HS ihmettelee miksi keskustat näivettyvät ympäri Suomea. Voin kertoa syyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin keskustakin näivettyy kovaa vauhtia kun autoilua vaikeutetaan. Sen siitä sitten saa kun vihreitä kuuntelee.

En mä ainakaan jaksa kauppakasseja bussissa roudata.

Helsingin keskustassa ei ole edes hyviä, isoja ruokakauppoja. On pieni S-market, yksi pienimmistä Lidleistä, pari kallista K-kauppaa ja jokunen Alepa.

Postitalossa on aivan mainio K Supermarket, jossa todella hyvä valikoima, josta pääsee ostoskärryn kanssa suoraan parkkihalliin. Entinen Stockan herkku on myös ihan kunnon kokoinen kauppa ja parkkiinkin pääsee samaan tilaan. Onkos Sokoksen alakerrassa vielä ruokakauppa?

Noh, jos keskustat näivettyvät niin kyllä ovat isot kauppakeskuksetkin vaikeuksissa mm nettikaupan takia. Uskon, että tulevaisuudessa ihmiset haluavat lähipalveluja, se järkevän kokoinen ruokakauppa ja vastaavat suht lähellä. Elämykset etsitään muualta kuin shoppailusta ja hengailusta.

Vierailija kirjoitti:

Onko teille siis elävä keskusta sellainen, johon pääsee autolla tekemään ruokaostokset? Että viedään Prisma parkkipaikkoineen keskustaan?

Henkilökohtaisesti toivon keskustalta ihan muunlaisia juttuja; ravintoloita, kahviloita, museoita, puistoja ym. ajanvietepaikkaa. Ja lisäksi vaatekauppoja, putiikkeja, erikoisliikkeitä ym. Eikä todellakaan ole minkäänlainen kynnyskysymys maksaa muutamaa euroa parkkeeraamisesta, jos ei julkisilla halua mennä.

Lohjalla Prisma parkkipaikkoineen on keskustassa ja hyvin toimii, Lohjan keskusta on myös elämää täynnä jossa sijaitsee myös kaunis museoalue ja kivoja kahviloitakin/putiikkeja ja sitten myös keskustan Aurlahden uimaranta kahviloineen ja leikkipuistoineen.

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua vaivaa nyt se, että osa on päättäneet nähdä peltomarkettikulttuurin ihmisen kehityksen huipentumana. Ja kaiken muun kuvittelukaan tuntuu aivan pyhäinhäväistykseltä.

Mitäpä jos kysyisitte vaikkapa tuhannelta nuorelta aikuiselta mitä he kaipaavat kaupungeilta, julkisen tilan osalta jne. Mitä luulette, että tulos olisi? Lisää Prismoja, ja hajutonta ja mautonta kertakäyttöshoppailua?

Lisää nuoren vihreän ylimielisyyttä. Keskustelua vaivaa se, että joillakin on eriävä näkemys jonka vihreä olkiukottaa naurettavan kohtuuttomaan muotoon. Sen jälkeen ohjeistetaan kysymään kaupunkissuunnittelusta vain yhdeltä väestöryhmältä, jolla on vähemmän kokemusta kuin muilla.

Vierailija kirjoitti:

Peltomarketit ovat ei-kaupunkia. Siellä ei ole juuri spontaaneita kohtaamisia, ne eivät tue muuta yritystoimintaa.

Ehkä peltomarkettien asiakkaat eivät edes kaipaa spontaaneja kohtaamisia. Osaavat ihan itsekin soittaa tai laittaa kavereilleen viestiä ja sopia tapaamisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Peltomarketit ovat ei-kaupunkia. Siellä ei ole juuri spontaaneita kohtaamisia, ne eivät tue muuta yritystoimintaa.

Mitä tarkoitat tuolla? Jos otetaan taas esimerkiksi Lempäälä ja Ideapark. Se valmistui yhden maalaistalon tiluksille aikoinaan viisitoista vuotta sitten, muutamia taloja oli toki kylässä muutenkin ympärillä. Se työllisti aluksi tuhatkunta työntekijää 181 liikkeessä itse rakennuksessa. Eipä aikaakaan kun ympärille alkoi rakentua sekä runsaasti pienteollisuutta, erilaisia muita liikkeitä että myös uusia asuntoalueita. Nyt Marjamäen alueella on jo yli 400 yritystä, ihmisiä töissä useita tuhansia. Liikekeskus on siis suorastaan räjäyttänyt muun yritystoiminnan alueella.

