Onko oikeasti lapsiperheitä, joissa ei lasten kanssa käydä juuri missään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ja paljon, ei köyhissä perheissä ole rahaa harrastaa ja matkustaa.

Museoissa on paljon ns ilmaispäiviä. Ja näyttelyitä ja muita ilmaisia lastentapahtumia on paljon. Laiskuutta se on jos lapsuus on yhtä kuin kotiaresti.

Kaikki eivät asu missään kaupungin keskustassa, jollakin sinne museoon on tai muuhun tapahtumaan on myös mentävä, bensa maksaa, parkkipaikat maksaa, julkiset maksaa, jos niitä edes kulkee kaikkialla..

Sen museokäynninhän voi yhdistää muiden asioiden hoitamiseen. Luulisi, että kaikilla JOSKUS tulee asiaa keskustaankin, ja jos ei tule, niin ehkä kerran pari vuodessa kärsisi maksaa ne bensat ja parkkimaksut tai julkisilla kertaliput, että voi joskus viedä lapset museon ilmaispäivään ja samalla vaikka keskustassa sijaitsevaan leikkipuistoon tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Missään ei ole käyty. Ei halua mennä mihinkään vaan haluaa olla kotona. No mikäs siinä sitten. Ollaan kotona.

Yllensä vanhemmat päättävät mitä tehdään.

Minulla ei ole autoa joten en voi vain pakottaa lasta väkisin autoon ja sitten viedä sitä  vaikkapa Heurekaan. Lähimpään kaupunkiin on bussilla tunti ja sieltä pääsee sitten junalla ympäri suomea. On todella vaikeaa laahata vastentahtoista vihaista ihmistä satoja kilometrejä ilman sen omaa tahtoa. 

Luokkaretkellä oli koululuokkansa kanssa, ei suostunut ostaaman huvipuistoon ranneketta. Opettaja oli ostanut sen hänelle. Istui sen aikaa sitten odottamassa kun muut oli laitteissa. 

Sinä ehkä pakotat pitämään "hauskaa" mutta minä en. 

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa, että henkisesti terveimpiä lapsia kasvaa siellä, missä ei kuormiteta lapsia liian monilla menoilla ja harrastuksilla, mutta kotona vanhemmat ovat fiksuja ja tarjoavat siten ihan itsestään älyllistä ja liikunnallista virikettä. Mitään erityistä tämä ei vaadi. Riittää kun on oma itsensä lasten kanssa ja laittaa älypuhelimen sivuun.

Lapset eivät tarvitse matkustelua, hoploppia tai harrastuksia kasvaakseen ja kehittyäkseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Lapset tarvitsevat yhdessäoloa, keskustelua, yksin- ja yhdessä leikkimistä sekä paljon liikuntaa sisällä ja ulkona. Perheessä voidaan vaikka käydä yhdessä metsäretkillä, uimassa ja sukulaisten luona kylässä. Riittävän isot lapset voivat touhuja välillä omiaan pihalla ja välillä voidaan vaikka pelata lautapeliä yhdessä. Luulen, että näin kasvaa onnellisia aikuisia.

Varsinkin kun nykyään lähes jokainen lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, niin mitään tarvetta harrastukselle ym. virikkeille ei kyllä ole. Päiväkoti itsessään on jo tosi kuormittavaa lapselle ja päivän päätteeksi lapsi hyötyy enemmän pikku kakkosesta äidin ja isän kainalossa kuin jumppatunnista. Kesällä tulisi saada olla rennosti. Nähdä kavereita lähipuistossa ja olla tekemättä mitään aamuisin.

Ajatteletko, että niillä matkoilla tai huvipuistoreissuilla ei keskustella tai olla yhdessä perheenä. Jos suomalausen lapsen kesäloma on reilut kaksi kuukautta, on siinä varmasti aikaa tehdä viikon matka kuormittumatta. Ja kukaan ei kuormitu yhdestä huvipuistopäivästä kesässä. Seuraavana päivänä voi nukkua pitkään. Meidän lapsille tällaiset asiat ovat olleet kesien kohokohta, joista vuosienkin jälkeen puhutaan ja aina heidän mieleen palaa jokin muisto. Nuo muut asiat kuten liikunta, keskustelu, lukeminen, retket, uinti jne ovat sitten sitä normaalia arkea kesällä ja myös talvella, josta on hyvä vähän poiketa. Olen huomannut, että juuri esimerkiksi reissuilla lapset tuntuvat kehittyvän ja oppivan eniten. Ehkä uusi ympäristö virittää.

