Lue keskustelun säännöt.
Miksi raskauden aiheuttamista kropan muutoksista ei saisi olla harmissaan?
22.07.2022 |
Mä sain juuri esikoisen ja olen aina ollut hoikka ja urheilullinen. Paino ei raskausaikana noussut "liikaa", olin loppuun asti toimintakykyinen enkä maannut sohvalla syöden kahden edestä. En myöskään saanut esimerkiksi raskausarpia.
Kuitenkin raskauden myötä sain riesakseni selluliitin, jota mulla ei aiemmin ollut juuri ollenkaan. Vaikka olen edelleen hoikka, on takamuksissani ja reisissäni yhtä paljon selluliittia kuin monilla selvästi ylipainoisilla naisilla - ja tuostahan ei todennäköisesti pääse eroon millään. Lisäksi "alakerta" ei ole synnytyksen jälkeen entisensä ja tuskin tulee enää koskaan olemaankaan.
Jotenkin oon yllättynyt, miten monien asenne on sellainen (jopa neuvolan työntekijöillä), ettei näistä jutuista saisi olla pahoilla mielin kun lapsi kuitenkin on terve. Tietysti hän on mulle tärkein ja rakkain kaikista, mutta silti on henkisesti vaikeaa suhtautua radikaalisti muuttuneeseen kehoon. Varsinkin, kun lapsen isä on edelleen timmi ja hyvässä kunnossa ja itse rupsahdin totaalisesti muutamassa kuukaudessa.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kroppasi muuttuu iän myötä jokatapauksessa! Olit sitten synnyttänyt,tai et! Vai onko se markkina-arvo tärkeämpi,kuin lapsesi!
Kyllä epämiellyttävistä muutoksista on täysi oikeus olla harmissaan, eikä sen tarvitse liittyä mihinkään hemmetin "markkina-arvoon". Raskauden aikana muutos saattaa olla niin nopeaa, että pään on vaikea pysyä siinä mukana. Tuollaisilla kommenteilla vain pahennetaan niiden äitien oloa, ketkä ovat saaneet riesakseen vaikka pahat suonikohjut tai raskausarvet - tai vaikkapa sitten sen selluliitin, jota ei aiemmin ole ollut.
Jos nainen haluaa lapsia,niin hän kyllä tietää,että keho muuttuu pois siitä"tyttömuodosta"synnytyksen jälkeen! Lihakset löystyy,kun rasva on vallannut tilaa suojellakseen lapsen kehitystä! Jotkut palautuu synnytyksen jälkeen,mutta ei kaikki! Treenillä pystyy kehoaan muokkaamaan,jos tahtoa ja kärsivällisyyttä piisaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kroppasi muuttuu iän myötä jokatapauksessa! Olit sitten synnyttänyt,tai et! Vai onko se markkina-arvo tärkeämpi,kuin lapsesi!
Kyllä epämiellyttävistä muutoksista on täysi oikeus olla harmissaan, eikä sen tarvitse liittyä mihinkään hemmetin "markkina-arvoon". Raskauden aikana muutos saattaa olla niin nopeaa, että pään on vaikea pysyä siinä mukana. Tuollaisilla kommenteilla vain pahennetaan niiden äitien oloa, ketkä ovat saaneet riesakseen vaikka pahat suonikohjut tai raskausarvet - tai vaikkapa sitten sen selluliitin, jota ei aiemmin ole ollut.
Jos nainen haluaa lapsia,niin hän kyllä tietää,että keho muuttuu pois siitä"tyttömuodosta"synnytyksen jälkeen! Lihakset löystyy,kun rasva on vallannut tilaa suojellakseen lapsen kehitystä! Jotkut palautuu synnytyksen jälkeen,mutta ei kaikki! Treenillä pystyy kehoaan muokkaamaan,jos tahtoa ja kärsivällisyyttä piisaa!
No ei kaikkia muutoksia välttämättä osaa ennakoida ja ne voivat tuntua pahalta, jos ovat kovin näkyviä eikä useimmilla äiti-ihmisillä ole vastaavia. Aina ei edes ole kyse painosta tai kehon koostumuksesta, vaan voi ilmestyä just vaikka tummat raskausarvet tai selvästi näkyviä maksaläiskiä naamaan.
Voi jollakin olla isot häppäritkin jo ennen synnytystä, kun toisilla kaunis viivapimppi myös synnytyksen jälkeen.
