Laihduttaminen ja muiden huolet

Vierailija kirjoitti:

Jos jotain kiinnostaa tällainen dieetti niin aloitin tänään japanilaisen naisen ruokailutottumukset. Eli siellä syödään siihen asti että nälkä lakkaa eikä yhtään sen jälkeen. Ruoka-annoksesta jäi puolet lautaselle tällä tapaa. Me syödään liikaa. Ei ihme että ollaan lihavia kun jatketaan syömistä senkin jälkeen kun nälkäkeskus aivoissa ilmoittaa, että täynnä.

Entä hävikki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jotain kiinnostaa tällainen dieetti niin aloitin tänään japanilaisen naisen ruokailutottumukset. Eli siellä syödään siihen asti että nälkä lakkaa eikä yhtään sen jälkeen. Ruoka-annoksesta jäi puolet lautaselle tällä tapaa. Me syödään liikaa. Ei ihme että ollaan lihavia kun jatketaan syömistä senkin jälkeen kun nälkäkeskus aivoissa ilmoittaa, että täynnä.

Entä hävikki?

Laitoin jääkaappiin ja syön loput kun tulee uudestaan nälkä. Huomenna tiedän tehdä pienemmän annoksen. Tämän hyvä puoli on myös se, että ruuan jälkeistä väsymystä ei tullut. Erikoista on se, että yleensä minulle tulee nopeasti uudestaan nälkä isonkin ruuan jälkeen tai tarve jälkiruualle, niin sitä nälkääkään ei ole nyt kuulunut.

Minä laihdutin muutama vuosi sitten 12kg. Tein sen ns. salaa, eli söin kylässä ja sukulaisten/tuttavien edessä normaaliin tapaan ja sitten kotona nipistin syömisistä. Kun ihmetteluvät laihtumistani, sanoin että olen ruvennut liikkumaan enemmän. Tosiasiassa en liikkunut enempää vaan laihdutin ruokavaliolla mutta en puhunut siitä mitään koska tiesin entuudestaan että sitten alkaa tuputtaminen.

Eikö ole vain huvittavaa että syömisen vähentämistä pitää selitellä tai jopa salailla ja myös alkoholijuomien juomattomuutta joutuu selittelemään. Myös jos treenaa paljon niin aina on joku kommentoimassa että ethän vain liikaa treenaa.

Kärsin yläasteella masennuksesta ja sen myötä syömishäiriöstä. Ahmin minkä ehdin. Söin vaikkei edes tehnyt mieli.

Meni useampi vuosi, ennen kuin sain jotenkin itseäni niskasta kiinni. Olisi varmaan onnistunut nopeammin, jos olisin hakenut apua. Paino lähes suli pois ja vaikken ole vieläkään entisissä mitoissani niin terve olen. 

Vanhemmat tiesivät koko jutusta, mutta jostain syystä alkoivat tyrkyttämään ruokaa ja vaikka mitä herkkuja puolessa välissä hommaa. Selitin monta kertaa, miksen ota vastaan herkkuja tai halua syödä yli, mutta ei mennyt jakeluun. Tuntui, että halusivat kierteen alkavan alusta. 

Halusin vaan sanoa ketjussa, jos jollekulle käy samoin: älkää välittäkö muista. Jos joku tyrkyttää pullaa tjs, sanokaa ensin "ei kiitos". Jos ei onnistu, niin heittäkää vaikka toisen edessä sapuskat roskiin. Joko toimit roskakorina tai et. Mun oli jotenkin vaikea sisäistää, että on ok jättää syömättä, vaikka jotain olisikin tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Jos jotain kiinnostaa tällainen dieetti niin aloitin tänään japanilaisen naisen ruokailutottumukset. Eli siellä syödään siihen asti että nälkä lakkaa eikä yhtään sen jälkeen. Ruoka-annoksesta jäi puolet lautaselle tällä tapaa. Me syödään liikaa. Ei ihme että ollaan lihavia kun jatketaan syömistä senkin jälkeen kun nälkäkeskus aivoissa ilmoittaa, että täynnä.

