Lue keskustelun säännöt.
Masennus ja elintavat
16.07.2022 |
Minulla todettiin keski-vaikea masennus. Pohdin lääkehoidon aloitusta kun sitä ehdotettiin, mutta koitin eka muilla keinoin. Aloin tehdä päivittäin kävelyjä, vähensin alkon/mättöruuan minimiin ja lisäsin veden juontia sekä aloin vähän kiinnittää huomioo enemmän mitä suuhuni laitan niin olo on nyt kuin uudesti syntynyt!! Tästä on nyt kk aikaa ja toivon mukaan pysyy innostus yllä. Onko muita, jolla näin käynyt?
Kommentit (90)
Minä en muista kauheasti ajasta jolloin olin vakavasti masentunut ja kärsin ahdistuneisuushäiriöstä, sekä traumaperäisestä stressihäiriöstä. Kun en ollut vielä saanut apua ja oppinut elämään näiden kanssa, oli lähellä ettei henki olisi lähtenyt. Joskus oli niin kovaa fyysistäkin kipua, että tuntui kuin kuolisi siihenkin. Henkinen nipu sitten erikseen. En yksinkertaisesti muista paljoa. Vasta jälkikäteen olen koittanut palata noihin tuntoihin ja käsitellä niitä. Siinä sitä työtä riittääkin 😅💪🏼 Hyvä me selvityjät! Jokaisella oma sairautensa ja omat syynsä ja keinonsa parantua. Kaikki olemme sankareita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en muista kauheasti ajasta jolloin olin vakavasti masentunut ja kärsin ahdistuneisuushäiriöstä, sekä traumaperäisestä stressihäiriöstä. Kun en ollut vielä saanut apua ja oppinut elämään näiden kanssa, oli lähellä ettei henki olisi lähtenyt. Joskus oli niin kovaa fyysistäkin kipua, että tuntui kuin kuolisi siihenkin. Henkinen nipu sitten erikseen. En yksinkertaisesti muista paljoa. Vasta jälkikäteen olen koittanut palata noihin tuntoihin ja käsitellä niitä. Siinä sitä työtä riittääkin 😅💪🏼 Hyvä me selvityjät! Jokaisella oma sairautensa ja omat syynsä ja keinonsa parantua. Kaikki olemme sankareita!
Ptsdssä oli myös se katala oire ja on edelleen, että säikyn tosi helposti. Esim jos joku huutaa, yllättää minut, säikähdän kunnolla. Se on välilllä tosi raskasta. Lisäksi olen todella valppaana ympäristöstäni jatkuvasti. Oli ihana olla mökillä kuukausi, kun siellä tuntui että se säikkyisyys helpotti😍
Vierailija kirjoitti:
Minä en muista kauheasti ajasta jolloin olin vakavasti masentunut ja kärsin ahdistuneisuushäiriöstä, sekä traumaperäisestä stressihäiriöstä. Kun en ollut vielä saanut apua ja oppinut elämään näiden kanssa, oli lähellä ettei henki olisi lähtenyt. Joskus oli niin kovaa fyysistäkin kipua, että tuntui kuin kuolisi siihenkin. Henkinen nipu sitten erikseen. En yksinkertaisesti muista paljoa. Vasta jälkikäteen olen koittanut palata noihin tuntoihin ja käsitellä niitä. Siinä sitä työtä riittääkin 😅💪🏼 Hyvä me selvityjät! Jokaisella oma sairautensa ja omat syynsä ja keinonsa parantua. Kaikki olemme sankareita!
Itsekin vasta jälkikäteen tajuan kuinka syvissä vesissä kävin. Karmiva ajatus kuinka tuolloin ajattelin elämällä ei ole minulle enää mitään tarjota. Nyt suurin työmaa on tuolta ajalta kertyneitä kiloja koittaa tiputella, en ota stressiå enkä liian tiukkaa ruokavalioo tms, haluan nauttia elämästä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tää oikeasti auttaa. Moni ei vaan ole valmis tekemään itsensä eteen niin paljon työtä. Moni arvostelee tätä, mutta ei ole itse edes kokeillut. Tälläinen ei auta päivässä tai viikossa, vaatii todella jopa vuosia saada elämäntapa muuttumaan.
Minun olisi sitten varmaan pitänyt aloittaa viinan käyttö ja lopettaa jumpassa käyminen ja metsäretket. En kuitenkaan halunnut tehdä itseni eteen niin paljon töitä.
