Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS ihmettelee miksi keskustat näivettyvät ympäri Suomea. Voin kertoa syyn.
15.07.2022 |
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008926750.html
Artikkeliin "piilotettu" juurisyy:
"Lisäksi kaupunki on halunnut tehdä keskustassa liikkumisesta helpompaa. Jo aiemmin on luovuttu esimerkiksi lauantain pysäköinninvalvonnasta."
Kuvituskuvassa paljon puhuvasti tyhjentyvän kauppakeskuksen vieressä pysäköinti kielletty -merkki. Näistä valaistuista risteyksistä on yritetty tehdä ajan hengen mukaan kävelykeskustoja ja sitten ihmetellään, kun ihmiset ajavat peltomarkettiin tai abc-asemalle asioimaan päivän ostokset.
Kommentit (987)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa.
Ei vanhojen pappojen kohdanto ole vähempiarvoista kuin vaunuäitienkään. Ihmisiä hekin ovat. Itse kuvasit kahden ryhmän kohtaamiset, mutta vain toisen kelpuutat oikean laiseksi kohtaamiseksi.
Saathan sinä puhtaasti subjektiivinen olla, mutta vähän hassua on sen pohjalta argumentoida.
Ei ollut tarkoitus väheksyä vanhojen pappojen kohtaamisia vaan mä mietin, että eivät nuo kauppakeskusten mahdollisuudet kohtaamisiin ole kovinkaan hyviä. Jos vielä ajatellaan, että kohtaamispaikoissa olisi tarkoitus kaikenlaisten ihmisten kohdata (ei vain vanhojen pappojen tai vauvojen äitien), niin eipä kyllä yhdessäkään kauppakeskuksessa ole tällaiseen sopivia tiloja. Kauppakeskusten käytävillä on yleensä aika vähän penkkejä ja ne on tarkoitettu lähinnä siihen, että voi hetkeksi aikaa istahtaa. Ei suinkaan siihen, että istuisit siinä pari kolme tuntia. Mun mielestä kohtaamispaikat olisivat enemmänkin sellaisia paikkoja (toki niitä voisi olla kauppakeskuksissakin), jotka muistuttaisivat olohuoneita nojatuoleineen ja sohvineen. Paikkoja, joissa voisi viettää aikaansa kauemminkin kuin varttin.
On siellä kauppakeskuksissa kahviloita vanhoille papoille istua. Ihmettelenkin miten ne voi kannattaa kun papat istuu juurikin tuntikausia. Ennen oli eläkeläisille keskuksia joissa harrastella, nykyisin kahvioita.
Minusta siis tulisi kaikki kuntien kuntalaisille tarkoitetut toiminnot keskittää keskustoihin jotta olisivat helppoja tavoittaa ja kauppojakin siellä pysyisi, parkkipaikkojen tulisi olla ilmaisia.
Mutta nämä päätöksiä tekevät siirtävät ihan kaiken paitsi kunnantalot eli itsensä syrjään, poistavat ennen ilmaisia virkistyspaikkoja jne.
Ennen toiminut systeemi on tahdottu ja missä ei ole vielä ehditty, tahdotaan muuttaa toimimattomaksi.
Ei kauppakeskusten kahviloissa voi istua tuntikausia sen jälkeen, kun kahvikupillinen on juotu. Nuo eläkeläisten keskukset on pitkälti sitä, mitä kohtaamispaikoilta haetaan. Paitsi etteivät ne olisi tarkoitettu vain eläkeläisille vaan kaikille. Kun perhekoot ovat pienentyeet, tukiverkostoja vähän ja ihmisten yksinäisyys lisääntynyt, on alettu kaivata yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys ei ole sitä, että vain samanikäiset tai samassa elämäntilanteessa olevat kuuluisivat yhteisöönsä. Yhteisöllisyys on sitä, että yhteisöön kuuluu erilaisia ihmisiä iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.
Ei sieltä kauppakeskuksen kahvilan pöydästä kukaan tule pappojen porukkaa pois ajamaan vaikka kahvit olisikin jo juotu.
Kauppakeskuksen kahvila on kuitenkin liikeyritys, jonka pitäisi tuottaa voittoa. Tai ainakin sen verran, että pystyy maksamaan niin yrittäjän itsensä kuin työntekijöidenkin palkat. Se ei onnistu, jos pappaporukka istuu 3 tuntia ja jokainen juo yhden 5€ kahvin.
Minä olen sattumoisin eläkemuori. Minun entisen työpaikan eläkeläisillä on ollut tapana tavata kerran kuukaudessa kahvilassa. Istuksimme turisemassa yleensä pari kolme tuntia kerralla. Kertaakaan ei ole henkilökunta tullut meitä pois häätämään tai näyttänyt meille nyrpeää naamaa. Vain yhden kerran kahvila on ollut täysi, silloin oli joku teekkaririeha päällä. Korona tietenkin pitkään nämä tapaamiset välillä esti.
On kyllä hyvin ristiriitaista miten haluat toisaalta väen hengailevan nyt hiljenneissä kaupunkien keskustoissa tai rakennettavan erikseen jotain ihme kohtaamispaikkoja, mutta nämä nyt jo olemassa olevat kohtaamispaikat eivät sinulle kuitenkaan käy. Mutta ilmeisesti sinulle raha tulee ilmaiseksi seinästä ja kunnilla on ihan loputtomat rahavarat.
Jos kuitenkin kysyisit siltä yrittäjältä miten onnellinen se on siitä että hänen täyden kahvilansa pöytiä varaa mummojengi jotka kolmen tunnin istumisen aikana juo kukin ehkä kupin kahvia ja pikkupullan tms. Ei kyse siis ole sinun mukavuudenhalustasi vaan yrittäjän joka menettää kaltaisiinne potentiaalisesti isotkin rahat jos kahvila on suosittu. Jossain paikoissa tuo on ihan oikea ongelma vaikkei se teidän kahvilassanne ainakaan jatkuvasti olisikaan.
Luuletko ihan tosissasi, että se yrittäjä jättäisi mieluummin tuon porukan kahvit ja pullat myymättä kuin haluaisi heidät asiakkaikseen?
Laskutaitoinen tajuaa että samalla pöytätilalla olisi vaihtuvalla porukalla voinut tienata kymmenkertaisesti. Miksi yrittäjä siis haluaisi pitää just tuon yhden jaarittelevan porukan pöydissään ja maksaa siitä käytännössä selvää rahaa itse?
Siksi muruseni, kun siellä koko lailla autiossa kaupungin keskustassa ei todellakaan ole asiakkaita jonoksi asti ovien ulkopuolella. Juuri siitähän tämä koko ketju on. Vaikka teoriassa voisi tienata mitä, jos sitä vaikka mitä ei käytännössä tienaa, asiaa on ihan turha jossitella.
.
Sanoin jo ettei kaikki kahvilat ole asiakaskadosta kärsiviä joten argumenttisi sen puolesta että kahvilassa voi istua tuntitolkulla juoruamassa ei päde. Samoin kehoitin miettimään asiaa yrittäjän kannalta ja rupesit mussuttamaan jotain sen puolesta että mutku minä minä minä haluun joten ei se voi ketään häiritä.
