YLE: Ruotsalaiset eivät lyhennä asuntolainoja vaan maksavat pelkän koron. Rahaa jää purjeveneeseen, uuteen Volvoon, vaatteisiin ja elämiseen. Miksi suomalaiset sitten antavat rahansa pankille ja kituuttavat????
https://yle.fi/uutiset/3-12527819
Suomalainen on vielä niin vanhanaikainen, että ottaa velkaa maksaakseen sen pois.
Talouskasvu ja elintaso perustuu vain ja ainoastaan velkaan. Sitä pitäisi uskaltaa ottaa.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa oli muutama vuosi sitten artikkeli Tukholmalaisesta perheestä. Asuivat lähellä keskustaa hyvällä paikalla. Olivat saaneet pankista 80 vuoden lainan. Sanoivat että eivät voisi asua omistusasunnossa, tai edes näin hyvällä alueella, jos joutuisvat lyhentämään lainaa. Tarkoitus on maksella korkoja kuin vuokraa konsanaan ja sitten joskus tulevaisuudessa myydä asunto ja kuitata laina sillä ja saada vielä hyvä voitto.
Ihan hyvä suunnitelma. Asuntojen hinnathan eivät tunnetusti koskaan laske. Eivätkä korot nouse. Eivät mistään syystä. Mikä voisi mennä pieleen?
No en hirveän nopeasti keksi, mikä olisi sellainen tilanne, että hyvä asunto lähellä Tukholman keskustaa menettäisi arvoaan?!
Pörssiromahdus.
mitä tekemistä PÖRSSIromahduksella on ASUNNON hinnan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ihan huvikseen laittaa tuonne rahastolaskuriin mitä siitä seuraisi jos maksaisi vaikka 300e kuussa 40 vuotta pelkkiä korkoja ja siirtäisi lyhennyksen 1000e rahastoon.
Olet maksanut asunnostasi 144 000e 40 vuoden jälkeen ja rahastossa on keskimääräisellä 7% tuottoarviolla 2 500 000e
Asunnon arvo on sinä aikana arvo aluella vähintään tuplaantunut.
Näin hyvin yksinkertaistetuna.
Suomalaiset on hölmöläiskansaa ja täällä vihataan vaurastumista.
Näytä ihmeessä se rahasto (tai joku muu "helppo" sijoitusinstrumentti), jossa on 7% todellinen pitkänajan tuotto (rahaston tms. hoitomaksut huomioiden).. Eihän niitä ole olemassa.
OMXH25 passiivinen osakerahasto. 10 vuoden tuotto 13,28 % p.a..
Ole hyvä.
Ei tuossa tarkoitettu 7% kymmenessä vuodessa vaan vuodessa. Kymmenessä vuodessa tuo tarkoittaa arvon liki tuplaantumista.
Tuolla ymmärryksellä en ottaisi kantaa mihinkään edes etäisesti sijoittamista sivuamaan. Tuon prosentin perässä on kirjainyhdistelmä p.a. joka tarkoittaa per annum, ja se tarkoittaa, että tuo prosentti on tullut KESKIMÄÄRIN VUOSITTAIN viimeiset kymmenen vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuisin mielimmin tuollaisessa kuin huonokuntoisessa vuokra- asunnossa täällä Suomessa. Olisi muutenkin kuin oma ja voisi laittaa eri tavalla. Olen 46v ja ikäni vuokralla asunut, kaupungilla ja nyt Lumollla. Omaan ei ole työssäkäynnistä huolimatta varaa ollut koskaan. Vuokra 1000 e kk yksi lapsi. Ei ole vakaopettajalla varaa säästellä omarahoitusosuutta mitenkään. Ruotsin malli kuulostaa inhimillisemmältä pienipalkkaisille.
