HS ihmettelee miksi keskustat näivettyvät ympäri Suomea. Voin kertoa syyn.

Minä en vaan enää mene Helsingin keskustaan kävellen, julkisilla enkä autolla, koska siellä on niin paljon epämääräistä väkeä, rikollisia, päihteissä olevia, sotkuista ja likaista sekä haisevaa, ja kaiken kruunaa se että joka nurkalla niitä bisnes-kerjäläisiä huutelemassa. Miksi niitä ei kielletä täällä kuten muissa EU-maissa on tehty? Pilaavat keskustan maineen. Ei niitä ole enää muissa EU-maissa ja kaupungeissa näkyneet, ilmeisesti kaikki tulleet tänne kieltojen jälkeen?

Lähden mieluummin autolla Helsingin ulkopuolella oleviin ostoskeskuksiin, tai tilaan netistä.

viherpiipertäjien ideologia tuhosi Suomen kaupunkien keskustat. Millä rahalla vihreät aikovat korvata aiheuttamansa vahingot suomalaisille?

Vierailija kirjoitti:

Huomaa selvästi, miten elämäntilanne vaikuttaa käyttäytymiseen. Tähän ketjuun on kirjoitettu pääosin perheellisten kokemuksia suurten kaupunkien liepeiltä, jossa liikutaan autolla ja hankitaan tavarat helpolla ja kerralla.

Asuin pääkaupungissa ensimmäiset vuoteni. Silloin lähimmät kaksi kauppaa olivat vierekkäin hieman yli kilometrin päässä. Kaupassa käytiin autoillen kerran viikossa, äiti saattoi ostaa täydennyksiä töistä tullessaan. Sitten tuli Prismojen aikakausi, jolloin lähimpään Prismaan ja Citymarkettiin oli joko bussi+metromatka tai autoreissu, kävellen yli 6km matkaa ei kuitenkaan tehty. 

Totuin pienestä pitäen siihen, että kun halusi jotakin tai jonnekin, lähdimme Helsingin keskustaan. Siellä mentiin Sokokselle, Stockmannille, elokuviin, teatteriin, museoihin, konserttiin, harrastuksiin (silloin mm. taitoluisteluni oli jäähallissa), Linnanmäelle, ostoksille, syömään, myöhemmin kavereita tapaamaan, kahville ja treffeille. Se oli normaalia arkeamme.

Kun muutin opiskeluiden perässä pariin kaupunkiin, aivan sama tilanne. Toinen oli suurkaupunki, jossa oli aivan sama asia: asuin alueella, jossa oli pieniä ruokakauppoja, joista ei kaikkea saanut, joten oli pakko suunnistaa isomman kaupan luokse tai kaupungin keskustaan, jossa tapasin kavereita, kävin elokuvissa, kirjakaupassa, museoissa, taidenäyttelyissä, ihastelemassa nähtävyyksiä, milloin mitäkin. Kotimaassa toisessa kaupungissa kävelin kaikkialle, joten menin keskustan läpi päivittäin. Lähellä oli alussa kaksi pientä ja kallista kauppaa ja pieni kirjasto, mutta edelleen jos halusi tehdä muutakin, nähdä ihmisiä ja tarvitsi jotakin vaatekaappiin tai kotiin, suuntasin keskustaan.

Muutin työn perässä takaisin pääkaupunkiseudulle. Ostoskäyttäytymiseni oli samantyyppistä kuin ennen: hankin kotimatkalla sopivasta Smarketista, K-kaupasta tai Lidlista tarvitsemani, lähiökaupoissa kävin lenkin yhteydessä nappaamassa jonkin tarjoustuotteen, en koko viikon ruokalastia. Yksin asuessa ei paljon tarvinnut. Vaatteet, kengät, laukun, korut, kirjat, cd-levyt, lahjat yms. hankin keskustan liikkeistä. Minua ei haitannut töiden jälkeen piipataa jotakin hakemaan tai viikonloppuna shoppailin ystävien kanssa, saatoimme samalla käydä syömässä ja elokuvissakin.

Nyt perheenäitinä asun kaupungissa ilman varsinaista keskustaa. Ennen koronaa kävin Helsingissä usein tapaamassa ystäviäni, miehen kanssa syömässä, lasten kanssa museoissa, elokuvissa, milloin missäkin. Ruokaostoksemme hankimme nykyisin pääosin Prismasta, joko kerran viikossa itse käyden tai tilaten (korona-ajan arjen helpotus). Koska olen nuorimman kanssa kotona, ehdin hakea täydennyksiä, tarjouksia ja tarvitsemiamme ostoksia ajan kanssa, joskin olen koronan vuoksi tehnyt suurimman osan niistäkin hankinnoista kävelymatkan päästä, kun tässä on pari k-kauppaa, Smarket, kohta 3 Lidliä, 2 Prismaa ja Citymarket lähellä (= pisin kävelymatka on 3km).