Johtopäätös siis on että ylimielisyytesi ja itsekeskeisyytesi sokaisee sinut ja olet siten jäävi esittämään ensimmäistäkään argumenttia yhteiskunnan kehityksen suunnasta koska et näe omaa napaasi pidemmälle.
Selkiskö?
Ja mene murustelemaan jonnekin muualle. Nimittely ei ole argumentti jolla saadaan uskottavuutta.
Voi tuota vihreän ylimielisyyttä. Keksit jopa sääntöjä, joilla jäävätä toisinajattelijat yhteiskunnan päätöksenteosta. Taidat kannattaa Elokapinaa, asenteet ainakin ovat sellaisia.
Ja minä kun luulin ettet enää tyhmempää trollivääntöä saa aikaan kuin edelliset yritelmäsi. Onneksi olkoon itsesi ylittämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailijad kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa.
Ei vanhojen pappojen kohdanto ole vähempiarvoista kuin vaunuäitienkään. Ihmisiä hekin ovat. Itse kuvasit kahden ryhmän kohtaamiset, mutta vain toisen kelpuutat oikean laiseksi kohtaamiseksi.
Saathan sinä puhtaasti subjektiivinen olla, mutta vähän hassua on sen pohjalta argumentoida.
Ei ollut tarkoitus väheksyä vanhojen pappojen kohtaamisia vaan mä mietin, että eivät nuo kauppakeskusten mahdollisuudet kohtaamisiin ole kovinkaan hyviä. Jos vielä ajatellaan, että kohtaamispaikoissa olisi tarkoitus kaikenlaisten ihmisten kohdata (ei vain vanhojen pappojen tai vauvojen äitien), niin eipä kyllä yhdessäkään kauppakeskuksessa ole tällaiseen sopivia tiloja. Kauppakeskusten käytävillä on yleensä aika vähän penkkejä ja ne on tarkoitettu lähinnä siihen, että voi hetkeksi aikaa istahtaa. Ei suinkaan siihen, että istuisit siinä pari kolme tuntia. Mun mielestä kohtaamispaikat olisivat enemmänkin sellaisia paikkoja (toki niitä voisi olla kauppakeskuksissakin), jotka muistuttaisivat olohuoneita nojatuoleineen ja sohvineen. Paikkoja, joissa voisi viettää aikaansa kauemminkin kuin varttin.
On siellä kauppakeskuksissa kahviloita vanhoille papoille istua. Ihmettelenkin miten ne voi kannattaa kun papat istuu juurikin tuntikausia. Ennen oli eläkeläisille keskuksia joissa harrastella, nykyisin kahvioita.
Minusta siis tulisi kaikki kuntien kuntalaisille tarkoitetut toiminnot keskittää keskustoihin jotta olisivat helppoja tavoittaa ja kauppojakin siellä pysyisi, parkkipaikkojen tulisi olla ilmaisia.
Mutta nämä päätöksiä tekevät siirtävät ihan kaiken paitsi kunnantalot eli itsensä syrjään, poistavat ennen ilmaisia virkistyspaikkoja jne.
Ennen toiminut systeemi on tahdottu ja missä ei ole vielä ehditty, tahdotaan muuttaa toimimattomaksi.
Ei kauppakeskusten kahviloissa voi istua tuntikausia sen jälkeen, kun kahvikupillinen on juotu. Nuo eläkeläisten keskukset on pitkälti sitä, mitä kohtaamispaikoilta haetaan. Paitsi etteivät ne olisi tarkoitettu vain eläkeläisille vaan kaikille. Kun perhekoot ovat pienentyeet, tukiverkostoja vähän ja ihmisten yksinäisyys lisääntynyt, on alettu kaivata yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys ei ole sitä, että vain samanikäiset tai samassa elämäntilanteessa olevat kuuluisivat yhteisöönsä. Yhteisöllisyys on sitä, että yhteisöön kuuluu erilaisia ihmisiä iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.
Eri ihmisryhmillä on erilaisia intressejä, joten on vaikea kuvitella tilaa ja tilannetta ,jossa itse haluaisin viettää aikaani eläkeläispappojen tai vaunumammojen kanssa. Näin ääriesimerkkinä. Kaikki samassakaan tilanteessa olevat eivät halua kokoontua yhteen .Me suomalaiset emme ole yhteisöllisiä eikä siihen pysty pakottamaan. Yhteisöllisyyteen vaaditaan jokin yhteinen asia tai kiinnostuksen kohde. Se ei riitä että kaikilla sokeri sulaa suussa.
Mikä sitten olisi sun ratkaisusi?
Minä en lukenut yllä olevassa ongelmaa, joka kysyy ratkaisua. Miksi sinä niin luit?
No mä esitän sitten suoraan kysymyksen: millaisia paikkoja sinun mielestäsi pitäisi järjestää ihmisille, jotka ovat yksinäisiä ja haluaisivat tutustua muihin ihmisiin eli kohtaamispaikkoja? Muitakin kuin kauppakeskusten järjestämät kovat penkit kauppakeskusten käytävillä tai se Sanomatalon kahvila (lieneekö sitä enää, en tiedä)? Edellisessä kommentissani puhuin perhekokojen pienentymisestä, tukverkostottomuudesta (ja tukiverkosto on hyvin usein henkistä..ei vain lapsenvahtina olemista tai lumitöiden tekemistä ikääntyvän puolesta) sekä yksinäisyydestä.
Ei ole olemassa yksinäisten ihmisten ryhmää, jonka pääidentiteettinä on yksinäisyys. Jokainen näkee kuulunsa ensi sijaisesti johonlin muuhun ryhmään, ja yksinäisyys on vain kuvaava adjektiivi.
Yksinäiset nuoret kohtaavat muita nuortentaloilla, kouluissa, oppilaitoksissa, konserteissa, harrastuksissa joilla kaikilla on omat paikkansa. Ne eivät ole erityisesti yksinäisten paikkoja, eikä pidäkään olla.
Vastaavasti eläkeläiset kohtaavat omissa piireissään ja harrastuksissaan. Oma isoäitini kävi ahkeraan kansalaisopiston kursseilla. Isoisäni kävi viikottaisella torilla höpöttämässä tuttujensa kanssa. Hänellä oli paikkakunnalla juuret yli 80 vuoden takaa, mutta eivät juurettomatkaan mitään omia kohtaamispaikkoja tarvitse, vaan heille on tarjolla samat paikat kuin muillekin.
Mahdollisuuksia kohdata muita on edelleenkin loputtomiin. Harrastukset ja työpaikat ovat ne tyypillisimmät aikuisilla.
Muutenkin ajatus paikoista kohtaamiseen on jo hiukan aikaansa elänyt. Yksinäiset kohtaavat niissä Jumbojen ja Myllyjen kahviloissa, joihin ovat ensimmäiset tinder-treffinsä sopineet. Eivät he tarvitse Oodista sohvaa siihen tarkoitukseen.
Kuvaamasi ongelma ei oikeastaan ole yksinäisyys, vaan juurettomuus ja yhteisöttömyys, joka on osa nykyaikaista yksilöpohjaista jaliikkuvaa elämäntapaa. Yksinäisyys on sen seuraus, mutta taustaongelma on siis eri. Yhteisöttömyyttä ei joku Oodi korjaa, koska sielläkin tulee ja menee väkeä ja paikalla hilluvat myös he, joita kulkaan täysijärkinen ei yhteisöönsä halua.
