen verran osaan omasta ulkonäöstäni sanoa että en ole rumimmasta päästä, en myöskään tavallisen näköinen. Edellinen kiinnostukseni herättänyt mies ei muuten ollut mikään tosi kaunis mies, olen tapaillut kauniimpaakin. Aivan varmasti ei ainakaan olisi jäänyt ulkonäöstä kiinni.
Olisi hyvä nähdä myös, miltä ne miehet näyttävät. Ei ollut tosi kaunis mies, mutta kuitenkin vähintään keskitasoa? Jos niin oli, niin se mies saattoi kuulua parhaimman näköiseen 20 prosenttiin, ja jopa korkeammalle, jos se oli sinun mielestä keskivertoa paremmannäköinen.
Epäilen edelleen, että sinulla on hyvin korkeat kriteerit miehen ulkonäölle, ei tässä oikein nyt kaikki muuten täsmää. Tiedän kyllä omastakin kokemuksesta, että mitä kauemmin on ollut sinkku, niin, ehkä vähän paradoksaalisesti, sitä nirsommaksi ihminen tulee.
Kyllä, oli sekin mies mielestäni tosi hyvännäköinen, tuskin olisin muuten hänestä kiinnostunutkaan. Mutta tuohon toiseen verrattuna ei lähellekään yhtä hyvännäköinen. Mulla ei ole mitään varsinaisia kriteerejä edes, ainoastaan se että miehen ulkonäkö miellyttää, ja jostain syystä aika harvan miellyttää. Ne jotka miellyttävät, ovat keskenään tosi saman näköisiä. Olen ollut yhtä nirso aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Nyt on kovaa tiedettä :D
Jos kirjoittamani on sinusta ilmiselvää, kertoo se että hyväksyt tasoteorian periaatteen.
Miksi sinä jankkaat itsestäänselvyyttä? Onko joku jossakin väittänyt, ettei samantyyliset ihmiset pariudu? Eikä se ole snobbailua, se vaan menee niin että jos itse käyt oikista, tapaat bileissä niitä muita oikislaisia ja vastaavia. Jos itse olet maaseutu-Teboilin vakipöytäläinen, luultavasti puolisokin on.
Ei tuohon mitään teoriaa tarvita.
Se teoria nyt vaan on käyttäytymistieteessä olemassa, halusit tai et.
mikä näistä teorioista?
Mihin viittaat sanalla näistä?
Siihen, ettei jankkaaja edes pysty sanomaan, mikä se teoria on.
Kun se oikea olemassaoleva teoria ei kelpaa, siinä kun pitäisi pystyä sitouttamaan, mihin tasojankkaaja ei pysty/ole koskaan pystynyt. Näiden teoria on jotakin hatusta vedettyjä prosentteja, nekin peräisin kai töllöstä.
En kai minä sentään yksin pysty jankkaamaan. Vastaan, kun kysytään ja haastan kun näen tyhmyyksiä kirjoitettavan.
Olen jo monesti tässä ketjussa kirjoittanut mikä se tasoteoria on, sinä vaan olet haluton ottamaan kirjoittamaani vastaan. Sinusta on hyödyllisempää kognitiivisen dissonanssisi vuoksi teeskennellä, ettei kukaan ole kyennyt asiaa selittämään.
Tasoteoria selittää suurten joukkojen tasolla ihmisten parinvalintakäyttäytymistä. Sen mukaan ihmiset pariutuvat ulkonäöltään suurinpiirtein saman tasoisen kumppanin kanssa. Kaunilla on usein kaunis kumppani, mutta harvemmin ruma.
Tasoteoria ei väitä selittävänsä yksittäisen ihmisen pariutumista, mitä joidenkin tässä ketjussa on vaika ymmärtää, vastaväitteistä päätellen. Se ei myöskään ennusta kula kiinnostuu kenestäkin. Sen sijaan sillä on ennustearvoa siihen kuka saa kenetkin. Mutta mikään 100% pakkopaita se ei ole.
Entä sitten? Ja miten se menee, jos 8 ottaa kutosen, nouseeko kutosen arvo vai laskeeko kasin? Oikeassa elämässä ei ole lapsellisia numerotasoja.
Mitä se teoria siis antaa? Kun kauneus on katsojan silmässä, niin ei yhtään mitään. Kaikki tietää, että samantapaiset ihmiset pariutuvat.
Mitä tekee tiedolla ihmisen keskimääräisestä pariutumisesta? Ei kukaan pariudu keskiarvon kanssa, vaan ihmisen.
Jos haluat antaa kauneudella numeerisen määritelmän siitä vaan. Monet niin tekevät, mutta ei siihen kannata hirttäytyä. Ei tasoteoria itsessään edellytä numeeristen arvojen käyttämistä. Se vain kertoo, että ihmiset pariutuvat suurin piirtein samantasoisten kanssa. Pääsääntönä.
Tuohan on ihan turha kehäpäätelmä. Jos hypoteesi on, että samantasoiset pariutuvat keskenään, niin tästä seuraa automaattisesti, että kun kaksi ihmistä pariutuu keskenään, teoreetikko päättelee heidän olevan samaa tasoa. Eritasoisten pariutuminen on siis teorian mukaan täysin mahdoton yhtälö. Hieno teoria, tosiaan.
Tosiasiassa ihmiset kuitenkin tuppaavat pariutumaan ulkonäöltään suurin piirtein samantasoisten kanssa. Siis niin, että paria sivusta katsovat ihmiset ovat sitä mieltä, että on sopusuhtainen pari jne. Ei tämä pelkkää kehäpäätelmää ole, vaan ensin on havaittu tuo todellisuus ja sitten kehitetty teoria selittämään sitä.
Poikkeuksena tuossa on esim., että rikkaalla ja/tai kuuluisalla ei-komealla miehellä on yleensä kaunis vaimo. Koska miehen tasoon vaikuttaa myös varallisuus ja sosiaalinen status.
Kas, nämä otetaan apuun sitten, kun tiukkaan vängätty ulkonäkö ei selitäkään riittävästi. Ja kun status, raha ja ulkonäkökään eivät riitä, niin sitten otetaan mukaan älykkyys, lahjakkuus, sosiaalinen joustavuus, empatiakyky, kuuntelutaito, altruismi, parisuhdehalukkuus, lapsirakkaus, kiinnostuksen kohteet, auttamishalu, you name it.
Teoria, haloo?
Ei niitä otetaan apuun, vaan olen tuhat kertaa selittänyt täällä, että miehen tason määräävät pääasiassa nämä tekijät: ulkonäkö (komeus, pituus...), sosiaalinen status ja varallisuus. Naisen tason määrää sen sijaan lähes pelkästään ulkonäkö. Sen takia ei-niin komealla miehelläkin voi olla kaunis vaimo. Mutta harvalla miehellä on niin paljon varallisuutta tai niin korkea sosiaalinen status, että pystyy kompensoimaan ulkonäön puutetta niillä.
Olen myös selittänyt, että miehellä voi olla oman viiteryhmänsä sisällä korkea sosiaalinen status, vaikka se ei muuten olisi niin korkea. Esim. jossain marginaaliryhmässä tai alakulttuurissa joku mies voi olla erittäin haluttu, mutta olisi paljon vähemmän haluttu jossain toisessa viiteryhmässä. Kauppislaisten piireissä jollain sijoituspankkiirilla tai toimitusjohtajalla on korkein sosiaalinen status, taidepiireissä jollain taitavalla tai menestyneellä taiteilijalla jne. Kun tuollaiset miehet ovat lisäksi vielä komeita, niin ne ovat aivan extra super mega hot omien piiriensä naisten mielestä.
Olen selittänyt nuo asiat vieläkin perusteellisemmin aiemmin, mutta en jaksa tehdä sitä aina vain uudestaan.
Eli lopputulos: kriteereitä on ihmisestä riippuen lukemattomia erilaisia. Joo olet selittänyt, ja samaa on sinulle selitetty. Makuasioita, ja ihmiset ovat yksilöitä omine yksilöllisine makuineen. 😉
Ne yksilölliset mait kuitenkin muodostavat kokonaisuuden, jossa ulkonäöltään samaa tasoa olevat ovat taipuvaisia pariutumaan keskenään. Kaunis ja ruma ei tapaa pariutua kovinkaan usein.
