Lue keskustelun säännöt.
Miksi raskauden aiheuttamista kropan muutoksista ei saisi olla harmissaan?
22.07.2022 |
Mä sain juuri esikoisen ja olen aina ollut hoikka ja urheilullinen. Paino ei raskausaikana noussut "liikaa", olin loppuun asti toimintakykyinen enkä maannut sohvalla syöden kahden edestä. En myöskään saanut esimerkiksi raskausarpia.
Kuitenkin raskauden myötä sain riesakseni selluliitin, jota mulla ei aiemmin ollut juuri ollenkaan. Vaikka olen edelleen hoikka, on takamuksissani ja reisissäni yhtä paljon selluliittia kuin monilla selvästi ylipainoisilla naisilla - ja tuostahan ei todennäköisesti pääse eroon millään. Lisäksi "alakerta" ei ole synnytyksen jälkeen entisensä ja tuskin tulee enää koskaan olemaankaan.
Jotenkin oon yllättynyt, miten monien asenne on sellainen (jopa neuvolan työntekijöillä), ettei näistä jutuista saisi olla pahoilla mielin kun lapsi kuitenkin on terve. Tietysti hän on mulle tärkein ja rakkain kaikista, mutta silti on henkisesti vaikeaa suhtautua radikaalisti muuttuneeseen kehoon. Varsinkin, kun lapsen isä on edelleen timmi ja hyvässä kunnossa ja itse rupsahdin totaalisesti muutamassa kuukaudessa.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kovin ulkonäkökeskeisiä ihmisiä pidetään joko itsekkäänä tai tyhmänä. Niitä ominaisuuksia ei arvosteta varsinkaan äideillä.
Kovin ulkonäkökeskeinen = harmittaa kun koko kroppa on paskottu? Kyllä raskaus ja synnytys aiheutta niin kamalia muutoksia että niistä on cain normaalia olla harmissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama se on vanhenemisen kanssa, ei saisi surra rapistuvaa kehoa joka ei enää suoriudu samasta kuin nuorempana. Vähättelyä ja tuomitsemista, suoranaista vihaa siitäkin saa osakseen. Pitäisi vaan ilolla olla onnellinen jokaisesta rypystä, suonikohjusta, nivelrikosta ja makkarasta. Luonnollistahan se on mutta niin on synnytyksenkin aiheuttamat vauriot - silti niitä saa mielestäni surra ja pitää rumana ja eitoivottuna omassa kehossa eikä niitä tunteita kenenkään tulisi vähätellä.
Raskauden aiheuttamat pienetkin muutokset ärsyttää kun ne tulee yhtäkkiä. Esim rinnat rupeaa roikkumaan parissa kuukaudessa eikä pikkuhiljaa iän myötä.
Ohis: Selluliittia voi olla hoikalla vaikka ei oliskaan ollut raskaana tai ylipainoinen. Itselläkin on vaivoja jotka aina mielletään lihavien ongelmiksi.
Miksei Suomessa kestetä vaikeita ns.negatiivisia tunteita muilta ihmisiltä? Pitäisi koko ajan olla yhtä vaaleanpunaista hattarapilveä vaan....
Vierailija kirjoitti:
Monet naiset ovat vahingoniloisia, kun toisten ulkonäkö kärsii raskauden jäljiltä. Tähän voi liittyä myös just sitä "aijaa, en minä revennyt lainkaan ja viikko synnytyksestä juoksin maratonin ja mahduin taas vanhoihin XS-koon farkkuihin" -tyylistä itsensä ylentämistä.
Tai sitten "semmoista se on, olisit ajatellut asiaa ennen kuin lapsia hankit" -hurskastelua. Varsinkin vanhemmat naiset saattavat myös tuoda esille, kuinka nykyään on paljon helpompaa kuin silloin kun he tulivat äidiksi, eikä "vanhoina hyvinä aikoina" kukaan silti valittanut. Ulkonäön muutoksia harmitteleva äiti leimataan myös usein pinnalliseksi ja typeräksi, kun "lapsen pitäisi olla pääasia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löystyikö se sun vitttusi täysin kelvottomaksi?
Vierailija kirjoitti:
Miksei Suomessa kestetä vaikeita ns.negatiivisia tunteita muilta ihmisiltä? Pitäisi koko ajan olla yhtä vaaleanpunaista hattarapilveä vaan....
