Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko unohtanut sukusi vanhimmat laitokseen?
16.07.2022 |
Minä kävin taas perjantaina katsomassa isoisääni hoitokodissa. Hän voi hyvin, mutta muuten käynti nosti tunteet pintaan, lähinnä muiden vanhusten hoidon ja olosuhteiden osalta. Oletko sinä unohtanut isoäitisi tai -isäsi laitokseen kuolemaan (pois silmistä, pois mielestä?). Oikein surkea mieli tuli siitä, että osalla potilaista on psyyke pettänyt tai murtunut, omaiset eivät välitä, muisti pettää ja kaikessa vain komennellaan.
Niin, ymmärrän hoitajapulan, mutta eikö tähän voisi miettiä jotain kokonaisrakenteen muutosta. Jos vanhuksella on lähiomaisia, jotka perivät hänet, olisi heidän velvollisuus ottaa vanhus hoitoonsa. Tai sitten hoitoyksikkö saa oikeuden perintöön rintaperillisten ohi. Tuo sen takia että tässä minä-keskeisessä maailmassa näköjään vain raha merkitsee jotain. Ei olla enää inhimillisiä, ei pidetä huolta sukulaisista. Isoisä oli oikein mielissään kun veimme hänelle hillasosetta sekä hillakääretorttua, josta hän on aina pitänyt.
Tee pieni retki sukulaisesi luo, asuipa hän kotona tai laitoksessa, ihan vaikka vain puolisen tuntia, piristät hänen päiväänsä. Joo, siellä saattaa ulosteet haista ja joku huutaa taukoamatta hoitajaa, mutta sen näkyy olevan tämän päivän hoitoa se.
Kommentit (98)
Mitäs mun isovanhempien viihdytys mulle kuuluu?
Tilatkoon sirkuspellet huvittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin lasteni kanssa katsomassa omia isovanhempiani, kun he vielä elivät. Mummun muistisairauden edetessä käynnit harvenivat ja lopulta loppuivat kokonaan. Hän ei enää viimeisinä vuosinaan ollut tässä maailmassa. Pappan luona käytiin loppuun asti ja on ollut hienoa huomata, että vastoin odotuksia kummastakin on jäänyt lapsilleni haalenevia muistoja <3.
Mutta omaishoitajana en haluaisi olla edes omille vanhemmilleni, on se vaan hitokseen rankkaa puuhaa. Olen kyllä ajatellut tukevani heidän kotona asumistaan niin pitkään kuin suinkin on työssäkäyvänä ja perheellisenä järkevää.
Niin miten ihmeessä tiedät noin paljon muista potilaista siellä hoitoyksikössä? Vietätkö siellä kuukauden, ja näet, että omaiset hyljännyt ja psyyke pettänyt? Vai käytkö lukemassa potilasraportteja?
Ota isoisäsi pikaisesti kotiisi asumaan.
Eihän se muiden vika ole, että olet hyljännyt hänet laitokseen.
Ap joko olet järjestellyt isoisällesi huoneen kotiisi. Hän tulee sun hoitoon nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi nyanssi vielä siihen omahoitoon liittyen... Se alkuperäinen ei-muistisairas ihminen oli itse herttaisuus ja ei sanonut ikinä pahaa sanaa kenellekään. Esimerkkinä rivarissa naapurin ääliö peruutti hänen postilaatikkonsa hajalle ja jyrkästi kielsi viiemästä laskua uudesta postilaatikosta syylliselle kun ei halunnut mitään kiistoja kenenkään kanssa.
Aikaa kului, ja tästä maailman kilteimmästä ihmisestä kehkeytyi yksi ilkeimmistä ja teräväkielisemmistä ikinä tuntemistani ihmisistä. Olisi siinä ollut omaishoitajalle äärimmäisen raskas ja samalla äärimmäisen epäkiitollinen savotta hoidettavana.
Isäni kävi kuukausittain katsomassa äitiään 200km päässä, kenties omantunnon takia. No mummilla oli alzheimer, eikä tuntenut omaa poikaansa. Molemmille nämä tapaamiset oli kiusallisia, isälleni oli ahdistava nähdä äitinsä siinä kunnossa ja mummi pelkäsi tätä tuntemantonta henkilöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole unohtanut. Kävin yli kymmenen vuotta hoitamassa lapsuudenkotiinsa (omakotitalo) raskaat työt mieheni ja teini-ikäisten lapsieni kanssa. Viimeiset vuodet isäni oli jo muistisairaus ja äitini hänen omaishoitajansa.