Tietenkään kenenkään ei pidä surra, jos ei ole varaa mennä johonkin. Hyvää arkea voi elää monilla ja varsin yksinkertaisillakin tavoilla. Mutta jokainen matkaillut tai huvipuistoissa lasten kanssa oleskellut varmasti tietää, mitä riemua ne tuottavat monille lapsille. Älylliset virikkeet, liikunta, lepo, kaverit, matkat ja huvipuistot eivät sulje toisiaan pois ja kaikki mahtuvat hyvin samaan kesään, koska onneksi Suomessa lasten loma on pitkä. Omista lapsista on näin kasvanut kivoja, reippaita ja erinomaisesti koulussa pärjääviä. Tähän kuitenkin vaikuttaa myös se synnäinen neurologia siellä pään sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se rahakysymyskin. Ei varattomilla perheillä ole rahaa kaikkiin rientoihin, eikä tarvitsekaan olla. Lapset voi olla ihan tyytyväisiä ja onnellisia ilman hoploppiakin.

No ei välttämättä ole. Esimerkiksi Helsingin kaupungin museo on ilmainen kaikille. Museot ylipäänsä ovat ilmaisia lapsille. Lisäksi lapsille järjestetään ties mitä ohjelmaa, joka on yleensä ilmaista. Näin ainakin isoissa kaupungeissa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsille kehittyy hyvä mielikuvitus, kun niitä ei viedä koko ajan joka paikkaan. On hyvä välillä käydä jossain, mutta lasta kuunnellen. Kaikki lapset eivät nimittäin halua olla koko ajan menossa jonnekin, vaan haluavat olla paljon kotona omissa leikeissään, koska he keksivät aivan itse tekemistä ja kyllä, ihan ilman älylaitteita saa vaikka koko päivän kulumaan, ilman että aikuisen tarvitsee kuskata heitä ympäri kyliä tai leikkiä kerhon ohjaajaa aamusta iltaan. Tasapaino ja kohtuus kaikessa on hyvä asia.

Toisaalta niinkin, että kun näkee ja kokee vähän jotain edes, niin se ruokkii lasta (tai aikuista) pitkäksi aikaa. Ei kaikkea kotona ole ja näe ja koe.

Silloin, kun itse oli lapsi, oli ihan normaalia, ettei käyty missään huvipuistoissa, museoissa tai muissa perheen kanssa. Ei muutkaan perheet käyneet. Itse muistan lapsuuteni, että oli leikintäyteiset päivät. Oli sisaruksia, ja kavereita naapuristossa.

Omien lasten kanssa käydään eri paikoissa. Silti valittavat, ettei käydä missään. Eli ei käydä huvipuistoissa tarpeeksi usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ja paljon, ei köyhissä perheissä ole rahaa harrastaa ja matkustaa.

Museoissa on paljon ns ilmaispäiviä. Ja näyttelyitä ja muita ilmaisia lastentapahtumia on paljon. Laiskuutta se on jos lapsuus on yhtä kuin kotiaresti.

No joo, mutta veikkaisin, että jos on pelkkiä museoita, jää vähän laihaksi kesän huvitukset. Museot ja jotain muutakin. Ja harva pieni lapsi ihan kaikista museoista jaksaa innostua. Jotkut on kyllä enemmän aikuisille.

No me ainakin käydään metsässä, leikkipuistoissa, piknikillä, uimassa, retkillä jne harva se päivä. Tylsää olisi vaan kotona olla koko ajan. Toki on myös päiviä että ollaan vaan kotona.

Vierailija kirjoitti:

Lapsille kehittyy hyvä mielikuvitus, kun niitä ei viedä koko ajan joka paikkaan. On hyvä välillä käydä jossain, mutta lasta kuunnellen. Kaikki lapset eivät nimittäin halua olla koko ajan menossa jonnekin, vaan haluavat olla paljon kotona omissa leikeissään, koska he keksivät aivan itse tekemistä ja kyllä, ihan ilman älylaitteita saa vaikka koko päivän kulumaan, ilman että aikuisen tarvitsee kuskata heitä ympäri kyliä tai leikkiä kerhon ohjaajaa aamusta iltaan. Tasapaino ja kohtuus kaikessa on hyvä asia.