Kauniita ja rumia nyt on aika vähän, joten miksi tämä järjetön vouhotus marginaaliryhmistä? Tavisten ulkonäössä ei ole olennaista eroa.
Paitsi että usein naisten mielestä tavallinen nainen on aivan huippukaunis. Tavallinen mies taas on suurimman osan (naisten) mielestä todella ruma. Tavallinen mies ja nainen eivät vastaa toisiaan, vaan tavallinen nainen on huomattavasti arvokkaampi iästä riippuen.
Jos ne pariutuvat keskenään, niin silloinhan ne ovat teorian mukaan samaa tasoa. Mikä ongelma tässä? Sekö, että mies mielestään ansaitsisi sen nuoren kaunottaren, mutta yhyy naiset eivät ymmärrä hänen tasoaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tietysti tulee mielenkiintoinen kehä. Näet baarissa kiinnostavan näköisen ihmisen. Et lähesty häntä, koska et tiedä hänestä mitään. Koska et lähesty häntä, et voikaan oppia hänestä mitään. Helpointa mennä johonkin tyhjään pöytään surffailemaan puhelimella.
Ei, yleisesti ottaen hän ei ole kiinnostava, koska en tiedä hänestä mitään. Hän voi olla hyvännäköinen, mutta pelkkä ulkonäkö ei tee hänestä kiinnostavaa. Poikkeuksia on, jos henkilö on pukeutunut omituisesti tai hän muuten tuo ilmi persoonaansa.
Tämä just. Esim. itse olen heikkona muusikoihin, joten aivan eri tavalla kiinnostus herää, jos näen hyvännäköisen miehen kitaralaukku selässä kuin ilman.
Lähestytkö sitten tuota muusikkoa vai et?
Voisin lähestyä, jos tilanne olisi hyvä.
Voitko antaa esimerkkejä noista hyvistä tilanteista? Missä ja milloin saattaisit lähestyä kitaralaukullista miestä? Keikan yhteydessä baarissa? Jossain muuallakin?
Ihan mikä tahansa tilanne, jossa ei ole älyttömästi muita ihmisiä ympärillä eikä mies vaikuta kiireiseltä.
Ok, olet sitten vissiin aika proaktiivinen, et siis tyypillinen nainen. Se on toisaalta kiva, jos nainen tekee aloitteen, mutta toisaalta se voi olla luotaantyöntävää, koska tosiaan mies haluaa luontaisesti olla enemmän se jahtaaja kuin jahdattu. Niin se menee muidenkin eläinlajien kohdalla.
Mutta minulla on lähipiirissä yksi mies, jonka nainen iski baarissa, ja he ovat olleet jo kauan naimisissa ja on lapsia jne. Joskus se menee niinkin päin.
No joo, aika harvoin näen kiinnostavia miehiä missään, niin sen kerran kun näen, miksen lähestysi. Miehessä on silloin pakko olla jotain erityistä jos jopa minä kiinnostun.
En pidä yhtään jahtaajamiehistä, vaan yleensä kiinnostunkin miehistä, jotka eivät niin tuo itseään esille.
Joo, ymmärrän. Mutta jos ei käytetä sanaa jahtaaminen, vaan että mies tekee jossain sopivassa tilanteessa aloitteen vaikka tulemalla juttusille tms. Eikö se ole naisena kiva, kun mies tekee niin? Tunnet itsesi halutuksi?
Miehuuteen taas kuuluu tietty aloitteellisuus, ja jos ei pysty siihen, niin se on vähän kuin pettymyksen tuottamista itselle. Miksi minussa ei ollut tarpeeksi miestä, että olisin lähestynyt sitä naista, joka kiinnosti. Pelkojen voittaminen on miehuudessa olennaista, tässä tapauksessa sosiaalisten pelkojen.
Itsekin olen ollut kaikkea muuta kuin itsevarma naisten iskijä, ja sanoisin muille miehille, jotka ovat olleet samalla tavalla saamattomia, että älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää niin kuin minä sanon.
Ei se mitenkään erityiseltä tunnu, sitä tapahtuu niin usein. Ja kaiken lisäksi nämä miehet eivät yleensä kiinnosta minua millään lailla. Ei mun kiinnostus herää siitä että joku sattuu osoittamaan kiinnostusta minuun, jos mies on ihan vääränlainen. Eri asia sitten jos mun tyyppinen lähestyisi, mutta eipä ole tapahtunut tähän päivään mennessä. Jos lähestyisin itse, voisin ehkä saada sellaisen miehen kuin haluan.
Suoraan sanoen vaikuttaa siltä, että tavoittelet sitten itseäsi korkeampitasoisia miehiä. Kyllä ne sinua kiinnostavat miehet lähestyisivät sinua joskus, jos pitäisivät sinua kiinnostavana. Ihan todennäköisyyksien lakien mukaan, koska miehet tekevät paljon enemmän aloitteita kuin naiset.
Haluat ehkä muusikon, joka on suht komea tai ainakin vähintään keskitasoa ulkonäöltään? Niille löytyy muitakin ottajia niissä piireissä. Tai sitten et ole liikkunut tarpeeksi piireissä ja paikoissa, joissa sellaisia miehiä on?
Jos tietäisin, miltä näytät, eli mitä tasoa olet ulkonäöltäsi, niin voisin arvioida asiaa paremmin, nyt tämä on vain spekulointia.
Todennäköisyyksien mukaan eivät lähestyisi, koska näitä joista kiinnostun, on TODELLA vähän. Jos olen pari kiinnostavaa kohdannut elämäni aikana, onko sinusta todennäköistä että jompi kumpi olisi lähestynyt? Tietysti on todennäköisempää että sellaiset jotka eivät minua kiinnosta lähestyvät, koska heitä on huomattavasti enemmän. Lähes jokainen on sellainen.
Olen aika varma että jos olisin lähestynyt viimeisintä josta kiinnostuin, en olisi saanut pakkeja, paitsi tietysti siinä tapauksessa jos hän olisikin ollut varattu.
No voitko sitten vähän kuvailla, minkälaisia ne miehet ovat, joista olet ollut kiinnostunut? Minkälaisia ulkonäöltään: pitkiä, rotevia, hoikkia, androgyynejä (jollaisia on muusikoissa), maskuliinisia vai feminiinisiä, kasvoiltaan komeita vai ennemmin kauniita?
Kun näet sellaisen miehen, joka sinua kiinnostaa, niin mikä on se juttu, mikä sinussa herättää kiinnostuksen, sen lisäksi, että sillä on kitaralaukku tai että huomaat muuten sen olevan muusikko?
Kyllä se vähän vaikuttaa siltä, että haet sellaista miestä, joka olisi melkein täydellinen ja täyttäisi sinun unelmamiehesi kriteerit. Sellaisia miehiä vain haluaa yleensä tuhannen tuhatta muutakin naista.
Vai onko sinulla jotenkin erikoinen maku, että miehessä pitää olla jotain erityistä, mitä hyvin harvalla miehellä on? Jos on, niin mikä ne erityiset piirteet ovat?
Ymmärrän kyllä, että jos on itse jollain tavalla hyvin paljon valtavirrasta poikkeava tyyppi, niin samankaltaisia ei ole helppo löytää. Onko siitä kyse sinun kohdallasi? Oletko boheemi, epäsovinnainen tms.?
Lyhyitä, hoikkia ja androgyynejä yleensä. Enemmän kauniita kuin komeita.
Ulkonäön lisäksi koko muu olemus, katse, se miten kantaa itsensä, tyyli, puheääni... Tosi moni asia vaikuttaa. Jostain syystä muusikkomiehillä on usein sellainen rento olemus josta pidän. Mitään yksittäistä asiaa en osaa mainita mitä miehessä pitää olla, vaan lopulta kyse on kokonaisuudesta. Joissain miehissä vain on kaikki niin kohdallaan että olen heti myyty. En kyllä usko että nämä minun mielestä täydelliset miehet olisivat yleisesti jotain naisten unelmamiehiä. Tiedän kyllä sen perinteisen unelmamiestyypin, tämä minun makuuni oleva mies on siitä aika kaukana.