Kolme vuotta sitten äitini sairastui äkillisesti syöpään ja kuoli muutaman kuukauden sairastamisen jälkeen. Isäni joutui palvelutaloon. Viiden kuukauden ajan kävin katsomassa äitiäni sairaalassa lähes päivittäin.
Käyn isääni katsomassa kahden tai kolmen viikon välein kun käyn kotipaikkakunnalla. Viimeiset vuodet olen raivannut lapsuudenkotiani. Kaikki varastot ovat täynnä pahimmillaan 40 vuotta vanhaa tavaraa. Isä ei ole kahteen vuoteen tuntenut ketään, mutta silti käyn häntä edelleen katsomassa. En tunne huonoa omaatuntoa, sillä en voisi hoitaa häntä kotona.
Muutamat tuttavat ja sukulaiset kyllä tuntuvat syyllistyvän minua milloin milläkin asialla. Ihmetellään, että miten olen käynyt kotipaikkakunnalla viikonloppuna, mutta en ole juuri sillä kertaa käynyt isää katsomassa. Muutaman kerran en päässyt katsomaan, koska olin kerran ollut juuri mahataudissa ja toisen kerran angiinassa. Ihmetellään että miksi emme hae isää meille joulunviettoon tai juhlimaan tyttären lakkiaisia. Ei kai ole mitään järkeä hakea täysin muistamatonta vaipoissa olevaa vanhusta 250 km päähän juhlimaan jos hänet joutuisi kantamaan taloon sisälle, kun ei itse pääse rollaattorilla etenemään kuin pari metriä .
Teet niin tai näin, niin aina teet väärin ainakin toisten mielestä.
Ukkini kuolivat 1944 ja 1981. Mummut 1991 ja 1994. Äiti 2001, isä 2015. Anoppi 2002, appi 2015. Mieheni kuoli 2018.
Eli taidan olla itse suvun vanhin. Käyn vielä töissä ja huolehdin itsestäni. Toivon kuolevani ennen kuin joudun laitokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs mun isovanhempien viihdytys mulle kuuluu?
Tilatkoon sirkuspellet huvittamaan.
- - - -
Mikä koomisinta, itse lähestyt samaa kohtaloa 3.600 sekuntia joka tunnin aikana😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs mun isovanhempien viihdytys mulle kuuluu?
Tilatkoon sirkuspellet huvittamaan.
- - - -
Mikä koomisinta, itse lähestyt samaa kohtaloa 3.600 sekuntia joka tunnin aikana😅
Niin mitä kohtaloa? Kerro tarkemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole unohtanut, mutten oikein ehdi käymäänkään kun on muiden suvun vanhimmat hoidettavina ja kolmivuorotyö.
Vierailija kirjoitti:
En. Yksikään suvustani ei asu laitoksessa, vaan ihan omissa kodeissaan kaikki ja aivan itsenäisesti.
Sama. Mun isovanhemmat on kuolleet, seuraava sukupolvi on alle 70 ja varsin hyväkuntoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sentään hoitolaitokseen unohtanut vaan kotiinsa. 😊
Nämä on tosi ikäviä asioita ja niiden määrä vaan lisääntyy, jos sitä laillista eutanasiaa ei ala saamaan. Meilläkin on kohta hirtettyjen metsä, kun ihmiset eivät halua elää viimeisiä elinvuosiaan kärsien noin pahoin.
Vierailija kirjoitti:
Ap joko olet järjestellyt isoisällesi huoneen kotiisi. Hän tulee sun hoitoon nyt.
Haluaisin myös kuulla miten tämä käytännössä hoidetaan. Jos ei ole tyhjiä huoneita isoisälle, niin miten järjestät sen? Muuttaako joku lapsista olkkarin sohvalle?
Sukuni kaikkein vanhimmat ovat kuolleet, heitä onkin ainakin 1500- luvulta saakka. Elossa olevat asuvat kodeissaan.
Alue: Aihe vapaa
Minulle ihan sama miten järjestävät elämänsä ja hoitonsa. Turha odotella kuolinvuoteelle synninpäästöön. T. Mustalammas