Olen 45v yksihuoltaja, yksi lapsi. Asun 130m2 omakotitalossa (vm. 1999). Asumiskulut n. 550€/kk (lämpö, vesi, sähkö, verot, jäte, jne.) ja laina lyhennyksineen 180 €/kk. Yhteensä asumiskulut n. 730€/kk, josta 160 euroa on lainan lyhennystä (=säästöä) ja 20e/kk korkoja. Alue on hyvä, tilaa löytyy ja tuloillani pystyy tämän elintason hyvin kattamaan. Säästöönkin jää joka kuukausi. Sijainti: keskikokoinen kaupunki, ei pääkaupunkiseutu. Eli vaihtoehtoja on.
...toki jossain vaiheessa siihen taloon tulee jotain remonttiakin, eikö vain? Vaikka ei olisi "lähiaikoina" tiedossa mitään.
Onko sihen rahat säästössä, vai juoudutko ottamaan lainaa?
Eikö tuossa juuri sanottu, että säästöönkin jää? Osaatko lukea/ymmärrätkö lukemasi?
Minä olen ollut velaton yli 30 vuotta, omistan nykyään 80 rivarikolmion, uudehkon.
Omakotitalo oli kun lapset olivat pieniä. Rahaa jäi talon myytyäni niin paljon, että sillä osallistun kaikkiin korjauksiin ilman lainaa. E
Asun hyvin pienessä kaupungissa, kyllä täällä talot edelleen menevät kaupaksi. Kun on työtä täällä ihmiset asuvat täällä. Rahaa jää elämiseen kun talot eivät ole huippukalliita, eikö täällä kukaan halua asua kerrostalohelvetissä. Keskustaan 2017 rakennettiin kerrostalo, sen asunnot ovat suurelta osin myymättä edelleen, ne, jotka osakkeen ostivat pelkäävät miten heidän käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa oli muutama vuosi sitten artikkeli Tukholmalaisesta perheestä. Asuivat lähellä keskustaa hyvällä paikalla. Olivat saaneet pankista 80 vuoden lainan. Sanoivat että eivät voisi asua omistusasunnossa, tai edes näin hyvällä alueella, jos joutuisvat lyhentämään lainaa. Tarkoitus on maksella korkoja kuin vuokraa konsanaan ja sitten joskus tulevaisuudessa myydä asunto ja kuitata laina sillä ja saada vielä hyvä voitto.
Ihan hyvä suunnitelma. Asuntojen hinnathan eivät tunnetusti koskaan laske. Eivätkä korot nouse. Eivät mistään syystä. Mikä voisi mennä pieleen?
No en hirveän nopeasti keksi, mikä olisi sellainen tilanne, että hyvä asunto lähellä Tukholman keskustaa menettäisi arvoaan?!
Pörssiromahdus.
mitä tekemistä PÖRSSIromahduksella on ASUNNON hinnan kanssa?
Kysytkö tosissasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa oli muutama vuosi sitten artikkeli Tukholmalaisesta perheestä. Asuivat lähellä keskustaa hyvällä paikalla. Olivat saaneet pankista 80 vuoden lainan. Sanoivat että eivät voisi asua omistusasunnossa, tai edes näin hyvällä alueella, jos joutuisvat lyhentämään lainaa. Tarkoitus on maksella korkoja kuin vuokraa konsanaan ja sitten joskus tulevaisuudessa myydä asunto ja kuitata laina sillä ja saada vielä hyvä voitto.
Ihan hyvä suunnitelma. Asuntojen hinnathan eivät tunnetusti koskaan laske. Eivätkä korot nouse. Eivät mistään syystä. Mikä voisi mennä pieleen?
No en hirveän nopeasti keksi, mikä olisi sellainen tilanne, että hyvä asunto lähellä Tukholman keskustaa menettäisi arvoaan?!
Pörssiromahdus.
mitä tekemistä PÖRSSIromahduksella on ASUNNON hinnan kanssa?
Kysytkö tosissasi.
ja mielestäsi myös jäätelön syönti aiheuttaa hukkumisia? Pörissiromahdus ei aiheuita ASUNTOJEN hinnan alentumista kuten ei jäätelön syöntikään aiheuta hukkumisia.