Mikä estää mielikutistusta toimimassa museossa, matkalla, huvipuistossa tai kotikaupunginosan ulkopuolella sijaitsevassa leikkipuistossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsille kehittyy hyvä mielikuvitus, kun niitä ei viedä koko ajan joka paikkaan. On hyvä välillä käydä jossain, mutta lasta kuunnellen. Kaikki lapset eivät nimittäin halua olla koko ajan menossa jonnekin, vaan haluavat olla paljon kotona omissa leikeissään, koska he keksivät aivan itse tekemistä ja kyllä, ihan ilman älylaitteita saa vaikka koko päivän kulumaan, ilman että aikuisen tarvitsee kuskata heitä ympäri kyliä tai leikkiä kerhon ohjaajaa aamusta iltaan. Tasapaino ja kohtuus kaikessa on hyvä asia.

Mikä estää mielikutistusta toimimassa museossa, matkalla, huvipuistossa tai kotikaupunginosan ulkopuolella sijaitsevassa leikkipuistossa?

* mielikuvitusta (vaikka hyvä tuo typokin :D :D :D )

Vierailija kirjoitti:

Onhan se rahakysymyskin. Ei varattomilla perheillä ole rahaa kaikkiin rientoihin, eikä tarvitsekaan olla. Lapset voi olla ihan tyytyväisiä ja onnellisia ilman hoploppiakin.

Ootko koskaan kuullut ilmaistapahtumista/päivistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Missään ei ole käyty. Ei halua mennä mihinkään vaan haluaa olla kotona. No mikäs siinä sitten. Ollaan kotona.

Yllensä vanhemmat päättävät mitä tehdään.

Minulla ei ole autoa joten en voi vain pakottaa lasta väkisin autoon ja sitten viedä sitä  vaikkapa Heurekaan. Lähimpään kaupunkiin on bussilla tunti ja sieltä pääsee sitten junalla ympäri suomea. On todella vaikeaa laahata vastentahtoista vihaista ihmistä satoja kilometrejä ilman sen omaa tahtoa. 

Luokkaretkellä oli koululuokkansa kanssa, ei suostunut ostaaman huvipuistoon ranneketta. Opettaja oli ostanut sen hänelle. Istui sen aikaa sitten odottamassa kun muut oli laitteissa. 

Sinä ehkä pakotat pitämään "hauskaa" mutta minä en. 

Aika kiusallista varmaan opettajalle. Kai maksoit takaisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä käydä aina välillä jossain. Maksullisissa tai ilmaisissa huvituksissa. Lasu niistä, jotka ei ikinä käy missään. Ja samoin lapsista, joilla ei harrastuksia, paitsi päiväkoti-ikäiset voisi jättää rauhaan.

Mutta esim. kesälomassa on n. 80 päivää. Ihan joka päivälle ei vanhemmat varmaan ohjelmia keksi.

Täällä on lapsia jotka kokevat väkivaltaa kotona, joiden perheessä on päihdeongelma, jotka eivät ehkä omista edes ehjiä ja puhtaita vaatteita tai saa riittävästi ravintoa. Lusulla on kädet täynnä töitä. Jos sua henkilökohtaisesti ärsyttää että joku perhe ei käy missään, niin esim hope kerää harrastus rahoja perheisiin, joissa ei ole muuten varaa tehdä mitään, osallistu ja tue.

Hyvä että lasu puttuu noihin. Joskus tuntuu, että eivät puutu noihin selviin tapauksiin. Nyt oli kai kyse lomatekemisistä. Hyvä jos voivat niihinkin lahjoittaa jotain. Harrastukset yleensä katkolla lomalla. Sossu voi pahimmillaan leikkiä stasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se rahakysymyskin. Ei varattomilla perheillä ole rahaa kaikkiin rientoihin, eikä tarvitsekaan olla. Lapset voi olla ihan tyytyväisiä ja onnellisia ilman hoploppiakin.

Ootko koskaan kuullut ilmaistapahtumista/päivistä.

Olen kuullut. Niitä ei vain täällä ole.

Eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä käydä aina välillä jossain. Maksullisissa tai ilmaisissa huvituksissa. Lasu niistä, jotka ei ikinä käy missään. Ja samoin lapsista, joilla ei harrastuksia, paitsi päiväkoti-ikäiset voisi jättää rauhaan.

Mutta esim. kesälomassa on n. 80 päivää. Ihan joka päivälle ei vanhemmat varmaan ohjelmia keksi.

Täällä on lapsia jotka kokevat väkivaltaa kotona, joiden perheessä on päihdeongelma, jotka eivät ehkä omista edes ehjiä ja puhtaita vaatteita tai saa riittävästi ravintoa. Lusulla on kädet täynnä töitä. Jos sua henkilökohtaisesti ärsyttää että joku perhe ei käy missään, niin esim hope kerää harrastus rahoja perheisiin, joissa ei ole muuten varaa tehdä mitään, osallistu ja tue.

