Lue keskustelun säännöt.
Nainen, miksi et lähesty miestä, josta olet kiinnostunut?
25.07.2022 |
Ja tässä ei tarkoiteta nyt parisuhteessa olevia, silloin ei ole tarkoituskaan lähestyä romanttisessa mielessä muita, vaan sinkkua, joka on kiinnostunut jostakusta, mutta ei kuitenkaan tätä lähesty.
Nykyään harvempi taitaa halutakaan löytää elämänkumppanin-itse haluaisin, mutta en toki huutele siitä ympäriinsä. Ihan olisi mukava ensi alkuun treffata niitä, joista kiinnostuu (aika harvassa tosin ovat), mutta nämä eivät sitten ole innostuneita minusta, hankalahkoa on.
Kommentit (1220)
Olen aina tehnyt aloitteen, jos olen ollut kiinnostunut jostain miehestä. En ole ikinä ymmärtänyt, miksi naisen pitäisi vain hymyillä kainosti kiinnostavalla miehelle ja odottaa tämän aloitetta. Pakkejakin on tullut tietysti eivätkä ne ikinä tuntuneet hyvältä, mutta sain itselleni myös nykyisen aviomieheni tekemällä itse aloitteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähestynpäs, aina! En ymmärrä, miten muuten olisin parisuhteisiin edes päätynyt, sillä miesten iskuyritykset eivät kiinnosta, eikä suurin osa miehistä.
Haluan itse lähestyä tyyppejä, jotka ovat minusta kiinnostavia. Yleensä he ovat sellaisia hiljaisemman puoleisia miehiä. Olen itse ekstrovertti ja minulle ei tuota ongelmia olla sosiaalisesti aloitteellinen. Hiljaiset tyypit sitä paitsi usein ilahtuvat siitä, että joku sosiaalisempi alkaa jutella heille.
Ymmärrän kyllä senkin, että sellaisille naisille ja miehillekin on vaikeampaa lähestyä kiinnostavia ihmisiä, jotka eivät itse ole niin sosiaalisia.
Sama täällä. Minä haluan valita itse, en odottaa passiivisena. Eikä pakit loukkaa, koskaan en ole saanut törkeitä pakkeja. Mutta en myöskään ole koskaan tehnyt aloitetta miehelle, joka kehonkielellä viestittää, että älä nyt ainakaan lähesty.
Suomalaiset korkeakoulut ovat niin kipeästi tohtorintutkintojen tarpeen että tasoteorian olisi luullut kelpaavan aiheeksi sata kertaa. Ei ole kelvannut. Syy varmaankin joku wokesalaliitto öhhöhö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään tasoja ei ole. Kaikki ihmiset on rikki, niillä on itsetunto-ongelmia ja halu olla rakastettuja ja hyväksyttyjä. Kun niihin kohtiin isket niin kuka tahansa on saatavillasi. Jokainen haluaa tulla valituksi. Tärkeintä ei ole se mitä saat muut uskomaan itsestäsi vaan se mitä saat kohteen uskomaan itsestään.
Ovatko jotkut ihmiset kauniimpia kuin toiset? Jos vastaat kyllä, tunnustat tasojen olemassa olon.
On. Joku voi olla visuaalisesti miellyttävämpi. Olenko koskaan nähnyt seksuaalisesti kiinnostavaa tai kiihottavaa kaunista ihmistä,niin en ole. Täydellisyys on tylsää. Se ei kiihota, siinä ei ole seksiä, ei syvyyttä, ei mitään. Siksi myöskään kauniit ihmiset ei kiinnosta.
Ja mikä on kenellekin kaunis? Mä tykkään punapäistä ja blondeista (miehistä, mies on punapää). Mun mies tykkää punapäistä (sen exätkin on punapäitä, kuten minä). Meille on ihan herttaisen yhdentekevää mikä numero me oltaisiin jonkun ulkopuolisen mielestä, me olemme kymppejä toisillemme, ja se näkyy mm hyvänä ja paljona seksinä 13 vuoden jälkeenkin.
Elämän hankkimista suosittelen teoriaa jankkaavalle. Mutta se on vaikeaa, jos ainoat tunteet mitkä edes tunnistaa, on se viha ja loukkaantuminen. Ei noista lähtökohdista saa suhdetta.