Vierailija kirjoitti:
Jaksan kyllä ihmetellä, että mistä tämä urbaani legenda aina nousee?
Me maksamme lainamme takaisin, me maksamme sitä vain erilailla kuin suomalaiset. Käsirahan tulee olla vähintään 20% asunnon arvosta ja korkotaso vaihtelee sen mukaan, mitä olet lainaa maksanut. Laina-aikaa ei saa 50 vuotta, 25 on yleisin. Mutta lainat maksetaan takaisin. Luuletteko te, että EU:n jäsenvaltiona pankit saavat toimia miten haluavat?
T. Ruotsin kansalainen, 20-vuotta maassa asunut ja viimeisimmän asuntolainakeskustelun viime vuonna käynyt.
Tämä urbaanilegenda koskee pientä aluetta Tukholmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa oli muutama vuosi sitten artikkeli Tukholmalaisesta perheestä. Asuivat lähellä keskustaa hyvällä paikalla. Olivat saaneet pankista 80 vuoden lainan. Sanoivat että eivät voisi asua omistusasunnossa, tai edes näin hyvällä alueella, jos joutuisvat lyhentämään lainaa. Tarkoitus on maksella korkoja kuin vuokraa konsanaan ja sitten joskus tulevaisuudessa myydä asunto ja kuitata laina sillä ja saada vielä hyvä voitto.
Ihan hyvä suunnitelma. Asuntojen hinnathan eivät tunnetusti koskaan laske. Eivätkä korot nouse. Eivät mistään syystä. Mikä voisi mennä pieleen?
No en hirveän nopeasti keksi, mikä olisi sellainen tilanne, että hyvä asunto lähellä Tukholman keskustaa menettäisi arvoaan?!
Pörssiromahdus.
mitä tekemistä PÖRSSIromahduksella on ASUNNON hinnan kanssa?
Kysytkö tosissasi.
ja mielestäsi myös jäätelön syönti aiheuttaa hukkumisia? Pörissiromahdus ei aiheuita ASUNTOJEN hinnan alentumista kuten ei jäätelön syöntikään aiheuta hukkumisia.
https://www.viisasraha.fi/vr/web/Markkinat/Mitä-jos-pörssiromahdus-tule…
Vuoden 1929 pörssiromahduksella oli kauaskantoisia vaikutuksia, jotka vaikuttivat omalta osaltaan myös maailman historiaan. Kyseisen pörssiromahduksen ja sitä seuraavan 1930-luvun laman aikana Yhdysvallat veti paljon sijoituksiaan pois Euroopasta, mikä vaikutti koko maailmantalouteen.
Yksi pahimmista kärsijöistä oli Saksa, jota oli murjottu pahoin ensimmäisessä maailmansodassa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Saksassa ei juhlittu iloista 1920-lukua, vaan siellä keskityttiin uudelleenrakentamiseen sekä elämään massiivisen inflaation kanssa.
Jotkut muistavat varmaan yläkoulun historiankirjoista kuvat, joissa saksalaiset polttavat helloissa seteleitä. Inflaatio oli niin hurjaa, ettei ihmisillä ollut rahaa polttaa polttopuita, joten paremman puutteessa turvauduttiin paperirahaan.
Niinpä niin,eihän se mitenkään vaikuta, ei pankkeihin, ei asuntosijoittajiin, ei mihinkään, syödään vain jäätelöä.
Vierailija kirjoitti:
Voi ihan huvikseen laittaa tuonne rahastolaskuriin mitä siitä seuraisi jos maksaisi vaikka 300e kuussa 40 vuotta pelkkiä korkoja ja siirtäisi lyhennyksen 1000e rahastoon.
Olet maksanut asunnostasi 144 000e 40 vuoden jälkeen ja rahastossa on keskimääräisellä 7% tuottoarviolla 2 500 000e
Asunnon arvo on sinä aikana arvo aluella vähintään tuplaantunut.
