Liian kova jännitys ihastuksen seurassa

Muita kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Ei kovin paha. Aattele jos jännittäisi niin että pierettää. 

Vaimoa ensimmäistä kertaa tapaamaan mennessä jännitti niin paljon, että tuli tankatessa oksennus

Minä punastun helposti. Eikä auta asiaa että ihastus kommentoi punastumistani.

Vierailija kirjoitti:

Minä punastun helposti. Eikä auta asiaa että ihastus kommentoi punastumistani.

Minä taas en punastu kovin pahasti mutta kaikkia muita oireita on yllin kyllin.

Vierailija kirjoitti:

Muita kokemuksia?

Kokemuksesta voin sanoa, että pahin katuminen tulee asioiden tekemättä jättämisistä kuin niiden tekemisistä. Vaikka koko juttu menisi täysin vihkoon, niin ainakin se kortti on katsottu vaikka siitä seuraisikin hetkellinen nolous tms. Mutta se menee ohi. Sen sijaan jälkikäteen tekemättä jääneiden asioiden kelaaminen tyyliin mitä jos olisin siitenkin olisin tehnyt sitä ja tätä on täysin idioottimaista ja pahimmillaan se seuraa mukana loppuelämän 

Rohkeasti vaan ihastuksesi kimppuun vaikka jännittäisikin.  

Mua jännittää vieläkin kun ollaan selvinpäin vaikka syömässä. En tiedä miksi juuri se jännittää. Muuten ollaan aika normisti. Ja ollaan oltu jo vuosi yhdessä.

Mulla sama! 

Siis usein en ole huomaavinaankaan ihastusta, enkä pysty pitämään katsekontaktia. TOISAALTA kohde saattaa tästä käytöksestä arvata, mutta toisaalta taas käytöksestäni ja sen tietynlaisesta epäjohdonmukaisuudesta saattaa saada myös kuvan, etten ole kiinnostunut. Koska en pidä katsekontaktia myöskään sellaisiin ihmisiin, joista en ole kiinnostunut. 

Romanssi kirjoitti:

Mulla sama! 

Siis usein en ole huomaavinaankaan ihastusta, enkä pysty pitämään katsekontaktia. TOISAALTA kohde saattaa tästä käytöksestä arvata, mutta toisaalta taas käytöksestäni ja sen tietynlaisesta epäjohdonmukaisuudesta saattaa saada myös kuvan, etten ole kiinnostunut. Koska en pidä katsekontaktia myöskään sellaisiin ihmisiin, joista en ole kiinnostunut. 

Super ovela

Ei ole helpottanut edes iän kanssa. Aivan he*vettiä, kun pariutumisyritykset kaatuvat tähän. Siinä ei ole mitään söpöä.

N40

Vierailija kirjoitti:

Ei ole helpottanut edes iän kanssa. Aivan he*vettiä, kun pariutumisyritykset kaatuvat tähän. Siinä ei ole mitään söpöä.

N40

Miesten mielestä voi olla

Olen lauennut usein vain kätellessäni treffiseuraani

Laukemisen jälkeen spermaläikkä on aiheuttanut hymyilyä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muita kokemuksia?

Kokemuksesta voin sanoa, että pahin katuminen tulee asioiden tekemättä jättämisistä kuin niiden tekemisistä. Vaikka koko juttu menisi täysin vihkoon, niin ainakin se kortti on katsottu vaikka siitä seuraisikin hetkellinen nolous tms. Mutta se menee ohi. Sen sijaan jälkikäteen tekemättä jääneiden asioiden kelaaminen tyyliin mitä jos olisin siitenkin olisin tehnyt sitä ja tätä on täysin idioottimaista ja pahimmillaan se seuraa mukana loppuelämän 

Rohkeasti vaan ihastuksesi kimppuun vaikka jännittäisikin.  

Niiiiiiiin totta!! Elämä on pettymyksiä täynnä eikä yksi epäonnistunut ihastus sitä muuta suuntaan tai toiseen, mutta katsomattomat kortit syövät ja useimmiten niille ei enää voi tehdä mitään. Kiinni vaan ettei tarvitse mummona katua omaa saamattomuuttaan. 