Suunnitteilla on myös hotelli. Ihan Ideaparkin viereen suoraan sen parkkialueen viereen on kaavoitettu iso asuinalue kerrostaloille. Parin sadan metrin päähän toiselle puolelle tulee asuntomessut 2026. Uusille asuinalueille Ideaparkin lähellä on jo nyt tullut tuhansia uusia asukkaita. Olet täysin väärässä väittäessäsi etteikö tuollainen liikekeskus olisi osa kaupunkia, tässä tapauksessa tietysti maalaiskuntaa. Väkeä Lempäälään on muuttanut Ideaparkin olemassaolon aikana kaikkiaan noin 10 000 lisää, suurin yksittäinen  vetovoimatekijä on ollut juuri kauppakeskus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peltomarketit ovat ei-kaupunkia. Siellä ei ole juuri spontaaneita kohtaamisia, ne eivät tue muuta yritystoimintaa.

Mitä tarkoitat tuolla? Jos otetaan taas esimerkiksi Lempäälä ja Ideapark. Se valmistui yhden maalaistalon tiluksille aikoinaan viisitoista vuotta sitten, muutamia taloja oli toki kylässä muutenkin ympärillä. Se työllisti aluksi tuhatkunta työntekijää 181 liikkeessä itse rakennuksessa. Eipä aikaakaan kun ympärille alkoi rakentua sekä runsaasti pienteollisuutta, erilaisia muita liikkeitä että myös uusia asuntoalueita. Nyt Marjamäen alueella on jo yli 400 yritystä, ihmisiä töissä useita tuhansia. Liikekeskus on siis suorastaan räjäyttänyt muun yritystoiminnan alueella.

Suunnitteilla on myös hotelli. Ihan Ideaparkin viereen suoraan sen parkkialueen viereen on kaavoitettu iso asuinalue kerrostaloille. Parin sadan metrin päähän toiselle puolelle tulee asuntomessut 2026. Uusille asuinalueille Ideaparkin lähellä on jo nyt tullut tuhansia uusia asukkaita. Olet täysin väärässä väittäessäsi etteikö tuollainen liikekeskus olisi osa kaupunkia, tässä tapauksessa tietysti maalaiskuntaa. Väkeä Lempäälään on muuttanut Ideaparkin olemassaolon aikana kaikkiaan noin 10 000 lisää, suurin yksittäinen  vetovoimatekijä on ollut juuri kauppakeskus.

Usein kaupungit on lähteneet kehittymään jonkinlaisen markkinapaikan ympärille. Vähän sama idea siis toimii edelleen. Toisaalta sama näyttää toimivan toisinpäinkin eli jos ei ole asiakkaita, ei ole markkinaakaan ja kohta ei ole kaupunkia. 

Ei se (pelkästään) mistään pysäköinnistä ole kiinni. Paljon isompi asia on se, että toisin kuin ennen, niin nykyään saa lähes aivan kaiken netistä (ja usein kotiovelleenkin) halvemmalla kuin keskustan kivijalkaliikkeestä.

Vierailija kirjoitti:

Peltomarketit ovat ei-kaupunkia. Siellä ei ole juuri spontaaneita kohtaamisia, ne eivät tue muuta yritystoimintaa.

Kauppiaat jotka ovat siirtäneet liikkeensä peltomarketteihin tai muuten vain keskustan ulkopuolelle. Ovat sanoneet näiden tyhjän kyselijöiden ja notkujien jääneen pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peltomarketit ovat ei-kaupunkia. Siellä ei ole juuri spontaaneita kohtaamisia, ne eivät tue muuta yritystoimintaa.

Mitä tarkoitat tuolla? Jos otetaan taas esimerkiksi Lempäälä ja Ideapark. Se valmistui yhden maalaistalon tiluksille aikoinaan viisitoista vuotta sitten, muutamia taloja oli toki kylässä muutenkin ympärillä. Se työllisti aluksi tuhatkunta työntekijää 181 liikkeessä itse rakennuksessa. Eipä aikaakaan kun ympärille alkoi rakentua sekä runsaasti pienteollisuutta, erilaisia muita liikkeitä että myös uusia asuntoalueita. Nyt Marjamäen alueella on jo yli 400 yritystä, ihmisiä töissä useita tuhansia. Liikekeskus on siis suorastaan räjäyttänyt muun yritystoiminnan alueella.

Suunnitteilla on myös hotelli. Ihan Ideaparkin viereen suoraan sen parkkialueen viereen on kaavoitettu iso asuinalue kerrostaloille. Parin sadan metrin päähän toiselle puolelle tulee asuntomessut 2026. Uusille asuinalueille Ideaparkin lähellä on jo nyt tullut tuhansia uusia asukkaita. Olet täysin väärässä väittäessäsi etteikö tuollainen liikekeskus olisi osa kaupunkia, tässä tapauksessa tietysti maalaiskuntaa. Väkeä Lempäälään on muuttanut Ideaparkin olemassaolon aikana kaikkiaan noin 10 000 lisää, suurin yksittäinen  vetovoimatekijä on ollut juuri kauppakeskus.