Eli sinusta lisääntyvä yksinäisyys ei ole yhteiskunnallinen ongelma eikä asialle tarvitse tehdä mitään. Jokainen yksinäinen huolehtikoon itse siitä, ettei ole yksinäinen. Selvä.
Ei sille oikein ole yhteiskunnallisia keinoja, joilla puuttua. Yksinäisyys on juurettomuuden, liikkuvuuden, yksilökeskeisyyden ja yhteisöttömyyden seurausta. Vanhus on yksinäinen, koska hänellä on lapsia vähän ja hekin asuvat muualla ja elävät omaa elämäänsä. Yksinäisyys on yksilövalintojen seuraus, eikä se korjaannu seinien rakentamisella ja sohvien ostamisella. Yhteisö rakentuu orgaanisesti, eikä se rakennu johonkin keinotekoisesti pykättyyn wow-arkkitehtuurin rakennelmaan.
Edelleenkin, minä olen käynyt siellä Oodissa. Sinä et.
Eli meidän pitää vain hyväksyä yksinäisyys ja usein siitä seuraava masennus ja todeta, että on ihmisen oma vika, jos ei ole sisaruksia, lapsia (tai lapset muutaneet kauas) eikä kavereita. Lisätään mielenterveyspalveluita. Palstan yksinäisyyskeskusteluissa aina kehotetaan yksinäisiä menemään mukaan harrastustoimintaan, vapaaehtoistoimmintaan jne. Itsekin kehotan. Mutta monet yksinäiset kuitenkin sanovat, että kaipaisivat vain paikkaa, jossa tutustua muihin ihmisiin ilman, että tarvitsee opiskella ranskaa tai mennä jollekin vanhukselle kauppa-avuksi. Ja koska moni yksinäinen ei ole työelämässä, niissä paikoissa oleminen ei saisi maksaa ainakaan kovin paljoa.
Yksinäisyyden talttumiseen ei taida riittää, että on paikka mennä istumaan. Muutenhan kirjastot toisivat siihen jo lohdun. Kirjastoissa saa jo nyt istua niin pitkään kuin viihtyy. Torillekin saa mennä ja jutella ihmisille. Ei ole kiellettyä.
Yksinäisyyden juurisyy ei ole paikkojen puute, vaan nykyinen elämäntapa.
Mä olen tuosta hieman eri mieltä, vaikka en yksinäinen olekaan. Asun alueella, jossa osa yksinäisistä tapaa toisiaan paikallisessa lähiöräkälässä. Se paikka ei vaan vedä niitä yksinäisiä, jotka eivät käytä alkoholia. Täällä on myös vielä pieni kirjasto, mutta se on vielä vanhanaikainen eli toivotaan hiljaisuutta eikä iloista rupattelua muiden ihmisten kanssa. Sinänsä minusta on ihan hyvä, että tällaisiakin kirjastoja vielä on. Torilla on aika kylmä istuskella muutoin kuin kauniina kesäpäivinä.
Kirjastot, torit, kahvilat, kauppakeskukset...eivät ne ole paikkoja, jonne mennään kohtaamaan tuntemattoma ja tutustumaan muihin ihmisiin. En mä ainakaan mene noihin paikkoihin tutustumaan uusiin ihmisiin. Sinusta en tiedä. Mitä pidempään ihminen on yksinäinen, sitä vaikeampaa hänen on ottaa kontaktia johonkin tuntemattomaan. Varsinkaan paikoissa, joita ei ole tarkoitettu - vaikkei suoraan kiellettykään - tutustumisiin. Kohtaamispaikoilla on tässä suhteessa erilainen asema: ihmiset tulevat sinne saadakseen juttukavereita. Tutustuakseen muihin ihmisiin. Parhaimmassa tapauksessa sieltä ajan myötä löytyy yksi tai useampi, joiden kanssa voi käydä kahviloissa, torilla jne.
Sinulle kohtaamispaikka on jokin erityinen paikka, jola on kohtaamiseen tarkoktegtu. Useimmille kohtaamispaikka on mikä vaan paikka, jossa kohdataan. Väittäisin, että useimpien näkemys on parempi kuin sinun. Ei ole tarvetta fiksoitua uskomaan, että vain erityisessä kohtaamispaikassa on hyvä kohdata.
Olen samaa mieltä kanssasi. Ei se että jossakin tilassa myös tehdään kauppaa, sulje pois etteikö se sama tila olisi mitä mainioin myös kohtaamispaikkana. Sitä paitsi näissä utopistisissa erityisissä kohtaamispaikoissa mitä täällä on esitetty, niissäkin joku myisi kahvia ja muita virvokkeita, joku maksaisi vuokran ja ylläpitokulut, puhumattakaan että jonkun ne pitäisi isolla rahalla rakentaa.
Nro 722 vastaa: Oman alueeni pienessä kahvila-olohuoneessa vuokraa ei makseta, koska seurakunta omistaa kyseisen liikehuoneiston. Pullat leipoo paikallinen Martta-yhdistys ja raaka-aineet niihin lahjoittaa paikallinen K-kauppias. Kahveihin ja muihin virvokkeisiin saadaan sponsorirahaa. Toiminta on toki pientä, mutta sen vuoksi ei tarvitakaan enempää sponsoreita eikä esimerkiksi SPR:ää tai muita isoja toimijoita mukaan. Ei edes kaupunkia. Isommat toimijat yhdessä kaupungin kanssa ja enemmän sponsoreita mahdollistaisi isommankin toiminnan, jos johonkin haluttaisiin sellaista järjestää.
Kuulostaa saman tyyliseltä kuin Tampereella Mummon kammari.
Kävin googlettamassa Mummon kammarin ja periaatteessa samantyyppistä toimintaa, joskin tuo meidän alueen paikka ei ole tarkoitettu vain vanhuksille vaan kaikenikäisille. Siellä käy päivisin mm hoitovapaalla olevia äitejä lastensa kanssa. Alueella ei ole kaupallista kahvilaa ja lähimpään kauppakeskukseenkin on mentävä autolla tai bussilla, mutta tuohon kahvila-olohuoneeseen voi piipahtaa vaikka leikkipuistossa käynnin jälkeen.
Tärkeintä on kuitenkin tästäkin syyllistää sitä normaalia työssä käyvää ja varsinkin veroja maksavaa suomalaista, oli mies tai nainen.
HS:ää en huoli enää ilmaiseksi tyrkyttäjiltä.
En voi ymmärtää suomalaisten itkua ja valitusta maksullisiin parkkipaikkoihin liittyen.
Asun Helsingin ydinkeskustassa, ja olen erittäin onnellinen siitä, että kaupunki aikoo nostaa kadunvarsilla olevien parkkipaikkojen päiväkohtaisia ja kk-hintoja. Autoa ei tarvitse täällä mihinkään, mutta autoja on silti liikaa joka paikassa. Minulla ja miehelläni on jo monta vuotta ollut käytössä auto kesäisin (mökkireissuja jne. varten), mutta auton käyttö on niin satunnaista ja kallista, että olemme päättäneet luopua autosta kokonaan. Olemme pohtineet asiaa jo aiempina kesinä, joten päätös ei ole vaikea.
