Lue keskustelun säännöt.
Muita kolmekymppisiä joiden on vaikea löytää sitoutumiskykyistä kumppania seurusteluun ja mahdolliseen perheen perustamiseen?
Kaipaisin nyt vähän vertaistukea, en keljuilua. Löytyykö palstalta muita kolmekymppisiä joiden on vaikea löytää sitoutumiskykyistä kumppania seurusteluun ja mahdolliseen perheen perustamiseen? Tuntuu että nykypäivän deittimarkkinat on yhtä pikku kivan ja seksin hakemista, haaremin keräämistä ja multideittailua. Avoimet suhteet, polysuhteet ja yhdenillanjutut ovat pinnalla ja tulee välillä se olo että arvostaako kukaan enää monogaamista suhdetta. Tämä tuottaa surua koska itse toivoisin seurustella vain sen yhden kanssa, muuttaa ajan kanssa kenties yhteen ja perustaa sen perheenkin, mutta se on vaikeaa kun yksi jos toinenkin etsii vain pikkukivaa tai parin kk:n pikasuhdetta. Mikäli haluan saada lapsen ja perheen tässä elämässä, ei minulla ole loputtomasti aikaa etsiä kumppania saati pettyä kun joku ei sitten suurista sanoistaan huolimatta sitoudukaan tai luovuttaa heti kun tulee vastaan ensimmäinen pieni keskustelu/ongelma. Tuntuu että deittisovelluksia käyttävät ovat pahimpia: vastassa on sitoutumiskammoinen ihminen joka on saanut jo paljon takkiinsa tai ihminen joka nirsoaa ja etsii aina vain parempaa ja parempaa ja on selkeästi jäänyt koukkuun deittiappiin loputtomaan tarjontaan. Tuntuu että nykymaailmassa ei malteta tai edes viitsitä panostaa enää yhteen kerralla ja oikeasti näin rakentaa ja saada jotakin yhteistä aikaan. Kun on aina olemassa se seuraava ja seuraava.
Kommentit (1943)
Ekoilla treffeillä kun laukasee satsit sisään, niin kummasti nainen sitoutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tämä nykyajan kulttuuri, mitä kaikki haluaa. Irtosuhteita ja irto sitä ja tätä vapauden nimissä, ei vastuuta mistään. Abortti toimii ehkäisynä, kunhan saa pitää kivaa. Musiikki on tyyliin wap jne. Itse inhoan nykyajan räävitöntä ja täysin säädytöntä kulttuuria, jossa naiset voimistuu alastomuudella ja huonolla käytöksellä, miehet ei enää senkään vertaa sitoudu ja on muodostunut kokonainen naisvihaajien mammarijoukko.
Minä ehdottomasti haluaisin, että parisuhde ja ydinperhe olisi tärkeä yhteiskunnallinen arvo, ei irtosuhteet, polysuhteet, sateenkaarisuhteet joissa kaikki identifioituu lamppupylväiksi tänään ja huomenna muunhöpöiksi. Kuitenkaan nykymaailma ei myöskään tue ydinperheitä, esim. kahden palkalla on vaikea kahdenkaan elää saati että elättäisi lapsia. Koulutus ei takaa mitään ja kiitokseksi siitä, että o
Tässä on perää. Ennen oli myös paskoja suhteita, muttei voinut lähteä yhtä helposti. Ei kannata liikaa ihannoida menneitä aikoja. Joku asia saattaa ehkä olla ennen ollut paremmin, mutta on myös paljon asioita jotka olivat huonommin. Itse en ainakaan halua palata aikaan jolloin nainen oli riippuvainen miehen läsnäolosta selvitäkseen.
Itse olisin kyllä täydellisesti yhteen ihmiseen sitoutuva, uskollinen ja romanttinen kumppani. Olen hyvässä ammatissa, talous kunnossa, yhteen muuttaminen ei olisi minulle elin ehto mutta jos kaikki menisi suhteessa putkeen niin miksipä ei. Sama asenne myös naimisiin menon suhteen. Olin 13vuotta parisuhteessa ja pettäminen ei ikinä käynyt mielessäkään. Mutta nyt olen sinkkuna ollut kuitenkin 3vuotta koska en ole kovin seksuaalinen tyyppi ja tämä tuntuu olevan hirveä ongelma tosi monelle. En sanoisi olevani aseksuaali, mutta en kyllä jatkuvasti olisi sänkyyn hyppäämässä, enkä varsinkaan vasta tutustumisvaiheessa. Tuntuu jotenkin käsittämättömälle miten monelta olen saanut kuulla olevani "lähes täydellinen pakkaus mutta kun se seksi puoli".. Kai sitten se on nykyään ihmisille tärkeämpää kuin luottamus ja romantiikka.