Näin hyvin yksinkertaistetuna.
Suomalaiset on hölmöläiskansaa ja täällä vihataan vaurastumista.
Asuntojen arvo ei voi tuplaantua jatkuvasti. Hinnat ovat nyt jo karanneet peruspalkansaajien ulottumattomiin tietyillä alueilla. Jossain vaiheessa tulee iso romahdus
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suomessakin asutaan vuokralla. Eli mikä ihmeen keksintö tuo muka on. Suomen hintataso vaan on taivaassa kun sekä rakennusliikkeen että pankin että vuokranantajan on kaikkien vedettävä jättimäinen kate sen vuokralaisen maksamista rahoista itselleen. Ainoa ero tuossa on se, että voitot menee tuossa pankille kun puhtaall vuokralla niitä jää vuokranantajillekin.
Tuohon korostamaani kohtaan tarttuisin - onko juossain muualla sitten toisin? Käsittääkseni voiton tavoittelu on ihan maailmanlaajuinen käytäntö - optimaalisen tuloksen haku, jossa etsitään rajaa sille kuinka paljon asiakkailta pystyy kuppaamaan, niin että asiakas kuitenkin pysyy asiakkaana...
Multa on tulossa kaksi vastausta aiheesta. Mutta todennäköisesti eivät mene tarkastuksen läpi.
Kolmas yritys.
Ok, asun ruotsissa. Ensinnäkin velkoja ei peritä, pankki ottaa ensimmäiseksi omansa. Mutta kuitenkaan velkoja ei peritä.
Kysynnän- ja tarjonnan laki. Moneen kymmeneen vuoteen ei pahemmin olla rakennetettu asuntoja/taloja vastaamaan tarvetta. Maahan tulee vuosittain satoja tuhansia uusia asukkaita, p. ako. laisia. Joten kysyntää asunnoista on. Ei voi mitenkään verrata suomen tilanteeseen. Kunnan asunnot menee näille.
Esm kaupunkini kolme uutta vuokra kerrostaloa, 3/4 asukkaitten vuokra maksaa veronmaksajat. Tavallinen perus Duunari joka saa käteen joku 23 tuhatta kruunua harvemmin on kiinnostunut maksamaan kaksiosta vuokralla joku 9-13 tuhatta kruunua.
Rivitalo 120 neliö, maksaa ostaa kun nosta riippuen joku 1,5-2 miljoonaa kruunua, kuukausikustannus joku 11 tuhatta kruunua.
Täällä ei tunneta kovan rahan asuntoja. Vaan bostadsrätt asumismuoto.
Tosta artikkelissa on jäänyt huomioimatta se että monet mielellään lyhentäisivät lainaa mutta ei ole varaa. Purjevene, uudet autot? Pliis, harvemmin olen lukenut noin paljo puppua.
Ruuat, polttoaine, sähkö noussu vaan ei palkat. C. orona myös söi monta työpaikkaa.
Koska hönöjen eväät syödään aina ekana.
Se on totta että suomalaiset haluavat pakonomaisesti lyhentää lainojaan kun taas Ruotsissa kukaan ei edes yritä maksaa asuntolainaansa loppuun. Myös käteisrikkaat ostajat ottavat asuntolainaa sillä käteisen sijoittaminen tuottaa enemmän kuin korkotaso.