Usein kaupungit on lähteneet kehittymään jonkinlaisen markkinapaikan ympärille. Vähän sama idea siis toimii edelleen. Toisaalta sama näyttää toimivan toisinpäinkin eli jos ei ole asiakkaita, ei ole markkinaakaan ja kohta ei ole kaupunkia. 

Ihan sama ilmiö.

Loppuosaan kirjoitustasi; ei kaupunkien keskustat ja kaupungit ylipäätään ole olleet ennenkään stabiileja. Keskustat ovat monessa paikassa syystä tai toisesta siirtyneet hyvinkin kauas aiemmasta keskustasta. Yksi esimerkki vaikka Vaasa, sehän muutettiin 1800-luvulla tarkoituksella monta kilometriä eri paikkaan. 

Käytin aiemmin mummuani ja hänen naapuriaan aina keskustassa Kauppahallissa. Joskus jopa kaksi naapuria tulivat mukaan. (Kerrostalossa asuvat!) Tekivät yhdessä kalliita ja isoja ostoksia. Nyt ei enää autolla pääse lähelle, joten eivät mummelit jaksa kävellä. Ostokset ovat siis jääneet. Joskus käyn heidän puolestaan, mutta se oli heille myös TAPAHTUMA päästä kauppahalliin. 

Todella surullista :( Samoin hain ennen yhdestä kahvilasta kahvin ja tietyn croisantin. Nyt en enää pääse autolla lähelle, joten ei tuu käytyä. Eipä juuri tuu käytyä keskustassa enää. Toki voisin lähteä julkisilla, mutta ei tule lähdettyä. Perheessä on myös 1-vuotiaat kaksoset sekä 3-vuotias isoveli. Helpompaa kulkea heidän kanssa autolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peltomarketit ovat ei-kaupunkia. Siellä ei ole juuri spontaaneita kohtaamisia, ne eivät tue muuta yritystoimintaa.

Mitä tarkoitat tuolla? Jos otetaan taas esimerkiksi Lempäälä ja Ideapark. Se valmistui yhden maalaistalon tiluksille aikoinaan viisitoista vuotta sitten, muutamia taloja oli toki kylässä muutenkin ympärillä. Se työllisti aluksi tuhatkunta työntekijää 181 liikkeessä itse rakennuksessa. Eipä aikaakaan kun ympärille alkoi rakentua sekä runsaasti pienteollisuutta, erilaisia muita liikkeitä että myös uusia asuntoalueita. Nyt Marjamäen alueella on jo yli 400 yritystä, ihmisiä töissä useita tuhansia. Liikekeskus on siis suorastaan räjäyttänyt muun yritystoiminnan alueella.

Suunnitteilla on myös hotelli. Ihan Ideaparkin viereen suoraan sen parkkialueen viereen on kaavoitettu iso asuinalue kerrostaloille. Parin sadan metrin päähän toiselle puolelle tulee asuntomessut 2026. Uusille asuinalueille Ideaparkin lähellä on jo nyt tullut tuhansia uusia asukkaita. Olet täysin väärässä väittäessäsi etteikö tuollainen liikekeskus olisi osa kaupunkia, tässä tapauksessa tietysti maalaiskuntaa. Väkeä Lempäälään on muuttanut Ideaparkin olemassaolon aikana kaikkiaan noin 10 000 lisää, suurin yksittäinen  vetovoimatekijä on ollut juuri kauppakeskus.

Usein kaupungit on lähteneet kehittymään jonkinlaisen markkinapaikan ympärille. Vähän sama idea siis toimii edelleen. Toisaalta sama näyttää toimivan toisinpäinkin eli jos ei ole asiakkaita, ei ole markkinaakaan ja kohta ei ole kaupunkia. 

Ihan sama ilmiö.

Loppuosaan kirjoitustasi; ei kaupunkien keskustat ja kaupungit ylipäätään ole olleet ennenkään stabiileja. Keskustat ovat monessa paikassa syystä tai toisesta siirtyneet hyvinkin kauas aiemmasta keskustasta. Yksi esimerkki vaikka Vaasa, sehän muutettiin 1800-luvulla tarkoituksella monta kilometriä eri paikkaan. 

Ollaanko helsingin keskustaa sitten siirtämässä johonkin ja jos niin mihin? Nythän se hiipuu eri syistä ja siitä tässä keskustellaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peltomarketit ovat ei-kaupunkia. Siellä ei ole juuri spontaaneita kohtaamisia, ne eivät tue muuta yritystoimintaa.