Varsinkaan jos negatiiviset tunteet liittyvät jollain tapaa äitiyteen ja erehtyy sanomaan ne ääneen. Itse peittelin tuon takia pitkään synnytyksen jälkeistä masennusta ja koin syyllisyyttä siitä, ettei vauvan syntymä tuonutkaan mukanaan ihanaa vauvakuplaa kuten "kaikille muille" äideille. Olin tuolloin vielä kovin nuorikin, 21-vuotias ensisynnyttäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet naiset ovat vahingoniloisia, kun toisten ulkonäkö kärsii raskauden jäljiltä. Tähän voi liittyä myös just sitä "aijaa, en minä revennyt lainkaan ja viikko synnytyksestä juoksin maratonin ja mahduin taas vanhoihin XS-koon farkkuihin" -tyylistä itsensä ylentämistä.
Tämä näkyy siinäkin, että perinteisessä mielessä kauniina ja hyväkroppaisina pidettyjä julkkisnaisia (jotka usein ovat myös äitejä) saatetaan salakuvata esim. rannalla niin että selluliittimuhkurat ja muut kehon virheet näkyvät. Noita sitten ruoditaan keskustelupalstoilla ja ihmiset ovat selvästi vahingoniloisia.
Minulla on nyt 6v ja 3v lapset ja alan olla entiselläni. Olen aina urheillut ja samoin myös raskauksien Aikana laskettuun päivään saakka. Kuitenkin painoa tuli kummastakin sen reilu 10kg ja lihas korvautui läskillä. Sitkeällä kuntosalitreenillä olen saanut kroppani palautettua. Alapääkin nyt normaali. Minulla onnea oli pienet vauvat niin ei tullut isompia repeämiä. Eli Minulla palautuminen vei sen 2v vähintään synnytyksestä, mutta se ei ole mahdotonta. Ja kannustan naisia hakeutumaan vaikka omakustanteisesti korjausleikkauksiin jos esim venynyttä mahanahkaa ei muuten saa kursittua. Turha loppuikää Marista että raskaus vei kropan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on nyt 6v ja 3v lapset ja alan olla entiselläni. Olen aina urheilutapahtumat ja samoin myös raskauksien Aikana laskettuun päivään saakka. Kuitenkin painoa tuli kummastakin sen reilu 10kg ja lihas korvautui läskillä. Sitkeällä kuntosalitreenillä olen saanut kroppani palautettua. Alapääkin nyt normaali. Minulla onnea oli pienet vauvat niin ei tullut isompia repeämiä. Eli Minulla palautuminen vei sen 2v vähintään synnytyksestä, mutta se ei ole mahdotonta. Ja kannustan naisia hakeutumaan vaikka omakustanteisesti korjausleikkauksiin jos esim venynyttä mahanahkaa ei muuten saa kursittua. Turha loppuikää Marista että raskaus vei kropan.
Minä sain selluliittia karistettua kun treenasin jalkoja ja takamusta salilla (toki muutakin enkä pelkästään noita). En tiedä katosiko selluliitti oikeasti vai oikenivatko muhkurat lihaksen kasvaessa kokoa, mutta ero raskauden jälkeiseen aikaan on huomattava. Käytin aluksi myös pinnallisista syistä itseruskettavaa, sillä mielestäni selluliitti ym. virheet eivät erottuneet yhtä selvästi vähän päivettyneen näköisellä iholla.
Musta taas tuntuu että kun olen yhä hoikka, en saanut arpia enkä röllykkää niin osa äideistä suhtautuu jopa vihamielisesti! Olen kuullut mm minä sentään rakastan lapsiani kun ulkonäkö ei ole tärkein! Tahallasiko et syönyt kunnolla raskaus aikana kun et lihonut?? Minulla sentään on tiikeriraidat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei tullut mitään vaurioita synnytyksistä paitsi sisempiin häpyhuuliin tikkejä, mutta ne palautui arvettomiksi. Meni siis todella hyvin synnytykset eikä kohdun laskeumia tms. Kuitenkin lihasvoima oli heikompia vaikkei mitään virtsankarkailuja ja piti niitä lihaksia treenata. Olin kyllä tyytyväinen palautumiseen ja palauduin mielestäni nopeasti tarpeeksi hyvin. Kuitenkin nuorimman ollessa 3 v vasta tunnen, että palautuminen on aivan täydellistä eikä eroa entiseen ole. Voi siis olla, että vielä jotain edistystä tapahtuu sullakin.