MUTTA on huomionarvoista että Ruotsissa asunnot ovat kalliimpia kuin Suomessa ja lainaa on pakko lyhentää ellei sitä ole jäljellä hyvin vähän. Käytännössä suurin osa maksaa sekä lainaa että korkoa. Myöskin legenda Ruotsin erittäin alhaisesta korkotasosta ei pidä enää paikkaansa. Esimerkiksi tämänhetkinen 3kk korko on 3,19% Handelsbankenissa joka on yleensä yksi edullisimmasta pankkilainanantajista normaaleille palkansaajille. Jos haluat sitoa koron esimerkiksi kolmeksi vuodeksi, on korkosi 4,19%. Joitakin vuosia sitten lainaa sai jokainen joka sitä pyysi mutta nykyään vähintään 15% asunnon hinnasta on maksettava käteisenä ja lainaa saa korkeintaan 4,5x vuositulojesi verran. Edullista korkoa ei tällä hetkellä ole tarjolla ollenkaan ja yleinen konsensus on että 2025 asuntolainojen korot ovat 4-5%. T: ruotsalainen lainanmaksaja
Eikö tuo ole käytännössä sama kuin aso suomessa?
Vierailija kirjoitti:
Multa on tulossa kaksi vastausta aiheesta. Mutta todennäköisesti eivät mene tarkastuksen läpi.
Kolmas yritys.
Ok, asun ruotsissa. Ensinnäkin velkoja ei peritä, pankki ottaa ensimmäiseksi omansa. Mutta kuitenkaan velkoja ei peritä.
Kysynnän- ja tarjonnan laki. Moneen kymmeneen vuoteen ei pahemmin olla rakennetettu asuntoja/taloja vastaamaan tarvetta. Maahan tulee vuosittain satoja tuhansia uusia asukkaita, p. ako. laisia. Joten kysyntää asunnoista on. Ei voi mitenkään verrata suomen tilanteeseen. Kunnan asunnot menee näille.
Esm kaupunkini kolme uutta vuokra kerrostaloa, 3/4 asukkaitten vuokra maksaa veronmaksajat. Tavallinen perus Duunari joka saa käteen joku 23 tuhatta kruunua harvemmin on kiinnostunut maksamaan kaksiosta vuokralla joku 9-13 tuhatta kruunua.
Rivitalo 120 neliö, maksaa ostaa kun nosta riippuen joku 1,5-2 miljoonaa kruunua, kuukausikustannus joku 11 tuhatta kruunua.
Täällä ei tunneta kovan rahan asuntoja. Vaan bostadsrätt asumismuoto.
Tosta artikkelissa on jäänyt huomioimatta se että monet mielellään lyhentäisivät lainaa mutta ei ole varaa. Purjevene, uudet autot? Pliis, harvemmin olen lukenut noin paljo puppua.
Ruuat, polttoaine, sähkö noussu vaan ei palkat. C. orona myös söi monta työpaikkaa.
Jatkan vielä. Jos kieli taitoa riittää niin googlaa hemnet. Sinne kirjotat sitten haluamasi kaupunki. Sivustolta löytyy myös pankit, normi pankeista kiskureihin.
"Den som är satt i skuld är aldrig fri."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska jossain kohtaa se 50 vuotta tulee täyteen, ja mitäs sitten Ruotsissa? Velallinen potkitaan pois, kun ei ole maksanut kämppäänsä, ja kämppä pakkohuutokauppaan?
Samaan aikaan suomalaisella on oma kämppä, mistä ei kukaan potki pois.
Ruotsin mallin ajatushan on tietysti, että elää vuokralla, mutta toisin kuin vuokralaisena, ei vuokraisäntä voi koska vaan potkia pois, kun "omistaa" kämpän. Ne napsahdus Ruotsissa tulee vasta laina-ajan päättyessä, kun lainaa ei olekaan maksettu, eikä siten omista kämppäänsä.
Joo paitsi ei potkita pois. Ei pankki halua sinun maksavan lainaasi pois vaan että maksat korkoja loputtomiin. Ei ihmekään, että suomalaisille nämä asiat on vaikeita kun ei ymmärretä tippakaan miten rahoitusala toimii.
Jos lainan maksuaika on määrätty 50 vuoteen, pankki saa korkoja 50 vuotta (mikä on tietysti sille kiva juttu), mutta mitä sen jälkeen?