Ja kyllä, olen itse valtavirrasta poikkeava, monellakin tavalla.
Joo, kyllä sen jotenkin jo arvasin, että et sitä ilmeistä tai stereotyyppistä unelmamiestyyppiä hae, mutta jos haluat, että mies on muusikko ja kasvoiltaan kaunis, niin kyllä sellaisille löytyy ottajia. Jos sinulle kelpaisi vähemmän kaunis muusikkomies, niin varmaan olisit jo sellaisen kanssa parisuhteessa.
Jos et ole itse kovin kaunis, niin voi olla vaikeaa saada sellaista miestä, jota haluat. Kyllä ne henkevät muusikotkin katsovat naisen ulkonäköä, kuten muutkin miehet. Itse asiassa monet muusikot ja taiteilijat tyypit arvostavat estetiikkaa muutenkin jopa enemmän kuin keskivertomiehet. Ne saattaa haluta kauniin muusan innoittamaan itseään.
Sen verran osaan omasta ulkonäöstäni sanoa että en ole rumimmasta päästä, en myöskään tavallisen näköinen. Edellinen kiinnostukseni herättänyt mies ei muuten ollut mikään tosi kaunis mies, olen tapaillut kauniimpaakin. Aivan varmasti ei ainakaan olisi jäänyt ulkonäöstä kiinni.
Olisi hyvä nähdä myös, miltä ne miehet näyttävät. Ei ollut tosi kaunis mies, mutta kuitenkin vähintään keskitasoa? Jos niin oli, niin se mies saattoi kuulua parhaimman näköiseen 20 prosenttiin, ja jopa korkeammalle, jos se oli sinun mielestä keskivertoa paremmannäköinen.
Epäilen edelleen, että sinulla on hyvin korkeat kriteerit miehen ulkonäölle, ei tässä oikein nyt kaikki muuten täsmää. Tiedän kyllä omastakin kokemuksesta, että mitä kauemmin on ollut sinkku, niin, ehkä vähän paradoksaalisesti, sitä nirsommaksi ihminen tulee.
Kyllä, oli sekin mies mielestäni tosi hyvännäköinen, tuskin olisin muuten hänestä kiinnostunutkaan. Mutta tuohon toiseen verrattuna ei lähellekään yhtä hyvännäköinen. Mulla ei ole mitään varsinaisia kriteerejä edes, ainoastaan se että miehen ulkonäkö miellyttää, ja jostain syystä aika harvan miellyttää. Ne jotka miellyttävät, ovat keskenään tosi saman näköisiä. Olen ollut yhtä nirso aina.
Minkä näköinen tuo toinen mies tarkalleen ottaen oli? Mitä ominaisuuksia ulkoisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Nyt on kovaa tiedettä :D
Jos kirjoittamani on sinusta ilmiselvää, kertoo se että hyväksyt tasoteorian periaatteen.
Miksi sinä jankkaat itsestäänselvyyttä? Onko joku jossakin väittänyt, ettei samantyyliset ihmiset pariudu? Eikä se ole snobbailua, se vaan menee niin että jos itse käyt oikista, tapaat bileissä niitä muita oikislaisia ja vastaavia. Jos itse olet maaseutu-Teboilin vakipöytäläinen, luultavasti puolisokin on.
Ei tuohon mitään teoriaa tarvita.
Se teoria nyt vaan on käyttäytymistieteessä olemassa, halusit tai et.
mikä näistä teorioista?
Mihin viittaat sanalla näistä?
Siihen, ettei jankkaaja edes pysty sanomaan, mikä se teoria on.
Kun se oikea olemassaoleva teoria ei kelpaa, siinä kun pitäisi pystyä sitouttamaan, mihin tasojankkaaja ei pysty/ole koskaan pystynyt. Näiden teoria on jotakin hatusta vedettyjä prosentteja, nekin peräisin kai töllöstä.
En kai minä sentään yksin pysty jankkaamaan. Vastaan, kun kysytään ja haastan kun näen tyhmyyksiä kirjoitettavan.
Olen jo monesti tässä ketjussa kirjoittanut mikä se tasoteoria on, sinä vaan olet haluton ottamaan kirjoittamaani vastaan. Sinusta on hyödyllisempää kognitiivisen dissonanssisi vuoksi teeskennellä, ettei kukaan ole kyennyt asiaa selittämään.
Tasoteoria selittää suurten joukkojen tasolla ihmisten parinvalintakäyttäytymistä. Sen mukaan ihmiset pariutuvat ulkonäöltään suurinpiirtein saman tasoisen kumppanin kanssa. Kaunilla on usein kaunis kumppani, mutta harvemmin ruma.
Tasoteoria ei väitä selittävänsä yksittäisen ihmisen pariutumista, mitä joidenkin tässä ketjussa on vaika ymmärtää, vastaväitteistä päätellen. Se ei myöskään ennusta kula kiinnostuu kenestäkin. Sen sijaan sillä on ennustearvoa siihen kuka saa kenetkin. Mutta mikään 100% pakkopaita se ei ole.
Entä sitten? Ja miten se menee, jos 8 ottaa kutosen, nouseeko kutosen arvo vai laskeeko kasin? Oikeassa elämässä ei ole lapsellisia numerotasoja.
Mitä se teoria siis antaa? Kun kauneus on katsojan silmässä, niin ei yhtään mitään. Kaikki tietää, että samantapaiset ihmiset pariutuvat.
Mitä tekee tiedolla ihmisen keskimääräisestä pariutumisesta? Ei kukaan pariudu keskiarvon kanssa, vaan ihmisen.
Jos haluat antaa kauneudella numeerisen määritelmän siitä vaan. Monet niin tekevät, mutta ei siihen kannata hirttäytyä. Ei tasoteoria itsessään edellytä numeeristen arvojen käyttämistä. Se vain kertoo, että ihmiset pariutuvat suurin piirtein samantasoisten kanssa. Pääsääntönä.
Tuohan on ihan turha kehäpäätelmä. Jos hypoteesi on, että samantasoiset pariutuvat keskenään, niin tästä seuraa automaattisesti, että kun kaksi ihmistä pariutuu keskenään, teoreetikko päättelee heidän olevan samaa tasoa. Eritasoisten pariutuminen on siis teorian mukaan täysin mahdoton yhtälö. Hieno teoria, tosiaan.
Tosiasiassa ihmiset kuitenkin tuppaavat pariutumaan ulkonäöltään suurin piirtein samantasoisten kanssa. Siis niin, että paria sivusta katsovat ihmiset ovat sitä mieltä, että on sopusuhtainen pari jne. Ei tämä pelkkää kehäpäätelmää ole, vaan ensin on havaittu tuo todellisuus ja sitten kehitetty teoria selittämään sitä.
Poikkeuksena tuossa on esim., että rikkaalla ja/tai kuuluisalla ei-komealla miehellä on yleensä kaunis vaimo. Koska miehen tasoon vaikuttaa myös varallisuus ja sosiaalinen status.
Kas, nämä otetaan apuun sitten, kun tiukkaan vängätty ulkonäkö ei selitäkään riittävästi. Ja kun status, raha ja ulkonäkökään eivät riitä, niin sitten otetaan mukaan älykkyys, lahjakkuus, sosiaalinen joustavuus, empatiakyky, kuuntelutaito, altruismi, parisuhdehalukkuus, lapsirakkaus, kiinnostuksen kohteet, auttamishalu, you name it.
Teoria, haloo?
Ei niitä otetaan apuun, vaan olen tuhat kertaa selittänyt täällä, että miehen tason määräävät pääasiassa nämä tekijät: ulkonäkö (komeus, pituus...), sosiaalinen status ja varallisuus. Naisen tason määrää sen sijaan lähes pelkästään ulkonäkö. Sen takia ei-niin komealla miehelläkin voi olla kaunis vaimo. Mutta harvalla miehellä on niin paljon varallisuutta tai niin korkea sosiaalinen status, että pystyy kompensoimaan ulkonäön puutetta niillä.