Tottakai viinalla läträys masentaa. Kannattaa sitten pyytää lopuksi diagnoosin poistoa, sillä voi olla vaikutuksia esim. Sairaskuluvakuutuksen saamisen suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen päättänyt antaa itselleni luvan masentua. Minun ei tarvitse esittää reipasta ta pirteää enää. Ei tarvitse olla yhtään mitään kenellekkään. Ihanan vapauttavaa. Itken koska huvittaa. Näytän nyrpeänä naamaa, kun tuntuu siltä. Jos jokin asia ei miellytä minua, en tee sitä hampaat irvessä. Vain näin kykenen parantumaan. Lapsesta asti opetettu, että tunteita ei voi näyttää. Ei pahaa oloa, ei saa valittaa, jos sattuu. Pitää olla reipas. No minä en nyt ole.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi on depressantti, ei siinä sen kummempaa kohdallasi.
Alkoholi on CNS-depressantti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen päättänyt antaa itselleni luvan masentua. Minun ei tarvitse esittää reipasta ta pirteää enää. Ei tarvitse olla yhtään mitään kenellekkään. Ihanan vapauttavaa. Itken koska huvittaa. Näytän nyrpeänä naamaa, kun tuntuu siltä. Jos jokin asia ei miellytä minua, en tee sitä hampaat irvessä. Vain näin kykenen parantumaan. Lapsesta asti opetettu, että tunteita ei voi näyttää. Ei pahaa oloa, ei saa valittaa, jos sattuu. Pitää olla reipas. No minä en nyt ole.
Hyvä. Tunteita saa ja pitää näyttää. Ennenaikaan on ollu kummallinen tuo kulttuuri, että kulissit oltava kunnossa ja pahaa oloa ei saisi näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai viinalla läträys masentaa. Kannattaa sitten pyytää lopuksi diagnoosin poistoa, sillä voi olla vaikutuksia esim. Sairaskuluvakuutuksen saamisen suhteen.
Minkä diagnoosin poistoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen päättänyt antaa itselleni luvan masentua. Minun ei tarvitse esittää reipasta ta pirteää enää. Ei tarvitse olla yhtään mitään kenellekkään. Ihanan vapauttavaa. Itken koska huvittaa. Näytän nyrpeänä naamaa, kun tuntuu siltä. Jos jokin asia ei miellytä minua, en tee sitä hampaat irvessä. Vain näin kykenen parantumaan. Lapsesta asti opetettu, että tunteita ei voi näyttää. Ei pahaa oloa, ei saa valittaa, jos sattuu. Pitää olla reipas. No minä en nyt ole.
Hyvä. Tunteita saa ja pitää näyttää. Ennenaikaan on ollu kummallinen tuo kulttuuri, että kulissit oltava kunnossa ja pahaa oloa ei saisi näyttää.
Niin on. Meille on oikein opetettu, että ei saa näyttää herkkyyttä. Aina pitää olla vahva. Yksin pitää pärjätä. Toki tuolla asenteella saa ihan hirveästi aikaiseksi.
Nyt minulla on siitä mukava tilanne, että voin itkeä rauhassa.
Opettelen sanomaan, että nyt ahdistaa, minä en jaksa, nyt sattuu. Fyysistä kipeyttä ei saisi näyttää myöskään. Kukaan ei ole onneksi nyt sanoittamassa päälle, että ei satu, mitä pienistä, älä turhaan mangu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen päättänyt antaa itselleni luvan masentua. Minun ei tarvitse esittää reipasta ta pirteää enää. Ei tarvitse olla yhtään mitään kenellekkään. Ihanan vapauttavaa. Itken koska huvittaa. Näytän nyrpeänä naamaa, kun tuntuu siltä. Jos jokin asia ei miellytä minua, en tee sitä hampaat irvessä. Vain näin kykenen parantumaan. Lapsesta asti opetettu, että tunteita ei voi näyttää. Ei pahaa oloa, ei saa valittaa, jos sattuu. Pitää olla reipas. No minä en nyt ole.
Hyvä. Tunteita saa ja pitää näyttää. Ennenaikaan on ollu kummallinen tuo kulttuuri, että kulissit oltava kunnossa ja pahaa oloa ei saisi näyttää.
Sodan seurauksia. Ihmisten oli pakko jaksaa. Suomi piti jälleenrakentaa ja sodan traumat unohtaa. Tunteet padottiin työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itkupiirissä olisi ideaa. Terapiaryhmä, jossa keräännytään valittamaan asioista. Itketään yhdessä, jos jotain ahdistaa ilkeä naapuri. Ei vähätellä toisten tunteita ollenkaan.