Väkivalta on suhteellinen käsite. Kantsii muuten varoa, ettei joku valehtele lapsen kokevan väkivaltaa. Mikä sen mukavampi tapa saada jotkut vanhemman perään kun valehdeltu huoli. Onneksi sossu ei toimi vain katkerien ja sairaiden ihmisten kuulopuheiden mukaan, vaikka supinaa saavat aikaan tuollakin metodilla.

Vierailija kirjoitti:

Henkistä köyhyyttä se on. On paljon ilmaisia juttuja, joihin varatonkin voisi mennä. Mutta ei mene.

Noi lapset pitäisi saada avun pariin.

Ai niinku miten saan naapurin Maryamin pyöräilyretkille kersansa kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Mikään noista ei ole välttämätöntä.

Lapsi joka ei käy missään voi silti saada kotona paljon enemmän, kuin lapsi jota viedään eri paikkoihin jatkuvasti.

Lapselle tärkeintä on että aikuinen on läsnä, hän saa riittävästi huomiota, hänen kanssaan leikitään, luetaan, lauletaan yms. Siihen ei tarvita rahaa vaan aikaa, sitä kaikilla ei ole antaa.

Juu, ajan antaminen lapselle on tärkeää. Mutta kyllähän aikuinen sen tekee silloinkin, kun vie lapsen vaikka huvipuistoon tai matkustaa lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me käytiin kerran vuodessa Helsingissä päivä.

Ei tehty mitään, ei käyty missään, kökötettiin.

Nyt äitini arvostelee kun omilla lapsillani on harrastuksia, käymme paljon kotimaassa ja ulkomailla matkoilla, näyttelyissä, museoissa ja ravintoloissa.

Hänen mielestään meillä oli ihana vapaa maalaislapsuus. Lue: hänelle helppo.

Tätähän ihannoidaan paljon vieläkin. Että heitetään lapset pihalle ilman aikuisia ja on niin paljon vapautta ja tekemistä. Paskanmarjat, kököttämistä se on ja aikuisten pääsyä helpolla. Sääliksi käy nököttäjälapset.

Mikä tuossa nyt mättää. Välillä pihoilla välillä reissussa. Sehän se on se paras meininki mikä pitäisi olla. Ja totta kai vanhempi pääsee helpommalla ja halvemmalla jos ei lasten kanssa yhdessä tehdä mitään esim. reissata, mutta tärkeintä on mitä lapset itse tykkää tehdä. Monet tykkää myös reissata. Tuskin joka päivä tai viikko kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se rahakysymyskin. Ei varattomilla perheillä ole rahaa kaikkiin rientoihin, eikä tarvitsekaan olla. Lapset voi olla ihan tyytyväisiä ja onnellisia ilman hoploppiakin.

Ootko koskaan kuullut ilmaistapahtumista/päivistä.

Olen kuullut. Niitä ei vain täällä ole.

Eri.

Niitä voi ihan itse jörjestää. Iso osa tapahtumista on talkoovoimin luotuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään noista ei ole välttämätöntä.

Lapsi joka ei käy missään voi silti saada kotona paljon enemmän, kuin lapsi jota viedään eri paikkoihin jatkuvasti.

Lapselle tärkeintä on että aikuinen on läsnä, hän saa riittävästi huomiota, hänen kanssaan leikitään, luetaan, lauletaan yms. Siihen ei tarvita rahaa vaan aikaa, sitä kaikilla ei ole antaa.

Blaablaablaa.

Kyllä nuo on välttämättömiä jos lapselle haluaa tarjoaa hyvän lapsuuden.

Aika moiset erot on lapsilla, jos toiset käy ja kulkee vapaa-aikansa vanhempiensa kanssa ympäri maailmaa ja toiset nököttää kotona. Voi olla, että eivät ystävysty.

Luonne vaikuttaa eniten, sosiaalinen lapsi ystävystyy helposti. Matkustaminen ja tapahtumat eivät muutu lapsen luonnetta.

Mellä yksi lapsi on hyvin arka ja yhtä paljon hänen kanssaan on aktiivisesti liikuttu, kun näiden muidenkin jotka ovat sosiaalisia.

Lapsi voi olla erittäin "sosiaalinen" eli seurallinen mutta täysin vailla sosiaalisia taitoja, jolloin ystävystyminen on vaikeaa. Eli ei se luonne yksistään tee kenestäkään miellyttävää.

Tutkimusten mukaan niistä lapsista tykätään eniten, joille luetaan paljon. Lukeminen kehittää mm. empatiataitoja.