Olen myös selittänyt, että miehellä voi olla oman viiteryhmänsä sisällä korkea sosiaalinen status, vaikka se ei muuten olisi niin korkea. Esim. jossain marginaaliryhmässä tai alakulttuurissa joku mies voi olla erittäin haluttu, mutta olisi paljon vähemmän haluttu jossain toisessa viiteryhmässä. Kauppislaisten piireissä jollain sijoituspankkiirilla tai toimitusjohtajalla on korkein sosiaalinen status, taidepiireissä jollain taitavalla tai menestyneellä taiteilijalla jne. Kun tuollaiset miehet ovat lisäksi vielä komeita, niin ne ovat aivan extra super mega hot omien piiriensä naisten mielestä.
Olen selittänyt nuo asiat vieläkin perusteellisemmin aiemmin, mutta en jaksa tehdä sitä aina vain uudestaan.
Eli lopputulos: kriteereitä on ihmisestä riippuen lukemattomia erilaisia. Joo olet selittänyt, ja samaa on sinulle selitetty. Makuasioita, ja ihmiset ovat yksilöitä omine yksilöllisine makuineen. 😉
Ei minulle ole tarvinnut selittää yhtään mitään, kun tiedän nuo itsestäänselvyydet itsekin. On yksilöllisiä makuja, mutta yleensä se yksilöllisen maun mukainen nainen/mies on samaa tasoa. Yksinkertaistaen, tasoa 7 oleva nainen menee kimppaan miehen kanssa, joka on tasoa 7 ja sopii luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, tasoa 7 oleva mies, joka EI sovi luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, ei kiinnosta häntä.
Siis mistä ihmeestä edes on tullut tämä olkiukko, että luonteiden yhteensopivuudella ei ole tasoteorian mukaan merkitystä?
Luulen, että yksi syy siihen on, että jostain irrationaalisesta syystä herkästi oletetaan, että kauniit ja komeat ovat pinnallisia ja rumat syvällisiä. Se on täysi myytti, ja itse asiassa älykkyys korreloi ulkonäön kanssa tilastollisesti merkittävästi, joten komea ja älykäs on päinvastoin todennäköisemmin syvällinen kuin ruma. Koska syvälliseen ajatteluun tarvitaan älykkyyttä.
""Minua ei ainakaan kiinnosta mitkään komeat tyhjäpäät"", sanoo joku nainen. Niin, ei varmaan, mutta tuota naista kiinnostaa sen sijaan komeat ja älykkäät miehet, paljon enemmän kuin rumat ja älykkäät miehet.
LOL! Et ihan ole perillä siitä mitä termi olkiukko tarkoittaa, tai miten sitä käytetään. Mutta käyttäessäsi termiä väärin esität itse tyylipuhtaan olkiukon. Ei kukaan väitä, että luonteella ei ole mitään merkitystä. Väittäessäsi jonkun noin sanovan, pykäät itse ison olkiukon.
Ei, vaan niitä kommentteja on nähnyt tuhat kertaa, että tasoteoria ei ota huomioon ihmisten luonteita ja että ihmisillä on erilaisia makuja. Ja sitten heitetään argumentteja, että tasoteoria ei ole validi, koska se ei huomioi noita. Siinä hyökätään tasoteoriasta tehtyä olkiukkoa vastaan, koska oletetaan, että tasoteoriaan sisältyy teesi, että noilla asioilla ei ole merkitystä parinvalinnassa.
Tasoteoria vain ennustaa, että pareissa miehen ja naisen tasot ovat yleensä lähellä toisiaan. Joku kaunis nainen tykkää tummasta ja komeasta miehestä, toinen vaaleasta ja komeasta, joku urheilullisesta ja komeasta miehestä, toinen komeasta älyköstä. Se että on erilaisia yksilöllisiä makuja, ei ole millään tavalla ristiriidassa tasoteorian kanssa eikä siten kumoa sitä. Joku ruma ja älykäs nainen voi haaveilla komeasta ja älykkäästä miehestä, mutta ei tule koskaan sellaista saamaan, joten hän päätyy yhteen todennäköisesti ruman ja älykkään miehen kanssa. Tuo nainen siis preferoi miehessä älykkyyttä, joku toinen ruma nainen esim. hyviä kädentaitoja ja päätyy yhteen ruman puusepän kanssa tms.
Kaikissa noissa tapauksissa pariutuminen tapahtuu tasoteorian mukaisesti, vaikka kaikilla noista on erilaisia yksilöllisiä makuja.
Minä voin kertoa, miten paljon älykkyys merkitsee deittimarkkinoilla. Jos laitat Tinderiin länsimaalaisen valkoihoisen valokuvamallin kuvan, niin ei jää epäselväksi, miten paljon naiset piittaavat luonteenpiirteistäsi.
Lähes jokainen kaunis nainen ikäluokasta riippumatta mätsäsi tuon testikuvan kanssa ja suoria aloituksia tuli ihan jatkuvalla syötöllä. Minun käyttämäni "Brianin" kuva toi avauksia mm. "Miten sua pääsee panemaan?Nähdäänkö heti vai nyt?", "Mä varaan sut!" ja vaikka mitä muita. Naiset käyttäytyivät aivan eri tavalla, kuin olen tottunut ikinä miehenä näkemään. No luonnollisesti yhteenkään viestiin en vastannut, joten jäivät ghostatuksi jokainen. Mutta nuo naiset olisivat kelvanneet kenelle tahansa, voin kertoa... Mätsieni määrä 150 km alueella Etelä-Suomessa oli 1490.
Ja luulet, että nuo naiset olivat parisuhteen perässä? " Miten sua pääsee panemaan " on uskosi mukaan repla, jolla nainen etsii elämänsä miestä? Huhhuh.
Ketä se kiinnostaa, ovatko he parisuhteen perässä? Ei minua miehenä yhtään, vaan se, että millainen mies saa vapaata seksiä ilman velvoitetta joutua parisuhteeseen.
Ei ei ei. Kuule, ei. Tasoteoriassa on kyse siitä, kenet saat sitoutettua parisuhteeseen. Mene pois jos et tätä ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Nyt on kovaa tiedettä :D
Jos kirjoittamani on sinusta ilmiselvää, kertoo se että hyväksyt tasoteorian periaatteen.
Miksi sinä jankkaat itsestäänselvyyttä? Onko joku jossakin väittänyt, ettei samantyyliset ihmiset pariudu? Eikä se ole snobbailua, se vaan menee niin että jos itse käyt oikista, tapaat bileissä niitä muita oikislaisia ja vastaavia. Jos itse olet maaseutu-Teboilin vakipöytäläinen, luultavasti puolisokin on.
Ei tuohon mitään teoriaa tarvita.
Se teoria nyt vaan on käyttäytymistieteessä olemassa, halusit tai et.
mikä näistä teorioista?
Mihin viittaat sanalla näistä?
Siihen, ettei jankkaaja edes pysty sanomaan, mikä se teoria on.
Kun se oikea olemassaoleva teoria ei kelpaa, siinä kun pitäisi pystyä sitouttamaan, mihin tasojankkaaja ei pysty/ole koskaan pystynyt. Näiden teoria on jotakin hatusta vedettyjä prosentteja, nekin peräisin kai töllöstä.
En kai minä sentään yksin pysty jankkaamaan. Vastaan, kun kysytään ja haastan kun näen tyhmyyksiä kirjoitettavan.
Olen jo monesti tässä ketjussa kirjoittanut mikä se tasoteoria on, sinä vaan olet haluton ottamaan kirjoittamaani vastaan. Sinusta on hyödyllisempää kognitiivisen dissonanssisi vuoksi teeskennellä, ettei kukaan ole kyennyt asiaa selittämään.
Tasoteoria selittää suurten joukkojen tasolla ihmisten parinvalintakäyttäytymistä. Sen mukaan ihmiset pariutuvat ulkonäöltään suurinpiirtein saman tasoisen kumppanin kanssa. Kaunilla on usein kaunis kumppani, mutta harvemmin ruma.
Tasoteoria ei väitä selittävänsä yksittäisen ihmisen pariutumista, mitä joidenkin tässä ketjussa on vaika ymmärtää, vastaväitteistä päätellen. Se ei myöskään ennusta kula kiinnostuu kenestäkin. Sen sijaan sillä on ennustearvoa siihen kuka saa kenetkin. Mutta mikään 100% pakkopaita se ei ole.