Pidän kaupungin keskustoista. Minulle se merkitsee ihmisiä, vilinää, kahviloita, puistoja, kauppoja, ravintoloita, kulttuuria. Olen edelleen niitä, jotka lukevat lehtiä, kirjoja, kuuntelevat musiikkia cd-levyltä ja pitävät elokuvista, konserteista, museoista ja kaupoissa kiertelystä. Tiedän olevani kuolevaa lajia.

Nykyisin toki minunkin pitää tilata kirjoja, musiikkia, elokuvia ja lasten leluja ja vaatteita netistä, kun tiettyjä ei vain ole saatavilla muilla tavoin. Se on harmi. Erona minun ja monen muun välillä on se, että koitan ensin saada sen oikeasta kaupasta netin sijaan. Meillä kun netistä tilaaminen ja kotia lähimmän toimituspaikan valitseminen ei silti tarkoita, että paketti tulisi siihen noutopisteeseen, vaan usein se on silti haettava lähimmän ison ostoskeskuksen uumenissa olevasta postin pisteestä.

Elämäntilanteet vaikuttavat paljon. Omalla kohdallani vaikuttaa myös se, etten tunne olevani sama ihminen kuin olin 10, 20, 30, 40 tai 50 vuotta sitten. Mulla on aina ollut sellainen "aikansa kutakin" -asenne enkä kaipaa tänään samoja asioita kuin kaipasin joskus aikaisemmin. Nuorena aikuisena tuli tietenkin pyörittyä paljon Helsingin keskustassa, kun ei täällä lähiössä ollut mitään. Ei edes yhtä ainoaa tanssiravintolaa, yökerhoista puhumattakaan. Yksi vanhojen ukkojen täyttämä kaljakuppila, mutta ei sellaiseen parikymppisenä naisena halunnut mennä. Ja kaikki kaupatkin ruokakauppoja lukuunottamatta oli Helsingin keskustassa. 

Kun sain lapsia, tuli perhe-elämä. Mielellään kotikulmilla. Ruokakaupassa tuli käytyä lähialueen kaupoissa. Jos tarvitsi jotain muuta, menin sinne, mihin oli lyhin matka eli kauppakeskukseen.  Kyseiseen kauppakeskukseen tuli myös tanssiravintola, joka oli 4:ään asti auki. Joskus tuli käytyä ystävien kanssa siellä juhlimassa, jos kaikki onnistuivat saamaan lapsenvahdin samaan aikaan. 

Lapset kasvoivat isommiksi enkä olisi enää tarvinnut lapsenvahtiakaan, mutta eipä mua kiinnostanut enää juhliminenkaan. Lähdin työn ohessa opiskelemaan toiselle alalle. Aikani meni kokonaisuudessaan töissä, opinnoissa, kodinhoidossa ja lasten kanssa olemisessa. Pääsin uudelle alalleni töihin ja palkkani nousi säännöllisesti. Kuitenkin palkan noustessa mun haluni käyttää itseeni rahaa pienenivät. Lapset tietenkin tarvitsivat ja halusivat kaikenlaista, mutta mä en kaivannut mitään sellaista, johon olisi tarvinnut rahaa. 

Sitten tuli päivä, kun sain tehdä ihan mitä itse haluan. Rahaa jäi käytettäväksi enemmän kuin koskaan ennen elämässäni.  Laitoin säästöön ja sijoituksiin, vaikka siltikään mun ei tarvinnut laskea euroja. Kotiani olen remontoinut ja sisustanut itselleni mieluisaksi. Kaikkien niiden mahdollisuuksien, mitä mulla olisi ollut taloudellisesti ja elämäntilanteeni vuoksi, sijasta maalailinkin kotona seiniä, etsin nettikirppiksiltä ja nettikaupoista mieleisiäni sisustustavaroita, tuunasin huonekaluja jne. 

Nyt on remontit melkein rempattu ja  eläkepäiviin enää muutama vuosi. Bileminä on koettu, äitiminä on koettu, uraminä on koettu, remppaminä on koettu...mitä seuraavaksi? Tänä kesänä katselin pientä rivitalopihaani ja mietin, että ehkä seuraavaksi on puutarhuriminän vuoro. Millainen tulee olemaan eläkeminäni..ei aavistustakaan. Ehkä ainakin ensimmäisinä vuosina voisin olla kulttuuriminä ja alkaa käymään Helsingin keskustassa kulttuuritapahtumissa. Aika näyttää ja riippuu tietenkin siitä, millaista kulttuuritarjontaa sieltä silloin löytyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua vaivaa nyt se, että osa on päättäneet nähdä peltomarkettikulttuurin ihmisen kehityksen huipentumana. Ja kaiken muun kuvittelukaan tuntuu aivan pyhäinhäväistykseltä.