Mitä tarkoitat tuolla? Jos otetaan taas esimerkiksi Lempäälä ja Ideapark. Se valmistui yhden maalaistalon tiluksille aikoinaan viisitoista vuotta sitten, muutamia taloja oli toki kylässä muutenkin ympärillä. Se työllisti aluksi tuhatkunta työntekijää 181 liikkeessä itse rakennuksessa. Eipä aikaakaan kun ympärille alkoi rakentua sekä runsaasti pienteollisuutta, erilaisia muita liikkeitä että myös uusia asuntoalueita. Nyt Marjamäen alueella on jo yli 400 yritystä, ihmisiä töissä useita tuhansia. Liikekeskus on siis suorastaan räjäyttänyt muun yritystoiminnan alueella.

Suunnitteilla on myös hotelli. Ihan Ideaparkin viereen suoraan sen parkkialueen viereen on kaavoitettu iso asuinalue kerrostaloille. Parin sadan metrin päähän toiselle puolelle tulee asuntomessut 2026. Uusille asuinalueille Ideaparkin lähellä on jo nyt tullut tuhansia uusia asukkaita. Olet täysin väärässä väittäessäsi etteikö tuollainen liikekeskus olisi osa kaupunkia, tässä tapauksessa tietysti maalaiskuntaa. Väkeä Lempäälään on muuttanut Ideaparkin olemassaolon aikana kaikkiaan noin 10 000 lisää, suurin yksittäinen  vetovoimatekijä on ollut juuri kauppakeskus.

Usein kaupungit on lähteneet kehittymään jonkinlaisen markkinapaikan ympärille. Vähän sama idea siis toimii edelleen. Toisaalta sama näyttää toimivan toisinpäinkin eli jos ei ole asiakkaita, ei ole markkinaakaan ja kohta ei ole kaupunkia. 

Ihan sama ilmiö.

Loppuosaan kirjoitustasi; ei kaupunkien keskustat ja kaupungit ylipäätään ole olleet ennenkään stabiileja. Keskustat ovat monessa paikassa syystä tai toisesta siirtyneet hyvinkin kauas aiemmasta keskustasta. Yksi esimerkki vaikka Vaasa, sehän muutettiin 1800-luvulla tarkoituksella monta kilometriä eri paikkaan. 

Ollaanko helsingin keskustaa sitten siirtämässä johonkin ja jos niin mihin? Nythän se hiipuu eri syistä ja siitä tässä keskustellaan. 

En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan silti. Mitä tapahtuu Helsingin keskustalle sitten, kun kaukojunat eivät menekään enää Pasilasta keskustaan asti vaan Pasilan asemasta tulee Helsingin päärautatieasema? Tuleeko Pasilasta Helsingin uusi keskusta? Siirtyykö yhä enemmän kauppoja ja muita palveluita Pasilaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peltomarketit ovat ei-kaupunkia. Siellä ei ole juuri spontaaneita kohtaamisia, ne eivät tue muuta yritystoimintaa.

Mitä tarkoitat tuolla? Jos otetaan taas esimerkiksi Lempäälä ja Ideapark. Se valmistui yhden maalaistalon tiluksille aikoinaan viisitoista vuotta sitten, muutamia taloja oli toki kylässä muutenkin ympärillä. Se työllisti aluksi tuhatkunta työntekijää 181 liikkeessä itse rakennuksessa. Eipä aikaakaan kun ympärille alkoi rakentua sekä runsaasti pienteollisuutta, erilaisia muita liikkeitä että myös uusia asuntoalueita. Nyt Marjamäen alueella on jo yli 400 yritystä, ihmisiä töissä useita tuhansia. Liikekeskus on siis suorastaan räjäyttänyt muun yritystoiminnan alueella.

Suunnitteilla on myös hotelli. Ihan Ideaparkin viereen suoraan sen parkkialueen viereen on kaavoitettu iso asuinalue kerrostaloille. Parin sadan metrin päähän toiselle puolelle tulee asuntomessut 2026. Uusille asuinalueille Ideaparkin lähellä on jo nyt tullut tuhansia uusia asukkaita. Olet täysin väärässä väittäessäsi etteikö tuollainen liikekeskus olisi osa kaupunkia, tässä tapauksessa tietysti maalaiskuntaa. Väkeä Lempäälään on muuttanut Ideaparkin olemassaolon aikana kaikkiaan noin 10 000 lisää, suurin yksittäinen  vetovoimatekijä on ollut juuri kauppakeskus.

Usein kaupungit on lähteneet kehittymään jonkinlaisen markkinapaikan ympärille. Vähän sama idea siis toimii edelleen. Toisaalta sama näyttää toimivan toisinpäinkin eli jos ei ole asiakkaita, ei ole markkinaakaan ja kohta ei ole kaupunkia. 

