Sarasvuon ja Mariskan ystävyys
Jutellaan taas. Haluan muistuttaa että jos kaksi julkisuudenhenkilöä antaa haastattelun, siitä saa puhua.
Kunnianloukkaus on jotain ihan muuta kuin haastattelun analysointia, jossa sarasvuo ja mariska ovat itse puhujina.
Jos jutun väitteet olivat puppua, se on is:n ongelma.
Kommentit (725)
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä, että jotkut parisuhteessa olevat ihmiset torppaavat tietoisesti kaikki muut iholle menevät suhteet ja syvästi henkilökohtaiset avautumiset vastakkaiseen sukupuoleen. Jotkut toimivat täysin päinvastaisesti. Mitäköhän intiimiä siihen alkuperäiseen sitoutuneeseen suhteeseen oikein jää, jos jakaa itsestään kaikkea henkilökohtaista myös muille vastakkaista sukupuolta oleville ystäville? Kyllä intiimit suhteet, rakastuminen ja eroottiset tunteet heräävät juuri henkilökohtaisten asioiden jakamisesta ja kaikenlaisten tunteiden tunnustamisesta. Se on ihan itsestäänselvä asia, että ainakin todennäköisyys rakastumisen syttymiseen lisääntyy. Samasta syystä jotkut tietoisesti ja sovitusti välttävät tällaista, eli vetävät tähän rajan.
Aivan. Parisuhteeseen ei jää kuin se seksi, jos oletetaan ettei sitäkin (ainakaan heti) tuollaisessa "sapiosuhteessa" harrasteta.
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä, että jotkut parisuhteessa olevat ihmiset torppaavat tietoisesti kaikki muut iholle menevät suhteet ja syvästi henkilökohtaiset avautumiset vastakkaiseen sukupuoleen. Jotkut toimivat täysin päinvastaisesti. Mitäköhän intiimiä siihen alkuperäiseen sitoutuneeseen suhteeseen oikein jää, jos jakaa itsestään kaikkea henkilökohtaista myös muille vastakkaista sukupuolta oleville ystäville? Kyllä intiimit suhteet, rakastuminen ja eroottiset tunteet heräävät juuri henkilökohtaisten asioiden jakamisesta ja kaikenlaisten tunteiden tunnustamisesta. Se on ihan itsestäänselvä asia, että ainakin todennäköisyys rakastumisen syttymiseen lisääntyy. Samasta syystä jotkut tietoisesti ja sovitusti välttävät tällaista, eli vetävät tähän rajan.
Jep. Kyllä mä ainakin vaimona toteaisin, että mihin sä mua tarviit kun sulla kerran on tuollainen huikea Mariska, pidä hänet...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kyllä, miten noin sielukas ja upea sanoittaja on löytänyt sielunystävän tuosta tyypistä Hei haloo, Mariska. Herätys.
Kerrotko vielä esimerkkejä mariskan sielukkaista sanoituksista?
Kiitis!Kukkuluuruu, taivaalle on noussut kuu.
Multisentimento-ylieläytyvällä-vaihteella ääni väristen lauloi myös jotain vain elämää-ohjelmassa tyyliin:
"vaik meistä jäi vaan parisängyn lakanat, ja tottakai kaunis kakara.
niin ethän lähde pois ihan kokonaan? "
ooh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä, että jotkut parisuhteessa olevat ihmiset torppaavat tietoisesti kaikki muut iholle menevät suhteet ja syvästi henkilökohtaiset avautumiset vastakkaiseen sukupuoleen. Jotkut toimivat täysin päinvastaisesti. Mitäköhän intiimiä siihen alkuperäiseen sitoutuneeseen suhteeseen oikein jää, jos jakaa itsestään kaikkea henkilökohtaista myös muille vastakkaista sukupuolta oleville ystäville? Kyllä intiimit suhteet, rakastuminen ja eroottiset tunteet heräävät juuri henkilökohtaisten asioiden jakamisesta ja kaikenlaisten tunteiden tunnustamisesta. Se on ihan itsestäänselvä asia, että ainakin todennäköisyys rakastumisen syttymiseen lisääntyy. Samasta syystä jotkut tietoisesti ja sovitusti välttävät tällaista, eli vetävät tähän rajan.