Lähimmät ruokakaupat (Alepa & K-Market) ovat 50 metrin päässä. Apteekki on samassa korttelissa, samoin useampi vaatekauppa ja muutama sisustusliikekin. Asun kävelykadun varrella. Samalta kadulta löytyy myös koruliike, kukkakauppa, ravintoloita, kahviloita, sokerointipaikka, baareja, second hand -liikkeitä ja kokoustiloja. Kävellen pärjää siis mainiosti, ja autottomana alue on mitä viihtyisin. On aivan ihanaa lähteä viettämään vapaapäivää lähialueelle antikvariaatteja ja vintage-kauppoja kierrellen. Satamaan voi istahtaa syömään jäätelöä. Miehen kanssa käymme usein kävelemässä romanttisessa lähiympäristössä, kukkapuistossa ja merenrannassa. Vähän kauemmas pääsee mukavasti sporalla. Tähän ei tarvitse autoa.
Olisi mahtavaa, jos muutkin kaupungit kehittäisivät keskustan palveluita ja parantaisivat jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen asemaa. Toki myös julkista liikennettä tulisi kehittää joka paikassa, jotta omia autoja ei tarvittaisi. Toivottavasti Helsinkiinkin saadaan lisää kävelykatuja. En todellakaan vaihtaisi nykyistä elämäntyyliäni siihen, että posotan kalliilla autolla jonnekin kolossaaliseen peltomarkettiin hakemaan kassikaupalla elintarvikkeita. Mieluummin kävelen lähimpään kivijalkakauppaan ja ostan lyhyen ajan tarpeet. Matkalla käyn ehkä kirjastossa, kahvilassa tai miksen vaikka antiikkiliikkeessä.
Vierailija kirjoitti:
Keskustassa on X kapaletta parkkipaikkoja ja 10 kertaa X kehyskuntalaista haluavat kaikki ajaa ovelta ovelle autolla ja parkkeerata oven eteen.
Yhtälö ei toimi, niin se on vihreän siirtymän syytä
Keskustassa on x parkkipaikkaa asukkaille ja muille liikkeessäkävijöille. Niistä kolmasosa poistetaan luomalla pyöräkaistoja muutamalle keskustan läpi pyörailevälle aktivistille. Loput kadunvarsipaikat laitetaan joko asukaspysäköintiluvan vaativiksi (tietty kallis) tai maksullisiksi (vielä kalliimpi). Ilmaisparkkikentät poistetaan eri keinoin parkkeerauskäytöstä. Parkkihallit kallistuu vahvasti ja liikkeet ei enää tarjoa ilmaisparkkeerausta. Osa näistäkin lakkautetaan muuhun käyttöön.
Siinä joitain esimerkkejä siitä miten helsingissä koitetaan tyhjentää keskusta autoista puoliväkisin koska viherapulaispormestari vihaa autoja.
Kumma kyllä tuo tosiaan luo mainitsemasi tilanteen jossa tarve on suurempi kuin paikkojen määrä. Toisaalta seurauksena on se, että firmat ja erikoisliikkeet lähtee keskustasta. Mut tilallehan tulee niitä ihania kahviloita (lausutaan kaljabaareja) joissa voi viettää rauhassa aikaa kaveriporukalla kun juuri muita siellä ei käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Berliiniin suunnitellaan Manhattanin kokoista autotonta aluetta. Miksi muualla maailmassa autottomat keskustat toimivat aivan hyvin? Mikä ihmeen pakkomielle suomalaisilla on saada auto pysäköityä juuri siihen kaupan viereen? https://www.fastcompany.com/90711961/berlin-is-planning-a-car-free-area…
Täytyy olla toimiva joukkoliikenne ja riittävästi ihmisiä.
Kauppakeskukset | Yritys toisensa jälkeen on jättänyt kauppakeskus Forumin: Myymälän pitäminen tuli kannattamattomaksi https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008945206.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa.
Ei vanhojen pappojen kohdanto ole vähempiarvoista kuin vaunuäitienkään. Ihmisiä hekin ovat. Itse kuvasit kahden ryhmän kohtaamiset, mutta vain toisen kelpuutat oikean laiseksi kohtaamiseksi.
Saathan sinä puhtaasti subjektiivinen olla, mutta vähän hassua on sen pohjalta argumentoida.
Ei ollut tarkoitus väheksyä vanhojen pappojen kohtaamisia vaan mä mietin, että eivät nuo kauppakeskusten mahdollisuudet kohtaamisiin ole kovinkaan hyviä. Jos vielä ajatellaan, että kohtaamispaikoissa olisi tarkoitus kaikenlaisten ihmisten kohdata (ei vain vanhojen pappojen tai vauvojen äitien), niin eipä kyllä yhdessäkään kauppakeskuksessa ole tällaiseen sopivia tiloja. Kauppakeskusten käytävillä on yleensä aika vähän penkkejä ja ne on tarkoitettu lähinnä siihen, että voi hetkeksi aikaa istahtaa. Ei suinkaan siihen, että istuisit siinä pari kolme tuntia. Mun mielestä kohtaamispaikat olisivat enemmänkin sellaisia paikkoja (toki niitä voisi olla kauppakeskuksissakin), jotka muistuttaisivat olohuoneita nojatuoleineen ja sohvineen. Paikkoja, joissa voisi viettää aikaansa kauemminkin kuin varttin.
On siellä kauppakeskuksissa kahviloita vanhoille papoille istua. Ihmettelenkin miten ne voi kannattaa kun papat istuu juurikin tuntikausia. Ennen oli eläkeläisille keskuksia joissa harrastella, nykyisin kahvioita.
Minusta siis tulisi kaikki kuntien kuntalaisille tarkoitetut toiminnot keskittää keskustoihin jotta olisivat helppoja tavoittaa ja kauppojakin siellä pysyisi, parkkipaikkojen tulisi olla ilmaisia.
Mutta nämä päätöksiä tekevät siirtävät ihan kaiken paitsi kunnantalot eli itsensä syrjään, poistavat ennen ilmaisia virkistyspaikkoja jne.
Ennen toiminut systeemi on tahdottu ja missä ei ole vielä ehditty, tahdotaan muuttaa toimimattomaksi.
Ei kauppakeskusten kahviloissa voi istua tuntikausia sen jälkeen, kun kahvikupillinen on juotu. Nuo eläkeläisten keskukset on pitkälti sitä, mitä kohtaamispaikoilta haetaan. Paitsi etteivät ne olisi tarkoitettu vain eläkeläisille vaan kaikille. Kun perhekoot ovat pienentyeet, tukiverkostoja vähän ja ihmisten yksinäisyys lisääntynyt, on alettu kaivata yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys ei ole sitä, että vain samanikäiset tai samassa elämäntilanteessa olevat kuuluisivat yhteisöönsä. Yhteisöllisyys on sitä, että yhteisöön kuuluu erilaisia ihmisiä iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.
Ei sieltä kauppakeskuksen kahvilan pöydästä kukaan tule pappojen porukkaa pois ajamaan vaikka kahvit olisikin jo juotu.