Kohdun laskeuma tulee yleisimmin 20-30 v. ekan synnytyksen jälkeen. Jos sun nuorin on 3 v., niin tuskin voit vielä varmasti sanoa, että sulle ei tullut.
Tuskinpa se silloin johtuu pelkästään raskaudesta tai synnytyksestä. Myös lapsettomille naisille voi tulla kohdun- tai emättimenlaskeuma iän myötä.
Vierailija kirjoitti:
Musta taas tuntuu että kun olen yhä hoikka, en saanut arpia enkä röllykkää niin osa äideistä suhtautuu jopa vihamielisesti! Olen kuullut mm minä sentään rakastan lapsiani kun ulkonäkö ei ole tärkein! Tahallasiko et syönyt kunnolla raskaus aikana kun et lihonut?? Minulla sentään on tiikeriraidat.
Mun kohdalla epäiltiin avoimesti ettei lapsi varmaan kasva kunnolla tai olen laihdutuskuurilla raskausaikana enkä välitä vauvani terveydestä, kun vasta oli niin pieni. Tuo vatsan pienuus johtui siis puhtaasti siitä että olen pitkä ja hoikka, lapsi kasvoi koko ajan keskikäyrällä. Muita vaivoja ja vaurioita lapsensaanti kyllä itselleni sitten aiheutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on kyllä jännä. Jotain marttyyri äitimyyttiä kai. Sen verran kuitenkin sanon, ettet todellakaan kuulosta siltä, että olisit lähellekään totaali rupsahtanut. Siis totta kai saat olla harmissasi muuttuneesta kehosta, mutta tuo kuulostaa suurelta liioittelulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta taas tuntuu että kun olen yhä hoikka, en saanut arpia enkä röllykkää niin osa äideistä suhtautuu jopa vihamielisesti! Olen kuullut mm minä sentään rakastan lapsiani kun ulkonäkö ei ole tärkein! Tahallasiko et syönyt kunnolla raskaus aikana kun et lihonut?? Minulla sentään on tiikeriraidat.
Mun kohdalla epäiltiin avoimesti ettei lapsi varmaan kasva kunnolla tai olen laihdutuskuurilla raskausaikana enkä välitä vauvani terveydestä, kun vasta oli niin pieni. Tuo vatsan pienuus johtui siis puhtaasti siitä että olen pitkä ja hoikka, lapsi kasvoi koko ajan keskikäyrällä. Muita vaivoja ja vaurioita lapsensaanti kyllä itselleni sitten aiheutti.
Samaa sain kuulla, vaikka vauva oli syntyessään yli 4kg ja painokin mulle tuli 20kg. Pitkä selkä vaan piilotti vatsan hyvin .
Vierailija kirjoitti:
Raskauden aiheuttamat pienetkin muutokset ärsyttää kun ne tulee yhtäkkiä. Esim rinnat rupeaa roikkumaan parissa kuukaudessa eikä pikkuhiljaa iän myötä.
Ohis: Selluliittia voi olla hoikalla vaikka ei oliskaan ollut raskaana tai ylipainoinen. Itselläkin on vaivoja jotka aina mielletään lihavien ongelmiksi.
Tämähän se suuri syy varmaan on. Aivan eri asia, kuin hidas ikääntymisen mukana tulevat muutokset. Ne huomaa nopeasti, joten totta kai niihin myös kiinnittää huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä jännä. Jotain marttyyri äitimyyttiä kai. Sen verran kuitenkin sanon, ettet todellakaan kuulosta siltä, että olisit lähellekään totaali rupsahtanut. Siis totta kai saat olla harmissasi muuttuneesta kehosta, mutta tuo kuulostaa suurelta liioittelulta.
Vähättelijä.
"Syntyi neitsyt Mariasta" uskotko siis tuohon, mikään ei muutu?
Juupa juu. Kuinka paljon mäkin kuulin tuota imetys sulattaa läskit -mantraa. Ei sulattanut. Kolme vuotta synnytyksestä alkoi keho vasta luopumaan ylimääräisistä. Mä olisin varmaan jääkaudella ollut ihan ultimaattinen selviytyjä 😁 sivusta