Yksilötasolla kuka on kellekin kaunein. Tasoteoria ei edes pyri selittämään yksilön valintaa. Se ennustaa parinvalintaa joukkojen tasolla. Sitä se selittää hyvin.
Eli mitä hyötyä yksilölle? Ei mitään.
Jos olet sitä mieltä ettei joukkojen käyttäytymisen tietämisestä ole mitään hyödyllistä johdettavissa yksilötasolle, niin älä ainakaan yhteiskuntatieteitä rupea opiskelemaan. Sosiologia ja psykologia olisivat sinulle kuin hepreaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset korkeakoulut ovat niin kipeästi tohtorintutkintojen tarpeen että tasoteorian olisi luullut kelpaavan aiheeksi sata kertaa. Ei ole kelvannut. Syy varmaankin joku wokesalaliitto öhhöhö.
Ensimmäinen lauseesi ei ole suomea ja viimeinen sanasi selittää miksei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sinäkin näet tasot.
Tasot on vain kovin suhteellisia. Sinun 10 voi olla minun 0 parisuhdemielessä. Lisäksi vaikka olisit miten ulkonäöltäsi 9-10, niin se ei sinulle takaa yhtään mitään, jos olet käytökseltäsi umpijuntti.
Niin. Eli se hieno teoria onkin, että toiset on suositumpia kun toiset. Tuon tietää kaikki lastentarhassa jo, miksi se aikuiselle on jokin hieno tieteellinen teoria? Tai kääntäen, miten sekaisin on, jos tuo tulee uutisena.
Se teoria yrittää kuvata, millaiset ihmiset ovat suosittuja ja millaiset ei. Mutta se keskittyy vain ulkonäköön, ikään, statukseen ja varakkuuteen. Siinä sen heikkous on. Puuttuu ne sadat muut ominaisuudet ihmisessä, mitkä vaikuttavat parinvalintaan.
Tasoteoria kertoo, että vaikka parinvalintaan vaikuttaisikin sadoittain ominaisuuksia, niin siitä huolimatta populaatiotasolla ihmiset pariutuvat suurin piirtein samaa tasoa ulkonäöltään olevan kanssa. Se on ihan todennettavissa pariskuntien kuvia katsomalla. Sehän siinä teoriassa kiinnostavaa onkin.
Väestön kun voi jakaa rumiin, taviksiin ja kauniisiin. Noin 90% meisät on taviksia ja pieni vähemmistö sitten rumia tai kauniita. Tosi yllättävää, että pääosin tavikset pariutuvat keskenään.
Kuka jakaa? Kuka se määrää, onko x hiustenväri kaunis vai ei? Onko se se äiti, jolta täällä usein kysellään, onko lupa toivoa jotakin ominaisuutta.
Oikeasti yhden ruma on toisen kaunis. Eikä tarvitse miellyttää kaikkia, riittää yksi joka tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään tasoja ei ole. Kaikki ihmiset on rikki, niillä on itsetunto-ongelmia ja halu olla rakastettuja ja hyväksyttyjä. Kun niihin kohtiin isket niin kuka tahansa on saatavillasi. Jokainen haluaa tulla valituksi. Tärkeintä ei ole se mitä saat muut uskomaan itsestäsi vaan se mitä saat kohteen uskomaan itsestään.
Ovatko jotkut ihmiset kauniimpia kuin toiset? Jos vastaat kyllä, tunnustat tasojen olemassa olon.
On. Joku voi olla visuaalisesti miellyttävämpi. Olenko koskaan nähnyt seksuaalisesti kiinnostavaa tai kiihottavaa kaunista ihmistä,niin en ole. Täydellisyys on tylsää. Se ei kiihota, siinä ei ole seksiä, ei syvyyttä, ei mitään. Siksi myöskään kauniit ihmiset ei kiinnosta.
Ja mikä on kenellekin kaunis? Mä tykkään punapäistä ja blondeista (miehistä, mies on punapää). Mun mies tykkää punapäistä (sen exätkin on punapäitä, kuten minä). Meille on ihan herttaisen yhdentekevää mikä numero me oltaisiin jonkun ulkopuolisen mielestä, me olemme kymppejä toisillemme, ja se näkyy mm hyvänä ja paljona seksinä 13 vuoden jälkeenkin.