Entä sitten? Ja miten se menee, jos 8 ottaa kutosen, nouseeko kutosen arvo vai laskeeko kasin? Oikeassa elämässä ei ole lapsellisia numerotasoja.
Mitä se teoria siis antaa? Kun kauneus on katsojan silmässä, niin ei yhtään mitään. Kaikki tietää, että samantapaiset ihmiset pariutuvat.
Mitä tekee tiedolla ihmisen keskimääräisestä pariutumisesta? Ei kukaan pariudu keskiarvon kanssa, vaan ihmisen.
Jos haluat antaa kauneudella numeerisen määritelmän siitä vaan. Monet niin tekevät, mutta ei siihen kannata hirttäytyä. Ei tasoteoria itsessään edellytä numeeristen arvojen käyttämistä. Se vain kertoo, että ihmiset pariutuvat suurin piirtein samantasoisten kanssa. Pääsääntönä.
Tuohan on ihan turha kehäpäätelmä. Jos hypoteesi on, että samantasoiset pariutuvat keskenään, niin tästä seuraa automaattisesti, että kun kaksi ihmistä pariutuu keskenään, teoreetikko päättelee heidän olevan samaa tasoa. Eritasoisten pariutuminen on siis teorian mukaan täysin mahdoton yhtälö. Hieno teoria, tosiaan.
Tosiasiassa ihmiset kuitenkin tuppaavat pariutumaan ulkonäöltään suurin piirtein samantasoisten kanssa. Siis niin, että paria sivusta katsovat ihmiset ovat sitä mieltä, että on sopusuhtainen pari jne. Ei tämä pelkkää kehäpäätelmää ole, vaan ensin on havaittu tuo todellisuus ja sitten kehitetty teoria selittämään sitä.
Poikkeuksena tuossa on esim., että rikkaalla ja/tai kuuluisalla ei-komealla miehellä on yleensä kaunis vaimo. Koska miehen tasoon vaikuttaa myös varallisuus ja sosiaalinen status.
Kas, nämä otetaan apuun sitten, kun tiukkaan vängätty ulkonäkö ei selitäkään riittävästi. Ja kun status, raha ja ulkonäkökään eivät riitä, niin sitten otetaan mukaan älykkyys, lahjakkuus, sosiaalinen joustavuus, empatiakyky, kuuntelutaito, altruismi, parisuhdehalukkuus, lapsirakkaus, kiinnostuksen kohteet, auttamishalu, you name it.
Teoria, haloo?
Ei niitä otetaan apuun, vaan olen tuhat kertaa selittänyt täällä, että miehen tason määräävät pääasiassa nämä tekijät: ulkonäkö (komeus, pituus...), sosiaalinen status ja varallisuus. Naisen tason määrää sen sijaan lähes pelkästään ulkonäkö. Sen takia ei-niin komealla miehelläkin voi olla kaunis vaimo. Mutta harvalla miehellä on niin paljon varallisuutta tai niin korkea sosiaalinen status, että pystyy kompensoimaan ulkonäön puutetta niillä.
Olen myös selittänyt, että miehellä voi olla oman viiteryhmänsä sisällä korkea sosiaalinen status, vaikka se ei muuten olisi niin korkea. Esim. jossain marginaaliryhmässä tai alakulttuurissa joku mies voi olla erittäin haluttu, mutta olisi paljon vähemmän haluttu jossain toisessa viiteryhmässä. Kauppislaisten piireissä jollain sijoituspankkiirilla tai toimitusjohtajalla on korkein sosiaalinen status, taidepiireissä jollain taitavalla tai menestyneellä taiteilijalla jne. Kun tuollaiset miehet ovat lisäksi vielä komeita, niin ne ovat aivan extra super mega hot omien piiriensä naisten mielestä.
Olen selittänyt nuo asiat vieläkin perusteellisemmin aiemmin, mutta en jaksa tehdä sitä aina vain uudestaan.
Eli lopputulos: kriteereitä on ihmisestä riippuen lukemattomia erilaisia. Joo olet selittänyt, ja samaa on sinulle selitetty. Makuasioita, ja ihmiset ovat yksilöitä omine yksilöllisine makuineen. 😉
Ne yksilölliset mait kuitenkin muodostavat kokonaisuuden, jossa ulkonäöltään samaa tasoa olevat ovat taipuvaisia pariutumaan keskenään. Kaunis ja ruma ei tapaa pariutua kovinkaan usein.
Kauniita ja rumia nyt on aika vähän, joten miksi tämä järjetön vouhotus marginaaliryhmistä? Tavisten ulkonäössä ei ole olennaista eroa.
Paitsi että usein naisten mielestä tavallinen nainen on aivan huippukaunis. Tavallinen mies taas on suurimman osan (naisten) mielestä todella ruma. Tavallinen mies ja nainen eivät vastaa toisiaan, vaan tavallinen nainen on huomattavasti arvokkaampi iästä riippuen.
Jos ne pariutuvat keskenään, niin silloinhan ne ovat teorian mukaan samaa tasoa. Mikä ongelma tässä? Sekö, että mies mielestään ansaitsisi sen nuoren kaunottaren, mutta yhyy naiset eivät ymmärrä hänen tasoaan?
Minkä näköinen ja ikäinen mies sinun mielestäsi ansaitsee nuoren kaunottaren? Tarkalleen ottaen, ikä ja ulkonäkö? Ja minkä ikäinen on nuori kaunotar?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Nyt on kovaa tiedettä :D
Jos kirjoittamani on sinusta ilmiselvää, kertoo se että hyväksyt tasoteorian periaatteen.
Miksi sinä jankkaat itsestäänselvyyttä? Onko joku jossakin väittänyt, ettei samantyyliset ihmiset pariudu? Eikä se ole snobbailua, se vaan menee niin että jos itse käyt oikista, tapaat bileissä niitä muita oikislaisia ja vastaavia. Jos itse olet maaseutu-Teboilin vakipöytäläinen, luultavasti puolisokin on.
Ei tuohon mitään teoriaa tarvita.
Se teoria nyt vaan on käyttäytymistieteessä olemassa, halusit tai et.
mikä näistä teorioista?
Mihin viittaat sanalla näistä?
Siihen, ettei jankkaaja edes pysty sanomaan, mikä se teoria on.
Kun se oikea olemassaoleva teoria ei kelpaa, siinä kun pitäisi pystyä sitouttamaan, mihin tasojankkaaja ei pysty/ole koskaan pystynyt. Näiden teoria on jotakin hatusta vedettyjä prosentteja, nekin peräisin kai töllöstä.
En kai minä sentään yksin pysty jankkaamaan. Vastaan, kun kysytään ja haastan kun näen tyhmyyksiä kirjoitettavan.
Olen jo monesti tässä ketjussa kirjoittanut mikä se tasoteoria on, sinä vaan olet haluton ottamaan kirjoittamaani vastaan. Sinusta on hyödyllisempää kognitiivisen dissonanssisi vuoksi teeskennellä, ettei kukaan ole kyennyt asiaa selittämään.
Tasoteoria selittää suurten joukkojen tasolla ihmisten parinvalintakäyttäytymistä. Sen mukaan ihmiset pariutuvat ulkonäöltään suurinpiirtein saman tasoisen kumppanin kanssa. Kaunilla on usein kaunis kumppani, mutta harvemmin ruma.
Tasoteoria ei väitä selittävänsä yksittäisen ihmisen pariutumista, mitä joidenkin tässä ketjussa on vaika ymmärtää, vastaväitteistä päätellen. Se ei myöskään ennusta kula kiinnostuu kenestäkin. Sen sijaan sillä on ennustearvoa siihen kuka saa kenetkin. Mutta mikään 100% pakkopaita se ei ole.
Entä sitten? Ja miten se menee, jos 8 ottaa kutosen, nouseeko kutosen arvo vai laskeeko kasin? Oikeassa elämässä ei ole lapsellisia numerotasoja.
Mitä se teoria siis antaa? Kun kauneus on katsojan silmässä, niin ei yhtään mitään. Kaikki tietää, että samantapaiset ihmiset pariutuvat.