Kauppakeskuksen kahvila on kuitenkin liikeyritys, jonka pitäisi tuottaa voittoa. Tai ainakin sen verran, että pystyy maksamaan niin yrittäjän itsensä kuin työntekijöidenkin palkat. Se ei onnistu, jos pappaporukka istuu 3 tuntia ja jokainen juo yhden 5€ kahvin.
Minä olen sattumoisin eläkemuori. Minun entisen työpaikan eläkeläisillä on ollut tapana tavata kerran kuukaudessa kahvilassa. Istuksimme turisemassa yleensä pari kolme tuntia kerralla. Kertaakaan ei ole henkilökunta tullut meitä pois häätämään tai näyttänyt meille nyrpeää naamaa. Vain yhden kerran kahvila on ollut täysi, silloin oli joku teekkaririeha päällä. Korona tietenkin pitkään nämä tapaamiset välillä esti.
On kyllä hyvin ristiriitaista miten haluat toisaalta väen hengailevan nyt hiljenneissä kaupunkien keskustoissa tai rakennettavan erikseen jotain ihme kohtaamispaikkoja, mutta nämä nyt jo olemassa olevat kohtaamispaikat eivät sinulle kuitenkaan käy. Mutta ilmeisesti sinulle raha tulee ilmaiseksi seinästä ja kunnilla on ihan loputtomat rahavarat.
Jos kuitenkin kysyisit siltä yrittäjältä miten onnellinen se on siitä että hänen täyden kahvilansa pöytiä varaa mummojengi jotka kolmen tunnin istumisen aikana juo kukin ehkä kupin kahvia ja pikkupullan tms. Ei kyse siis ole sinun mukavuudenhalustasi vaan yrittäjän joka menettää kaltaisiinne potentiaalisesti isotkin rahat jos kahvila on suosittu. Jossain paikoissa tuo on ihan oikea ongelma vaikkei se teidän kahvilassanne ainakaan jatkuvasti olisikaan.
Ja kuitenkin monille kahviloille sopii ,että niissä järjestetään muutaman tunnin kestäviä harradtetyhmien tapaamisia. Ihan mielellään varaavat jonkun murkkauksen tätä varten. Toki tarjoilut otetaan sieltä niin että talollekin tulee myyntiä.
Koska keskustan kannatus laskee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi on. Keskusta on menettänyt puolet kannatuksestaan muutaman vuoden aikana. Toivottavasti Paavolle annetaan taas tilaisuus korjata tilanne!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on keskustojen tummuminen, faktoja ei saa sanoa ääneen, mutta se on totuus ja autojen kieltäminen toki myös...
Meidän, keskisuuren kaupungin keskusta ei ole tummunut.
Mutta kadut ovat kävelykatuja, kaduille ei juurikaan saa parkeerata, kuin laitakaupungille.
Me käydään kaupungin ulkopuolella olevissa suurissa ostoskeskuksissa tekemässä niin vaate-ruoka kuin muutkin ostokset. Siellä on apteekista ja kampaamoista alkaen tarjontaa.
Outoa, mikä kaupunki kyseessä? Isompien keskustat tummuneet niin että ihan sama saako sinne mennä autolla vai ei niin asiaa sinne ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa alkaa olla liian kallista ja vaikeaa asua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa.
Ei vanhojen pappojen kohdanto ole vähempiarvoista kuin vaunuäitienkään. Ihmisiä hekin ovat. Itse kuvasit kahden ryhmän kohtaamiset, mutta vain toisen kelpuutat oikean laiseksi kohtaamiseksi.
Saathan sinä puhtaasti subjektiivinen olla, mutta vähän hassua on sen pohjalta argumentoida.
Ei ollut tarkoitus väheksyä vanhojen pappojen kohtaamisia vaan mä mietin, että eivät nuo kauppakeskusten mahdollisuudet kohtaamisiin ole kovinkaan hyviä. Jos vielä ajatellaan, että kohtaamispaikoissa olisi tarkoitus kaikenlaisten ihmisten kohdata (ei vain vanhojen pappojen tai vauvojen äitien), niin eipä kyllä yhdessäkään kauppakeskuksessa ole tällaiseen sopivia tiloja. Kauppakeskusten käytävillä on yleensä aika vähän penkkejä ja ne on tarkoitettu lähinnä siihen, että voi hetkeksi aikaa istahtaa. Ei suinkaan siihen, että istuisit siinä pari kolme tuntia. Mun mielestä kohtaamispaikat olisivat enemmänkin sellaisia paikkoja (toki niitä voisi olla kauppakeskuksissakin), jotka muistuttaisivat olohuoneita nojatuoleineen ja sohvineen. Paikkoja, joissa voisi viettää aikaansa kauemminkin kuin varttin.
On siellä kauppakeskuksissa kahviloita vanhoille papoille istua. Ihmettelenkin miten ne voi kannattaa kun papat istuu juurikin tuntikausia. Ennen oli eläkeläisille keskuksia joissa harrastella, nykyisin kahvioita.
Minusta siis tulisi kaikki kuntien kuntalaisille tarkoitetut toiminnot keskittää keskustoihin jotta olisivat helppoja tavoittaa ja kauppojakin siellä pysyisi, parkkipaikkojen tulisi olla ilmaisia.
Mutta nämä päätöksiä tekevät siirtävät ihan kaiken paitsi kunnantalot eli itsensä syrjään, poistavat ennen ilmaisia virkistyspaikkoja jne.
Ennen toiminut systeemi on tahdottu ja missä ei ole vielä ehditty, tahdotaan muuttaa toimimattomaksi.
Ei kauppakeskusten kahviloissa voi istua tuntikausia sen jälkeen, kun kahvikupillinen on juotu. Nuo eläkeläisten keskukset on pitkälti sitä, mitä kohtaamispaikoilta haetaan. Paitsi etteivät ne olisi tarkoitettu vain eläkeläisille vaan kaikille. Kun perhekoot ovat pienentyeet, tukiverkostoja vähän ja ihmisten yksinäisyys lisääntynyt, on alettu kaivata yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys ei ole sitä, että vain samanikäiset tai samassa elämäntilanteessa olevat kuuluisivat yhteisöönsä. Yhteisöllisyys on sitä, että yhteisöön kuuluu erilaisia ihmisiä iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.
Ei sieltä kauppakeskuksen kahvilan pöydästä kukaan tule pappojen porukkaa pois ajamaan vaikka kahvit olisikin jo juotu.
Kauppakeskuksen kahvila on kuitenkin liikeyritys, jonka pitäisi tuottaa voittoa. Tai ainakin sen verran, että pystyy maksamaan niin yrittäjän itsensä kuin työntekijöidenkin palkat. Se ei onnistu, jos pappaporukka istuu 3 tuntia ja jokainen juo yhden 5€ kahvin.
Minä olen sattumoisin eläkemuori. Minun entisen työpaikan eläkeläisillä on ollut tapana tavata kerran kuukaudessa kahvilassa. Istuksimme turisemassa yleensä pari kolme tuntia kerralla. Kertaakaan ei ole henkilökunta tullut meitä pois häätämään tai näyttänyt meille nyrpeää naamaa. Vain yhden kerran kahvila on ollut täysi, silloin oli joku teekkaririeha päällä. Korona tietenkin pitkään nämä tapaamiset välillä esti.