Elämän hankkimista suosittelen teoriaa jankkaavalle. Mutta se on vaikeaa, jos ainoat tunteet mitkä edes tunnistaa, on se viha ja loukkaantuminen. Ei noista lähtökohdista saa suhdetta.
Yksilötasolla kuka on kellekin kaunein. Tasoteoria ei edes pyri selittämään yksilön valintaa. Se ennustaa parinvalintaa joukkojen tasolla. Sitä se selittää hyvin.
Eli mitä hyötyä yksilölle? Ei mitään.
Jos olet sitä mieltä ettei joukkojen käyttäytymisen tietämisestä ole mitään hyödyllistä johdettavissa yksilötasolle, niin älä ainakaan yhteiskuntatieteitä rupea opiskelemaan. Sosiologia ja psykologia olisivat sinulle kuin hepreaa.
Tästä inkkelien tasoteoriasta on varmasti hyötyä juuri inkkelille. Se, miksi jankkaat tätä meille palstan pariutuneille naisille on mysteeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään tasoja ei ole. Kaikki ihmiset on rikki, niillä on itsetunto-ongelmia ja halu olla rakastettuja ja hyväksyttyjä. Kun niihin kohtiin isket niin kuka tahansa on saatavillasi. Jokainen haluaa tulla valituksi. Tärkeintä ei ole se mitä saat muut uskomaan itsestäsi vaan se mitä saat kohteen uskomaan itsestään.
Ovatko jotkut ihmiset kauniimpia kuin toiset? Jos vastaat kyllä, tunnustat tasojen olemassa olon.
On. Joku voi olla visuaalisesti miellyttävämpi. Olenko koskaan nähnyt seksuaalisesti kiinnostavaa tai kiihottavaa kaunista ihmistä,niin en ole. Täydellisyys on tylsää. Se ei kiihota, siinä ei ole seksiä, ei syvyyttä, ei mitään. Siksi myöskään kauniit ihmiset ei kiinnosta.
Ja mikä on kenellekin kaunis? Mä tykkään punapäistä ja blondeista (miehistä, mies on punapää). Mun mies tykkää punapäistä (sen exätkin on punapäitä, kuten minä). Meille on ihan herttaisen yhdentekevää mikä numero me oltaisiin jonkun ulkopuolisen mielestä, me olemme kymppejä toisillemme, ja se näkyy mm hyvänä ja paljona seksinä 13 vuoden jälkeenkin.
Elämän hankkimista suosittelen teoriaa jankkaavalle. Mutta se on vaikeaa, jos ainoat tunteet mitkä edes tunnistaa, on se viha ja loukkaantuminen. Ei noista lähtökohdista saa suhdetta.
Yksilötasolla kuka on kellekin kaunein. Tasoteoria ei edes pyri selittämään yksilön valintaa. Se ennustaa parinvalintaa joukkojen tasolla. Sitä se selittää hyvin.
Eli mitä hyötyä yksilölle? Ei mitään.
Jos olet sitä mieltä ettei joukkojen käyttäytymisen tietämisestä ole mitään hyödyllistä johdettavissa yksilötasolle, niin älä ainakaan yhteiskuntatieteitä rupea opiskelemaan. Sosiologia ja psykologia olisivat sinulle kuin hepreaa.
Miksi alkaisin? Eikä tuossa ole mitään uutta kellekään normaalille, jo lapset tietävät että joku lapsista on suositumpi kuin toinen. Ei se ole tiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naisen kannattaa tehdä aloite. Usein hän tekeekin. Vai miten meni seuraavassa: minä hymyilen miehelle, olen kiinnostunut hänen jutuistaan, hakeudun harrastuksessa hänen seuraansa. Hän kysyy sitten kahville. Kahvista alkoi viestittely, numero oli kun oli viestitelty ihan (harrastuksesta) asiaa aiemmin. Kumpi teki aloitteen?
Tuossa ei ole mitään tiettyä yksittäistä aloitteen tekoa, harrastuksessa käydään kahvilla (ilman mitään kaksoismerkityksiä, tosiaan vaan kahvilla höpöttelemässä yleisesti, myös miehet keskenään treenin jälkeen jne).