Mitä tekee tiedolla ihmisen keskimääräisestä pariutumisesta? Ei kukaan pariudu keskiarvon kanssa, vaan ihmisen.
Jos haluat antaa kauneudella numeerisen määritelmän siitä vaan. Monet niin tekevät, mutta ei siihen kannata hirttäytyä. Ei tasoteoria itsessään edellytä numeeristen arvojen käyttämistä. Se vain kertoo, että ihmiset pariutuvat suurin piirtein samantasoisten kanssa. Pääsääntönä.
Tuohan on ihan turha kehäpäätelmä. Jos hypoteesi on, että samantasoiset pariutuvat keskenään, niin tästä seuraa automaattisesti, että kun kaksi ihmistä pariutuu keskenään, teoreetikko päättelee heidän olevan samaa tasoa. Eritasoisten pariutuminen on siis teorian mukaan täysin mahdoton yhtälö. Hieno teoria, tosiaan.
Tosiasiassa ihmiset kuitenkin tuppaavat pariutumaan ulkonäöltään suurin piirtein samantasoisten kanssa. Siis niin, että paria sivusta katsovat ihmiset ovat sitä mieltä, että on sopusuhtainen pari jne. Ei tämä pelkkää kehäpäätelmää ole, vaan ensin on havaittu tuo todellisuus ja sitten kehitetty teoria selittämään sitä.
Poikkeuksena tuossa on esim., että rikkaalla ja/tai kuuluisalla ei-komealla miehellä on yleensä kaunis vaimo. Koska miehen tasoon vaikuttaa myös varallisuus ja sosiaalinen status.
Kas, nämä otetaan apuun sitten, kun tiukkaan vängätty ulkonäkö ei selitäkään riittävästi. Ja kun status, raha ja ulkonäkökään eivät riitä, niin sitten otetaan mukaan älykkyys, lahjakkuus, sosiaalinen joustavuus, empatiakyky, kuuntelutaito, altruismi, parisuhdehalukkuus, lapsirakkaus, kiinnostuksen kohteet, auttamishalu, you name it.
Teoria, haloo?
Ei niitä otetaan apuun, vaan olen tuhat kertaa selittänyt täällä, että miehen tason määräävät pääasiassa nämä tekijät: ulkonäkö (komeus, pituus...), sosiaalinen status ja varallisuus. Naisen tason määrää sen sijaan lähes pelkästään ulkonäkö. Sen takia ei-niin komealla miehelläkin voi olla kaunis vaimo. Mutta harvalla miehellä on niin paljon varallisuutta tai niin korkea sosiaalinen status, että pystyy kompensoimaan ulkonäön puutetta niillä.
Olen myös selittänyt, että miehellä voi olla oman viiteryhmänsä sisällä korkea sosiaalinen status, vaikka se ei muuten olisi niin korkea. Esim. jossain marginaaliryhmässä tai alakulttuurissa joku mies voi olla erittäin haluttu, mutta olisi paljon vähemmän haluttu jossain toisessa viiteryhmässä. Kauppislaisten piireissä jollain sijoituspankkiirilla tai toimitusjohtajalla on korkein sosiaalinen status, taidepiireissä jollain taitavalla tai menestyneellä taiteilijalla jne. Kun tuollaiset miehet ovat lisäksi vielä komeita, niin ne ovat aivan extra super mega hot omien piiriensä naisten mielestä.
Olen selittänyt nuo asiat vieläkin perusteellisemmin aiemmin, mutta en jaksa tehdä sitä aina vain uudestaan.
Eli lopputulos: kriteereitä on ihmisestä riippuen lukemattomia erilaisia. Joo olet selittänyt, ja samaa on sinulle selitetty. Makuasioita, ja ihmiset ovat yksilöitä omine yksilöllisine makuineen. 😉
Ei minulle ole tarvinnut selittää yhtään mitään, kun tiedän nuo itsestäänselvyydet itsekin. On yksilöllisiä makuja, mutta yleensä se yksilöllisen maun mukainen nainen/mies on samaa tasoa. Yksinkertaistaen, tasoa 7 oleva nainen menee kimppaan miehen kanssa, joka on tasoa 7 ja sopii luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, tasoa 7 oleva mies, joka EI sovi luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, ei kiinnosta häntä.
Siis mistä ihmeestä edes on tullut tämä olkiukko, että luonteiden yhteensopivuudella ei ole tasoteorian mukaan merkitystä?
Luulen, että yksi syy siihen on, että jostain irrationaalisesta syystä herkästi oletetaan, että kauniit ja komeat ovat pinnallisia ja rumat syvällisiä. Se on täysi myytti, ja itse asiassa älykkyys korreloi ulkonäön kanssa tilastollisesti merkittävästi, joten komea ja älykäs on päinvastoin todennäköisemmin syvällinen kuin ruma. Koska syvälliseen ajatteluun tarvitaan älykkyyttä.
""Minua ei ainakaan kiinnosta mitkään komeat tyhjäpäät"", sanoo joku nainen. Niin, ei varmaan, mutta tuota naista kiinnostaa sen sijaan komeat ja älykkäät miehet, paljon enemmän kuin rumat ja älykkäät miehet.
LOL! Et ihan ole perillä siitä mitä termi olkiukko tarkoittaa, tai miten sitä käytetään. Mutta käyttäessäsi termiä väärin esität itse tyylipuhtaan olkiukon. Ei kukaan väitä, että luonteella ei ole mitään merkitystä. Väittäessäsi jonkun noin sanovan, pykäät itse ison olkiukon.
Ei, vaan niitä kommentteja on nähnyt tuhat kertaa, että tasoteoria ei ota huomioon ihmisten luonteita ja että ihmisillä on erilaisia makuja. Ja sitten heitetään argumentteja, että tasoteoria ei ole validi, koska se ei huomioi noita. Siinä hyökätään tasoteoriasta tehtyä olkiukkoa vastaan, koska oletetaan, että tasoteoriaan sisältyy teesi, että noilla asioilla ei ole merkitystä parinvalinnassa.
Tasoteoria vain ennustaa, että pareissa miehen ja naisen tasot ovat yleensä lähellä toisiaan. Joku kaunis nainen tykkää tummasta ja komeasta miehestä, toinen vaaleasta ja komeasta, joku urheilullisesta ja komeasta miehestä, toinen komeasta älyköstä. Se että on erilaisia yksilöllisiä makuja, ei ole millään tavalla ristiriidassa tasoteorian kanssa eikä siten kumoa sitä. Joku ruma ja älykäs nainen voi haaveilla komeasta ja älykkäästä miehestä, mutta ei tule koskaan sellaista saamaan, joten hän päätyy yhteen todennäköisesti ruman ja älykkään miehen kanssa. Tuo nainen siis preferoi miehessä älykkyyttä, joku toinen ruma nainen esim. hyviä kädentaitoja ja päätyy yhteen ruman puusepän kanssa tms.
Kaikissa noissa tapauksissa pariutuminen tapahtuu tasoteorian mukaisesti, vaikka kaikilla noista on erilaisia yksilöllisiä makuja.
Minä voin kertoa, miten paljon älykkyys merkitsee deittimarkkinoilla. Jos laitat Tinderiin länsimaalaisen valkoihoisen valokuvamallin kuvan, niin ei jää epäselväksi, miten paljon naiset piittaavat luonteenpiirteistäsi.
Lähes jokainen kaunis nainen ikäluokasta riippumatta mätsäsi tuon testikuvan kanssa ja suoria aloituksia tuli ihan jatkuvalla syötöllä. Minun käyttämäni "Brianin" kuva toi avauksia mm. "Miten sua pääsee panemaan?Nähdäänkö heti vai nyt?", "Mä varaan sut!" ja vaikka mitä muita. Naiset käyttäytyivät aivan eri tavalla, kuin olen tottunut ikinä miehenä näkemään. No luonnollisesti yhteenkään viestiin en vastannut, joten jäivät ghostatuksi jokainen. Mutta nuo naiset olisivat kelvanneet kenelle tahansa, voin kertoa... Mätsieni määrä 150 km alueella Etelä-Suomessa oli 1490.
Ja luulet, että nuo naiset olivat parisuhteen perässä? " Miten sua pääsee panemaan " on uskosi mukaan repla, jolla nainen etsii elämänsä miestä? Huhhuh.