Moni on sanonut että olen perheestä haaveileville naisille liian kunnollinen, heihin kun vetoaa lapsellinen mies, joka sitten osoittautuu yhdeksi lapseksi lisää huollettavaksi jos ei itse lähde kävelemään. Tämän olen omassa kuplassanikin todennut, ne toivottomat tapaukset eli vakavasti mt-ongelmaiset, alkoholistit ja sarjapettäjät saavat lapsia useamman naisen kanssa kun tasapainoiset miehet jäävät yksin.
Toisaalta välillä miesvaltaiselle alalle tyypillisesti ansiosidonnaiselle pudonneena huomasin kuinka tärkeä status on ikäisilleni naisille, treffeille on täysin mahdotonta päästä ilman arvostettua työpaikkaa. Näin miesnäkökulmasta työ on parisuhteen kannalta täysin irrelevantti asia, mutta ilmeisesti sitä muuttuu haisevaksi luuseriksi heti kun ei ole koulutustaan vastaavissa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksen perusteella naiset itse valikoivat sitoutumishaluttomia miehiä ja vain tuollaiset miehet saavat aikaan naisissa kipinöitä.
Deittailu on turhauttavaa kun haluaisi parisuhteen ja oman perheen mutta naisilta tulee vain pakkeja vaikka pääsisi 6.treffeille asti.
Kerran yksi nainen valitti treffeillä että hän löytää vain varattuja tai p anomiehiä mutta silti antoi pakit mulle joka etsin parisuhdetta.Eli kyse ei ole siitä että kunnollisia herrasmiehiä ei olisi vaan naiset eivät vain syty heistä.
Pitää kutakuinkin paikkansa, itse haaveilin perheestä aika monta vuotta. 25-38v oli nettideittiprofiileja, ja myöhemmin myös tinderit/badoot/bumblet ym käytössä. Ravasin tapahtumissa ja baareissa jatkuvasti. mutta ei vaan löytynyt ketään sopivaa. Oli MT-ongelmaisia, sarja- tai paralellideittailijoita, muutama nainen jolla oli monta lasta useamman e
Mitä MT-ongelmainen tässä tapauksessa tarkoittaa? Niitä kun on laaja kirjo lievästä masennuksesta skitsofreniaan, ja useimmiten hoidettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi, tämä kaksi vuotta vanha keskustelu.
Mun mielestä on tervettä olla vaatimukset kumppanille. Oon mielummin yksin kuin paskassa parisuhteessa. Mun vanhempien parisuhde oli niin tasa-arvoton (äiti teki aikalailla kaiken kodin ja mun kanssa, kävi töissä, maksoi samat mitä isä) En ikinä suostuis oleen samanlaisessa suhteessa. En itsekkään halua miestä, kuka käyttänyt huumeita (kannabis ei ole niin paha, kunhan sitä ei enää käytä), ei luottotietoja, ei vakituista työpaikkaa, asuu kaukana (yritetty jo mutta ennemmin miehillä menee hermo siihen, kun haluaisivat viettää enemmän aikaa). Oon 22v enkä halua miestä kellä olisi lapsi toisen kanssa. Itsellä toki ei ole kiire tässä vaiheessa parisuhteeseen, jonka takia en kelpuutakkaan ketä vain. Jos oon sinkku vielä 28v esim niin sit voin hellittää vaatimusten suhteen :D Pääasia että olen onnellinen eikä mies vie mun elämästä enemmän kun antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hieman miespuolista näkemystä asiaan:
Olen 36v, korkeasti koulutettu, työelämässä erittäin menestynyt, erittäin urheilullinen jne. Täytän melkein kaikki "unelmamiehen" kriteerit, paitsi että olen keskimittaista lyhyempi ja hyvin introvertti persoona.