Tuosta on nyt 12 v onnellista yhdessäoloa. Eli naisen kannattaa tehdä aloite, mutta ei sitä tarvitse tehdä tökerösti tyyliin "läheksä panee". Ei oikeastaan ole yhtä aloitetta, vaan vuorovaikutusta. Kaikki ei tosin sitä osaa.
Niitä noloja pakkajakaan ei tule, ellei tee aloitetta hyvin tökerösti. Vuorovaikutusta oppii juttelemalla ihmisille, ilman takaa-ajatuksia. Ja vinkki tasojankkaajalle, netistä ja töllöstä ei voi oppia elämää.
Tjaah. Yksikään mun vuorovaikutusyritys ei ole koskaan johtanut mihinkään. Ja minusta on olleet kiinnostuneet ainoastaan päihdeongelmaiset.
N36
Kannattaa seuraavan kerran kysyä ihan suoraan kiinnostavaa miestä vaikka kahville ja jättää vuorovaikutusyritykset väliin. Kaikki miehet eivät ymmärrä hienovaraisia vihjeitä, mutta lähes kaikki miehet ymmärtävät kyllä kahville pyytämisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sinäkin näet tasot.
Tasot on vain kovin suhteellisia. Sinun 10 voi olla minun 0 parisuhdemielessä. Lisäksi vaikka olisit miten ulkonäöltäsi 9-10, niin se ei sinulle takaa yhtään mitään, jos olet käytökseltäsi umpijuntti.
Niin. Eli se hieno teoria onkin, että toiset on suositumpia kun toiset. Tuon tietää kaikki lastentarhassa jo, miksi se aikuiselle on jokin hieno tieteellinen teoria? Tai kääntäen, miten sekaisin on, jos tuo tulee uutisena.
Se teoria yrittää kuvata, millaiset ihmiset ovat suosittuja ja millaiset ei. Mutta se keskittyy vain ulkonäköön, ikään, statukseen ja varakkuuteen. Siinä sen heikkous on. Puuttuu ne sadat muut ominaisuudet ihmisessä, mitkä vaikuttavat parinvalintaan.
Tasoteoria kertoo, että vaikka parinvalintaan vaikuttaisikin sadoittain ominaisuuksia, niin siitä huolimatta populaatiotasolla ihmiset pariutuvat suurin piirtein samaa tasoa ulkonäöltään olevan kanssa. Se on ihan todennettavissa pariskuntien kuvia katsomalla. Sehän siinä teoriassa kiinnostavaa onkin.
Väestön kun voi jakaa rumiin, taviksiin ja kauniisiin. Noin 90% meisät on taviksia ja pieni vähemmistö sitten rumia tai kauniita. Tosi yllättävää, että pääosin tavikset pariutuvat keskenään.
Jakauma seuraa kellokäyrää, mutta ei ole mitään syytä olettaa, että keskikohta kiipeäisi noin korkealle.
Sitä paitsi teoria selittää tavisten pariutumisen ohella myös kauniit ja rumat.
No kyllä se vain niin on, että mieluummin ottaisin Ruben Stillerin kuin Lauri Tähkän.
Rubenin kanssa ei olisi ikinä tylsää hetkeä, ei uimarannalla, kirjastossa eikä lomalla Lontoossa tai Prahassa.
Tähkän kanssa luultavasti olisi aina tylsää.
Että kyllä elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin peilistä itseään ihaileva mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska kyseessä on kahden kauppa. Olen kyllä huomannut, että miehet huomaavat kiinnostuksen. Kyllä yleensä annan jotain merkkiä kiinnostuksesta, mutta odotan että myös mies tekee niin, lähestyy jne. Yksin en voi suhdettakaan ylläpitää.
Viimeiset pari-kolme sivua lukeneena ei voi kuin ihmetellä kumpaakin jankkaajatahoa ja varsinkin toistensa nokittelua, kun nämähän vaikuttaisi olevan ihan matchmadeinheaven.