Jep. Kyllä mä ainakin vaimona toteaisin, että mihin sä mua tarviit kun sulla kerran on tuollainen huikea Mariska, pidä hänet...
olis painajainen----> 12vuotis hääpäivänä ootella kukkakimppua ja runoa armaaltaan.. ...lukea sitten jostain iltapäivälehdestä kuinka oma mies hieroo naamaan maiskutellen polleana sitä, kuinka ihuna sillä on tommonen superlahjakkaan laulajattaren kanssa jaettu syvä henkinen yhteys ja ystävyys.
Auts.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksyisi tuota omalta mieheltä. Noloa kaikille :(
No, eipä Jari olekaan sinun miehesi. Lapsellisten ja ahdasmielisten ympyröissä et tietenkään hyväksyisi, koska olet niin epäviehättävä, että olisit vaarassa menettää kumppanisi.
Minulla on aivan ihana mies, jota kunnioitan ja joka ei ikinä puhuisi toisesta naisesta noin.
Minulla ei ole miespuolisia kavereita, koska olen huomannut että tuollainen ihastelu alkaa aina jossain vaiheessa... olen myös kaunis ja hoikka, mikä vaikeuttaa tilannetta. Mariskalla toki eri tilanne.
Jari sanoi olevansa sapioseksuaali, joka ihastelee älyä.
Aiemmin suoritusta. Hiihtäjävaimoonsa kai otti yhteyttä nähtyään hiihtokilpailussa. Lahjakkuus ja menestyminen varmaan tehoavat.
Mariska vaikuttaa siltä, että on isätön ja rajaton. Omien puheidensa perusteella hän on tutustunut liian varhain pornoon, päihteisiin ym aikuisten asioihin. Jatkuva miesten syvällisen ihailun ja huomion tarve. Jari Sarasvuo taas ajautui nuorena kiihkeään suhteeseen itseään vanhemman lesbonaisparin kanssa. Ei hyvältä vaikuta, että tällaiset ihmiset jakavat julkisuudessa käsityksiään ystävyydestä ja parisuhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttuiko tämä alkuperäinen juttu jossain vaiheessa? Olen varma, että kun luin sen ekan kerran, siinä ei mainittu Virpiä sanallakaan. Kun törmäsin juttuun uudelleen, siihen oli lisätty vaikka mitä selittelyä siitä, miten sapioseksuaalisuus ei tarkoita eroottisuutta (tms. outoa), miten Virpillä ei ole pienintäkään syytä olla mustasukkainen, miten J itsekin ymmärtää että jonkun korvaan olisi voinut kuulostaa sopimattomalta kun hän sanoo puhelimessa M:lle että on hulluna tähän, miten M on antanut Virpille villatakin ja miten viettävät aikaa myös perheinä yhdessä. Mitään tällaista ei alkuperäisessä jutussa ollut.
Olen ymmälläni myös siitä, miten Jari sapioseksuaalina kiinnostui Virpistä tämän punnertaessa suksilla ylämäkeen. Eikö hänen pitänyt kiinnostua älystä? Miten Virpin äly näkyi tuossa ylämäessä?
Niin että jos viehättyy älystä, ei voi viehättyä mistään muusta ominaisuudesta? Käytitkö lainkaan aivojasi, kun kirjoitit tuon viestin?
Ja siinä artikkelissa, jonka minä luin, ei sanottu, että Jari olisi hulluna Mariskaan, vaan heikkona. Ymmärrätkö sinä noiden sanojen/ilmaisujen välisen eron?
En ymmärrä. Oon eri.
En minäkään. Ja oon sama.
No en sitten valitettavasti voi auttaa.
Miksi, jos kerran näet niissä jonkun eron?