Mitäpä jos kysyisitte vaikkapa tuhannelta nuorelta aikuiselta mitä he kaipaavat kaupungeilta, julkisen tilan osalta jne. Mitä luulette, että tulos olisi? Lisää Prismoja, ja hajutonta ja mautonta kertakäyttöshoppailua?

Lisää nuoren vihreän ylimielisyyttä. Keskustelua vaivaa se, että joillakin on eriävä näkemys jonka vihreä olkiukottaa naurettavan kohtuuttomaan muotoon. Sen jälkeen ohjeistetaan kysymään kaupunkissuunnittelusta vain yhdeltä väestöryhmältä, jolla on vähemmän kokemusta kuin muilla.

Olen 45+ mutta toki imartelee tulla kutsutuksi nuoreksi. Homman nimi vaan on se, että kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa jne aikajänne on kymmeniä vuosia. Ei kannata kysyä sellaisilta ikäluokilta, jotka hyvin todennäköisesti eivät ole elossakaan siinä vaiheessa, kun suunnitelmia edes aletaan toteuttaa. Kaupunkisuunnittelussa on pakko katsoa eteenpäin pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailijad kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse uskon että esimerkiksi oodin kaltaiset paikat tulevat lisääntymään. Samassa voi olla esim juuri kirjasto, kohtaamispaikkoja, monenlaisia palveluita, kahvilaa jne.

Kuvasit juurikin ostoskeskuksen idean käyttämättä sitä sanaa.

Mä ajattelen kohtaamispaikan aika erilaisena paikkana kuin nykyiset ostoskeskukset/kauppakeskukset. Simppeli esimerkki yksinkertaisesta kohtaamispaikasta oli aikoinaan Sanomatalon ekassa kerroksessa oleva kahvila. Tila oli riittävän väljä, jotta sinne mahtui useita äitejä vauvanvaunujensa kanssa. Idea oli, että sinne mentiin vauvan kanssa, ostettiin kuppi kahvia, tutustuttiin muihin paikalla oleviin äiteihin, juteltiin ja jos hyvin kävi, saatiin uusia ystäviä. Kauppakeskuksissa taitaa lähinnä vain vanhat papat istua penkeillä ja tutustua toisiinsa. 

Ei vanhojen pappojen kohdanto ole vähempiarvoista kuin vaunuäitienkään. Ihmisiä hekin ovat. Itse kuvasit kahden ryhmän kohtaamiset, mutta vain toisen kelpuutat oikean laiseksi kohtaamiseksi.

Saathan sinä puhtaasti subjektiivinen olla, mutta vähän hassua on sen pohjalta argumentoida.

Ei ollut tarkoitus väheksyä vanhojen pappojen kohtaamisia vaan mä mietin, että eivät nuo kauppakeskusten mahdollisuudet kohtaamisiin ole kovinkaan hyviä. Jos vielä ajatellaan, että kohtaamispaikoissa olisi tarkoitus kaikenlaisten ihmisten kohdata (ei vain vanhojen pappojen tai vauvojen äitien), niin eipä kyllä yhdessäkään kauppakeskuksessa ole tällaiseen sopivia tiloja. Kauppakeskusten käytävillä on  yleensä aika vähän penkkejä ja ne on tarkoitettu lähinnä siihen, että voi hetkeksi aikaa istahtaa. Ei suinkaan siihen, että istuisit siinä pari kolme tuntia. Mun mielestä kohtaamispaikat olisivat enemmänkin sellaisia paikkoja (toki niitä voisi olla kauppakeskuksissakin), jotka muistuttaisivat olohuoneita nojatuoleineen ja sohvineen. Paikkoja, joissa voisi viettää aikaansa kauemminkin kuin varttin. 

On siellä kauppakeskuksissa kahviloita vanhoille papoille istua. Ihmettelenkin miten ne voi kannattaa kun papat istuu juurikin tuntikausia. Ennen oli eläkeläisille keskuksia joissa harrastella, nykyisin kahvioita.

Minusta siis tulisi kaikki kuntien kuntalaisille tarkoitetut toiminnot keskittää keskustoihin jotta olisivat helppoja tavoittaa ja kauppojakin siellä pysyisi, parkkipaikkojen tulisi olla ilmaisia.

Mutta nämä päätöksiä tekevät siirtävät ihan kaiken paitsi kunnantalot eli itsensä syrjään, poistavat ennen ilmaisia virkistyspaikkoja jne.

Ennen toiminut systeemi on tahdottu ja missä ei ole vielä ehditty, tahdotaan muuttaa toimimattomaksi.