Tähän ikään mennessä osa kavereista ja sukulaisista ovat kai vakuuttuneita siitä, että olen homo, mikä ei pidä paikkaansa. Sitten taas osa puolitutuista ilmeisesti luulee, että minulla olisi kovinkin aktiivinen deittailuelämä, vaikka täysin päinvastainen on totta. En ole koskaan harrastanut mitään kevytmielistä deittailua tai avoimia suhteita. Lopetin treffeillä käymisen ja yrittämisen viitisen vuotta sitten, koska tapasin ainoastaan mielenterveys- ja päihdeongelmaisia naisia - he olivat ainoita, jotka lähtivät treffeille deittiappien ja treffisivustojen kautta.
Yritän lähestyä mukavanoloisia naisia kaupassa ja kuntosalilla (baareissa tai illanvietoissa en käy, koska en käytä alkoholia enkä muutenkaan pidä isoista ihmisjoukoista), mutta ainakin nuoret naiset ovat poikkeuksetta hyvin varautuneita, eivätkä halua mitään kontaktia ylipäätään kehenkään. Siis edes viatonta small talkia ei haluta harrastaa. Kehonkieli on sulkeutunut ja monella on nykyään koko ajan kuulokkeet päässä - ei haluta olla missään kontaktissa muihin ihmisiin, ja aina kun poistutaan kotoa, laitetaan kuulokkeet päähän ja selataan puhelinta (vähän kärjistäen).
Koomista kyllä, minua lähestytään aika ajoin miesten toimesta. Se on minusta ihan mukavaa, vaikka tietystikään en ole kiinnostunut. Mutta tuossa huomaa, kuinka erilainen asenne ja yritys homomiehillä on.
Vanhemmilla naisilla on myös asenne kohdallaan, ja joskus 40- ja 50-vuotiaat naiset tulevat omasta aloitteestaan juttelemaan. Ihan mielellään voin jutella heidän kanssaan, mutta en luonnollisestikaan ole kiinnostunut mistään muusta. Oma biologian määrittämä kiinnostukseni kohdistuu lisääntymisikäiseen kumppaniin eikä vaihdevuosia eläviin naisiin, mistä sitten joku vetää herneen nenään. Mutta tämä on luonnon määrittelemä asia, enkä voi miehenä tai yksilönä ottaa siitä syytä niskaani.
Mielestäni nykypäivän nuoret naiset kollektiivisesti eivät ole sisäistäneet, että se kumppani pitää etsiä nuorena, koska mahdollisuudet hupenevat vuosien myötä. Toinen keskeinen juttu mielestäni on, että parisuhdetta etsivät miehet eivät hengaile baareissa tai jossain jännissä tapahtumissa, vaan nimenomaan kontaktia pitäisi yrittää luoda siellä harrastuspaikoissa tai vaikka ruokakaupassa. Toisaalta jos ei ole sisäistä halua löytääkään ketään, niin ei tietystikään ole mikään pakko.
Et ole ihan oikeassa. Nuoret naiset nimittäin kyllä löytävät ihan tarpeeksi liikaa seuraa. Mutta heillä on varaa valita. Tutkimusten mukaan nuoret naiset suosivat parinvalinnassa ensisijaisesti lähellä omaa ikäluokkaa olevia miehiä. Ei 36-vuotias ukko enää ketään kiinnosta. Varsinkaan mikään introvertti tapaus.
Sinun toivosi ovat nuo neli-viiskymppiset naiset, joiden kanssa voisit grindata kokemusta. Sitten, kun olet heitä pyörittänyt muutamia kymmeniä, saattaisit omata tarpeeksi pelimiehen elkeitä jotta voit iskeä lisääntymisikäisen naisen.
Mietin tässä analogiaa, joka avautuisi sinulle. Tässä ehkä yksi: Nämä lisääntymisikäiset naiset ovat naismaailman vastine huipputyöpaikoille. Mutta ei kai kukaan kuvittele pääsevänsä johtajaksi grindaamatta CV:hen tarpeeksi täytettä ennen sitä? Ja toisinaan on pakko aloittaa paskaduuneista, naismaailmassa kun ei ole mitään yliopistokoulutuksen kaltaista vastinetta oikopoluksi huipulle.
Vierailija kirjoitti:
Miehelle ei nykyään parisuhteissa ole muuta kuin velvollisuuksia.