No hyvä on, yritän jotenkin selittää. Minusta ilmaisun "olla heikkona johonkuhun" voi tulkita esim. niin että on jollain tavalla hyvin vaikuttunut toisesta. Toinen voi liikuttaa, koskettaa syvästi, saada henkisesti ja/tai emotionaalisesti auki, jopa niin, että kaikki defenssit ja kulissit kaatuu. Voi olla täysin avoin ja myös haavoittuva toisen edessä. Ehkä se voi olla myös ihailua, "fanitusta", kiintymystä. Siitä tulee myös mieleen englannin "have a soft spot for".
"Olla hulluna johonkuhun" on olla mielettömän ihastunut tai rakastunut johonkuhun, tuntea vahvaa vetovoimaa toiseen, joko fyysistä, emotionaalista tai mentaalista tai ehkä kaikkia niitä. Jotenkin mennä "sekaisin" toisesta. Vahvaa halua olla toisen kanssa ja lähellä, vaikea pitää näppejään erossa toisesta jne. Joka tapauksessa tässä kiinnostus ja halu seksiin on paljon todennäköisimmin mukana kuin tuossa edellisessä.
Esim. minä voisin sanoa, että olen ihan heikkona kissanpentuihin, koska ne ovat varmaan kaikkein suloisimpia ja ihanimpia ja tietyllä tavalla vastustamattomimpia olentoja maailmassa. Kun näen kissanpennun/kissanpentuja, sydän sulaa hetkessä ja yleensä myös kyynelkanavat aukeavat. Mutta yhtään seksuaalista tai eroottista mielikuvaa tai halua ei näihin kisssanpentuihin todellakaan liity. :D Enkä edes kaikkein ihanimmalle ja rakkaimmalle kisulleni sanoisi koskaan, että "olen ihan hulluna suhun".
En ymmärrä teitä, jotka haluatte kieltää omalta puolisoltanne ystävät. Millä oikeudella te sen mielestänne teette? Ei toista ihmistä voi omistaa.
Tekisi myös mieleni tietää, minkä ikäisiä te vastaajat olette. Kenties kovin nuoria? Iän myötä ehdottomuus ja mustavalkoisuus yleensä vähenee, alkaa näkemään myös muita sävyjä. Lisäksi iän myötä saa myös usein itseluottamusta niin, ettei oman pävarmuuden takia tarvitse olla niin mustasukkainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pinnallisia ja kovin ohuita nuo Mariskan laulujen sepustukset kyllä minusta on. Johtunee siitä, kun vertaan niitä esimerkiksi Jukka Kuoppamäen kynän jälkeen joista tähän muutamia mainitakseni.
Aika näyttää, Anna mulle tähtitaivas, Kotimaa kun kauas jää, Kun yö on hiljaa ja Satulinna.
Samoin on laita jo edesmenneitten Juice Leskisen ja Juha Vainion tuotannon kanssa johon verrattuna Mariskan tuotokset ovat vain varjo.
Nykyisistä naisoletetuista kevyen musiikin tekijöistä Mariska tulee ehkä siellä jaetulla sijalla kolme, eli heti Chisun 1 ja Maija Vilkkumaan 2 perässä, jakaen sen kolmossijan Elisa Tiilikaisen kanssa.
Mariska on tainnut sanoittaa myös Chisun biisejä. Kaikki Chisun biisit eivät ole hänen omiaan.
Mariska kuten myös Vilkkumaa ja Chisu ovat sanoittajina pelkkiä keskinkertaisuuksia jos heitä vertaa jo edesmenneisiin suomalaisiin naispuolisiin sanoittajiin. Vaikkapa kirjailija, sanoittaja Kerttu Mustoseen.
Tuntuu tosiaan omituiselta tuo Mariskan veto, että kutsui Jari Sarasvuon Laulu rakkaudelle -ohjelmaan ja lauloi hänelle kappaleensa "Minä liityin sinuun". Laulun välittämä maailmankuva on tosi outo. Ei se mielestäni tunnu noin mystiseltä ja ylevältä kun avioituu rakkaimpansa kanssa. Pikemminkin tuollaiselle ylevyydelle saatetaan vähän naureskella. Kuitenkin että suhteessa voi olla paljon syvällisiä keskusteluita ja hyvää ystävyyttä.