Ei kauppakeskusten kahviloissa voi istua tuntikausia sen jälkeen, kun kahvikupillinen on juotu. Nuo eläkeläisten keskukset on pitkälti sitä, mitä kohtaamispaikoilta haetaan. Paitsi etteivät ne olisi tarkoitettu vain eläkeläisille vaan kaikille. Kun perhekoot ovat pienentyeet, tukiverkostoja vähän ja ihmisten yksinäisyys lisääntynyt, on alettu kaivata yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys ei ole sitä, että vain samanikäiset tai samassa elämäntilanteessa olevat kuuluisivat yhteisöönsä. Yhteisöllisyys on sitä, että yhteisöön kuuluu erilaisia ihmisiä iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. 

Eri ihmisryhmillä on erilaisia intressejä, joten on vaikea kuvitella tilaa ja tilannetta ,jossa itse haluaisin viettää aikaani eläkeläispappojen tai vaunumammojen kanssa. Näin ääriesimerkkinä. Kaikki samassakaan tilanteessa olevat eivät halua kokoontua yhteen .Me suomalaiset emme ole yhteisöllisiä eikä siihen pysty pakottamaan. Yhteisöllisyyteen vaaditaan jokin yhteinen asia tai kiinnostuksen kohde. Se ei riitä että kaikilla sokeri sulaa suussa.

Mikä sitten olisi sun ratkaisusi? 

Minä en lukenut yllä olevassa ongelmaa, joka kysyy ratkaisua. Miksi sinä niin luit?

No mä esitän sitten suoraan kysymyksen: millaisia paikkoja sinun mielestäsi pitäisi järjestää ihmisille, jotka ovat yksinäisiä ja haluaisivat tutustua muihin ihmisiin eli kohtaamispaikkoja? Muitakin kuin kauppakeskusten järjestämät kovat penkit kauppakeskusten käytävillä tai se Sanomatalon kahvila (lieneekö sitä enää, en tiedä)? Edellisessä kommentissani puhuin perhekokojen pienentymisestä, tukverkostottomuudesta (ja tukiverkosto on hyvin usein henkistä..ei vain lapsenvahtina olemista tai lumitöiden tekemistä ikääntyvän puolesta) sekä yksinäisyydestä. 

Ei ole olemassa yksinäisten ihmisten ryhmää, jonka pääidentiteettinä on yksinäisyys. Jokainen näkee kuulunsa ensi sijaisesti johonlin muuhun ryhmään, ja yksinäisyys on vain kuvaava adjektiivi.

Yksinäiset nuoret kohtaavat muita nuortentaloilla, kouluissa, oppilaitoksissa, konserteissa, harrastuksissa joilla kaikilla on omat paikkansa. Ne eivät ole erityisesti yksinäisten paikkoja, eikä pidäkään olla.

Vastaavasti eläkeläiset kohtaavat omissa piireissään ja harrastuksissaan. Oma isoäitini kävi ahkeraan kansalaisopiston kursseilla. Isoisäni kävi viikottaisella torilla höpöttämässä tuttujensa kanssa. Hänellä oli paikkakunnalla juuret yli 80 vuoden takaa, mutta eivät juurettomatkaan mitään omia kohtaamispaikkoja tarvitse, vaan heille on tarjolla samat paikat kuin muillekin.

Mahdollisuuksia kohdata muita on edelleenkin loputtomiin. Harrastukset ja työpaikat ovat ne tyypillisimmät aikuisilla.

Muutenkin ajatus paikoista kohtaamiseen on jo hiukan aikaansa elänyt. Yksinäiset kohtaavat niissä Jumbojen ja Myllyjen kahviloissa, joihin ovat ensimmäiset tinder-treffinsä sopineet. Eivät he tarvitse Oodista sohvaa siihen tarkoitukseen.

Kuvaamasi ongelma ei oikeastaan ole yksinäisyys, vaan juurettomuus ja yhteisöttömyys, joka on osa nykyaikaista yksilöpohjaista jaliikkuvaa elämäntapaa. Yksinäisyys on sen seuraus, mutta taustaongelma on siis eri. Yhteisöttömyyttä ei joku Oodi korjaa, koska sielläkin tulee ja menee väkeä ja paikalla hilluvat myös he, joita kulkaan täysijärkinen ei yhteisöönsä halua.

Eli sinusta lisääntyvä yksinäisyys ei ole yhteiskunnallinen ongelma eikä asialle tarvitse tehdä mitään. Jokainen yksinäinen huolehtikoon itse siitä, ettei ole yksinäinen. Selvä. 

Meinaat että valtiovallan pitää ylhäältä käsin virkamiestyönä ratkaista ihmisten mahdollinen yksinäisyys?

Mietitkö yhtään että minkälainen yhteiskunta tuollainen on jossa tuollaista kansalaisten yksityiselämän mikromanagerointia tehdään?