Ihan sama ilmiö.

Loppuosaan kirjoitustasi; ei kaupunkien keskustat ja kaupungit ylipäätään ole olleet ennenkään stabiileja. Keskustat ovat monessa paikassa syystä tai toisesta siirtyneet hyvinkin kauas aiemmasta keskustasta. Yksi esimerkki vaikka Vaasa, sehän muutettiin 1800-luvulla tarkoituksella monta kilometriä eri paikkaan. 

Ollaanko helsingin keskustaa sitten siirtämässä johonkin ja jos niin mihin? Nythän se hiipuu eri syistä ja siitä tässä keskustellaan. 

Eihän sitä tietenkään aina tarvitse asiaa tehden siirtää. Sinnehän se keskusta lopulta aina siirtyy, missä ihmiset ovat. Varmaan hesalaiset itse osaavat sanoa missä ihmiset nyt ovat liikkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peltomarketit ovat ei-kaupunkia. Siellä ei ole juuri spontaaneita kohtaamisia, ne eivät tue muuta yritystoimintaa.

Mitä tarkoitat tuolla? Jos otetaan taas esimerkiksi Lempäälä ja Ideapark. Se valmistui yhden maalaistalon tiluksille aikoinaan viisitoista vuotta sitten, muutamia taloja oli toki kylässä muutenkin ympärillä. Se työllisti aluksi tuhatkunta työntekijää 181 liikkeessä itse rakennuksessa. Eipä aikaakaan kun ympärille alkoi rakentua sekä runsaasti pienteollisuutta, erilaisia muita liikkeitä että myös uusia asuntoalueita. Nyt Marjamäen alueella on jo yli 400 yritystä, ihmisiä töissä useita tuhansia. Liikekeskus on siis suorastaan räjäyttänyt muun yritystoiminnan alueella.

Suunnitteilla on myös hotelli. Ihan Ideaparkin viereen suoraan sen parkkialueen viereen on kaavoitettu iso asuinalue kerrostaloille. Parin sadan metrin päähän toiselle puolelle tulee asuntomessut 2026. Uusille asuinalueille Ideaparkin lähellä on jo nyt tullut tuhansia uusia asukkaita. Olet täysin väärässä väittäessäsi etteikö tuollainen liikekeskus olisi osa kaupunkia, tässä tapauksessa tietysti maalaiskuntaa. Väkeä Lempäälään on muuttanut Ideaparkin olemassaolon aikana kaikkiaan noin 10 000 lisää, suurin yksittäinen  vetovoimatekijä on ollut juuri kauppakeskus.

Usein kaupungit on lähteneet kehittymään jonkinlaisen markkinapaikan ympärille. Vähän sama idea siis toimii edelleen. Toisaalta sama näyttää toimivan toisinpäinkin eli jos ei ole asiakkaita, ei ole markkinaakaan ja kohta ei ole kaupunkia. 

Ihan sama ilmiö.

Loppuosaan kirjoitustasi; ei kaupunkien keskustat ja kaupungit ylipäätään ole olleet ennenkään stabiileja. Keskustat ovat monessa paikassa syystä tai toisesta siirtyneet hyvinkin kauas aiemmasta keskustasta. Yksi esimerkki vaikka Vaasa, sehän muutettiin 1800-luvulla tarkoituksella monta kilometriä eri paikkaan. 

Ollaanko helsingin keskustaa sitten siirtämässä johonkin ja jos niin mihin? Nythän se hiipuu eri syistä ja siitä tässä keskustellaan. 

En ole tuo, jolta kysyit, mutta vastaan silti. Mitä tapahtuu Helsingin keskustalle sitten, kun kaukojunat eivät menekään enää Pasilasta keskustaan asti vaan Pasilan asemasta tulee Helsingin päärautatieasema? Tuleeko Pasilasta Helsingin uusi keskusta? Siirtyykö yhä enemmän kauppoja ja muita palveluita Pasilaan? 

Luultavasti käy juuri noin. Jos keskustassa ei liiku ihmisiä, kivijalkakaupoissa yms. ei ole asiakkaita. Mistä seuraa tietysti, että yrittäjät pistävät laput luukulle ja siirtyvät sinne missä asiakkaita on, jos siis haluavat vielä olla yrittäjiä. Minkä jälkeen muut oheisjutut häviävät myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peltomarketit ovat ei-kaupunkia. Siellä ei ole juuri spontaaneita kohtaamisia, ne eivät tue muuta yritystoimintaa.