Ketä se kiinnostaa, ovatko he parisuhteen perässä? Ei minua miehenä yhtään, vaan se, että millainen mies saa vapaata seksiä ilman velvoitetta joutua parisuhteeseen.
Ei ei ei. Kuule, ei. Tasoteoriassa on kyse siitä, kenet saat sitoutettua parisuhteeseen. Mene pois jos et tätä ymmärrä.
Ei ole. Vaan siitä, millaista miestä naiset haluavat seksuaalisesti ja onko mies siinä asemassa, että saa itse valita seksi/parisuhde-elämänsä. Tuo teoria on juurikin inkkelien ja tasoteoreetikoiden heiniä, että naiset panevat komeita ja jännittäviä miehiä, ja sitouttavat betat parisuhteeseen. Sinä juuri vahvistit tuota teoriaa entisestään.
koska minulle on jo lapsena opetettu, että prinssi tulee kotoa noutamaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorian ongelma on että se ei huomioi ihmisryhmien laadullisia eroja. Gootti, preppy, urheilija, furry, insinööri, hippi... Nämä eivät tilastollisesti pariudu toistensa kanssa, koska heillä ei ole mitään yhteistä. Renny Harlin voi olla täysi kymppi Johannan mielestä, mutta minusta hän on korkeintaan miinus yksi. Ryan Reynolds voisi tulla kosimaan minua vaikka heti ja minä vastaisin kieltävästi. Ei minua kiinnosta kuinka moni muu nainen pitää häntä attraktiivisena, minulla on enemmän yhteistä autistisen insinööri-Juhan kanssa.
Siksi koska niillä ei ole merkitystä.
Kaikissa ihmisryhmissä samantyyppiset miehet ovat menestyneimpiä naisten kanssa.
Pitkä, tumma, itsevarma, sosiaalisesti nokkela ja auktoriteettiasemassa oleva on kovaa kamaa missä tahansa alagenressä. Lyhyt, vaalea, epävarma, hidas ja harkitseva ja seuraaja-asemassa ei ole missään ihmisryhmässä miesihanne.
Ja mitä me teemme tuolla tiedolla? Etenkin me naiset?
Se vähän riippuu. Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat. Aika moni nainenkin kyselee asiasta, tosin eri nimellä.
Miksi muuten vastasit "etenkin me naiset?".
Koska luettelit (omasta mielestäsi) tasokkaan miehen ominaisuuksia. Mitä merkitystä niillä on meille naisille?
Niin ja pakko vielä kysyä tätä:
"Tasoteoriasta on eniten käytännön hyötyä ihmisille jotka eivät saa kumppania jonka haluaisivat."
Millä tavalla siitä on hyötyä? Jos en ole "saanut" ihmistä, jonka olisin halunnut, eli mies on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta jatkaa tutustumista, olen pettynyt ja tilanteesta riippuen harmitellut tai jopa surrut aikani. Ja aikanaan on sitten tullut kohdalle joku toinen, johon olen ihastunut.
Miten tasoteorian noudattaminen olisi muuttanut asiaa?
Yksittäisen jo päättyneen tapauksen kohdalla ei olisi. Tulevaisuuden pariutumismahdollisuuksia realismi kohentaa.
Olen pariutunut miehen kanssa johon ihastuin ensisilmäykseltä ja rakastuin oppiessani tuntemaan hänet. En edelleenkään tiedä, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että tietäisin, onko hän KTM, KTM+,KTM- vai jotakin muuta.
Tai jos olisin tiennyt oman tasoni, niin olisiko hän tullut aikaisemmin minua vastaan? Vai olisiko jostain mystisesti alkanut tulla vastaan minusta kiinnostuneita miehiä joita nyt ei tullut, kun en tiennyt tasoani?
Kun katsot hääkuvaanne, onko toinen ruma ja toinen kaunis? Jos on, olette vähemmistöä. Jos ei, sovitte tasoteoriaan nätisti.
Nyt on kovaa tiedettä :D
Jos kirjoittamani on sinusta ilmiselvää, kertoo se että hyväksyt tasoteorian periaatteen.
Miksi sinä jankkaat itsestäänselvyyttä? Onko joku jossakin väittänyt, ettei samantyyliset ihmiset pariudu? Eikä se ole snobbailua, se vaan menee niin että jos itse käyt oikista, tapaat bileissä niitä muita oikislaisia ja vastaavia. Jos itse olet maaseutu-Teboilin vakipöytäläinen, luultavasti puolisokin on.
Ei tuohon mitään teoriaa tarvita.
Se teoria nyt vaan on käyttäytymistieteessä olemassa, halusit tai et.
mikä näistä teorioista?
Mihin viittaat sanalla näistä?
Siihen, ettei jankkaaja edes pysty sanomaan, mikä se teoria on.
Kun se oikea olemassaoleva teoria ei kelpaa, siinä kun pitäisi pystyä sitouttamaan, mihin tasojankkaaja ei pysty/ole koskaan pystynyt. Näiden teoria on jotakin hatusta vedettyjä prosentteja, nekin peräisin kai töllöstä.
En kai minä sentään yksin pysty jankkaamaan. Vastaan, kun kysytään ja haastan kun näen tyhmyyksiä kirjoitettavan.
Olen jo monesti tässä ketjussa kirjoittanut mikä se tasoteoria on, sinä vaan olet haluton ottamaan kirjoittamaani vastaan. Sinusta on hyödyllisempää kognitiivisen dissonanssisi vuoksi teeskennellä, ettei kukaan ole kyennyt asiaa selittämään.
Tasoteoria selittää suurten joukkojen tasolla ihmisten parinvalintakäyttäytymistä. Sen mukaan ihmiset pariutuvat ulkonäöltään suurinpiirtein saman tasoisen kumppanin kanssa. Kaunilla on usein kaunis kumppani, mutta harvemmin ruma.
Tasoteoria ei väitä selittävänsä yksittäisen ihmisen pariutumista, mitä joidenkin tässä ketjussa on vaika ymmärtää, vastaväitteistä päätellen. Se ei myöskään ennusta kula kiinnostuu kenestäkin. Sen sijaan sillä on ennustearvoa siihen kuka saa kenetkin. Mutta mikään 100% pakkopaita se ei ole.
Entä sitten? Ja miten se menee, jos 8 ottaa kutosen, nouseeko kutosen arvo vai laskeeko kasin? Oikeassa elämässä ei ole lapsellisia numerotasoja.
Mitä se teoria siis antaa? Kun kauneus on katsojan silmässä, niin ei yhtään mitään. Kaikki tietää, että samantapaiset ihmiset pariutuvat.
Mitä tekee tiedolla ihmisen keskimääräisestä pariutumisesta? Ei kukaan pariudu keskiarvon kanssa, vaan ihmisen.
Jos haluat antaa kauneudella numeerisen määritelmän siitä vaan. Monet niin tekevät, mutta ei siihen kannata hirttäytyä. Ei tasoteoria itsessään edellytä numeeristen arvojen käyttämistä. Se vain kertoo, että ihmiset pariutuvat suurin piirtein samantasoisten kanssa. Pääsääntönä.
Tuohan on ihan turha kehäpäätelmä. Jos hypoteesi on, että samantasoiset pariutuvat keskenään, niin tästä seuraa automaattisesti, että kun kaksi ihmistä pariutuu keskenään, teoreetikko päättelee heidän olevan samaa tasoa. Eritasoisten pariutuminen on siis teorian mukaan täysin mahdoton yhtälö. Hieno teoria, tosiaan.
Tosiasiassa ihmiset kuitenkin tuppaavat pariutumaan ulkonäöltään suurin piirtein samantasoisten kanssa. Siis niin, että paria sivusta katsovat ihmiset ovat sitä mieltä, että on sopusuhtainen pari jne. Ei tämä pelkkää kehäpäätelmää ole, vaan ensin on havaittu tuo todellisuus ja sitten kehitetty teoria selittämään sitä.
Poikkeuksena tuossa on esim., että rikkaalla ja/tai kuuluisalla ei-komealla miehellä on yleensä kaunis vaimo. Koska miehen tasoon vaikuttaa myös varallisuus ja sosiaalinen status.