Onko se sinulta pois, jos julkisia tiloja tai kauppakeskuksiakaan alettaisiin suunnitella siltä pohjalta, että siellä olisi helpompi viettää mukavasti aikaa, kohdata ihmisiä jne? Ei mahdollisuuksien tarjoaminen ole mikromanagerointia.

On se jos virkamiehelle asetetaan tavoitteeksi esim. "poista vanhusten yksinäisyys". Ei tuo ole mahdollisuuksien luomista vaan ihmisten ohjailua byrokratialla ja laeilla. Muutenkin nuo julkisen sektorin luomat mahdollisuudet on yhden vision toteuttamista ja muut saa sitten sopeutua siihen tai keksiä muuta tekemistä kun kaikki rahat meni tuohon yhteen visioon.

Esim. 100 miljoonaa oodista ja tuloksena paikka jossa voi notkua joukolla, ihan kuten viereisellä asema-aukiolla tai rautatieasemalla tai asematunnelissa. Luulisi että tuollaisen tilan olisi saanut rakennettua halvemmallakin. 

Tuo inhosi Oodia kohtaan on kummallista. Siellähän on paljon aktiivista toimintaa, erilaisia palveluita halvalla kuntalaisille ja onpa se merkittävä Helsingin matkailutekijäkin. Lisäksi se tuo paljon mukavuutta, esimerkiksi monesti on tullut junan lähtöä odoteltua mukavasti Oodissa vs aseman penkeillä.

Ja ihan hyvällä käyttöasteella ne oodin kahvilatkin tuntuvat olevan.

Ja kun totuus tekee kipeää niin vaihdoit sitten puheenaihetta, kuten ketjun perusteella teikäläisillä idealisteilla näyttää olevan tapana vähän väliä. Se on toki yksi tapa olla kuuntelematta kritiikkiä eli hypätä äkkiä seuraavaan aiheeseen.

Oodi oli esimerkki yhden tarpeen visiosta, ja hyvin kallis sellainen. Monenko muun oleskelutilat ja harrastemahdollisuudet jäi tuon vuoksi rakentamatta? Ja esim. jos kirjastoon haluan niin en ensimmäiseksi tai edes kymmenenneksi kyllä oodiin lähde kirjoja hakemaan.

Oodi on toki ollut kallis, mutta miten lasket, ettei siitä olisi vastaavaa hyötyä ja tuloja? Jos ja kun se kiinnostaa matkailijoita, se hyödyttää lähialueen yrityksiä, noin esimerkiksi. Ei se, että se ei ole läheskään pk-seudun valikoimaltaan monipuolisin perinteinen kirjasto tarkoita, että se olisi jotenkin epäonnistunut.

Valikoimaltaan monipuolisin? Siellä on huonompi valikoima kuin jossain maaseuden kirkonkylän sivukirjastossa. Ei todella olisi kannattanut rakentaa sitä nuorison ja joutuväen notkumispaikaksi. Nyt se on vain kaupungille käyttökuluineen kallis rahareikä. Sitä tavallista kaupunkilaista veronmaksajaa joka ei 3d tulosta jänskiä lautapelihahmoja se ei palvele mitenkään.  Oodi on kirjastolaitoksen rappion muistomerkki ei muuta. Se on todella täysin epäonnistunut ideologinen projekti. Kaiken kruunaa vessojen veden säästöhanat joissa on toivottoman vaikeaa saada pestyä kätensä. Samoin mainittakoon ohimenne uimahallien vedensäästösuihkut joissa ei pysty peseytymään.

Asun Helsingissä. Käyn keskustassa elokuvissa ja joskus harvoin ravintolassa. Ei siellä oikein mulle mitään ole. Ostokseni hoidan netissä.

Eipä tule kaupassa ilman autoa käytyä. Miksi pitäisikään? Kerralla ostetaan niin paljon, ettei tarvitse myötäänsä kaupassa ravata.

Kun vierekkäin on Prisma ja Lidl, ei juuri muuta tarvita päivittäistarvikkeiden hankintaan. Bonuksena Alko, apteekki ja parturi-kampaamo Prismassa. On siellä muutakin, mutten käytä.

Iso osa vaatteista, kengistä ja kodintarvikkeistakin saadaan sieltä, joko Prismasta tai Lidlistä. Maalit ja muut remppatarpeetkin Prismasta.

Cittarissa käyn muutaman kerran vuodessa, kun ei ole siinä vieressä ja on kalliimpikin.

Keskustassa kävin viimeksi... viime lokakuussa...

Vierailija kirjoitti:

viherpiipertäjien ideologia tuhosi Suomen kaupunkien keskustat. Millä rahalla vihreät aikovat korvata aiheuttamansa vahingot suomalaisille?