Mitä tarkoitat tuolla? Jos otetaan taas esimerkiksi Lempäälä ja Ideapark. Se valmistui yhden maalaistalon tiluksille aikoinaan viisitoista vuotta sitten, muutamia taloja oli toki kylässä muutenkin ympärillä. Se työllisti aluksi tuhatkunta työntekijää 181 liikkeessä itse rakennuksessa. Eipä aikaakaan kun ympärille alkoi rakentua sekä runsaasti pienteollisuutta, erilaisia muita liikkeitä että myös uusia asuntoalueita. Nyt Marjamäen alueella on jo yli 400 yritystä, ihmisiä töissä useita tuhansia. Liikekeskus on siis suorastaan räjäyttänyt muun yritystoiminnan alueella.

Suunnitteilla on myös hotelli. Ihan Ideaparkin viereen suoraan sen parkkialueen viereen on kaavoitettu iso asuinalue kerrostaloille. Parin sadan metrin päähän toiselle puolelle tulee asuntomessut 2026. Uusille asuinalueille Ideaparkin lähellä on jo nyt tullut tuhansia uusia asukkaita. Olet täysin väärässä väittäessäsi etteikö tuollainen liikekeskus olisi osa kaupunkia, tässä tapauksessa tietysti maalaiskuntaa. Väkeä Lempäälään on muuttanut Ideaparkin olemassaolon aikana kaikkiaan noin 10 000 lisää, suurin yksittäinen  vetovoimatekijä on ollut juuri kauppakeskus.

Ideaparkin mittakaava on ihan toista luokkaa. 1-vaihe oli 100.000 kerrosneliötä.

Pikkukaupunkien peltomarketit 5000 - 10.000 neliötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peltomarketit ovat ei-kaupunkia. Siellä ei ole juuri spontaaneita kohtaamisia, ne eivät tue muuta yritystoimintaa.

Mitä tarkoitat tuolla? Jos otetaan taas esimerkiksi Lempäälä ja Ideapark. Se valmistui yhden maalaistalon tiluksille aikoinaan viisitoista vuotta sitten, muutamia taloja oli toki kylässä muutenkin ympärillä. Se työllisti aluksi tuhatkunta työntekijää 181 liikkeessä itse rakennuksessa. Eipä aikaakaan kun ympärille alkoi rakentua sekä runsaasti pienteollisuutta, erilaisia muita liikkeitä että myös uusia asuntoalueita. Nyt Marjamäen alueella on jo yli 400 yritystä, ihmisiä töissä useita tuhansia. Liikekeskus on siis suorastaan räjäyttänyt muun yritystoiminnan alueella.

Suunnitteilla on myös hotelli. Ihan Ideaparkin viereen suoraan sen parkkialueen viereen on kaavoitettu iso asuinalue kerrostaloille. Parin sadan metrin päähän toiselle puolelle tulee asuntomessut 2026. Uusille asuinalueille Ideaparkin lähellä on jo nyt tullut tuhansia uusia asukkaita. Olet täysin väärässä väittäessäsi etteikö tuollainen liikekeskus olisi osa kaupunkia, tässä tapauksessa tietysti maalaiskuntaa. Väkeä Lempäälään on muuttanut Ideaparkin olemassaolon aikana kaikkiaan noin 10 000 lisää, suurin yksittäinen  vetovoimatekijä on ollut juuri kauppakeskus.

Ideaparkin mittakaava on ihan toista luokkaa. 1-vaihe oli 100.000 kerrosneliötä.

Pikkukaupunkien peltomarketit 5000 - 10.000 neliötä.

Niin, Ideaparkhan ei ole sinällään mikään pikkukaupungin peltomarket, vaan metsämarket maalaiskunnassa. Sen lattiapinta-ala lisääntyi kovasti pari vuotta sitten. Toisaalta siellä yläkerrassa on varsin paljon myös tavallaan ihan hukkaneliöitä, millä Sukari halusi aluksi ainoastaan saada pinta-alan näyttämään isolta. Siellä Ideaparkissa on myös päiväkoti ja isot työterveystilat.

Mutta siitä ei pääse mihinkään, Ideapark todella räjäytti kasvuun koko Lempäälän elinkeinotoiminnan ja on jo nyt tuonut kuntaan valtavasti uusia asukkaita. Uusi iso koulukin on tulossa ihan viereen sinne asuntomessualueelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En voi ymmärtää suomalaisten itkua ja valitusta maksullisiin parkkipaikkoihin liittyen. 

Asun Helsingin ydinkeskustassa, ja olen erittäin onnellinen siitä, että kaupunki aikoo nostaa kadunvarsilla olevien parkkipaikkojen päiväkohtaisia ja kk-hintoja. Autoa ei tarvitse täällä mihinkään, mutta autoja on silti liikaa joka paikassa...