On kyllä hyvin ristiriitaista miten haluat toisaalta väen hengailevan nyt hiljenneissä kaupunkien keskustoissa tai rakennettavan erikseen jotain ihme kohtaamispaikkoja, mutta nämä nyt jo olemassa olevat kohtaamispaikat eivät sinulle kuitenkaan käy. Mutta ilmeisesti sinulle raha tulee ilmaiseksi seinästä ja kunnilla on ihan loputtomat rahavarat.
Jos kuitenkin kysyisit siltä yrittäjältä miten onnellinen se on siitä että hänen täyden kahvilansa pöytiä varaa mummojengi jotka kolmen tunnin istumisen aikana juo kukin ehkä kupin kahvia ja pikkupullan tms. Ei kyse siis ole sinun mukavuudenhalustasi vaan yrittäjän joka menettää kaltaisiinne potentiaalisesti isotkin rahat jos kahvila on suosittu. Jossain paikoissa tuo on ihan oikea ongelma vaikkei se teidän kahvilassanne ainakaan jatkuvasti olisikaan.
Luuletko ihan tosissasi, että se yrittäjä jättäisi mieluummin tuon porukan kahvit ja pullat myymättä kuin haluaisi heidät asiakkaikseen?
Laskutaitoinen tajuaa että samalla pöytätilalla olisi vaihtuvalla porukalla voinut tienata kymmenkertaisesti. Miksi yrittäjä siis haluaisi pitää just tuon yhden jaarittelevan porukan pöydissään ja maksaa siitä käytännössä selvää rahaa itse?
Koska harvassa kahvilassa on täyttöaste kokoajan edes 75%. Hiljaiseen aikaan on parempi että edes jotain asiakkaita on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää suomalaisten itkua ja valitusta maksullisiin parkkipaikkoihin liittyen.
Asun Helsingin ydinkeskustassa, ja olen erittäin onnellinen siitä, että kaupunki aikoo nostaa kadunvarsilla olevien parkkipaikkojen päiväkohtaisia ja kk-hintoja. Autoa ei tarvitse täällä mihinkään, mutta autoja on silti liikaa joka paikassa. Minulla ja miehelläni on jo monta vuotta ollut käytössä auto kesäisin (mökkireissuja jne. varten), mutta auton käyttö on niin satunnaista ja kallista, että olemme päättäneet luopua autosta kokonaan. Olemme pohtineet asiaa jo aiempina kesinä, joten päätös ei ole vaikea.
Lähimmät ruokakaupat (Alepa & K-Market) ovat 50 metrin päässä. Apteekki on samassa korttelissa, samoin useampi vaatekauppa ja muutama sisustusliikekin. Asun kävelykadun varrella. Samalta kadulta löytyy myös koruliike, kukkakauppa, ravintoloita, kahviloita, sokerointipaikka, baareja, second hand -liikkeitä ja kokoustiloja. Kävellen pärjää siis mainiosti, ja autottomana alue on mitä viihtyisin. On aivan ihanaa lähteä viettämään vapaapäivää lähialueelle antikvariaatteja ja vintage-kauppoja kierrellen. Satamaan voi istahtaa syömään jäätelöä. Miehen kanssa käymme usein kävelemässä romanttisessa lähiympäristössä, kukkapuistossa ja merenrannassa. Vähän kauemmas pääsee mukavasti sporalla. Tähän ei tarvitse autoa.
Olisi mahtavaa, jos muutkin kaupungit kehittäisivät keskustan palveluita ja parantaisivat jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen asemaa. Toki myös julkista liikennettä tulisi kehittää joka paikassa, jotta omia autoja ei tarvittaisi. Toivottavasti Helsinkiinkin saadaan lisää kävelykatuja. En todellakaan vaihtaisi nykyistä elämäntyyliäni siihen, että posotan kalliilla autolla jonnekin kolossaaliseen peltomarkettiin hakemaan kassikaupalla elintarvikkeita. Mieluummin kävelen lähimpään kivijalkakauppaan ja ostan lyhyen ajan tarpeet. Matkalla käyn ehkä kirjastossa, kahvilassa tai miksen vaikka antiikkiliikkeessä.
Naapurisi tässä terve. Asumme Kampissa, mieheni työpaikka on Leppävaaran eteläpuolella kehän ja Turuntien risteykessä ja minun Vantaalla. Jos toinen meistä ei halua lähteä kukonlaulun aikaan töihin, toinen meistä joutuu lähtemään autolla ihan sen takia, että saamme haettua lapset päiväkodin aukioloaikojen puitteissa kotiin. Jos päiväkodit olisivat auki kuuteen, voisimme teoriassa olla ilman autoa. Käytännössä kuitenkin mieluummin priorisoin sitä, että vietämme ylimääräisen säästyneen tunnin lastemme kanssa.
Tätä keskustelua vaivaa nyt se, että osa on päättäneet nähdä peltomarkettikulttuurin ihmisen kehityksen huipentumana. Ja kaiken muun kuvittelukaan tuntuu aivan pyhäinhäväistykseltä.
Mitäpä jos kysyisitte vaikkapa tuhannelta nuorelta aikuiselta mitä he kaipaavat kaupungeilta, julkisen tilan osalta jne. Mitä luulette, että tulos olisi? Lisää Prismoja, ja hajutonta ja mautonta kertakäyttöshoppailua?
Vierailija kirjoitti:
Ei työkokeilu rahoilla käydä parturissa tai kahviloissa. Työttömät hyllyttävät tavaroita työmarkkinatuella 540 netto kuukaudessa ja 9 euron kulukorvauksella/työpäivä kaupoissa. Ja ammattikorkeakoulu tutkinnolla.
Jos on niin tyhmä saapas että suostuu palkatta töitä tekemään niin siitä vaan. Asiaan liittyy tarina. Saksalaiset tuli suomeen 2.maailman sodassa. meni kylään ja tie piti lapioida lumesta. Saksalaisilla oli rahaa palkaksi varattuna, mutta kysyivät jos kyläläiset vaan lapioisi laåioimisen ilosta. Sen tekivät. Sotilaat jakoi rahat keskenään. Myöhemmin saksalaiset poistuessaan suomesta poltti sen kylän.
Vierailija kirjoitti:
Tampereen keskustassa on enemmän meininkiä kuin ikinä. Narkit ja hampit hiippailevat ja kävelevät päin seiniä keskellä päivää ympäri kaupungin keskustaa. Silmät seisovat päässä, samoin järki.
Tampereen keskustaan tuleminen autolla on hankalaa, pysäköinti kallista ja muutenkin autolla liikkuminen tehty lähdes mahdottomaksi. Yllättäen ihmiset menevät sellaisiin paikkoihin, mihin pääsee käytännössä nopeammin ja pysäköinti ilmaista, esimerkiksi Idioottiparkki tai Lielahden kauppakeskittymä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailijad kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.
Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.
Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa.
Ei vanhojen pappojen kohdanto ole vähempiarvoista kuin vaunuäitienkään. Ihmisiä hekin ovat. Itse kuvasit kahden ryhmän kohtaamiset, mutta vain toisen kelpuutat oikean laiseksi kohtaamiseksi.
Saathan sinä puhtaasti subjektiivinen olla, mutta vähän hassua on sen pohjalta argumentoida.