Kas, nämä otetaan apuun sitten, kun tiukkaan vängätty ulkonäkö ei selitäkään riittävästi. Ja kun status, raha ja ulkonäkökään eivät riitä, niin sitten otetaan mukaan älykkyys, lahjakkuus, sosiaalinen joustavuus, empatiakyky, kuuntelutaito, altruismi, parisuhdehalukkuus, lapsirakkaus, kiinnostuksen kohteet, auttamishalu, you name it.
Teoria, haloo?
Ei niitä otetaan apuun, vaan olen tuhat kertaa selittänyt täällä, että miehen tason määräävät pääasiassa nämä tekijät: ulkonäkö (komeus, pituus...), sosiaalinen status ja varallisuus. Naisen tason määrää sen sijaan lähes pelkästään ulkonäkö. Sen takia ei-niin komealla miehelläkin voi olla kaunis vaimo. Mutta harvalla miehellä on niin paljon varallisuutta tai niin korkea sosiaalinen status, että pystyy kompensoimaan ulkonäön puutetta niillä.
Olen myös selittänyt, että miehellä voi olla oman viiteryhmänsä sisällä korkea sosiaalinen status, vaikka se ei muuten olisi niin korkea. Esim. jossain marginaaliryhmässä tai alakulttuurissa joku mies voi olla erittäin haluttu, mutta olisi paljon vähemmän haluttu jossain toisessa viiteryhmässä. Kauppislaisten piireissä jollain sijoituspankkiirilla tai toimitusjohtajalla on korkein sosiaalinen status, taidepiireissä jollain taitavalla tai menestyneellä taiteilijalla jne. Kun tuollaiset miehet ovat lisäksi vielä komeita, niin ne ovat aivan extra super mega hot omien piiriensä naisten mielestä.
Olen selittänyt nuo asiat vieläkin perusteellisemmin aiemmin, mutta en jaksa tehdä sitä aina vain uudestaan.
Eli lopputulos: kriteereitä on ihmisestä riippuen lukemattomia erilaisia. Joo olet selittänyt, ja samaa on sinulle selitetty. Makuasioita, ja ihmiset ovat yksilöitä omine yksilöllisine makuineen. 😉
Ei minulle ole tarvinnut selittää yhtään mitään, kun tiedän nuo itsestäänselvyydet itsekin. On yksilöllisiä makuja, mutta yleensä se yksilöllisen maun mukainen nainen/mies on samaa tasoa. Yksinkertaistaen, tasoa 7 oleva nainen menee kimppaan miehen kanssa, joka on tasoa 7 ja sopii luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, tasoa 7 oleva mies, joka EI sovi luonteeltaan yhteen hänen kanssaan, ei kiinnosta häntä.
Siis mistä ihmeestä edes on tullut tämä olkiukko, että luonteiden yhteensopivuudella ei ole tasoteorian mukaan merkitystä?
Luulen, että yksi syy siihen on, että jostain irrationaalisesta syystä herkästi oletetaan, että kauniit ja komeat ovat pinnallisia ja rumat syvällisiä. Se on täysi myytti, ja itse asiassa älykkyys korreloi ulkonäön kanssa tilastollisesti merkittävästi, joten komea ja älykäs on päinvastoin todennäköisemmin syvällinen kuin ruma. Koska syvälliseen ajatteluun tarvitaan älykkyyttä.
""Minua ei ainakaan kiinnosta mitkään komeat tyhjäpäät"", sanoo joku nainen. Niin, ei varmaan, mutta tuota naista kiinnostaa sen sijaan komeat ja älykkäät miehet, paljon enemmän kuin rumat ja älykkäät miehet.
LOL! Et ihan ole perillä siitä mitä termi olkiukko tarkoittaa, tai miten sitä käytetään. Mutta käyttäessäsi termiä väärin esität itse tyylipuhtaan olkiukon. Ei kukaan väitä, että luonteella ei ole mitään merkitystä. Väittäessäsi jonkun noin sanovan, pykäät itse ison olkiukon.
Ei, vaan niitä kommentteja on nähnyt tuhat kertaa, että tasoteoria ei ota huomioon ihmisten luonteita ja että ihmisillä on erilaisia makuja. Ja sitten heitetään argumentteja, että tasoteoria ei ole validi, koska se ei huomioi noita. Siinä hyökätään tasoteoriasta tehtyä olkiukkoa vastaan, koska oletetaan, että tasoteoriaan sisältyy teesi, että noilla asioilla ei ole merkitystä parinvalinnassa.
Tasoteoria vain ennustaa, että pareissa miehen ja naisen tasot ovat yleensä lähellä toisiaan. Joku kaunis nainen tykkää tummasta ja komeasta miehestä, toinen vaaleasta ja komeasta, joku urheilullisesta ja komeasta miehestä, toinen komeasta älyköstä. Se että on erilaisia yksilöllisiä makuja, ei ole millään tavalla ristiriidassa tasoteorian kanssa eikä siten kumoa sitä. Joku ruma ja älykäs nainen voi haaveilla komeasta ja älykkäästä miehestä, mutta ei tule koskaan sellaista saamaan, joten hän päätyy yhteen todennäköisesti ruman ja älykkään miehen kanssa. Tuo nainen siis preferoi miehessä älykkyyttä, joku toinen ruma nainen esim. hyviä kädentaitoja ja päätyy yhteen ruman puusepän kanssa tms.
Kaikissa noissa tapauksissa pariutuminen tapahtuu tasoteorian mukaisesti, vaikka kaikilla noista on erilaisia yksilöllisiä makuja.
Minä voin kertoa, miten paljon älykkyys merkitsee deittimarkkinoilla. Jos laitat Tinderiin länsimaalaisen valkoihoisen valokuvamallin kuvan, niin ei jää epäselväksi, miten paljon naiset piittaavat luonteenpiirteistäsi.
Lähes jokainen kaunis nainen ikäluokasta riippumatta mätsäsi tuon testikuvan kanssa ja suoria aloituksia tuli ihan jatkuvalla syötöllä. Minun käyttämäni "Brianin" kuva toi avauksia mm. "Miten sua pääsee panemaan?", "Nähdäänkö heti vai nyt?", "Mä varaan sut!" ja vaikka mitä muita. Naiset käyttäytyivät aivan eri tavalla, kuin olen tottunut ikinä miehenä näkemään. No luonnollisesti yhteenkään viestiin en vastannut, joten jäivät ghostatuksi jokainen. Mutta nuo naiset olisivat kelvanneet kenelle tahansa, voin kertoa... Mätsieni määrä 150 km alueella Etelä-Suomessa oli 1490.
150 km:n alueelta 1490 kaunotarta? Ottaen huomioon Tinderin käyttäjien sukupuolijakauman täytyy tehdä se päätelmä, että siellä on tosi paljon kauniita naisia. Miehet siis puhuvat pjaskaa, kun väittävät että sovellus on täynnä lihavia rumiluksia.
Alue: Aihe vapaa
Monesti ihmettelen, miten joku kaunis nainen on ottanut niin vaatimattoman näköisen miehen. Mies ei ole myöskään rikas, vaan ovat samalla varallisuuden ja sosiaalisen statuksen asteella. Olen tullut siihen tulokseen, että mies on muuten hyvä mies. Ja välillä toisinpäin. Pariskunnat eivät todellakaan ole läheskään aina ulkonäöltään samaa tasoa, eivätkä aina edes statukset mene niin että rumempi on varakkaampi tai arvostetumpi vaan juuri päinvastoin.
Onko vika minun silmissäni? Vai olisiko sittenkin niin, että ulkonäöllä, rahalla ja statuksella ei nimenomaan vakiintuneissa parisuhteissa olekaan niin isoa merkitystä kuin tasoteoreetikot haluavat uskoa? Pariutuisivatko ihmiset kuitenkin sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa tulevat toimeen ja joista pitävät? Onko liian vaikea yhtälö ymmärrettäväksi sinulle?
Tuo ulkonäön väittäminen samantasoiseksi ilman mitään muuta kriteeriä kuin oma mutusi on aika kaukanaa tieteellisestä teoriasta. Sori. 🙂