Höpö höpö. Kehitys on muuallakin ihan samanlaista. Autolla isoon markettiin tai kauppakeskukseen ja sieltä ostetaan kaikki mahdollinen ja kerralla paljon.

Maailma muuttuu. Ne kauppahallin tai torin vakioasiakkaat on harvassa, samoin ne joilla on aikaa ja halua kierrellä pikkuputiikeissa etsimässä milloin kenkiä, milloin takkia, milloin alusvaatteita, kun ne kaikki saa myös kerralla saman katon alta - ja halvemmalla.

Miten ihmeessä suomalaiset pystyivät käymään nimenomaan keskustoissa hoitamassa kaikki ostoksensa ennen kuin kaikilla oli autot? Omassa lapsuudessani 1980- ja 90-luvuilla ei todellakaan käyty Espoosta autolla koko ajan Helsingin keskustassa, vaan äidin kanssa hoidettiin shoppailut yleensä ihan bussilla (monesti oli palatessa kädet täynnä vaateostoksia). Puhumattakaan jostain 1970-luvusta.

Ihmiset ovat laiskistuneet. Enää ei viitsitä kävellä mihinkään kuin pari askelta. Autolla pitää ajaa lyhyetkin matkat ja saada auto parkkiin ihan kaupan oven eteen. Ei ihme, että suomalaiset lihovat ja paisuvat kuin pullataikina.

Vaikka mulla on auto, käyn joko kävellen lähikaupassa tai sitten bussilla isommassa marketissa, ja pakkaan ostokset reppuun sekä mukana kulkevaan ostoskassiin, jos ostan kerralla enemmän. Se ei ole mikään iso vaiva, ja samalla saa sitä paljon puhuttua arjen hyötyliikuntaa.

"Ennen oli eläkeläisille keskuksia joissa harrastella, nykyisin kahvioita."

Mitä ihmeen keskuksia ja milloin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

viherpiipertäjien ideologia tuhosi Suomen kaupunkien keskustat. Millä rahalla vihreät aikovat korvata aiheuttamansa vahingot suomalaisille?

Höpö höpö. Kehitys on muuallakin ihan samanlaista. Autolla isoon markettiin tai kauppakeskukseen ja sieltä ostetaan kaikki mahdollinen ja kerralla paljon.

Maailma muuttuu. Ne kauppahallin tai torin vakioasiakkaat on harvassa, samoin ne joilla on aikaa ja halua kierrellä pikkuputiikeissa etsimässä milloin kenkiä, milloin takkia, milloin alusvaatteita, kun ne kaikki saa myös kerralla saman katon alta - ja halvemmalla.

No ei, tää näivettyminen on jatkunut helsingissä kauemmin kuin verkkokauppa on ollut suosittua ja kauemmin kuin oli mitään koronaa. Syynä on tarkoitushakuinen liikennepolitiikka joka karkoittaa sekä kauempaa tulevia asiakkaita että keskustan firmoja jonnekin mistä heidän duunarinsa pääsee asiakaskäynnille kohtuuajassa autoilla. Tilalle tulee... oikeastaan sinä saat vastata tähän. Kait teillä joku realistinen suunnitelma on siitäkin mitä sinne tulee tilalle?

Vierailija kirjoitti:

viherpiipertäjien ideologia tuhosi Suomen kaupunkien keskustat. Millä rahalla vihreät aikovat korvata aiheuttamansa vahingot suomalaisille?

Vihreät taisi olla kuitenkin se puolue, mikä on peltomarketteja vastustanut Suomessa eniten.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä suomalaiset pystyivät käymään nimenomaan keskustoissa hoitamassa kaikki ostoksensa ennen kuin kaikilla oli autot? Omassa lapsuudessani 1980- ja 90-luvuilla ei todellakaan käyty Espoosta autolla koko ajan Helsingin keskustassa, vaan äidin kanssa hoidettiin shoppailut yleensä ihan bussilla (monesti oli palatessa kädet täynnä vaateostoksia). Puhumattakaan jostain 1970-luvusta.

Ihmiset ovat laiskistuneet. Enää ei viitsitä kävellä mihinkään kuin pari askelta. Autolla pitää ajaa lyhyetkin matkat ja saada auto parkkiin ihan kaupan oven eteen. Ei ihme, että suomalaiset lihovat ja paisuvat kuin pullataikina.

Vaikka mulla on auto, käyn joko kävellen lähikaupassa tai sitten bussilla isommassa marketissa, ja pakkaan ostokset reppuun sekä mukana kulkevaan ostoskassiin, jos ostan kerralla enemmän. Se ei ole mikään iso vaiva, ja samalla saa sitä paljon puhuttua arjen hyötyliikuntaa.

Se on kiva, jos ostokset mahtuvat reppuun ja ostoskassiin.