Ei ollut tarkoitus väheksyä vanhojen pappojen kohtaamisia vaan mä mietin, että eivät nuo kauppakeskusten mahdollisuudet kohtaamisiin ole kovinkaan hyviä. Jos vielä ajatellaan, että kohtaamispaikoissa olisi tarkoitus kaikenlaisten ihmisten kohdata (ei vain vanhojen pappojen tai vauvojen äitien), niin eipä kyllä yhdessäkään kauppakeskuksessa ole tällaiseen sopivia tiloja. Kauppakeskusten käytävillä on yleensä aika vähän penkkejä ja ne on tarkoitettu lähinnä siihen, että voi hetkeksi aikaa istahtaa. Ei suinkaan siihen, että istuisit siinä pari kolme tuntia. Mun mielestä kohtaamispaikat olisivat enemmänkin sellaisia paikkoja (toki niitä voisi olla kauppakeskuksissakin), jotka muistuttaisivat olohuoneita nojatuoleineen ja sohvineen. Paikkoja, joissa voisi viettää aikaansa kauemminkin kuin varttin.
On siellä kauppakeskuksissa kahviloita vanhoille papoille istua. Ihmettelenkin miten ne voi kannattaa kun papat istuu juurikin tuntikausia. Ennen oli eläkeläisille keskuksia joissa harrastella, nykyisin kahvioita.
Minusta siis tulisi kaikki kuntien kuntalaisille tarkoitetut toiminnot keskittää keskustoihin jotta olisivat helppoja tavoittaa ja kauppojakin siellä pysyisi, parkkipaikkojen tulisi olla ilmaisia.
Mutta nämä päätöksiä tekevät siirtävät ihan kaiken paitsi kunnantalot eli itsensä syrjään, poistavat ennen ilmaisia virkistyspaikkoja jne.
Ennen toiminut systeemi on tahdottu ja missä ei ole vielä ehditty, tahdotaan muuttaa toimimattomaksi.
Ei kauppakeskusten kahviloissa voi istua tuntikausia sen jälkeen, kun kahvikupillinen on juotu. Nuo eläkeläisten keskukset on pitkälti sitä, mitä kohtaamispaikoilta haetaan. Paitsi etteivät ne olisi tarkoitettu vain eläkeläisille vaan kaikille. Kun perhekoot ovat pienentyeet, tukiverkostoja vähän ja ihmisten yksinäisyys lisääntynyt, on alettu kaivata yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys ei ole sitä, että vain samanikäiset tai samassa elämäntilanteessa olevat kuuluisivat yhteisöönsä. Yhteisöllisyys on sitä, että yhteisöön kuuluu erilaisia ihmisiä iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.
Eri ihmisryhmillä on erilaisia intressejä, joten on vaikea kuvitella tilaa ja tilannetta ,jossa itse haluaisin viettää aikaani eläkeläispappojen tai vaunumammojen kanssa. Näin ääriesimerkkinä. Kaikki samassakaan tilanteessa olevat eivät halua kokoontua yhteen .Me suomalaiset emme ole yhteisöllisiä eikä siihen pysty pakottamaan. Yhteisöllisyyteen vaaditaan jokin yhteinen asia tai kiinnostuksen kohde. Se ei riitä että kaikilla sokeri sulaa suussa.
Mikä sitten olisi sun ratkaisusi?
Minä en lukenut yllä olevassa ongelmaa, joka kysyy ratkaisua. Miksi sinä niin luit?
No mä esitän sitten suoraan kysymyksen: millaisia paikkoja sinun mielestäsi pitäisi järjestää ihmisille, jotka ovat yksinäisiä ja haluaisivat tutustua muihin ihmisiin eli kohtaamispaikkoja? Muitakin kuin kauppakeskusten järjestämät kovat penkit kauppakeskusten käytävillä tai se Sanomatalon kahvila (lieneekö sitä enää, en tiedä)? Edellisessä kommentissani puhuin perhekokojen pienentymisestä, tukverkostottomuudesta (ja tukiverkosto on hyvin usein henkistä..ei vain lapsenvahtina olemista tai lumitöiden tekemistä ikääntyvän puolesta) sekä yksinäisyydestä.
Ei ole olemassa yksinäisten ihmisten ryhmää, jonka pääidentiteettinä on yksinäisyys. Jokainen näkee kuulunsa ensi sijaisesti johonlin muuhun ryhmään, ja yksinäisyys on vain kuvaava adjektiivi.
Yksinäiset nuoret kohtaavat muita nuortentaloilla, kouluissa, oppilaitoksissa, konserteissa, harrastuksissa joilla kaikilla on omat paikkansa. Ne eivät ole erityisesti yksinäisten paikkoja, eikä pidäkään olla.
Vastaavasti eläkeläiset kohtaavat omissa piireissään ja harrastuksissaan. Oma isoäitini kävi ahkeraan kansalaisopiston kursseilla. Isoisäni kävi viikottaisella torilla höpöttämässä tuttujensa kanssa. Hänellä oli paikkakunnalla juuret yli 80 vuoden takaa, mutta eivät juurettomatkaan mitään omia kohtaamispaikkoja tarvitse, vaan heille on tarjolla samat paikat kuin muillekin.
Mahdollisuuksia kohdata muita on edelleenkin loputtomiin. Harrastukset ja työpaikat ovat ne tyypillisimmät aikuisilla.
Muutenkin ajatus paikoista kohtaamiseen on jo hiukan aikaansa elänyt. Yksinäiset kohtaavat niissä Jumbojen ja Myllyjen kahviloissa, joihin ovat ensimmäiset tinder-treffinsä sopineet. Eivät he tarvitse Oodista sohvaa siihen tarkoitukseen.
Kuvaamasi ongelma ei oikeastaan ole yksinäisyys, vaan juurettomuus ja yhteisöttömyys, joka on osa nykyaikaista yksilöpohjaista jaliikkuvaa elämäntapaa. Yksinäisyys on sen seuraus, mutta taustaongelma on siis eri. Yhteisöttömyyttä ei joku Oodi korjaa, koska sielläkin tulee ja menee väkeä ja paikalla hilluvat myös he, joita kulkaan täysijärkinen ei yhteisöönsä halua.
Eli sinusta lisääntyvä yksinäisyys ei ole yhteiskunnallinen ongelma eikä asialle tarvitse tehdä mitään. Jokainen yksinäinen huolehtikoon itse siitä, ettei ole yksinäinen. Selvä.
Ei sille oikein ole yhteiskunnallisia keinoja, joilla puuttua. Yksinäisyys on juurettomuuden, liikkuvuuden, yksilökeskeisyyden ja yhteisöttömyyden seurausta. Vanhus on yksinäinen, koska hänellä on lapsia vähän ja hekin asuvat muualla ja elävät omaa elämäänsä. Yksinäisyys on yksilövalintojen seuraus, eikä se korjaannu seinien rakentamisella ja sohvien ostamisella. Yhteisö rakentuu orgaanisesti, eikä se rakennu johonkin keinotekoisesti pykättyyn wow-arkkitehtuurin rakennelmaan.
Edelleenkin, minä olen käynyt siellä Oodissa. Sinä et.
