Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko unohtanut sukusi vanhimmat laitokseen?
16.07.2022 |
Minä kävin taas perjantaina katsomassa isoisääni hoitokodissa. Hän voi hyvin, mutta muuten käynti nosti tunteet pintaan, lähinnä muiden vanhusten hoidon ja olosuhteiden osalta. Oletko sinä unohtanut isoäitisi tai -isäsi laitokseen kuolemaan (pois silmistä, pois mielestä?). Oikein surkea mieli tuli siitä, että osalla potilaista on psyyke pettänyt tai murtunut, omaiset eivät välitä, muisti pettää ja kaikessa vain komennellaan.
Niin, ymmärrän hoitajapulan, mutta eikö tähän voisi miettiä jotain kokonaisrakenteen muutosta. Jos vanhuksella on lähiomaisia, jotka perivät hänet, olisi heidän velvollisuus ottaa vanhus hoitoonsa. Tai sitten hoitoyksikkö saa oikeuden perintöön rintaperillisten ohi. Tuo sen takia että tässä minä-keskeisessä maailmassa näköjään vain raha merkitsee jotain. Ei olla enää inhimillisiä, ei pidetä huolta sukulaisista. Isoisä oli oikein mielissään kun veimme hänelle hillasosetta sekä hillakääretorttua, josta hän on aina pitänyt.
Tee pieni retki sukulaisesi luo, asuipa hän kotona tai laitoksessa, ihan vaikka vain puolisen tuntia, piristät hänen päiväänsä. Joo, siellä saattaa ulosteet haista ja joku huutaa taukoamatta hoitajaa, mutta sen näkyy olevan tämän päivän hoitoa se.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet ovat hoitaneet karkailevaa, sotkevaa ja kaatuilevaa vanhusta vuosikaudet vanhuksen kotona. Koko oma elämä mennyt vanhuksen luona juoksemiseksi ja kun vanhus viimein saa palvelukotipaikan, omainen on niin uupunut ettei jaksa juosta enää siellä vanhusta katsomassa ja mahdollisia haukkumisia kuulemassa. Tässä yksi syy, miksei monia käydä katsomassa laitoksissa. Kai se joku oikeus omaan elämään on niillä 50-70 -vuotiailla lapsillakin?
Itse asiassa, ymmärrän joka ikisen syyn, miksei vanhuksia käydä katsomassa. Heidän hoitonsa on rankkaa ja usein vanhus ei ole ikinä tyytyväinen, ei ikinä. Jos omaiset käyvät, vanhus narisee ettei käydä tarpeeksi tai on "hylätty laitokseen". Sairaudentunnottomuus kuuluu usein lieväänkin muistisairauteen.
Ihmisen ei kuuluisi elää niin vanhaksi, kuin nykyään eletään. Ei ole oikein hyviä ratkaisu
Suomessa tällä hetkellä erittäin suuri isa huonokuntoisista muistisairaista hoidetaan kotona koska hoitokoteja on liian vähän. Hoitaja on yleensä vanha puiliso joja hoitaa 24/7 liian vähillä unilla ja voimilla. Edenneessä muistisairaudessa hoiito on fyysistä voimaa vaativaa ja he ovat kovilla, osa murtuu sen taakan alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole, koska olen sukuni vanhin!
Suomessa tällä hetkellä erittäin suuri osa huonokuntoisista muistisairaista hoidetaan kotona koska hoitokoteja on liian vähän. Hoitaja on yleensä vanha puoliso joka hoitaa 24/7 liian vähillä unilla ja voimilla. Edenneessä muistisairaudessa hoito on fyysistä voimaa vaativaa ja he ovat kovilla, osa murtuu sen taakan alle.
Keskivaikean vaiheen muistisairas kerros- ja rivitalossa on myös vaaraksi muille. He aiheuttaa mm. tulipaloja ja vesivahinkoja. Toimintakyky voi olla yllättävän hyvä mutta päättelykyky on 2-3-vuotiaan tasolla.