 

Naapurisi tässä terve. Asumme Kampissa, mieheni työpaikka on Leppävaaran eteläpuolella kehän ja Turuntien risteykessä ja minun Vantaalla. Jos toinen meistä ei halua lähteä kukonlaulun aikaan töihin, toinen meistä joutuu lähtemään autolla ihan sen takia, että saamme haettua lapset päiväkodin aukioloaikojen puitteissa kotiin. Jos päiväkodit olisivat auki kuuteen, voisimme teoriassa olla ilman autoa. Käytännössä kuitenkin mieluummin priorisoin sitä, että vietämme ylimääräisen säästyneen tunnin lastemme kanssa.

Tottakai myös Helsingistä löytyy ihmisiä, jotka käyttävät autoa aktiivisesti. Siksi kaupunki ei voi olla kokonaan autoton. Mutta koska Helsingissä on myös hyvin paljon ihmisiä, jotka vain makuuttavat autoaan parkkiruuduissa tai muuten vain änkevät ydinkeskustaan henkilöautolla julkisen liikenteen sijaan, autojen määrä on räjähtänyt käsiin. Siksi on hyvä, että pysäköinnin kustannuksia säännöstellään & korotetaan. 

Myös teidän tapauksessanne ydinongelma taitaa liittyä julkisen liikenteen huonoihin aikatauluihin ja/tai päiväkodin aukioloaikoihin. Olisi siis syytä kiinnittää huomio niihin ja vaatia 1) tehokkaampaa julkista liikennettä, sekä 2) nykyiseen vaihtelevaan työrytmiin sopivia päiväkoteja. Ei lisätilaa autoille. 

Yhtään enempää rahaa ei pidä laittaa julkisista varoista päivähoitoon. Joku vastuu se vanhemmillakin pitää olla.

Huomaa selvästi, miten elämäntilanne vaikuttaa käyttäytymiseen. Tähän ketjuun on kirjoitettu pääosin perheellisten kokemuksia suurten kaupunkien liepeiltä, jossa liikutaan autolla ja hankitaan tavarat helpolla ja kerralla.

Asuin pääkaupungissa ensimmäiset vuoteni. Silloin lähimmät kaksi kauppaa olivat vierekkäin hieman yli kilometrin päässä. Kaupassa käytiin autoillen kerran viikossa, äiti saattoi ostaa täydennyksiä töistä tullessaan. Sitten tuli Prismojen aikakausi, jolloin lähimpään Prismaan ja Citymarkettiin oli joko bussi+metromatka tai autoreissu, kävellen yli 6km matkaa ei kuitenkaan tehty. 

Totuin pienestä pitäen siihen, että kun halusi jotakin tai jonnekin, lähdimme Helsingin keskustaan. Siellä mentiin Sokokselle, Stockmannille, elokuviin, teatteriin, museoihin, konserttiin, harrastuksiin (silloin mm. taitoluisteluni oli jäähallissa), Linnanmäelle, ostoksille, syömään, myöhemmin kavereita tapaamaan, kahville ja treffeille. Se oli normaalia arkeamme.

Kun muutin opiskeluiden perässä pariin kaupunkiin, aivan sama tilanne. Toinen oli suurkaupunki, jossa oli aivan sama asia: asuin alueella, jossa oli pieniä ruokakauppoja, joista ei kaikkea saanut, joten oli pakko suunnistaa isomman kaupan luokse tai kaupungin keskustaan, jossa tapasin kavereita, kävin elokuvissa, kirjakaupassa, museoissa, taidenäyttelyissä, ihastelemassa nähtävyyksiä, milloin mitäkin. Kotimaassa toisessa kaupungissa kävelin kaikkialle, joten menin keskustan läpi päivittäin. Lähellä oli alussa kaksi pientä ja kallista kauppaa ja pieni kirjasto, mutta edelleen jos halusi tehdä muutakin, nähdä ihmisiä ja tarvitsi jotakin vaatekaappiin tai kotiin, suuntasin keskustaan.

Muutin työn perässä takaisin pääkaupunkiseudulle. Ostoskäyttäytymiseni oli samantyyppistä kuin ennen: hankin kotimatkalla sopivasta Smarketista, K-kaupasta tai Lidlista tarvitsemani, lähiökaupoissa kävin lenkin yhteydessä nappaamassa jonkin tarjoustuotteen, en koko viikon ruokalastia. Yksin asuessa ei paljon tarvinnut. Vaatteet, kengät, laukun, korut, kirjat, cd-levyt, lahjat yms. hankin keskustan liikkeistä. Minua ei haitannut töiden jälkeen piipataa jotakin hakemaan tai viikonloppuna shoppailin ystävien kanssa, saatoimme samalla käydä syömässä ja elokuvissakin.

