Lue keskustelun säännöt.
Kamalinta mitä isäntäväkenne ovat tehneet teidän ollessanne kylässä?
21.10.2006 |
Me oltiin miehen ystävällä, ja lähes kokoajan isäntä ja emäntä istuivat omilla tietokoneillaa tsättäilemässä vastatusten. Siis molemmat olivat netissä. Siinä sitten istuttiin sohvalla, ja toiste ei olla menty. Emäntä ei myöskään puhunut muusta kuin marsuistaan.
Ystäväni oli miehensä kanssa kerran kylässä omilla ystävillään, jossa isäntäpari hinkkasi toistensa jalkovälejä ja nuoli toisiaan kaulasta ym...
Kommentit (111)
ne kyläreissut aina ole niin täydellisiä :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
toisesta lahkeesta ja oli siis suoraan meihin naisvieraisiin päin. Emäntä eli kaverimme ei sanonut asiasta mitään. Hyi olkoon!
Hänen miehensä makasi aina alushousuissaan sohvalla, raapi muniaan ja ne tosiaan usein pursusivat uloskin. Ällöä.
/ohis
Vierailija:
Inhottavaa kuunnella ja mies ei sano mitään vieraiden läsnäollessa. Yritetään aina vaihtaa puheenaihetta, huonolla menestyksellä... Aika harvoin tulee nykyään käytyä just ton takia. Joskus ollaan yhdessä käyty viihteellä ja viinaa otettuaan nainen oikein innostuu. Hyvä fiilis kaikille, joo...
entisen opiskelukaverini luo. Mentiin kun oli sopivasti kesälomakin ja lentomatka edullinen.
Paikan päällä meidät käytännössä ajettiin talosta ulos " nähtävyyksiä katselemaan" joka päivä viimeistään klo 10 tai 11, isäntäväen eli opsikelukaverini ja hänen miesystävänsä jäädessä löhöilemään tv:n ääreen.
Aika orpoa oudossa kaupungissa, jossa harva edes puhui englantia, ja nähtävyydet olivat ostoskeskuksia ja museoita.
Iltaisin viimeistään n. klo 21-22 pariskunta vetäytyi omaan alakerran makuuhuoneeseena. Muka nukkumaan, mutta todellisuudessa he katsoivat toiseen telkkariin asennettuja elokuvakanavia (eliittijuttu siihen aikaan kyseisessä maassa). Joka ilta kuulimme kuinka he odottivat meidän nukahtavan, ja nousivat sitten viimeistään puolen yön tietämissä touhuamaan omia juttujaan, laittamaan ruokaa yms. Ja hauskaa tuntui olevan.
Viimeisenä iltana tosin teimme vähän jäynää... Annoimme äänten perusteella ymmärtää että menimme nukkumaan. Kieltämättä istäntäväen ilme oli ikimuistoinen kun he n. kolmen varin päästä hiippailivat yläkertaan luullen meidän jo nukkuvan =D
Ihmettelen vaan miksi meidät kutsuttiin... Nykyisin emme ole enää yhteyksissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain vaiheessa iltaa tai viimeistään seuraavana päivänä hän ilmoittaa kunkin henkilön osuuden tarjoiluiden kustannuksista, tyyliin: salaatti, juustot ja patonki maksoivat xx euroa, joten niiden hinta on yy euroa per henkilö. Laura otti kaksi Martinia, ne tekevät xx euroa, Liisa yhden, eli yy euroa. Minna tuli myöhässä ja söi salaattia vähemmän kuin muut, eli hänen osuutensa on xx-yy euroa. Ekan kerran luulimme tämän olevan vitsi, mutta se samainen vitsi jatkui useammat kestitykset. Olen kerran ollut hänen vanhemmillaan kahvilla. Myös sieltä lähtiessäni kaverini äiti sanoi, että voin maksaa osuuteni kahvipullista vaikka hänen tyttärensä kautta, se oli sitten niin ja niin paljon.
Samainen kaveri tarjosi kerran sipsipussistaan ja sanoi sitten (tosissaan) että toi sun annos oli 20 senttiä, voitko maksaa heti.
Tarvinneeko sanoakaan, että kovin usein en kaverin luona suostunut käymään ilman omia eväitä. Myöhemmin kaveriporukkamme sopi, että kyläilyt hoidetaan aina nyyttäriperiaatteella. Sen jälkeen ei ole laskuja tullut (joskin k.o. kaveri tuo nyyttäreihin aina jotain omaa suosikkiaan, mitä muut eivät syö tai sitten halvinta mahdollista).
