Lue keskustelun säännöt.
Miksi itselle sopivan ravitsemuksen etsimisestä ei opeteta mitään kouluissa?
17.07.2022 |
Lähes koko elämäni nelikymppiseksi asti meni jatkuvassa sumussa ja väsymyksessä ja luulin että se vain on synnynnäinen kohtaloni. Sitten aloin huolehtia tai löytää itselleni sopivaa ravitsemusta oikeanlaisen väliajoin ja kaikki muuttui ja olen nyt paljon energisempi nelikymppisenä kuin olin kaksikymppisenä. Muistan että silloin olin aivan väsynyt tekemään ihan pienimpiäkään asioita kuten pukemaan lapsiani ulkovaatteisiin. Puin toki mutta ne tuntuivat järisyttäviltä ponnistuksilta. Nyt ei tuollaiset todellakaan tunnu enää miltään vaan ihan normimeiningiltä.
Tästä ei oikeasti nuorille ihmisille puhuta yhtään mitään. Tai ei puhuttu ainakaan silloin kun itse Olin nuori. Ei edes ollut muuta vaihtoehtoa kuin ajatella tätä oman kohtalonaan. Todella epäoikeudenmukaisena, kun kaikki ihmisetkin vielä tuomitsivat vain laiskuudesta, eivätkä ymmärtäneet sitä väsymystä, mikä vääränlaisesta ravitsemuksesta voi elimistöltään herkälle ihmiselle tulla.
Kommentit (41)
Joskus olen miettinyt ihan samaa. Minusta ihmisille pitäisi opettaa jo pienestä pitäen, millaiset oireet voivat olla osoitus ruuan epäsopivuudesta ja mikä on normaalia kehon toimintaa. Jatkuva väsymys tai väsymyspiikit, tolkuton sokerin- tai suolanhimo, toistuva ripuli tai ummetus, löysä uloste, pahat ilmavaivat, närästys, turvottelu ja vatsakivut nyt ainakin ovat asioita, joihin *usein* voi ruokavaliolla vaikuttaa. Niiden ei pitäisi kuulua ihmisen normaaliin ruuansulatukseen, vaan ne ovat oire jostain. En myöskään voi käsittää sitä, että jo lapsia opetetaan välttämään näläntunteen kokemista jatkuvalla napostelulla, vaikka normaalia on syödä sitten, kun tulee nälkä.
Tajusin vasta kolmikymppisenä, miltä olon pitäisi tuntua ja miten hyvin voi voida pelkästään syömällä itselleen sopivalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus olen miettinyt ihan samaa. Minusta ihmisille pitäisi opettaa jo pienestä pitäen, millaiset oireet voivat olla osoitus ruuan epäsopivuudesta ja mikä on normaalia kehon toimintaa. Jatkuva väsymys tai väsymyspiikit, tolkuton sokerin- tai suolanhimo, toistuva ripuli tai ummetus, löysä uloste, pahat ilmavaivat, närästys, turvottelu ja vatsakivut nyt ainakin ovat asioita, joihin *usein* voi ruokavaliolla vaikuttaa. Niiden ei pitäisi kuulua ihmisen normaaliin ruuansulatukseen, vaan ne ovat oire jostain. En myöskään voi käsittää sitä, että jo lapsia opetetaan välttämään näläntunteen kokemista jatkuvalla napostelulla, vaikka normaalia on syödä sitten, kun tulee nälkä.
Tajusin vasta kolmikymppisenä, miltä olon pitäisi tuntua ja miten hyvin voi voida pelkästään syömällä itselleen sopivalla tavalla.