Niin onhan se kauheaa kun oletetaan että edes joskus tiskaisi astiat ja pesisi pyykkiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo aika on itselläni jäänyt joki iaka sitten taakse kun täytin 40 vuotta. Edelleen olen sinkku. Välillä tuntuu pahalta kun en ole löytänyt ja kohdannut sitä omaa rkastani ja erityistäni, jonka kanssa toteuttaa haave ja unelma perheestä ja mahd, lapsista.
Toisaalta yhä useammin huomaan kysyväni itseltäni. että mitä menettäsin, jos kohtaloni olisi elää loppuikänikin sinkkuna? Myönnän tunteeni kateutta ja mustasukkaisuutta kun olen nähnyt pareja ja nuoria perheitä viettämässä aikaansa.
Myönnän, että sisälläni on mustasukkaisuuden piikki pistänyt kovasti kun kavereistani osa on löytänyt "taas" itselleen uuden ja erityisen. Ja kuinka lähes jokainen heistä on vaikuttanut ihan täyspäisiltä, mukavilta ja kivan näköisltäkin. - Itse huomaan taas pian olleeni sinkkuna yhden vuoden lisää aiempien sinkkuvusien päälle.
En ole katkera, enkä halua katkeran kitk
Itse en kyllä jaksaisi kokoajan lentää kukasta kukkaan. Yksi kaverikin erosi vuoden kuluttua seurustelusta ja heti uutta matoa koukkuun kuukauden sisällä...
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi kaikki nirsot ikisinkut ja muut vätykset. Yksinäisyyden tunne stressaa kehoa yhtä paljon kuin polttaisitte 15 tupakkaa päivässä. Olette yksin tai surkeassa suhteessa, kuolette muita aikasemmin.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3890922/
https://www.inc.com/amy-morin/americas-loneliness-epidemic-is-more-leth…
Niin kai jos tuntee olonsa yksinäiseksi. Jos ei tunne ja on tyytyväinen sinkkuuteen, niin ei sitä stressiäkään ole. Itseasiassa naimisissa olevat naiset on kuulemma enemmän stressaantuneita kuin sinkkunaiset.
Ei ole mitään järkeä mennä jonkun kanssa yhteen jota ei edes halua vaan ettei olisi yksin. Kissan omistaminenkin tutkitusti vähentää stressitasoja ja laskee verenpainetta, joten sekin on vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksen perusteella naiset itse valikoivat sitoutumishaluttomia miehiä ja vain tuollaiset miehet saavat aikaan naisissa kipinöitä.
Deittailu on turhauttavaa kun haluaisi parisuhteen ja oman perheen mutta naisilta tulee vain pakkeja vaikka pääsisi 6.treffeille asti.
Kerran yksi nainen valitti treffeillä että hän löytää vain varattuja tai p anomiehiä mutta silti antoi pakit mulle joka etsin parisuhdetta.Eli kyse ei ole siitä että kunnollisia herrasmiehiä ei olisi vaan naiset eivät vain syty heistä.
Pitää kutakuinkin paikkansa, itse haaveilin perheestä aika monta vuotta. 25-38v oli nettideittiprofiileja, ja myöhemmin myös tinderit/badoot/bumblet ym käytössä. Ravasin tapahtumissa ja baareissa jatkuvasti. mutta ei vaan löytynyt ketään sopivaa. Oli MT-ongelmaisia, sarja- tai paralellide
Esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö, skitsofrenia, erilaisia persoonallisuushäiriöitä kuten narsismi, psykopatia ja epävakaa persoonallisuushäiriö.
Kaikkea on tullut nähtyä, nykyään tiedän että oman ikäisistä täysjärkisistä naisista ainoastaan todella lihava nainen on iloinen treffeistä kanssani vaikka itse urheilen vähintään tunnin päivässä ja naiset kyllä ulkonäön perusteella flirttailee kanssani.
Tästä syystä olen nykyään onnellisesti parisuhteessa 15 vuotta itseäni vanhemman naisen kanssa, lapsihaavet oli pakko unohtaa, mutta kumppanini on yhtä kaunis sisäisesti ja ulkoisesti ja lapsettomuuden oppii hyväksymään.