Kummallekin tärkeintä on puolison mieluisa ulkonäkö ja parisuhteen hyvyyttä mitataan ainoastaan seksin määrällä. Lisäksi kumpikin haluaa päästä sanomaan viimeisen sanan ja olemaan enemmän oikeassa kuin toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti yhden ruma on toisen kaunis. Eikä tarvitse miellyttää kaikkia, riittää yksi joka tykkää.
Jos laitamme ihmisten kuvia seinälle, niin eiköhän jako ruma-tavis-kaunis muodostu aika selväksi? Toki seassa on yksittäisiä mieltymyksiä. Tuossa kohtaa siis kaunis on oikeasti siis poikkeuksellisen kaunis ja ruma on poikkeuksellisen ruma. Kuten sanoin 90+% ihmisistä menee tavis-kategoriaan, minkä sisällä sitten on erilaista tallaajaa.
Edelleen jää avoimeksi mitä hyötyä tasoteoriasta on kenellekään? Suositummat ihmiset ovat suositumpia, muttei suosittu ihminen pakosti löydä parisuhdetta yhteen helpommin kuin ei-suosittu ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Oli tasoteoria tai ei niin kyllähän ihmisen pitää hiukan osata katsoa, ettei ihan hulluja ja päättömiä lähestymisiä tee.
Jos on tosi yksinkertainen ihminen suppealla sivistysmäärällä eikä oikeastaan kiinnostunut mistään laajemmasta niin ei kannata lähestyä jotain tähtitieteen tms. professoria.
Ajattelen tasoja nyt lähinnä tästä näkökulmasta. Tietenkään ulkoista olemusta unohtamatta.Minä ajattelen, että yleensä samantyyppiset ihmiset viihtyvät yhdessä. Samat kiinnostuksen kohteet, ajatusmaailmat, arvot.
Miksi lähestyä sellaista ihmistä jossa oikeastaan mikään asia ei kohtaa.
Eikä oikein yhteistä jutunaihettakaan löydy.
Tietenkin ulkonäön pitää olla sellainen, mikä itseä ja molempia toisessa miellyttää ja mihin tuntee vetovoimaa. Aika huono alku jos jo nekään eivät kohtaa.
Itse olen kokenut elämäni aikana lukuisia päättömiä lähestymisiä. Siis sellaisia, etten olisi voinut kuvitellakaan, että kyseinen ihminen tosissaan yrittää minua. Tuskin edes tarvitsee sanoa, mutta olen nainen ja lähestyjät tietenkin miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naisen kannattaa tehdä aloite. Usein hän tekeekin. Vai miten meni seuraavassa: minä hymyilen miehelle, olen kiinnostunut hänen jutuistaan, hakeudun harrastuksessa hänen seuraansa. Hän kysyy sitten kahville. Kahvista alkoi viestittely, numero oli kun oli viestitelty ihan (harrastuksesta) asiaa aiemmin. Kumpi teki aloitteen?
Tuossa ei ole mitään tiettyä yksittäistä aloitteen tekoa, harrastuksessa käydään kahvilla (ilman mitään kaksoismerkityksiä, tosiaan vaan kahvilla höpöttelemässä yleisesti, myös miehet keskenään treenin jälkeen jne).
Tuosta on nyt 12 v onnellista yhdessäoloa. Eli naisen kannattaa tehdä aloite, mutta ei sitä tarvitse tehdä tökerösti tyyliin "läheksä panee". Ei oikeastaan ole yhtä aloitetta, vaan vuorovaikutusta. Kaikki ei tosin sitä osaa.
Niitä noloja pakkajakaan ei tule, ellei tee aloitetta hyvin tökerösti. Vuorovaikutusta oppii juttelemalla ihmisille, ilman takaa-ajatuksia. Ja vinkki tasojankkaajalle, netistä ja töllöstä ei voi oppia elämää.
Tjaah. Yksikään mun vuorovaikutusyritys ei ole koskaan johtanut mihinkään. Ja minusta on olleet kiinnostuneet ainoastaan päihdeongelmaiset.
N36
Kannattaa seuraavan kerran kysyä ihan suoraan kiinnostavaa miestä vaikka kahville ja jättää vuorovaikutusyritykset väliin. Kaikki miehet eivät ymmärrä hienovaraisia vihjeitä, mutta lähes kaikki miehet ymmärtävät kyllä kahville pyytämisen.