Jos taas ostaa viikoksi perheelle ruokaa, koiralle kuivamuonasäkin ja tarjouksesta paalit wc- ja talouspaperia, niin tarvitaan vähintään vanhan ajan maitokärrit - tai auto.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä suomalaiset pystyivät käymään nimenomaan keskustoissa hoitamassa kaikki ostoksensa ennen kuin kaikilla oli autot? Omassa lapsuudessani 1980- ja 90-luvuilla ei todellakaan käyty Espoosta autolla koko ajan Helsingin keskustassa, vaan äidin kanssa hoidettiin shoppailut yleensä ihan bussilla (monesti oli palatessa kädet täynnä vaateostoksia). Puhumattakaan jostain 1970-luvusta.

Ihmiset ovat laiskistuneet. Enää ei viitsitä kävellä mihinkään kuin pari askelta. Autolla pitää ajaa lyhyetkin matkat ja saada auto parkkiin ihan kaupan oven eteen. Ei ihme, että suomalaiset lihovat ja paisuvat kuin pullataikina.

Vaikka mulla on auto, käyn joko kävellen lähikaupassa tai sitten bussilla isommassa marketissa, ja pakkaan ostokset reppuun sekä mukana kulkevaan ostoskassiin, jos ostan kerralla enemmän. Se ei ole mikään iso vaiva, ja samalla saa sitä paljon puhuttua arjen hyötyliikuntaa.

Voi voi kun kaikki ei asu kävelymatkan päässä kaupoista eikä bussitkaan kulje.

Nuo on niitä kaupunkilaisten haihatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

viherpiipertäjien ideologia tuhosi Suomen kaupunkien keskustat. Millä rahalla vihreät aikovat korvata aiheuttamansa vahingot suomalaisille?

Höpö höpö. Kehitys on muuallakin ihan samanlaista. Autolla isoon markettiin tai kauppakeskukseen ja sieltä ostetaan kaikki mahdollinen ja kerralla paljon.

Maailma muuttuu. Ne kauppahallin tai torin vakioasiakkaat on harvassa, samoin ne joilla on aikaa ja halua kierrellä pikkuputiikeissa etsimässä milloin kenkiä, milloin takkia, milloin alusvaatteita, kun ne kaikki saa myös kerralla saman katon alta - ja halvemmalla.

No ei, tää näivettyminen on jatkunut helsingissä kauemmin kuin verkkokauppa on ollut suosittua ja kauemmin kuin oli mitään koronaa. Syynä on tarkoitushakuinen liikennepolitiikka joka karkoittaa sekä kauempaa tulevia asiakkaita että keskustan firmoja jonnekin mistä heidän duunarinsa pääsee asiakaskäynnille kohtuuajassa autoilla. Tilalle tulee... oikeastaan sinä saat vastata tähän. Kait teillä joku realistinen suunnitelma on siitäkin mitä sinne tulee tilalle?

Hölön pölön. Kehitys on mennyt siihen suuntaan jo paljon kauemmin. Kaikkialla.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä suomalaiset pystyivät käymään nimenomaan keskustoissa hoitamassa kaikki ostoksensa ennen kuin kaikilla oli autot? Omassa lapsuudessani 1980- ja 90-luvuilla ei todellakaan käyty Espoosta autolla koko ajan Helsingin keskustassa, vaan äidin kanssa hoidettiin shoppailut yleensä ihan bussilla (monesti oli palatessa kädet täynnä vaateostoksia). Puhumattakaan jostain 1970-luvusta.

Ihmiset ovat laiskistuneet. Enää ei viitsitä kävellä mihinkään kuin pari askelta. Autolla pitää ajaa lyhyetkin matkat ja saada auto parkkiin ihan kaupan oven eteen. Ei ihme, että suomalaiset lihovat ja paisuvat kuin pullataikina.

Vaikka mulla on auto, käyn joko kävellen lähikaupassa tai sitten bussilla isommassa marketissa, ja pakkaan ostokset reppuun sekä mukana kulkevaan ostoskassiin, jos ostan kerralla enemmän. Se ei ole mikään iso vaiva, ja samalla saa sitä paljon puhuttua arjen hyötyliikuntaa.