Selitätkö ihan itse mitä tapahtuu, jos laina-ajan päättyessä lainaa ei ole maksettu pois? Tarvisi tietysti uuden lainan, mutta jos ihminen on jo eläkeläinen pienillä tuloilla, niin eihän hän SAA uutta lainaa. Mitä siinä kohtaa tapahtuu?
Toinen "jännä" kohta tommosessa kuviossa on, että jos kämppien arvot laskevat (50 vuoden aikana niinkin varmasti käy), ja lainan pääoma on täysin lyhentämättä, niin kämppä ei enää riitä vakuudeksi lainalle. Siinä kohtaa menee koko laina maksuun esim. 2 viikon maksuajalla, jos ei pysty hommaamaan lisää vakuutta jostain. Tässä kohtaa taas menee kämppä pakkohuutokauppaan.
Asuntoa ei osteta ajatuksella että siinä asutaan seuraavat 50 vuotta. Asunto ostetaan sen hetkisen käyttöön, siitä maksetaan minimit ja se myydään kun jäädään edes jonkin verran voitolle. Ruotsin valtio yrittää pitää asuntojen arvokehityksen tasaisessa +2% vuosi. Tällöin Gunnar ja Lisa ovat asumisvuosiensa aikana säästäneet x kruunua ja sijoittaneet ne erilaisiin tuottaviin sijoitusinstrumentteihin. Myydessä loppuasuntolaina kuitataan pankille ja Gunnar ja Lisa pitävät loput itsellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ihan huvikseen laittaa tuonne rahastolaskuriin mitä siitä seuraisi jos maksaisi vaikka 300e kuussa 40 vuotta pelkkiä korkoja ja siirtäisi lyhennyksen 1000e rahastoon.
Olet maksanut asunnostasi 144 000e 40 vuoden jälkeen ja rahastossa on keskimääräisellä 7% tuottoarviolla 2 500 000e
Asunnon arvo on sinä aikana arvo aluella vähintään tuplaantunut.
Näin hyvin yksinkertaistetuna.
Suomalaiset on hölmöläiskansaa ja täällä vihataan vaurastumista.
Näytä ihmeessä se rahasto (tai joku muu "helppo" sijoitusinstrumentti), jossa on 7% todellinen pitkänajan tuotto (rahaston tms. hoitomaksut huomioiden).. Eihän niitä ole olemassa.
OMXH25 passiivinen osakerahasto. 10 vuoden tuotto 13,28 % p.a..
Ole hyvä.
Tuossa ei ole mukana rahastonhoitokulut yms. pankin ottamat kulut, sekä verot.
Eli jos sijoitat 10000e, mitä mielestäsi saat 10 vuoden päästä tuolla tuotolla? Vaikeampi kysymys oikeasti. Se jekku rahastoissa on, että tuolla "13.8% pa" tuotolla ja oikeasti käteen saatavalla tuotolla on valtava ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suomessakin asutaan vuokralla. Eli mikä ihmeen keksintö tuo muka on. Suomen hintataso vaan on taivaassa kun sekä rakennusliikkeen että pankin että vuokranantajan on kaikkien vedettävä jättimäinen kate sen vuokralaisen maksamista rahoista itselleen. Ainoa ero tuossa on se, että voitot menee tuossa pankille kun puhtaall vuokralla niitä jää vuokranantajillekin.
Vuokralla asuessa vuokraisäntä voi koska vaan sanoa, että 3 kuukaudessa pitää lähteä kämpästä. Koskaan et tiedä, asutko vielä 4 kuukauden päästä kodissasi.
Enemmän suomessa on riskinä se, että vuokraisäntä raivoaa että kun sopimus on niin sinähän makselet koko 2 vuoden määräaikaisen vuokria vaikka muuttaisitkin muualle. Tää on tietty nykylain mukaan laitonta mutta eipä se tunnu suuremmin oikeusministeriä tai muitakaan poliitikkoja kiinnostavan. Noilla kun on itselläänkin jättimäärät sijoitusasuntoja hyvätuloisina.