Ei mitään vuorovaikutuksia vaan kaverillista puhuttelua. Ketään ei voi noin vaan pyytää treffeille. Siinä aliarvioidaan kohdetta.
Voi kuntosalilla kysyä neuvoa miten laitetta käytetään, bussissa kysyä kellonaikaa, töissä neuvoa, lentokoneessa lomakohdetta, junassa ikkunasta näkyvää paikkakuntaa, huoltoasemalla öljyntarkistusta.
Jos mies ilahtuu, niin vettä myllyyn, jos vaivaantuu niin anteeksi että häiritsin. Ja uutta uhria tulille.
Aina voi olla se kiva nainen joka jää mieleen.
Siitä itsestäänselvästä syystä, että en halunnut pilata kaveruutta. Ja niin siinä olisi käynyt kun hän olisi torjunut minut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään tasoja ei ole. Kaikki ihmiset on rikki, niillä on itsetunto-ongelmia ja halu olla rakastettuja ja hyväksyttyjä. Kun niihin kohtiin isket niin kuka tahansa on saatavillasi. Jokainen haluaa tulla valituksi. Tärkeintä ei ole se mitä saat muut uskomaan itsestäsi vaan se mitä saat kohteen uskomaan itsestään.
Ovatko jotkut ihmiset kauniimpia kuin toiset? Jos vastaat kyllä, tunnustat tasojen olemassa olon.
On. Joku voi olla visuaalisesti miellyttävämpi. Olenko koskaan nähnyt seksuaalisesti kiinnostavaa tai kiihottavaa kaunista ihmistä,niin en ole. Täydellisyys on tylsää. Se ei kiihota, siinä ei ole seksiä, ei syvyyttä, ei mitään. Siksi myöskään kauniit ihmiset ei kiinnosta.
Ja mikä on kenellekin kaunis? Mä tykkään punapäistä ja blondeista (miehistä, mies on punapää). Mun mies tykkää punapäistä (sen exätkin on punapäitä, kuten minä). Meille on ihan herttaisen yhdentekevää mikä numero me oltaisiin jonkun ulkopuolisen mielestä, me olemme kymppejä toisillemme, ja se näkyy mm hyvänä ja paljona seksinä 13 vuoden jälkeenkin.
Elämän hankkimista suosittelen teoriaa jankkaavalle. Mutta se on vaikeaa, jos ainoat tunteet mitkä edes tunnistaa, on se viha ja loukkaantuminen. Ei noista lähtökohdista saa suhdetta.
Yksilötasolla kuka on kellekin kaunein. Tasoteoria ei edes pyri selittämään yksilön valintaa. Se ennustaa parinvalintaa joukkojen tasolla. Sitä se selittää hyvin.
Eli mitä hyötyä yksilölle? Ei mitään.
Jos olet sitä mieltä ettei joukkojen käyttäytymisen tietämisestä ole mitään hyödyllistä johdettavissa yksilötasolle, niin älä ainakaan yhteiskuntatieteitä rupea opiskelemaan. Sosiologia ja psykologia olisivat sinulle kuin hepreaa.
Tästä inkkelien tasoteoriasta on varmasti hyötyä juuri inkkelille. Se, miksi jankkaat tätä meille palstan pariutuneille naisille on mysteeri.
Tuossahan minulle esitettiin suora kysymys, johon vastasin. Jos dialogin periaate on pariutuneelle naiselle mysteeri, niin et ole apuni ulottuvissa.
Apusi? Luuletko oikeasti, että sinusta on kenellekään mitään apua? Suuruudenhullukin vielä... :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset korkeakoulut ovat niin kipeästi tohtorintutkintojen tarpeen että tasoteorian olisi luullut kelpaavan aiheeksi sata kertaa. Ei ole kelvannut. Syy varmaankin joku wokesalaliitto öhhöhö.
Ensimmäinen lauseesi ei ole suomea ja viimeinen sanasi selittää miksei.
Syrjäytynyt ikisinkku sivalsi taas. :D
Väestön kun voi jakaa rumiin, taviksiin ja kauniisiin. Noin 90% meisät on taviksia ja pieni vähemmistö sitten rumia tai kauniita. Tosi yllättävää, että pääosin tavikset pariutuvat keskenään.