Omassa lapsuudessani 1960-luvulla ja lasteni lapsuudessa 1980-ja 1990-luvuilla ei siellä keskustassakaan käyty joka viikko eikä ruokaostoksia tehty keskustassa (tämä siis helsinkiläisessä lähiössä) . Ruokakaupassa käytiin omassa lapsuudessani joka päivä (koska asunnossa oli vain pieni pakastelokerolla varustettu jääkaappi) ja omien lasteni lapsuudessa (jääkaappi oli saman kokoinen, mutta oli erikseen pakastin) muutaman päivän välein. Nykyisin asunnoissa on isot kylmäsäilytystilat, joten ruokakaupassa käydään kerran viikossa ja ostetaan koko viikon ruuat kerralla. Jos jotain tuoretuotetta viikon aikana tarvitaan tai jotain unohtui ostaa, se haetaan kävellen lähikaupasta. Ja kun kerran viikon ruokaostoksille mennään autolla, samalla reissulla voidaan ostaa sieltä muutakin. Kuten vaikka kuopukselle uusi toppapuku, esikoiselle uudet luistimet, uusi mikroaaltouuni rikki menneen tilalle sekä uusi läppäri . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

viherpiipertäjien ideologia tuhosi Suomen kaupunkien keskustat. Millä rahalla vihreät aikovat korvata aiheuttamansa vahingot suomalaisille?

Höpö höpö. Kehitys on muuallakin ihan samanlaista. Autolla isoon markettiin tai kauppakeskukseen ja sieltä ostetaan kaikki mahdollinen ja kerralla paljon.

Maailma muuttuu. Ne kauppahallin tai torin vakioasiakkaat on harvassa, samoin ne joilla on aikaa ja halua kierrellä pikkuputiikeissa etsimässä milloin kenkiä, milloin takkia, milloin alusvaatteita, kun ne kaikki saa myös kerralla saman katon alta - ja halvemmalla.

No ei, tää näivettyminen on jatkunut helsingissä kauemmin kuin verkkokauppa on ollut suosittua ja kauemmin kuin oli mitään koronaa. Syynä on tarkoitushakuinen liikennepolitiikka joka karkoittaa sekä kauempaa tulevia asiakkaita että keskustan firmoja jonnekin mistä heidän duunarinsa pääsee asiakaskäynnille kohtuuajassa autoilla. Tilalle tulee... oikeastaan sinä saat vastata tähän. Kait teillä joku realistinen suunnitelma on siitäkin mitä sinne tulee tilalle?

Hölön pölön. Kehitys on mennyt siihen suuntaan jo paljon kauemmin. Kaikkialla.

Hölön pölön itsellesi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

viherpiipertäjien ideologia tuhosi Suomen kaupunkien keskustat. Millä rahalla vihreät aikovat korvata aiheuttamansa vahingot suomalaisille?

Vihreät taisi olla kuitenkin se puolue, mikä on peltomarketteja vastustanut Suomessa eniten.

Onko jotain yhteiskunnassa yleisesti tarvittua ja käytettyä mitä vihreät ei olisi vastustanut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

viherpiipertäjien ideologia tuhosi Suomen kaupunkien keskustat. Millä rahalla vihreät aikovat korvata aiheuttamansa vahingot suomalaisille?

Vihreät taisi olla kuitenkin se puolue, mikä on peltomarketteja vastustanut Suomessa eniten.

Se taas johtuu siitä, että Vihreät eivät ylipäätään tykkää autoilusta. Heidän on helppo olla sitä mieltä, koska he itse asuvat Helsingin keskustassa eivätkä tarvitse autoa mihinkään. Vihreiden mielestä ihmiset käyttäytyvät väärin, kun hakeutuvat autoillaan sinne peltomarketteihin. Kaikkien pitäisi käyttää omaa pientä lähikauppaa ja kantaa sieltä ostokset repussa polkupyörällä tai kävellen. Ja välillä voi syödä myös ulkona kasvisravintolassa. He ovat täysin vieraantuneita oman kuplansa ulkopuolisesta elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

viherpiipertäjien ideologia tuhosi Suomen kaupunkien keskustat. Millä rahalla vihreät aikovat korvata aiheuttamansa vahingot suomalaisille?

Vihreät taisi olla kuitenkin se puolue, mikä on peltomarketteja vastustanut Suomessa eniten.

Se taas johtuu siitä, että Vihreät eivät ylipäätään tykkää autoilusta. Heidän on helppo olla sitä mieltä, koska he itse asuvat Helsingin keskustassa eivätkä tarvitse autoa mihinkään. Vihreiden mielestä ihmiset käyttäytyvät väärin, kun hakeutuvat autoillaan sinne peltomarketteihin. Kaikkien pitäisi käyttää omaa pientä lähikauppaa ja kantaa sieltä ostokset repussa polkupyörällä tai kävellen. Ja välillä voi syödä myös ulkona kasvisravintolassa. He ovat täysin vieraantuneita oman kuplansa ulkopuolisesta elämästä.

Nyt on kyllä todella ristiriitaista settiä sinulla. Joko ne vihreät ovat syyllisiä siihen että porukat käyvät peltomarketeissa omilla autoilla TAI vihreät on syyllisiä autollisten ihmisten elämän vaikeuttamiseen etteivät ne sinne marketteihin pääse. Ei nuo toistensa vastakkaiset seikat voi mitenkään molemmat olla vihreiden syytä.