Itseäni kyllä yökötti vessassa käydessä. Potkinkin niitä hiukan sivummallle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joissa televisio on ollut koko parituntisen vierailun ajan auki. Aika masentavaa " yhdessäoloa" .
?? keskitykset maksaakin vieras vai? Mieletön juttu! En suostuisi millään maksamaan ja nauraisin.. ?? ! miten tämä ei ole tullut esille vieraiden taholta, että eiväthän he ole vaikuttaneet kutsujan tarjoiluihin?? Mitä jos en syökään homejuustoja .. ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ihan tälläsiä " juorupuheluja" , ei mitään tärkeää. Jos mulle soittaa joku kaveri kun meillä on vieraita, niin mä vastaan, mutta kerron että soitti nyt pahaan aikaan ja soitan hänelle myöhemmin. Ei tulis mieleenkään juoruta puhelimessa kun meillä istuu vieraita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tahtoisin tavata sellaisia ihmisiä. Eniten ehkä sen, joka pyysi vierailta rahaa tietyn summan kustakin ruuasta. Nro 90 oli viesti.
Eipä ollut keksitty. Valitettavasti. Sama kaveri myös laski ex-aviomiehensä kanssa kauppalaskuista molempien osuudet 10 sentin tarkkuudella. Toi sipsijuttu tapahtui muuten toukokuussa 2006.
Ja jollekin aiemmalle joka kysyi makumieltymyksistä, niillä ei ollut väliä. Hän mm tarjosi kerran ruokaa, jolle minä olin allerginen. Mun ei tarvinnut maksaa silloin pääruuasta, mutta hän pyysi multa kuitenkin maksun salaatista, jota kyllä söin.
Kaveriporukassamme tuosta tuli niin hervoton vitsi, että rahan kanssa kylään meneminen oli itse asiassa hupaisaa. Loppujen lopuksi tämä emäntä aina kysyi mitä kukakin haluaisi ja hankki sen mukaisesti tarjottavia. Vielä edelleenkin hän ihmettelee, kun muilla kavereilla käydessämme ei tarjoiluista tarvitse maksaa mitään. Ikää tuolla rouvalla on nyt 34 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kaveri tuli jokunen aika sitten pienen vauvansa kanssa kylään. Oltiin juuri muutettu ja oletin, että hän olisi asunnosta jotain kommentoinut. Hän lampsi sisälle vauvan kanssa. Oli tosi raskas viikonloppu, kun puheenaihetta ei saanut muuhun kuin vauvaan. Ihan ymmärrettävää, mutta silti. Minä hoidin vauvaa suurimmaksi osaksi, omille lapsilleni tämä vieras ei viikonlopun aikana montaa sanaa sanonut. Jossain vaiheessa hän jutteli tunnin verran puhelimessa ja minä kuljin vauvan kanssa pitkin kämppää ja hyssyttelin kun huusi koko ajan. Kaveri suuttui kun kävin keskeyttämässä puhelun, kun omista tisseistäni ei maitoa herunut ja pikkuisella oli nälkä...
Monta pientä asiaa meni päin honkia, mikään meidän elämässämme ei ollut puhuttavan arvoista vaan juttu pyöri koko viikonlopun hänen ympärillään.
Ymmärrän kyllä, mutta huokaisin syvään sunnuntaina kun saatiin palata normaali elämään.
Kutsu tuli vähän ex tempore, edellisenä päivänä kuitenkin. Isäntäpari halusi tietää tarkan luvun, kuinka paljon vieraita oli tulossa, sanoivat vielä, että " osaa sitten varautua" . Myöhästyimme vähän, ja kauhuissamme ajattelimme muiden istuvan jo illallispöydässä, mutta ei hätää :) Siellä ei tarjottu MITÄÄN, ei niin mitään. Eräs ystävämme tuli suoraan töistä, ja oli kuolla nälkään. Sitten hän näki avaamattoman sipsipaketin jossain, ja pyysi emännältä josko saisi niitä syödä. Sai sentään luvan ;)
he kävivät meillä yökylässä silloin tällöin. Totta kai me ostimme ruuat - pyrittiin aina laittamaan jotain erityisen hyvää ja kaikilla oli kivaa. Silti aina kun me menimme heille, käytiin yhdessä kaupassa ja maksettiin puoliksi kaikki, jopa heidän wc- ja talouspaperinsa ;)
Kerran he lähtivät kaveripariskuntansa kanssa ravintolaan kesken illan (kaverit tulivat hakemaan) - me siis olimme heillä yökylässä.... NO, sen jälkeen oli vähän aikaa viileät välit.