Vanhuksen käytös elämässään ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet ovat hoitaneet karkailevaa, sotkevaa ja kaatuilevaa vanhusta vuosikaudet vanhuksen kotona. Koko oma elämä mennyt vanhuksen luona juoksemiseksi ja kun vanhus viimein saa palvelukotipaikan, omainen on niin uupunut ettei jaksa juosta enää siellä vanhusta katsomassa ja mahdollisia haukkumisia kuulemassa. Tässä yksi syy, miksei monia käydä katsomassa laitoksissa. Kai se joku oikeus omaan elämään on niillä 50-70 -vuotiailla lapsillakin?
Itse asiassa, ymmärrän joka ikisen syyn, miksei vanhuksia käydä katsomassa. Heidän hoitonsa on rankkaa ja usein vanhus ei ole ikinä tyytyväinen, ei ikinä. Jos omaiset käyvät, vanhus narisee ettei käydä tarpeeksi tai on "hylätty laitokseen". Sairaudentunnottomuus kuuluu usein lieväänkin muistisairauteen.
Ihmisen ei kuuluisi elää niin vanhaksi, kuin nykyään eletään. Ei ole oikein hyviä ratkaisuja, miten elämästä saisi mielekästä. Itse koen, että työni on nimenomaan niiden omaisten auttamista. T
Kiitos. Arvostus teitä hoitajia kohtaan on itselläni korkealla.
Sukuni vanhin asuu omassa ausnnossaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole, koska olen sukuni vanhin!
Onnea vaan! :) No miltäs se johtajan/tarettaren paikka tuntuu? Eikö ole aikas tuulinen paikka olla jäänmurtajan kipparina? :)
No tuo sukuvitsi: isän sisko tuli käymään: isä: minä olen nyt suvunjohtaja, kuinkas sitä puhutellaan? :)))
Iskä joskus kännissä svidduili mulle: tämä meidän pohjoinen sukuhaara tyrehtyy nyt minuun/häneen. Mieli teki kyllä kuitata, mut pidin suuni kiinni.
(Toisaalta onneksi niin, mulla synnynnäisiä "epämuodostumia", paree, et en oo "lisääntynyt").
En unohtanut äitiäni laitokseen kuolemaan yksin. Jätin hänet sinne.
Niin makaa kuin petaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En unohtanut äitiäni laitokseen kuolemaan yksin. Jätin hänet sinne.
Niin makaa kuin petaa
Mitä hän teki sinulle?
Vanha ketju. Hoivakotiin on äärimmäisen vaikea päästä. Sinne päässeet vanhukset ovat jo huonokuntoisia. Monien omaiset ovat satojen kilometrien päässä.
Äidilläni diagnosoitiin harhaluuloisuushäiruö jo ennen hoivakotivaihetta. Hän oli välillä vanhusten psykiatrisella suljetulla osastolla hoidossa.
Millaiseksi tämä ap arvioi yhteydenpidon olevan psykoottisen mt ongelmaisen kanssa?
Jossain vaiheessa läheinen suojaa jo omaa terveyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä se hyödyttää sitä 95 vuotiasta mummoani käydä attendossa katsomassa? Täysin muistamaton sängyssä makaava loppuvaiheen vuodevihannes.
Viimeksi kun kävin, niin ei sillä ollut hajuakaan kuka olen tai reagoinut oikeastaan mihinkään.
Yksikään meidän suvusta ei ole ollut laitos hoidossa ikääntymisen vuoksi.
Itse varmaan joudun kaatopaikalle, kun ei ole enää ketään, kuka pystyisi hoitamaan minua.
Annan silti edunvalvoja valtakirjan luotettavalle tutulleni, ettei yhteiskunta pääse tekemään päätöksiä puolestani.
Haluaisin silti elää mahdollisimman pitkään.
Minusta iäkkäämmät ihmiset pystyisivät joiltain osin auttamaan toinen toisiaan.