Eli meidän pitää vain hyväksyä yksinäisyys ja usein siitä seuraava masennus ja todeta, että on ihmisen oma vika, jos ei ole sisaruksia, lapsia (tai lapset muutaneet kauas) eikä kavereita. Lisätään mielenterveyspalveluita. Palstan yksinäisyyskeskusteluissa aina kehotetaan yksinäisiä menemään mukaan harrastustoimintaan, vapaaehtoistoimmintaan jne. Itsekin kehotan. Mutta monet yksinäiset kuitenkin sanovat, että kaipaisivat vain paikkaa, jossa tutustua muihin ihmisiin ilman, että tarvitsee opiskella ranskaa tai mennä jollekin vanhukselle kauppa-avuksi. Ja koska moni yksinäinen ei ole työelämässä, niissä paikoissa oleminen ei saisi maksaa ainakaan kovin paljoa.
Yksinäisyyden talttumiseen ei taida riittää, että on paikka mennä istumaan. Muutenhan kirjastot toisivat siihen jo lohdun. Kirjastoissa saa jo nyt istua niin pitkään kuin viihtyy. Torillekin saa mennä ja jutella ihmisille. Ei ole kiellettyä.
Yksinäisyyden juurisyy ei ole paikkojen puute, vaan nykyinen elämäntapa.
Mä olen tuosta hieman eri mieltä, vaikka en yksinäinen olekaan. Asun alueella, jossa osa yksinäisistä tapaa toisiaan paikallisessa lähiöräkälässä. Se paikka ei vaan vedä niitä yksinäisiä, jotka eivät käytä alkoholia. Täällä on myös vielä pieni kirjasto, mutta se on vielä vanhanaikainen eli toivotaan hiljaisuutta eikä iloista rupattelua muiden ihmisten kanssa. Sinänsä minusta on ihan hyvä, että tällaisiakin kirjastoja vielä on. Torilla on aika kylmä istuskella muutoin kuin kauniina kesäpäivinä.
Kirjastot, torit, kahvilat, kauppakeskukset...eivät ne ole paikkoja, jonne mennään kohtaamaan tuntemattoma ja tutustumaan muihin ihmisiin. En mä ainakaan mene noihin paikkoihin tutustumaan uusiin ihmisiin. Sinusta en tiedä. Mitä pidempään ihminen on yksinäinen, sitä vaikeampaa hänen on ottaa kontaktia johonkin tuntemattomaan. Varsinkaan paikoissa, joita ei ole tarkoitettu - vaikkei suoraan kiellettykään - tutustumisiin. Kohtaamispaikoilla on tässä suhteessa erilainen asema: ihmiset tulevat sinne saadakseen juttukavereita. Tutustuakseen muihin ihmisiin. Parhaimmassa tapauksessa sieltä ajan myötä löytyy yksi tai useampi, joiden kanssa voi käydä kahviloissa, torilla jne.
Sinulle kohtaamispaikka on jokin erityinen paikka, jola on kohtaamiseen tarkoktegtu. Useimmille kohtaamispaikka on mikä vaan paikka, jossa kohdataan. Väittäisin, että useimpien näkemys on parempi kuin sinun. Ei ole tarvetta fiksoitua uskomaan, että vain erityisessä kohtaamispaikassa on hyvä kohdata.
Olen samaa mieltä kanssasi. Ei se että jossakin tilassa myös tehdään kauppaa, sulje pois etteikö se sama tila olisi mitä mainioin myös kohtaamispaikkana. Sitä paitsi näissä utopistisissa erityisissä kohtaamispaikoissa mitä täällä on esitetty, niissäkin joku myisi kahvia ja muita virvokkeita, joku maksaisi vuokran ja ylläpitokulut, puhumattakaan että jonkun ne pitäisi isolla rahalla rakentaa.
Ei kukaan sanokaan, etteikö kaupallisia palveluita voisi ja pitäisikin rakentaa sinne, missä ihmiset tykkäävät oleskella ja kohdata. Tottakai pitää. Olennaista on, että tilan käytössä mentäisiin viihtyvyys, yhteisöllisyys ja vastaavat edellä, ja sen ympärille sitten kasattaisiin sitä kauppaa ja kahvilaa ja erilaisia palveluja tukemaan tätä. Ei niin että perimmäinen tarkoitus on saada ihmiset kuluttamaan ja kuluttamaan ja kuluttamaan ja mahdollisesti vahingossa jollain penkillä saattaa jonkun väsyneen shoppailijan kanssa pari sanaa joku vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttiketjussa paikallinen kokemusasiantuntija vahvistaa sohva-analyysini:
"Ei Iisalmi ole tyhjentynyt mihinkään, vain keskusta on tyhjä ja syy tähän on parkkipaikkojen puute sekä maksullinen rajoitettu pysäköinti. Kaupat ja liikkeet ovat parinkilometrin päässä kaupungin keskustasta jossa on hyvin paljon asiakkaita ja parkkipaikat täynnä autoja."
-ap
Tuo nyt ei ole koko totuus. Isoimmissa kaupungeissa pääsee keskustaan hyvin julkisillakin ja autottomia asukkaita melkoisesti juuri siksi. Miksi omistaa autoa ja maksella kalliita vakuutus- ym. kuluja.
Sen sijaan tämä keskustojen näivettyminen kertoo muusta ja lähinnä syy ollut korona ja etätyöt.
Tajuttiin se että saahan ne ruuat kotiin tuotunakin suoraan ja ei tarvitse etätöiden vuoksi lähteä yhtään minnekään. Kätevää. Miksi asuisin keskustassa kalliissa asunnossa jos halvemmalla pääsee kauempana eikä tarvitse tuijottaa vastapäisen talon seinää vaan maisemat voivat ollakin silmiä hivelevät maalaisjärvimaisemat tai ainakin luonnonmukaisemmat kuin keskustan naapurintalon seinä ja meluava liikenne.
Tässä se oikea syy.
Monessa keskustassa ei ole enää sitä meluavaa liikennettä, kun on kävelykeskustaa, pyöräteitä, autottomia alueita. Minua nyt ei se erityisemmin haittaa. Asun vanhan kaupungin laitamilla. Mukulakivikaduista lähes kaikki autottomia, pihaan ajo toki sallittu. Mietin, miksen itse ole käynyt ainakaan vuoteen kertaakaan keskustan uuden kaupungin puolella, niin johtuu palveluista. En osta massavaatteita Cubuksesta, KappAhlista tai Lindexiltä, koska täältä vanhan kaupungin puolelta saa paljon parempia ja uniikkeja vaatteita. Kengät tilaan yleensä netistä ja toimitus isoin s-marketiin, jossa teen samalla ruokaostokset. Ravintoloissa käyn oikeastaan aina vanhassa kaupungissa, täältä löytyy tunnelmallisia paikkoja. Kahvilla en ole ikinä käynyt missään Coffee house-tyyppisissä paikoissa. Leipomokahvilat ja tunnelmalliset vanhan ajan pikkukahvilat on ihania.
Että ihmiset menisivät keskustaan (tässä kaupungissa uuden keskustan puolelle), siellä täytyisi olla sellaista tarjontaa, jota varten kannattaa lähteä. Harva lähtee esim. 20 km päästä autolla ja etsii sille parkkipaikan jostain keskustan ulkopuolelta, kävelee kilometrin päästäkseen kauppoihin yms.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa saman tyyliseltä kuin Tampereella Mummon kammari.