..joka ei ilmeisestikään kotonaan uskaltanut puhua puhelimessa. Sattui nimittäin puhelut tulemaan
huomattavasti
vanhemmilta miehiltä. Hänen mielestään olikin sitten ihan ok tulla minun luokseni istumaan sängylle ja juoruamaan niiden miestensä kanssa. Samoin toimin usein hänen ja yli 15 vuotta vanhemman poikaystävänsä turvapaikkana, julkiselle paikalle kun ei pari uskaltautunut kiinnijäämisen pelossa.
Oli meillä kahdestaankin todella hauskaa, käytiin festareilla ja täysi-ikäistyttyämme baareissakin, mutta jossain vaiheessa tajusin antaa olla.
Ehdottomasti pahin kerta oli se, kun hän tuli meille suoraan koulupäiväni jälkeen. Lukiolaisen päivät eivät olleet mitään kevyitä, ja kun hän oli jo n. tunnin ehtinyt viettää paremmassa seurassa puhelimessa, minä nukahdin. Ystäväni veti aivan järkyttävät herneet nenään ja haukkui minut kaikille kavereille, niin yhteisille kuin omilleenkin, että " En minä vain koskaan kehtaisi alkaa nukkua silloin kun on kavereita kylässä! "
No niinpä niin. Eipä liene ihme, ettei paljoa olla enää tekemisissä. :D
...ja näin myöhään sen vasta hoksasin. :D
- 102
Tosin kerran mentiin miehen kanssa minun ystäväni luo kylään. Oltiin ystäväni kanssa puhuttu moneen kertaan, että meidän pitäisi tulla sinne ja mentäisiin sitten kaupungille juhlimaan jne.
Mentiin sitten miehen kanssa sinne (matkaa n. 200 km) ja vaikka kyläilystä oltiin sovittu etukäteen, niin silti ystäväni käyttäytyi kuin olisimme tulleet ihan yllättäen sinne. Ei oikein ollut mitään mitä tarjota, kahvit olisimme saaneet tullessa, mutta sen jälkeen kun kaveri totesi suodattimen olevan homeessa, ei oikein tehnyt enää mieli kahvia.
Joimme sitten parit oluet ennen baariin lähtöä jotenkin tosi vaivaantuneessa tunnelmassa. (Mietin että jännittikö ystäväni miestäni, en tiedä, ystäväni oli kyllä tavannut miehen ennenkin) Ystäväni puhui minulle, mutta ei miehelleni yhtään mitään. Kun mieheni yritti jotain kysyä, niin sai tosi lyhyen vastauksen eikä kaverini edes yrittänyt keskustella hänen kanssaan tai tutustua yhtään paremmin, vaikka tiedän että hän kyllä osaa olla kiva vieraillekin ihmisille jos vain haluaa.
Päästyämme baariin kaverini häipyi välittömästi seurastamme omien kavereidensa seuraan eikä häntä oikeastaan sitten enää näkynytkään koko iltana. Jossain vaiheessa kävi antamassa asuntonsa avaimen ja ilmoitti että menee jonkun tuttunsa luo yöksi että saamme olla kahden!!! Ihan käsittämätöntä! Emme todellakaan ole sellaisia mieheni kanssa, että kiehnäisimme toistemme kimpussa kylässä ollessa tai jos meillä on vieraita eli en yhtään ymmärrä miksi ystäväni teki noin.. Tuskinpa olisimme tulleet kyläilemään, jos olisimme halunneet viettää aikaa vain kahden. No, olimme sitten hänen luonaan yötä ja häivyimme aamulla kun ystävääni ei näkynyt eikä kuulunut.
Meillä käy miehen veli vaimoineen ja lapsineen joskus yökylässä koska asuvat aika kaukana. Joka ikinen kerta kun ovat olleet meillä, miehen veli maistelee kaljaa, vaimo istuu meidän tietokoneella ja mä hoidan meidan ja miehen veljen lapset. Eli ei se vielä mitään että tulevat meille muka täysihoitoon. Aluksi menee ihan hyvin, kunnes vaimo (ihan joka ikinen kerta kun ovat meillä olleet) rupeaa nälvimään jossain vaiheessa iltaa miehelleen. Hokee kuinka tämä ei osoita tunteitaan, ja vois suukotella joskus. Siinä menee sitten pari tuntia, niin jo on kunnon perheriita heillä pystyssä, Lapset huutaa, ja miehen veljen vaimo huutaa. Ja mä mieheni kaa kattelen sivusta ja yritetää rauhotella lapsia, kun eivät lopeta vaikka mitä sanois. Mun mielestä se on ihan kamalaa. Jotkut vaan on niin nuijia, etteivät tajua millasta se on isäntäväen seurata vierestä. Säälittää tän pariskunnan lapset :(