Nyt perheenäitinä asun kaupungissa ilman varsinaista keskustaa. Ennen koronaa kävin Helsingissä usein tapaamassa ystäviäni, miehen kanssa syömässä, lasten kanssa museoissa, elokuvissa, milloin missäkin. Ruokaostoksemme hankimme nykyisin pääosin Prismasta, joko kerran viikossa itse käyden tai tilaten (korona-ajan arjen helpotus). Koska olen nuorimman kanssa kotona, ehdin hakea täydennyksiä, tarjouksia ja tarvitsemiamme ostoksia ajan kanssa, joskin olen koronan vuoksi tehnyt suurimman osan niistäkin hankinnoista kävelymatkan päästä, kun tässä on pari k-kauppaa, Smarket, kohta 3 Lidliä, 2 Prismaa ja Citymarket lähellä (= pisin kävelymatka on 3km).

Pidän kaupungin keskustoista. Minulle se merkitsee ihmisiä, vilinää, kahviloita, puistoja, kauppoja, ravintoloita, kulttuuria. Olen edelleen niitä, jotka lukevat lehtiä, kirjoja, kuuntelevat musiikkia cd-levyltä ja pitävät elokuvista, konserteista, museoista ja kaupoissa kiertelystä. Tiedän olevani kuolevaa lajia.

Nykyisin toki minunkin pitää tilata kirjoja, musiikkia, elokuvia ja lasten leluja ja vaatteita netistä, kun tiettyjä ei vain ole saatavilla muilla tavoin. Se on harmi. Erona minun ja monen muun välillä on se, että koitan ensin saada sen oikeasta kaupasta netin sijaan. Meillä kun netistä tilaaminen ja kotia lähimmän toimituspaikan valitseminen ei silti tarkoita, että paketti tulisi siihen noutopisteeseen, vaan usein se on silti haettava lähimmän ison ostoskeskuksen uumenissa olevasta postin pisteestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En voi ymmärtää suomalaisten itkua ja valitusta maksullisiin parkkipaikkoihin liittyen. 

Asun Helsingin ydinkeskustassa, ja olen erittäin onnellinen siitä, että kaupunki aikoo nostaa kadunvarsilla olevien parkkipaikkojen päiväkohtaisia ja kk-hintoja. Autoa ei tarvitse täällä mihinkään, mutta autoja on silti liikaa joka paikassa...

 

Naapurisi tässä terve. Asumme Kampissa, mieheni työpaikka on Leppävaaran eteläpuolella kehän ja Turuntien risteykessä ja minun Vantaalla. Jos toinen meistä ei halua lähteä kukonlaulun aikaan töihin, toinen meistä joutuu lähtemään autolla ihan sen takia, että saamme haettua lapset päiväkodin aukioloaikojen puitteissa kotiin. Jos päiväkodit olisivat auki kuuteen, voisimme teoriassa olla ilman autoa. Käytännössä kuitenkin mieluummin priorisoin sitä, että vietämme ylimääräisen säästyneen tunnin lastemme kanssa.

Tottakai myös Helsingistä löytyy ihmisiä, jotka käyttävät autoa aktiivisesti. Siksi kaupunki ei voi olla kokonaan autoton. Mutta koska Helsingissä on myös hyvin paljon ihmisiä, jotka vain makuuttavat autoaan parkkiruuduissa tai muuten vain änkevät ydinkeskustaan henkilöautolla julkisen liikenteen sijaan, autojen määrä on räjähtänyt käsiin. Siksi on hyvä, että pysäköinnin kustannuksia säännöstellään & korotetaan. 

Myös teidän tapauksessanne ydinongelma taitaa liittyä julkisen liikenteen huonoihin aikatauluihin ja/tai päiväkodin aukioloaikoihin. Olisi siis syytä kiinnittää huomio niihin ja vaatia 1) tehokkaampaa julkista liikennettä, sekä 2) nykyiseen vaihtelevaan työrytmiin sopivia päiväkoteja. Ei lisätilaa autoille. 

Yhtään enempää rahaa ei pidä laittaa julkisista varoista päivähoitoon. Joku vastuu se vanhemmillakin pitää olla.

Tuossa ei tietenkään ole mitään järkeä. Jos halutaan porukan pärjäävän ilman autoja, silloin päivähoidon on pakko joustaa nykyistä enemmän. Juurikin ensiksi aukioloaikojen suhteen, mutta myös sen suhteen mihin päiväkodit rakennetaan.

Nythän esimerkiksi Tampere rakensi aivan valtavan päiväkodin kaupungin periferiaan. Ei ole mitenkään realistista, että vanhemmat roudaavat väsyneitä päiväkoti-ikäisiä monella julkisella kulkuvälineellä suuntaansa saadakseen lapset aamuisin päivähoitoon.  Päivähoidon pitäisi olla siellä missä lapsetkin ovat.