Merkittävä osa tuon ikäisistä on jo parisuhteessa, osa pitkässäkin. Jos on viehättävä ja mukava ihminen joka on parisuhdesuuntautunut, todennäköisyys sille että hänet napataan vähän reilu parikymppisenä on suuri. Tilanne ei tietenkään ole myöhemminkään toivoton, mutta tuossa iässä sinkkuihin mahtuu paljon sitoutumiskammoisia ja erikoisjärjestelyjä suosivia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Merkittävä osa tuon ikäisistä on jo parisuhteessa, osa pitkässäkin. Jos on viehättävä ja mukava ihminen joka on parisuhdesuuntautunut, todennäköisyys sille että hänet napataan vähän reilu parikymppisenä on suuri. Tilanne ei tietenkään ole myöhemminkään toivoton, mutta tuossa iässä sinkkuihin mahtuu paljon sitoutumiskammoisia ja erikoisjärjestelyjä suosivia.
Joo, sellaisia mimmejä napataan tosta noi vaan keillä ei ole omia rajoja.. Niin monet elää kauhessa parisuhteissa koska ei osaa olla yksin. Kaikki ei kelpuuta mitä vain ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kai miehetkin nyt haluaa tuntea seksuaalistakin kemiaa siihen kumppaniinsa eikä vain samanlaista keskustelukemiaa kuin jonkun random naapurin eläkeläisen kanssa pihatalkoista tms kanssa jutellessa? En ole ollut tietoinen että sellainen pilke silmäkulmassa jonkinsortin flirttailu onkin miesten mielestä vain joku alffojen spesiaalikyky. Sehän riippuu siis täysin siitä että molemmat tuntee jotain vetoa toisiaan kohtaan, ei tarvitse osata mitään pelimiesoppaita.
Rehellisesti sanottuna en mä ole koskaan mitään pilkesilmäkulmaflirttiä naisilta tarvinnut, että voisin tuntea seksuaalista himoa. Huomaan kyllä välillä naisen kehonkielestä, että olenko haluttu vai en.
Kuten sanottu niin jos huomaan 1.treffeillä, että naisella on treenattu hoikka kroppa muodokkaalla pepulla niin kyllä minä seksiä haluan vaikka juteltaisiin vain pihatalkoista.
Olin juuri tulossa sanomaan että miehille riittää vaan se että nainen on hyvännäköinen, muulla ei niinkään väliä. Siksi eivät ymmärrä naisten puhumasta kemiasta koska naisille taasen merkkaa muutkin asiat. Nainen haluaa myös romantiikkaa ja sielujen sympatiaa vai miten tuon muotoilisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkittävä osa tuon ikäisistä on jo parisuhteessa, osa pitkässäkin. Jos on viehättävä ja mukava ihminen joka on parisuhdesuuntautunut, todennäköisyys sille että hänet napataan vähän reilu parikymppisenä on suuri. Tilanne ei tietenkään ole myöhemminkään toivoton, mutta tuossa iässä sinkkuihin mahtuu paljon sitoutumiskammoisia ja erikoisjärjestelyjä suosivia.
Joo, sellaisia mimmejä napataan tosta noi vaan keillä ei ole omia rajoja.. Niin monet elää kauhessa parisuhteissa koska ei osaa olla yksin. Kaikki ei kelpuuta mitä vain ja hyvä niin.
Ikävää vihaa naisia kohtaan tässä, hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tiedä, onko yaipuvaisuutta uskollisuuteen jos ei oo koittanut vierasta. Ja ei kerta avionrikkojaa tee. Yrittäkää naiset ymmärtää tämä niin ne ykköskierroksen valinnat kyllä pysyvät vierellänne hamaan loppuun asti. Keräilyeristä ei saa muuta kun sekundaa.
Tämä. Ei mee mun tajuntaan että pleijeri, jolla ollut kymmeniä tai satojakin suhteita ennen sua on parempi kuin oma tarkasti valittu mies, joka kerran hairahtunut polulta. Sillä ei oo semmosta naisten naurattamisen rutiiniakaan millä naisia pääsis jatkuvasti polkemaan. Sensijaan tiikeri ei pääse raidoistaan, on vaan oppinut piilottamaan jälkensä niin hyvin ettei jää koskaan kiinni.