Mistä merkeistä voin miehenä päätellä jännitetäänkö mun seurassa vai eikö vaan olla kiinnostuneita

Lisää

Minulla on aika pieni rinta, mutta takamus on leveämpi, joten olen ihastunut yhteen söpöön poikaan, joka kesätöissä leikkasi nurmikkoa. Hän on lukiossa ylemmällä luokalla kuin minä ja tässä vähän kesällä stalkkasin häntä, kun oli aikaa ja hän leikkasi nurmikkoa puistossa. Niin aina kun kuljin hänen ohi ja hän tervehti minua, niin tuntui kuin pissa tulisi housuun! 

Mutta ajattelin vielä rohkaistua ja pyytää häntä syömään jäätelöä kanssani, vaikka maitotuotteet ei oikein sovi minulle. Kuulostaako teistä hyvälle idealle, kun olen vielä vähän kokematon poikien kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen. Ei helpota edes iän myötä.

N45

Ei niin, sen takia minäkään en ole koskaan päässyt vakavaan suhteeseen ihastuksieni kanssa kun jännitysoireet oli niin järkyttävän kovia, että oli pakko lähteä vain karkuun aina kun joku ihastus yritti lähestyä.

N52

Hirveää. Itse ajattelin mennä lääkäriin tämän vuoksi. Minulla on muutenkin muidenkinlaisten sosiaalisten tilanteiden pelkoa. En ainakaan halua päätyä ikisinkuksi, tai siis olla tässä tilanteessa loppuelämää. Yrititkö sinä koskaan hakea apua asiaan? Itse olen tähän mennessä saanut vain beetasalpaajia. Eivät auta tarpeeksi. Toivon psykoterapiaa seuraavaksi.

Yritin hakea apua, söin propraaleja, mutta ei ne auttaneet yhtään, kävin myös terapiassa, mutta ei siitäkään ollut mitään apua ja aloin tärisemään sielläkin kun aloin puhumaan ihastuksestani. Mielialalääkkeitä meinasivat määrätä ja määräsikin, mutta en halunnut syödä niitä kun psykiatri sanoi, että ne turruttaa tunteita, enkä zompikaan halunnut olla. Kaikki menee minulla hyvin, kunhan en vaan ihastu kehenkään.

Elämäni suurimman rakkauteni menetin kun hän oli tulossa kysymään minulta, mitä minulle kuuluu. Vastasin hänelle, että ei mitään ja lähes juoksin pois ja siihen hän jäi hölmönä seisomaan. Toinen vaihtoehto minulle olisi ollut pyörtyä siihen paikkaan. Tämän jälkeen hän ei suostunut edes tervehtimään minua. 😄 Harmi vaan, sillä olin kuullut, että hän oli tosi rakastunut minuun ennen tätä episodia kuulemma. Siitä on jo 30 vuotta aikaa ja hän on nyt jo kuollutkin. Itkin silmät päästäni kun kuulin tämän suru-uutisen.

N52

Ihastuin/rakastuin silmittömästi 23 vuotiaana. Se oli ihan kauheaa. Tunsin itseni kaikkivoipaiseksi. Liihottelin jossain unelmamaailmassani. Tavatessamme vapisin kuin haavanlehti. Aina. Kerran sanoin, että en selviä, kun joudumme olemaan erossa muutaman päivän. Hän sanoi, ettei Hän pysty olemaan erossa. Tunne oli jotain niin vahvaa, että luulin pyörtyväni.

Luulin myös että ero on väistämätön. Etten voi olla kanssaan, kun sattuu. En voinutkaan, hän kuoli. Vieläkin miltei päivittäin muistan häntä.

N61

Te joilla on sosiaalista ahdistusta ja jännittämistä niin hakekaa nyt ihmeessä yksityiseltä psykiatrilta rauhoittavat lääkkeet eli bentsodiatsepiini resepti. Tuon avulla uskallatte treffeillä ja olette paljon rennompia.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole helpottanut edes iän kanssa. Aivan he*vettiä, kun pariutumisyritykset kaatuvat tähän. Siinä ei ole mitään söpöä.

N40

Nainen, jos täristää ja jännittää niin mies nappaa vaan naisen syliin ja pitää siinä jonkin aikaa. Se helpottaa siinä. Sitten voi olla normaalisti.

T: Mies joka on näin tehnyt.