Ulkoilutus olisi tärkeää. Ja puhdas laadukas ruoka. Siitä ei kyllä ole luultavasti toivoakaan. Lääkäri Antti Heikkilän pitäisi olla ravintoterapeuttien kanssa suunnittelemassa helppoa ja laadukasta ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne tietämäni suvun vanhukset, jotka joutuivat hoitolaitoksiin, ovat muistisairauksien runtelemia ja eivät tunnista maata eikä kuuta, eivät ketään lapsista sukulaisista puhumattakaan, eivät puhu ja hyvin harvoin reagoivat yhtään mihinkään. Syöminen näyttää olevan sellainen automaatio, että jopa syvällä tietämättömyyden mustissa vesissä oleva kuitenkin osaa lusikasta ruokaa ottaa suuhun tarjottaessa.
Itse katson asiaa hyvin pragmaattisesti; kun visiitti muistisairaan luokse otti aikaa kokonaisen päivän ja henkilö itse ei näytä asiaa tiedostavan eikä ymmärtävän ja muutenkin on tajuttömuuden rajamailla, vähentyneet visiitit eivät mielestäni ole moitteiden arvoisia.
Asian livenä jonkin kerran elänyt.
Vierailija kirjoitti:
mitä se hyödyttää sitä 95 vuotiasta mummoani käydä attendossa katsomassa? Täysin muistamaton sängyssä makaava loppuvaiheen vuodevihannes.
Viimeksi kun kävin, niin ei sillä ollut hajuakaan kuka olen tai reagoinut oikeastaan mihinkään.
- - -
Valitettavasti tämä näyttää olevan useinkin viimeisien vuosien tilanne ja tarina.
Meillä on sellaiset geenit, että nippanappa selvitään eläkkeellä, jos sinnekään ja sitten se olikin siinä. Olen 44-vuotias eikä mulla ole ollut edes vanhemmat elossa 10 vuoteen, saati isovanhemmat. Ne kuoli jo mun lapsuudessa, olin alta 10.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En unohtanut äitiäni laitokseen kuolemaan yksin. Jätin hänet sinne.
Niin makaa kuin petaa
Mitä hän teki sinulle?
Synnytti, siihen se jäikin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mitä se hyödyttää sitä 95 vuotiasta mummoani käydä attendossa katsomassa? Täysin muistamaton sängyssä makaava loppuvaiheen vuodevihannes.
Viimeksi kun kävin, niin ei sillä ollut hajuakaan kuka olen tai reagoinut oikeastaan mihinkään.
- - -
Valitettavasti tämä näyttää olevan useinkin viimeisien vuosien tilanne ja tarina.
Mitä tarkoitat "valitettavasti"
Naisethan ylpeilevät kun elävät miehiä pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mitä se hyödyttää sitä 95 vuotiasta mummoani käydä attendossa katsomassa? Täysin muistamaton sängyssä makaava loppuvaiheen vuodevihannes.
Viimeksi kun kävin, niin ei sillä ollut hajuakaan kuka olen tai reagoinut oikeastaan mihinkään.
- - -
Valitettavasti tämä näyttää olevan useinkin viimeisien vuosien tilanne ja tarina.
Mitä tarkoitat "valitettavasti"
- - -
>>Täysin muistamaton sängyssä makaava loppuvaiheen vuodevihannes.<<
Sitä, että valitettavan monen vanhuus on elää viimeiset vuotensa sänkyyn sidottuna vaipopissa, puhumattomana, reagoimattomana ja kaiken elollisen täydellisesti unohtaneena, kuin kasvina. Se on valitettavaa, että mm. muistisairaus vie ihmiseltä ihmisarvoisen vanhuuden.
Kommettisi on todella outo.
Alue: Aihe vapaa
Edeltävä sukupolvi on jo kärrätty kirkkomaalle ja mun sukupolvi asuu puolisoineen (osa vielä lapsineen) kodeissaan, ensimmäiset alkaa olla eläkeiässä.