Mariskan laulussa näyttää olevan jälleensyntymissymboliikkaa ja sellaista odotusta, että jonakin päivänä sen ystävän puoliso väistyy kuvioista ja sitten me kuulumme yhteen. Tällaistako hän sitten halusi laulussaan viestittää Jari Sarasvuolle? Ja Sarasvuo on ihan fiiliksissä? Tuollainen julkinen ulostulo herättää kieltämättä samanlaista myötähäpeää ja jopa sääliä kuin vahvoissa harhoissa elävän ihmisen juttujen kuunteleminen.
En osaa muodostaa mielipidettä Sarasvuosta mutta sen huomaan että hänen naismakunsa on tietynlainen. Eikä siinä ole mitään pahaa. Vahvoja omaa tietänsä kulkevia naisia.
Toisen ihmisen omistaminen ja mustasukkaisuus on täysin väärä lähtökohta. Jotkut parit ihan omasta halustaan, vapaaehtoisesti ja yhteisymmärryksessä sopivat siitä, etteivät pidä läheisiä eri sukupuolta olevia ystäviä.
Itse en suoraan sanottuna jaksa mm. sitä, että ystävinä esiintyvät miehet rakastuvat minuun. Tätä on tapahtunut niin monta kertaa, että ei kiitos enää. Tuollainen on tosi kuluttavaa. Samaa kokeneet ymmärtävät hyvin mitä tarkoitan. En vain halua jakaa mitään henkilökohtaista kenenkään miehen kanssa, enkä halua että kukaan mies tuntee minua liian läheisesti, enkä ottaa riskiä ihastumisesta puolin enkä toisin.
Haluan panostaa läheiseen suhteeseen puolisoni kanssa ja minulle riittää naispuoliset ystävät. En koe minkäänlaista tarvetta pitää miespuolisia ystäviä. Olen viisikymppinen, joten en enää ihan nuori.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä teitä, jotka haluatte kieltää omalta puolisoltanne ystävät. Millä oikeudella te sen mielestänne teette? Ei toista ihmistä voi omistaa.
Tekisi myös mieleni tietää, minkä ikäisiä te vastaajat olette. Kenties kovin nuoria? Iän myötä ehdottomuus ja mustavalkoisuus yleensä vähenee, alkaa näkemään myös muita sävyjä. Lisäksi iän myötä saa myös usein itseluottamusta niin, ettei oman pävarmuuden takia tarvitse olla niin mustasukkainen.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu tosiaan omituiselta tuo Mariskan veto, että kutsui Jari Sarasvuon Laulu rakkaudelle -ohjelmaan ja lauloi hänelle kappaleensa "Minä liityin sinuun". Laulun välittämä maailmankuva on tosi outo. Ei se mielestäni tunnu noin mystiseltä ja ylevältä kun avioituu rakkaimpansa kanssa. Pikemminkin tuollaiselle ylevyydelle saatetaan vähän naureskella. Kuitenkin että suhteessa voi olla paljon syvällisiä keskusteluita ja hyvää ystävyyttä.
Mariskan laulussa näyttää olevan jälleensyntymissymboliikkaa ja sellaista odotusta, että jonakin päivänä sen ystävän puoliso väistyy kuvioista ja sitten me kuulumme yhteen. Tällaistako hän sitten halusi laulussaan viestittää Jari Sarasvuolle? Ja Sarasvuo on ihan fiiliksissä? Tuollainen julkinen ulostulo herättää kieltämättä samanlaista myötähäpeää ja jopa sääliä kuin vahvoissa harhoissa elävän ihmisen juttujen kuunteleminen.
Minulle rakkaani kanssa oleminen on mystistä ja ylevää. Eikä siinä tunnu jonkun naureskelu kuin lähinnä murheelliselta hänen omasta puolestaan. Tuosta esityksestä olen kuitenkin samaa mieltä siksi, että juuri ylevyys puuttuu näissä seläntakana nysväämisissä täysin. Ollaan muka suuressakin intohimossa, mutta oikeasti ei uskalleta jakaa elämää kokonaan, ei olla kyllin rohkeita puhumaan totta tai luopumaan mistään.