Mitäpä jos jokainen vanhempi kiinnittää tähän huomiota ja kantaa kasvatusvastuutaan? Ehkä ei tartte opettajien ruveta valvomaan lasten ulosteen koostumusta ja miettimään, mikä kenellekin piltille olisi sopiva ja vanhempien ideologisesti hyväksymä ruokavalio. Hoitakaa nyt edes jossain asiassa se lapsenne ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus olen miettinyt ihan samaa. Minusta ihmisille pitäisi opettaa jo pienestä pitäen, millaiset oireet voivat olla osoitus ruuan epäsopivuudesta ja mikä on normaalia kehon toimintaa. Jatkuva väsymys tai väsymyspiikit, tolkuton sokerin- tai suolanhimo, toistuva ripuli tai ummetus, löysä uloste, pahat ilmavaivat, närästys, turvottelu ja vatsakivut nyt ainakin ovat asioita, joihin *usein* voi ruokavaliolla vaikuttaa. Niiden ei pitäisi kuulua ihmisen normaaliin ruuansulatukseen, vaan ne ovat oire jostain. En myöskään voi käsittää sitä, että jo lapsia opetetaan välttämään näläntunteen kokemista jatkuvalla napostelulla, vaikka normaalia on syödä sitten, kun tulee nälkä.
Tajusin vasta kolmikymppisenä, miltä olon pitäisi tuntua ja miten hyvin voi voida pelkästään syömällä itselleen sopivalla tavalla.
Mitäpä jos jokainen vanhempi kiinnittää tähän huomiota ja kantaa kasvatusvastuutaan? Ehkä ei tartte opettajien ruveta valvomaan lasten ulosteen koostumusta ja miettimään, mikä kenellekin piltille olisi sopiva ja vanhempien ideologisesti hyväksymä ruokavalio. Hoitakaa nyt edes jossain asiassa se lapsenne ihan itse.
Minulla ei ole lapsia. Puhuin nimenomaan vanhempien vaikutuksesta siihen, miten lapsi oppii syömään, en opettajista.
Eiköhän väsymyksen syyt ja ravinto ole terveysviranomaisen asia. Ei koulun opettajat tee diagnooseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavalio jota lastenneuvolasta asti suositellaan, sairastuttaa ihmiset täällä.
Mitä ihmettä horiset? Tosissasiko selität, että virallisterveelliseen ruokavalioon kuuluu jäätävä määrä alkoholia, suolaa, sokeria ja höttöhiilaria? Nehän ne suomalaisten sairauksien aiheuttajia on. Jos jokainen söisi ihan prikulleen sen virallisterveellisen mukaan, ei ruuasta aiheutuvia sairauksia olisi lähellekään siinä määrin kuin nyt on.
Viralliseen ruokavalioon kuuluu rasvattomat maitotuotteet, keinotekoisesti kevennetyt tuotteet, margariinit ja siemenöljyt, hiilihydraattia yli tarpeen, sokeriakin suositellaan. Tämäkö on sitä tervettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus olen miettinyt ihan samaa. Minusta ihmisille pitäisi opettaa jo pienestä pitäen, millaiset oireet voivat olla osoitus ruuan epäsopivuudesta ja mikä on normaalia kehon toimintaa. Jatkuva väsymys tai väsymyspiikit, tolkuton sokerin- tai suolanhimo, toistuva ripuli tai ummetus, löysä uloste, pahat ilmavaivat, närästys, turvottelu ja vatsakivut nyt ainakin ovat asioita, joihin *usein* voi ruokavaliolla vaikuttaa. Niiden ei pitäisi kuulua ihmisen normaaliin ruuansulatukseen, vaan ne ovat oire jostain. En myöskään voi käsittää sitä, että jo lapsia opetetaan välttämään näläntunteen kokemista jatkuvalla napostelulla, vaikka normaalia on syödä sitten, kun tulee nälkä.
Tajusin vasta kolmikymppisenä, miltä olon pitäisi tuntua ja miten hyvin voi voida pelkästään syömällä itselleen sopivalla tavalla.
Jopa viralliset ravitsemusterapeutit sanovat ilmavaivojen ja vatsavaivojen olevan ihan luonnollisia eikä niiden vuoksi pidä jättää "terveellistä" ruokaa syömättä. Ei mene mun järkeen tämä, että syödään vaikka väkisin kun on terveellistä, vaikka elimistö voi huonosti.
Vierailija kirjoitti:
No mikähän tämä ruokavalio sinulla sitten on, josta sitä energiaa saa? Väsyneenä nelikymppisenä kiinnostaisi.