Koska itse naisena en harrasta hairahduksia, en halua myöskään kumppania, jolle hairahdus on ihan OK vahi
"
Laitetaan naistenkin pärstäkuvat sinne luomuna ilman meikkiä, kuten miehilläkin on. Katsotaan sitten, että paljonko niitä oikeasti kauniita naisia löytyy.
plus kaikki kuvakulma, filtteri ja photoshop pelleilyt pois."
Itse en osaa yhtään selfie kuvakulmakikkailua ja näytän mielestäni huonolta kuvissa, mistä syystä en koskaan juurikaan ota kuvia itsestäni saati lataa mihinkään someen niitä. Silti useampi ihminen on minulle spontaanisti kertonut että olen kaunis/minulla on viehättävät piirteet. Saan myös huomiota miehiltä. En tiedä mistä tämä sitten kertoo, että olen vain erittäin epävalokuvauksellinen?
Tosin olen myös jostain lukenut että linssillä on suuri merkitys siihen miltä naama näyttää kuvissa. Ja jos on pehmeät piirteet pitää olla vielä tarkempi valon ja kuvakulmien kanssa, koska valaistus voi paskoa kaiken. Näin joku ammattivalokuvaaja sanoi.
En käytä tinderiä mutta yleinen vitsi on että monet miehet varsinkin keski-ikäiset ottaa sammakkoprofiilikuvia, mikä on ehdottomasti epäedustavin tapa ottaa kuvia. Näinköhän monella flaksi olisi huomattavasti parempi kummassakin sukupuolessa tinderissä jos ammattikuvaaja ottaisi valokuvat?
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin kyllä täydellisesti yhteen ihmiseen sitoutuva, uskollinen ja romanttinen kumppani. Olen hyvässä ammatissa, talous kunnossa, yhteen muuttaminen ei olisi minulle elin ehto mutta jos kaikki menisi suhteessa putkeen niin miksipä ei. Sama asenne myös naimisiin menon suhteen. Olin 13vuotta parisuhteessa ja pettäminen ei ikinä käynyt mielessäkään. Mutta nyt olen sinkkuna ollut kuitenkin 3vuotta koska en ole kovin seksuaalinen tyyppi ja tämä tuntuu olevan hirveä ongelma tosi monelle. En sanoisi olevani aseksuaali, mutta en kyllä jatkuvasti olisi sänkyyn hyppäämässä, enkä varsinkaan vasta tutustumisvaiheessa. Tuntuu jotenkin käsittämättömälle miten monelta olen saanut kuulla olevani "lähes täydellinen pakkaus mutta kun se seksi puoli".. Kai sitten se on nykyään ihmisille tärkeämpää kuin luottamus ja romantiikka.
Minulle kelpaisit jos otat kainaloon ja pusuttelet. Hipsutusta unohtamatta.
"Mulle on tasan kaksi kertaa tapahtunut tuo sekoaminen miehen ulkonäöstä, joten tiedän mistä puhut. Molemmat miehet olivat noin 20cm lyhyempiä kuin tuo kaverisi, mutta hemmetin komeita ja karismaattisia."
Piti lainata näin koska varsinainen lainaus piilotti tämän kommentin:
Itsellä kävi kerran niin että hostellissa jossa useampi voi majoittua samassa tuli kolmen hengen tyttöporukkamme kanssa samaan tilaan kolmen hengen miesporukka. Vain yksi meistä seurusteli, tai oikeastaan oli naimisissa. Hän ei "seonnut" mutta jälkeenpäin totesi eräälle toiselle joka kysyi olivatko komeita "kyllä, itseasiassa todella komeita". Kaikki olivat ulkomaalaisia mutta valkoihoisia, pitkiä, vaaleahkot hiukset ja selkeät, miellyttävät piirteet.
Toinen meistä sinkuista meni kyllä todella ujoksi ja vähän sekosi. Miehet olivat kyllä ystävällisiä. Itse en seonnut ollenkaan mutta itsekin tiedostin että tässä nyt on sellaisia yleisen mielipiteen mukaan komeita miehiä.
Tinderissä avo- ja kevytsuhteet ja polyt korostuu, koska nehän on niitä jotka ei poistu edes onnistuneen matchin jälkeen. Monosuhdetta etsivät eivät tarvitse kuin yhden hyvän poistuakseen poolista. Oikeasti tuolla on kuitenkin paljon monosuhdetta etsiviä, ehkä Tinder ei vaan ole paras paikka etsiä.