Mua ärsytti eniten kommentit "no kyllähän sinä varmaan edelleen miehellesi kelpaat", kun kroppaan jäi pahat raskausarvet. Ihan kun kehoni olisi olemassa vain miestä varten, eikä mua itseäni olisi saanut harmittaa tuo tyyliin kuukaudessa tapahtunut tummien arpien ilmestyminen.
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti eniten kommentit "no kyllähän sinä varmaan edelleen miehellesi kelpaat", kun kroppaan jäi pahat raskausarvet. Ihan kun kehoni olisi olemassa vain miestä varten, eikä mua itseäni olisi saanut harmittaa tuo tyyliin kuukaudessa tapahtunut tummien arpien ilmestyminen.
Noin sanotaan rumallekin naiselle, että "mitä sinä ulkonäköäs mietit kun olet kerran miehen saanut"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti eniten kommentit "no kyllähän sinä varmaan edelleen miehellesi kelpaat", kun kroppaan jäi pahat raskausarvet. Ihan kun kehoni olisi olemassa vain miestä varten, eikä mua itseäni olisi saanut harmittaa tuo tyyliin kuukaudessa tapahtunut tummien arpien ilmestyminen.
Jep ja miltä se kommentti tuntuisi sellaisesta jonka mies ei enää halua seksiä (ainakaan entiseen tapaan)?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti eniten kommentit "no kyllähän sinä varmaan edelleen miehellesi kelpaat", kun kroppaan jäi pahat raskausarvet. Ihan kun kehoni olisi olemassa vain miestä varten, eikä mua itseäni olisi saanut harmittaa tuo tyyliin kuukaudessa tapahtunut tummien arpien ilmestyminen.
Jep ja miltä se kommentti tuntuisi sellaisesta jonka mies ei enää halua seksiä (ainakaan entiseen tapaan)?!
Tuntuisi pahalta myös siinä kohtaa, jos synnytyksestä olisi ulkonäköjuttujen lisäksi jäänyt vaurioita jotka estävät pitkäksi aikaa seksin harrastamisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehiä vartenko sitä ulkonäkö vaan on eikä omaa hyvää oloa varten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Painoni nousi kummankin raskauden aikana liki 30 kiloa, paino ja keho palautuivat lähtötilanteeseen n. 4 kk kuluessa vaunulenkkeillen ja kotitöitä tehden. Alapää on hyvä, vaikka kuopuksen synnytyksen jälkeen tarvittiin 24 tikkiä, sitä aina kiitellään 😉. Selluliittia ei ole vieläkään, olen jo 66 v.
Tein lapset nuorena, kuopuksen 24-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Monet naiset ovat vahingoniloisia, kun toisten ulkonäkö kärsii raskauden jäljiltä. Tähän voi liittyä myös just sitä "aijaa, en minä revennyt lainkaan ja viikko synnytyksestä juoksin maratonin ja mahduin taas vanhoihin XS-koon farkkuihin" -tyylistä itsensä ylentämistä.
.
Mitä ihmettä? Vahingoniloa ja ylentämistä? Eli vain ne saavat kertoa kokemuksistaan, joille on tullut ongelmia???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä jännä. Jotain marttyyri äitimyyttiä kai. Sen verran kuitenkin sanon, ettet todellakaan kuulosta siltä, että olisit lähellekään totaali rupsahtanut. Siis totta kai saat olla harmissasi muuttuneesta kehosta, mutta tuo kuulostaa suurelta liioittelulta.
Vähättelijä.
No höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä jännä. Jotain marttyyri äitimyyttiä kai. Sen verran kuitenkin sanon, ettet todellakaan kuulosta siltä, että olisit lähellekään totaali rupsahtanut. Siis totta kai saat olla harmissasi muuttuneesta kehosta, mutta tuo kuulostaa suurelta liioittelulta.
Vähättelijä.
No höpö höpö.
Jälleen vähättelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä jännä. Jotain marttyyri äitimyyttiä kai. Sen verran kuitenkin sanon, ettet todellakaan kuulosta siltä, että olisit lähellekään totaali rupsahtanut. Siis totta kai saat olla harmissasi muuttuneesta kehosta, mutta tuo kuulostaa suurelta liioittelulta.
Vähättelijä.
No höpö höpö.
Jälleen vähättelyä.
No voi elämä
Onko joku väittänyt ettei muuttuisi?
Nythän oli kyse tunteista. Ne taitavat vaan olla monelle käsittämätön juttu.