Heitetäänkö siellä noin paljon ruokaa roskiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jotain kiinnostaa tällainen dieetti niin aloitin tänään japanilaisen naisen ruokailutottumukset. Eli siellä syödään siihen asti että nälkä lakkaa eikä yhtään sen jälkeen. Ruoka-annoksesta jäi puolet lautaselle tällä tapaa. Me syödään liikaa. Ei ihme että ollaan lihavia kun jatketaan syömistä senkin jälkeen kun nälkäkeskus aivoissa ilmoittaa, että täynnä.

Heitetäänkö siellä noin paljon ruokaa roskiin?

Aika äkkiä ihminen oppii millainen on minulle sopiva annoskoko. Ottaa vähemmän ja tarvittaessa sitten ottaa lisää. Mikäli ruokaa jää, niin siinä on jonkin toisen aterian annos valmiina.

Vierailija kirjoitti:

Kärsin yläasteella masennuksesta ja sen myötä syömishäiriöstä. Ahmin minkä ehdin. Söin vaikkei edes tehnyt mieli.

Meni useampi vuosi, ennen kuin sain jotenkin itseäni niskasta kiinni. Olisi varmaan onnistunut nopeammin, jos olisin hakenut apua. Paino lähes suli pois ja vaikken ole vieläkään entisissä mitoissani niin terve olen. 

Vanhemmat tiesivät koko jutusta, mutta jostain syystä alkoivat tyrkyttämään ruokaa ja vaikka mitä herkkuja puolessa välissä hommaa. Selitin monta kertaa, miksen ota vastaan herkkuja tai halua syödä yli, mutta ei mennyt jakeluun. Tuntui, että halusivat kierteen alkavan alusta. 

Halusin vaan sanoa ketjussa, jos jollekulle käy samoin: älkää välittäkö muista. Jos joku tyrkyttää pullaa tjs, sanokaa ensin "ei kiitos". Jos ei onnistu, niin heittäkää vaikka toisen edessä sapuskat roskiin. Joko toimit roskakorina tai et. Mun oli jotenkin vaikea sisäistää, että on ok jättää syömättä, vaikka jotain olisikin tarjolla.

Toi roskiin heittäminen on hyvä taktiikka! Jotenkin moniin on iskostettu, että ei saa heittää hukkaan. Minä olen jopa heittänyt monta kertaa esim avaamattoman suklaalevyn roskiin.

Vahingossa mieliteon vallassa sellaisen olen mennyt ostamaan ja kotona tajuaa, että kyllä se on minun terveydelle parempi heittää se roskiin kuin syödä. Rahaa meni hukkaan, mutta ainakin terveys säästyy kun nakkaa vaan roskiin. Säilyttämäänkään sitä ei voi alkaa koska kyllä se mieliteko saattaa iskeä ja sitten koko levy hupsahtaa suuhun. Kyllä kun sen pienen hetken järjen ääni ja katumus ovat päässä niin silloin pitää toimia. T: 10 kiloa laihduttanut (lähtöpaino 75 ja nykyinen 65)

Ihan ihmeellistä tuo toisten syömisiin puuttuminen. Ei voi tietää, kuinka joku syö itsekseen ollessaan. Se yhteinen ateria ei kerro mitään.

Miksi tyypit pelkää hävikkiä? :D Eikö liian ruoan säilöminen ja/tai myöhemmin tähteiden syöminen ole ihan perus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se terveellinen kroppa ole kahdesta kilosta kiinni.

Ihan turha alapeukuttaa. Jos nyt ihan järjellä ajatellaan, niin varmaan tarkoitus on pysyä loppuelämä normaalipainoisena ja mahdollisimman terveenä? Silloin on turha hirttäytyä johonkin täsmälliseen vaakalukemaan. Tuollaiset kilon-parin viilaukset normaalipainon sisällä on niin turhia, ei mitään merkitystä. Oikeastaan koko vaaka on turha. Peili kertoo.

No jos se peili kertoo että hieman, about pari kiloa, olisi hyvä ottaa pois?

Tee niin kuin itse hyvältä tuntuu.