Pienet ihmiset elävät pieniä tekoja.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä teitä, jotka haluatte kieltää omalta puolisoltanne ystävät. Millä oikeudella te sen mielestänne teette? Ei toista ihmistä voi omistaa.
Tekisi myös mieleni tietää, minkä ikäisiä te vastaajat olette. Kenties kovin nuoria? Iän myötä ehdottomuus ja mustavalkoisuus yleensä vähenee, alkaa näkemään myös muita sävyjä. Lisäksi iän myötä saa myös usein itseluottamusta niin, ettei oman pävarmuuden takia tarvitse olla niin mustasukkainen.
Ei vastakkaista sukupuoltakaan olevissa ystävissä mitään väärää ole. Tuo ei vaan kuulosta ystävyydeltä mitä he kuvailevat ja millä tavalla toisiaan katsoivat siinä Laulu rakkaudelle-jaksossa. Vaatii avoimen avioliiton ja vaimolta avoimen mielen hyväksyä tuollainen "ystävyys."
T. eräs kovaa vauhtia keski-ikäistyvä
Käsittääkseni Jari Sarasvuo on aikoinaan tullut uskoon rippileirillä. Sittemmin hän vaikuttaa kehittäneen ihan oman uskonsa, jossa hän puhuu hengellisillä käsitteillä maallisista asioista ja jonka tavoitteena on viisauden saavuttaminen. Ihan kuin hän olisi maistanut totuutta ja sitten eksynyt pahasti. Nuorena seurustelu itseään vanhemman naispariskunnan kanssa, viisauden ja rahan tavoittelu ja oudot suhde- ja ystävyyssekoilut ja omien erikoisten aatteiden suositteleminen muille ihmisille julkisesti ja näkyvästi (eli muiden eksyttäminen).
Tämä oli varmaan ketjun ensimmäinen uskiksen kommentti. Voitte kivittää, olkaa hyvät.
Kerrotko lisää mitä tarkoitat mystisyydellä ja ylevyydellä rakkaasi kanssa? Kysyn ihan ilman mitään ironiaa. Haluaisin tietää puhummeko samoista asioista ja ilmiöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu tosiaan omituiselta tuo Mariskan veto, että kutsui Jari Sarasvuon Laulu rakkaudelle -ohjelmaan ja lauloi hänelle kappaleensa "Minä liityin sinuun". Laulun välittämä maailmankuva on tosi outo. Ei se mielestäni tunnu noin mystiseltä ja ylevältä kun avioituu rakkaimpansa kanssa. Pikemminkin tuollaiselle ylevyydelle saatetaan vähän naureskella. Kuitenkin että suhteessa voi olla paljon syvällisiä keskusteluita ja hyvää ystävyyttä.
Mariskan laulussa näyttää olevan jälleensyntymissymboliikkaa ja sellaista odotusta, että jonakin päivänä sen ystävän puoliso väistyy kuvioista ja sitten me kuulumme yhteen. Tällaistako hän sitten halusi laulussaan viestittää Jari Sarasvuolle? Ja Sarasvuo on ihan fiiliksissä? Tuollainen julkinen ulostulo herättää kieltämättä samanlaista myötähäpeää ja jopa sääliä kuin vahvoissa harhoissa elävän ihmisen juttujen kuunteleminen.
Minulle rakkaani kanssa oleminen on mystistä ja ylevää. Eikä siinä tunnu jonkun naureskelu kuin lähinnä murheelliselta hänen omasta puolestaan. Tuosta esityksestä olen kuitenkin samaa mieltä siksi, että juuri ylevyys puuttuu näissä seläntakana nysväämisissä täysin. Ollaan muka suuressakin intohimossa, mutta oikeasti ei uskalleta jakaa elämää kokonaan, ei olla kyllin rohkeita puhumaan totta tai luopumaan mistään.
Pienet ihmiset elävät pieniä tekoja.