Itse en hakeutunut aiemmin hoitoon, koska aina vertailin itseäni muihin ja monella asiat huonommin. Se oli virhe. Ei pidä vertailla vaan jos itsellä paha olla niin apua kannattaa hakea mielummin liian ajoissa kuin myöhään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi masennuksen ikäviä puolia on myös se, että en halunnut läheisyyttä lainkaan. Toivoin, että mieheni jättäisi minut kun olo oli surkea enkä halunnut minuun kosketaan saati harrastaa seksiä. Nyt on tuokin ongelma väistynyt :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Itkupiirissä olisi ideaa. Terapiaryhmä, jossa keräännytään valittamaan asioista. Itketään yhdessä, jos jotain ahdistaa ilkeä naapuri. Ei vähätellä toisten tunteita ollenkaan.
12 askeleen ryhmät - kuten AA, OA, NA ja AAL (=ACA) - eivät varsinaisesti ole itkupiirejä, mutta niissä kukin kävijä jakaa omaa kokemustaan, jolloin toisinaan saattaa tulla itkukin. Suosittelen 12 askeleen ryhmiä kaikille, joilla on ongelmia jonkin/joidenkin addiktion/addiktioiden kanssa.
Älkää jättäkö itseänne yksin!
Minulla on diagnosoituna bipolaarihäiriö kunnes tajusin että minun mielialan aaltoilu johtuu ihan kuukautiskierrostani. Nyt kun tunnistaa mistä oikeasti tuulee niin niihin ei lähde mukaan. Kuulemma adhd naisilla hormonaalinen kierto aiheuttaa tunne-elämän aaltoilua ja asioiden suurentelua, joka varmaan sitten monella virheellisesti tulkitaan bipoksi ja lääkitään ihminen sekaisin niin että on ne välipäivätkin ahdistunut sekopää. Ei ole sittenmmin ollut lääkityksiä ja bipoilukin hävisi jonnekin lääkkeiden mukan. Sen sijaan kannattaa pitää kalenterissa merkinnät ovulaatiolle ja kuukautisille niin tietää mitä on meneillään.
Tunnistan myös tuon kuukautiskiertoon liittyvän mielialan heilahtelun
Vierailija kirjoitti:
Yksi masennuksen ikäviä puolia on myös se, että en halunnut läheisyyttä lainkaan. Toivoin, että mieheni jättäisi minut kun olo oli surkea enkä halunnut minuun kosketaan saati harrastaa seksiä. Nyt on tuokin ongelma väistynyt :)
Ap
Minullakin oli, mutta nyt olen tajunnut, että oli väärä mies. Ahdisti sen takia tosi paljon seksi. Väärä haju, väärä tuntemus. Kello soi päästä, nyt ei ole asiat hyvin. Olin vain niin kiltti, että koitin saada asiat toimimaan oman mielenterveyteni kustannuksella.
Onneksi tiedän tämän nyt ja ei tarvii väkisin harrastaa seksiä enää. Kyllä niitä oikealta tuoksuvia ja tuntuvia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi masennuksen ikäviä puolia on myös se, että en halunnut läheisyyttä lainkaan. Toivoin, että mieheni jättäisi minut kun olo oli surkea enkä halunnut minuun kosketaan saati harrastaa seksiä. Nyt on tuokin ongelma väistynyt :)
Ap
Minullakin oli, mutta nyt olen tajunnut, että oli väärä mies. Ahdisti sen takia tosi paljon seksi. Väärä haju, väärä tuntemus. Kello soi päästä, nyt ei ole asiat hyvin. Olin vain niin kiltti, että koitin saada asiat toimimaan oman mielenterveyteni kustannuksella.
Onneksi tiedän tämän nyt ja ei tarvii väkisin harrastaa seksiä enää. Kyllä niitä oikealta tuoksuvia ja tuntuvia on.
Kaikkea sitä ihminen tekeekin, kun haluaa olla liian kiltti. Tai toivoo, että ehkä tuosta kuitenkn tulisi jotain, jos vähän yrittää. Ehei, se intuitio on oikeassa.
Haistan palaneen käryä, jos kaikki ei ole kohdillaan. Pitää luottaa siihen. Sen takia ihmisellä on intuitio, jotta pysyisi turvassa.
Todella hyvin kiteytetty. Näin juuri. On erilaisia masennustyyppejä, ja aika usein masennuksesta kärsivä voi kärsiä muistakin ongelmista kuten ahdistuneisuushäiriöstä, ptsdstä jne, jolloin hoitomenetelmät vaihtelevat vielä entisestään. Se mikä toimii johonkin masennukseen, ei toimi toiseen. Se on sitä etsimistä. Useimmille toimii terapia ja lääkitys. Lääkitystäkään ei kannata pelätä. Itse söin mielialalääkkeitä ja kävin terapiassa noin vuoden ajan. Sen jälkeen menin pelkällä terapialla. Traumaperäinen minunkin masennukseni. Ensin pitää selvittää masennuksen syyt, sitten pohtia hoitomenetelmää.