Varmaan aika lailla perusterveellinen, mutta muutama periaate:
-aamulla 2 kuppia vahvaa kahvia ja hedelmä tai pari, kahvia ja hedelmiä saa myöhemminkin vetää vapaasti
-paljon vettä päivän mittaan
-Ei liian isoja ruoka-annoksia varsinkaan jos vielä täytyy pysyä virkeänä
-usein raakaravintoa eli kypsentämättömiä kasviksia, kuten esim. salaattia
-proteiineja ja varsinkin papuja paljon, tai siis vähän kerralla, papuja voisi periaatteessa syödä joka aterialla
-rahkaa ja hedelmää on hyvä välipala, Valion sokeriton proteiinijuoma erityisesti varsinkin jos ollaan reissussa jossain
-riisiä, pastaa, pullaa jne korkeintaan tosi vähän kerralla
Hedelmät, hyvät hiilarit (siis lähinnä papujen), sopiva määrä proteiineja ja c-vitamiini tekevät mut pirteäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äh en nyt tiedä sanoinko oikein tuon "papuja vain vähän kerralla". Kuulostaa inhalta tiukistelulta. Joskus isot ateriat vaan on väsyttävä juttu. Ei välttämättä, jos edellisestä ateriasta on jo kauan. Kyllä mä usein syön kumminkin esim. lounaaksi aika paljon ja työpaikalla syön työpaikanruokaa, yritän silti että iso osuus olisi salaattia. Joku proteiinilisä kuten pavut olisi ehkä hyvä, mutta En ole vielä keksinyt miten kuljet taisin sopivaa määrää papuja mukanani.
Ap se koulu antaa sulle eväät siihen että ITSE etsit tietoa.
Jos sulla ei sellaisia taitoja ole niin ihan on oma syysi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, mitäpä sitä koulussa opetettiinkaan ravinnosta? 8-10 palaa leipää, 4 isoa perunaa joka aterialla ja kyytipoikana litra maitoa päivässä.
Kappas, muuten hyvä juttu, mutta olen pienikokoinen ihminen, joka ei edes voisi syödä tuota mainittua määrää päivässä. Jos söisin edes 6-8 palaa leipää, en jaksa syödä 500g vihanneksia/juureksia/salaattia, puhumattakaan marjoista, hedelmistä, proteiinin lähteistä ja muista lisukkeista.
Sen lisäksi olen vuosien varrella allergisoitunut pahasti viljoille, joten leipää syön enää rajoitetusti, joten en myöskään käy ahmimassa hampurilaisia tai pizzaa. Perunaa kehoni ei siedä ollenkaan, joten eipä uppoa myöskään sipsit tai ranskanperunat.
Ja sitten se "pyhä" maito. Sitä en ole koskaan pystynyt juomaan ongelmitta, joten en käydä sitä laisinkaan. Onneksi kalkkia saa muualtakin.
Ketoa en ole kokeillut, mutta vhh- ravinto sopii minulle. Sillä ruokavaliolla katosivat monet terveysongelmani ja elämänlaatu on parantunut. Jokaisen kannattaakin kuunnella kehoaan ja toimia sen mukaan, mikä on keholle hyväksi. Se tarkoittaa, ettei sama ruokavalio todellakaan sovi kaikille ja on nähtävä vaivaa, että löytää itselleen sen ruokavalion, jota noudattaen voi hyvin pitkällä aikavälillä. Uskon vahvasti sanontaan "ei ole niin suurta väliä, että mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä, kuin mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä". Kohtuus kaikessa unohtuu monelta ja jossakin vaiheessa se tuntuu myös kehossa.
Tosi jännä, että vaan ihmisillä ei sama ruokavalio sovi kaikille. Toinen voi hyvin rasvaisella ja vähähiilarisella ja toinen vähärasvaisella hiilariruoalla. Sen sijaan kaikki leijonat syö vaan lihaa tai kaikki gorillat syö lähinnä kasveja. Miksei joku leijona voi paremmin vegaanina tai joku gorilla ketodieetillä?