Höpöhöpö, mitään tuollaista ei ole ikinä kenellekään tapahtunut.
Jotain rajaa nyt näihin kommentteihin, tarvitse sentäs aivan idioottimaisuuksia heitellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuisin mielimmin tuollaisessa kuin huonokuntoisessa vuokra- asunnossa täällä Suomessa. Olisi muutenkin kuin oma ja voisi laittaa eri tavalla. Olen 46v ja ikäni vuokralla asunut, kaupungilla ja nyt Lumollla. Omaan ei ole työssäkäynnistä huolimatta varaa ollut koskaan. Vuokra 1000 e kk yksi lapsi. Ei ole vakaopettajalla varaa säästellä omarahoitusosuutta mitenkään. Ruotsin malli kuulostaa inhimillisemmältä pienipalkkaisille.
Olen 45v yksihuoltaja, yksi lapsi. Asun 130m2 omakotitalossa (vm. 1999). Asumiskulut n. 550€/kk (lämpö, vesi, sähkö, verot, jäte, jne.) ja laina lyhennyksineen 180 €/kk. Yhteensä asumiskulut n. 730€/kk, josta 160 euroa on lainan lyhennystä (=säästöä) ja 20e/kk korkoja. Alue on hyvä, tilaa löytyy ja tuloillani pystyy tämän elintason hyvin kattamaan. Säästöönkin jää joka kuukausi. Sijainti: keskikokoinen kaupunki, ei pääkaupunkiseutu. Eli vaihtoehtoja on.
...toki jossain vaiheessa siihen taloon tulee jotain remonttiakin, eikö vain? Vaikka ei olisi "lähiaikoina" tiedossa mitään.
Onko sihen rahat säästössä, vai juoudutko ottamaan lainaa?
Eikö tuossa juuri sanottu, että säästöönkin jää? Osaatko lukea/ymmärrätkö lukemasi?
Minä olen ollut velaton yli 30 vuotta, omistan nykyään 80 rivarikolmion, uudehkon.
Omakotitalo oli kun lapset olivat pieniä. Rahaa jäi talon myytyäni niin paljon, että sillä osallistun kaikkiin korjauksiin ilman lainaa. E
Asun hyvin pienessä kaupungissa, kyllä täällä talot edelleen menevät kaupaksi. Kun on työtä täällä ihmiset asuvat täällä. Rahaa jää elämiseen kun talot eivät ole huippukalliita, eikö täällä kukaan halua asua kerrostalohelvetissä. Keskustaan 2017 rakennettiin kerrostalo, sen asunnot ovat suurelta osin myymättä edelleen, ne, jotka osakkeen ostivat pelkäävät miten heidän käy.
Kerrostalohelvetissä
Itse ajattelen enemmän omakotitalossa maalla on maanpäällinen helvetti
Vierailija kirjoitti:
Asuisin mielimmin tuollaisessa kuin huonokuntoisessa vuokra- asunnossa täällä Suomessa. Olisi muutenkin kuin oma ja voisi laittaa eri tavalla. Olen 46v ja ikäni vuokralla asunut, kaupungilla ja nyt Lumollla. Omaan ei ole työssäkäynnistä huolimatta varaa ollut koskaan. Vuokra 1000 e kk yksi lapsi. Ei ole vakaopettajalla varaa säästellä omarahoitusosuutta mitenkään. Ruotsin malli kuulostaa inhimillisemmältä pienipalkkaisille.
Tähän täytyy nyt kommentoida, että kyllä jokaisella on varaa säästää ja sijoittaa, jos vain niin haluaa.
Myös työttömät pystyy siihen.
Jos menot on liian isot ja estää sijoittamisen, niin se on ihan itsestä kiinni.
En tietenkään puhu mistään 1000€/kk, vaan pikku hiljaa kymppejä kuukaudessa ja siitä sitten kasvattamaan pottia.
Pörssiromahdus.