Muiden puheet ovat huulten heiluttelua.

Vierailija kirjoitti:

Tää mahdoton syöminen ja liika huonojen hiilarien puputus on perua sota- ja pula-ajoilta. Vieläkin on vanhalla väellä kuvitelma, että kaikki pitää syödä. Tietenkään ei saa laittaa ruokaa haaskiin, mutta ei sitä tarvi hullun lailla puputtaa jos nälkä ei ole.

Ja meillä varmaan on jokaisella kotona jääkaappi ja mahdollisuus lämmittää sitä ruokaa uudelleen, joten annoksen voi mainiosti jättää kesken ja syödä loppuun seuraavalla kerralla kun on taas nälkä ja aterioinnin aika. Itsekin lopetan syömisen siinä kohtaa kun tunnen että nälkä on sammutettu.

Jos pureskelee ruokansa huolellisesti ja syö rauhallisesti (eikä juo hiilihapotettua juomaa ruoan kanssa) ja on muutenkin terve, niin vatsa ilmoittaa röyhtäyksellä milloin se on täynnä. Eli tarkkailkaapa huviksenne missä kohti ruokaillessanne tulee se ensimmäinen röyhtäys ja katsokaa paljonko lautaselle vielä jäi. Kaikki siihen jäänyt on ns. ylimääräistä mitä ei varsinaisesti tarvitsisi enää sillä kertaa syödä. Tämä voi auttaa oikean annoskoon ymmärtämisessä.

Kannattaa myös muistaa liikkua niin ei jää sitten miksikään laihaläskiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jotain kiinnostaa tällainen dieetti niin aloitin tänään japanilaisen naisen ruokailutottumukset. Eli siellä syödään siihen asti että nälkä lakkaa eikä yhtään sen jälkeen. Ruoka-annoksesta jäi puolet lautaselle tällä tapaa. Me syödään liikaa. Ei ihme että ollaan lihavia kun jatketaan syömistä senkin jälkeen kun nälkäkeskus aivoissa ilmoittaa, että täynnä.

Entä hävikki?

Laittaa loppuannoksen jääkaappiin ja syö seuraavalla kerralla. Hävikki nolla.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tyypit pelkää hävikkiä? :D Eikö liian ruoan säilöminen ja/tai myöhemmin tähteiden syöminen ole ihan perus?

Yllätävän moni todella ylipainoinen on nirso. Ei voi syödä kertaalleen lämmitettyä eikä ruuantähteitä, koska ruuan maku ja koostumus muuttuu.

hävikistä puhuvat eivät ole tainneet asua yksin? harvoin tulee tehtyä ruokaa jos siitä ei riitä ainakin pari kolme annosta myöhemmäksi

Vierailija kirjoitti:

Miksi tyypit pelkää hävikkiä? :D Eikö liian ruoan säilöminen ja/tai myöhemmin tähteiden syöminen ole ihan perus?

Harvempi varmaan kerää lautasilta tähteet kasaan ja säilöö myöhempää käyttöä varten. Toki fiksu ihminen ottaa lautaselleen vähemmän ja tarpeen mukaan santsaa. AV:n jutuissa fiksu käytös ei yleensä toimi oletuksena :)

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös muistaa liikkua niin ei jää sitten miksikään laihaläskiksi.

Liikkua ehtii senkin jälkeen kun on normalisoinut suhteensa ruokaan ja ruoka-annos kokoihin.  Itseasiassa normaalipainoisena treenaaminen on paljon palkitsevampaa koska tulokset myös näkyy nopemammin kun niitä ei peitä rasvakerros.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös muistaa liikkua niin ei jää sitten miksikään laihaläskiksi.

Liikkua ehtii senkin jälkeen kun on normalisoinut suhteensa ruokaan ja ruoka-annos kokoihin.  Itseasiassa normaalipainoisena treenaaminen on paljon palkitsevampaa koska tulokset myös näkyy nopemammin kun niitä ei peitä rasvakerros.

Toisaalta jokainen tehty treeni auttaa eteenpäin. Ehdit luoda peruskuntoa rasvakerroksen kanssa.