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän väsymyksen syyt ja ravinto ole terveysviranomaisen asia. Ei koulun opettajat tee diagnooseja.
Voisi siitä silti jotain opetusta olla, mikä ruoka-aine vaikuttaa mitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap se koulu antaa sulle eväät siihen että ITSE etsit tietoa.
Jos sulla ei sellaisia taitoja ole niin ihan on oma syysi.
Hohhoi 😆
Mun ongelma oli just se että mikään valmis paketti ei sopinut minulle sellaisenaan. Kuten ketoilu tai virallisterveellinen, vaan piti löytää just ne itelle sopivat ruoat jotka ajavat väsymystä pois. Vettäkin pitää juoda vähän yli suositusten mun, jotta piristää kunnolla. Nyt myöskin pidän kaloreita aika alhaalla koska toivon laihtuvani rivakkaa tahtia. Alkuun on päästy siinäkin. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisesti c-vitamiinipitoisia sitrushedelmiä suosin. 1000 mg c-poretabletti aamuisin. Ap
Nyt on mennyt kyllä paljon myös nektariineja kun ovat niin hyviä, mutta kannattaa odottaa että ne ovat todella hyvin kypsyneet ja pehmeitä ennen kuin syö (raaka ja kova nektariini ei ole ollenkaan hyvää).
Vierailija kirjoitti:
Eikös se nyt ole vanhempien tehtävä opettaa ravitsemuksen perusteet. Sitä paitsi ruuan terveellisyydestä, tai epäterveellisyydestä toitotetaan joka tuutissa. Miten aloittaja on siltä voinut välttyä?
Meillä kotona syötiin kevyesti ja kasvispainotteisesti. Kun muutin omilleni aloin syödä usein mäkkärissä ja ostin illoiksi irtokarkkeja. Lihoin kilon/kuukausi vauhtia, väsähdin ja ei siinä onneksi kauaa mennyt ennen kuin huomasin, ettei tällainen ruokavalio ole ollenkaan mun juttu.
Ei ollut kysymys terveellisestä vaan itselle sopivasta. Esim sinänsä terveellinen kouluruoka väsytti minut aina aivan täysin, niin että nukuin sen jälkeisen tunnin ajan. Siinä oli liikaa perunapastariisihiilareita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuon pitäisi olla koulun tehtävä? Kotonakin voi asioita opettaa.
No ei näitä asioita kaikki vanhemmatkaan tiedä. Ei minun nuoruudessa puhuttu vielä mitään huonoista hiilihydraateista, niin kuin että se koskisi myös esim. perunaa ja riisiä.
Ruokavalio toki vaikuttaa jaksamiseen. Mut hei, jotain vaikutusta voi olla silläkin että sulla oli tekstistäsi päätellen parikymppisenä useampi pieni lapsi melko pienellä ikäerolla, oletettavasti vähän univelkaa ja ohuemmin aikaa huolehtia omista tarpeista, ja nyt ehkä elelet enempi itseäsi varten? Voin sanoa että vaikka ruokavalioni on edelleen sysipask*, jaksan kummasti paremmin nykyään kun saa nukkua yöllä eikä tarvitse olla 24/7 palveluksessa, ehtii lenkillekin joskus, tai ajattelemaan kokonaisen ajatuksen.
Nytkin mulla on pieni lapsi ja paremmin jaksan... ;) Toki elämä opettaa monella tapaa, mutta kyllä on ollut iso asia myös löytää ruokavalio joka ei väsytä vaan antaa energiaa ja pitää samalla mielialan korkeana.
Mitä ihmettä horiset? Tosissasiko selität, että virallisterveelliseen ruokavalioon kuuluu jäätävä määrä alkoholia, suolaa, sokeria ja höttöhiilaria? Nehän ne suomalaisten sairauksien aiheuttajia on. Jos jokainen söisi ihan prikulleen sen virallisterveellisen mukaan, ei ruuasta aiheutuvia sairauksia olisi lähellekään siinä määrin kuin nyt on.