Ei tartte olla kuin ihminen, joka on sekä syvällinen että ulkoisesti kaunis, niin kyllä on kaikenlaista syvää ystävyyttä tarjolla joka lähtöön. Varsinkin vastakkaisen sukupuolen taholta. Siinähän sekoasi pää, jos kaikkeen tuollaiseen lähtisi mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko lisää mitä tarkoitat mystisyydellä ja ylevyydellä rakkaasi kanssa? Kysyn ihan ilman mitään ironiaa. Haluaisin tietää puhummeko samoista asioista ja ilmiöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu tosiaan omituiselta tuo Mariskan veto, että kutsui Jari Sarasvuon Laulu rakkaudelle -ohjelmaan ja lauloi hänelle kappaleensa "Minä liityin sinuun". Laulun välittämä maailmankuva on tosi outo. Ei se mielestäni tunnu noin mystiseltä ja ylevältä kun avioituu rakkaimpansa kanssa. Pikemminkin tuollaiselle ylevyydelle saatetaan vähän naureskella. Kuitenkin että suhteessa voi olla paljon syvällisiä keskusteluita ja hyvää ystävyyttä.
Mariskan laulussa näyttää olevan jälleensyntymissymboliikkaa ja sellaista odotusta, että jonakin päivänä sen ystävän puoliso väistyy kuvioista ja sitten me kuulumme yhteen. Tällaistako hän sitten halusi laulussaan viestittää Jari Sarasvuolle? Ja Sarasvuo on ihan fiiliksissä? Tuollainen julkinen ulostulo herättää kieltämättä samanlaista myötähäpeää ja jopa sääliä kuin vahvoissa harhoissa elävän ihmisen juttujen kuunteleminen.
Minulle rakkaani kanssa oleminen on mystistä ja ylevää. Eikä siinä tunnu jonkun naureskelu kuin lähinnä murheelliselta hänen omasta puolestaan. Tuosta esityksestä olen kuitenkin samaa mieltä siksi, että juuri ylevyys puuttuu näissä seläntakana nysväämisissä täysin. Ollaan muka suuressakin intohimossa, mutta oikeasti ei uskalleta jakaa elämää kokonaan, ei olla kyllin rohkeita puhumaan totta tai luopumaan mistään.
Pienet ihmiset elävät pieniä tekoja.
Sitä että koen löytäneeni sielunkumppanin, jolle ei löytyisi enää korvaajaa jos menettäisin. Olen jo aikuinen ja suhteita takana, siksi on vähän yllättänytkin miten erityiseltä yhteys voi tuntua.
Himot on helppo älyllistää vaikuttamaan samalta mutta totuus on muuta. Pettäminen ei ole rakkautta mihinkään suuntaan tai ketään kohtaan, surullusen rikkonaisen oloisia ihmisiä koko kolmikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kyllä, miten noin sielukas ja upea sanoittaja on löytänyt sielunystävän tuosta tyypistä Hei haloo, Mariska. Herätys.
Kerrotko vielä esimerkkejä mariskan sielukkaista sanoituksista?
Kiitis!Kukkuluuruu, taivaalle on noussut kuu.
Missä kohti on se sielukkuus. Kukkuluuruu?
Kuulostaa vaippaikäisen jokeltelulta.
Kukkurukuu...:D
Se on jännä, että jotkut parisuhteessa olevat ihmiset torppaavat tietoisesti kaikki muut iholle menevät suhteet ja syvästi henkilökohtaiset avautumiset vastakkaiseen sukupuoleen. Jotkut toimivat täysin päinvastaisesti. Mitäköhän intiimiä siihen alkuperäiseen sitoutuneeseen suhteeseen oikein jää, jos jakaa itsestään kaikkea henkilökohtaista myös muille vastakkaista sukupuolta oleville ystäville? Kyllä intiimit suhteet, rakastuminen ja eroottiset tunteet heräävät juuri henkilökohtaisten asioiden jakamisesta ja kaikenlaisten tunteiden tunnustamisesta. Se on ihan itsestäänselvä asia, että ainakin todennäköisyys rakastumisen syttymiseen lisääntyy. Samasta syystä jotkut tietoisesti ja sovitusti välttävät tällaista, eli vetävät tähän rajan.