Lue keskustelun säännöt.
Muita kolmekymppisiä joiden on vaikea löytää sitoutumiskykyistä kumppania seurusteluun ja mahdolliseen perheen perustamiseen?
Kaipaisin nyt vähän vertaistukea, en keljuilua. Löytyykö palstalta muita kolmekymppisiä joiden on vaikea löytää sitoutumiskykyistä kumppania seurusteluun ja mahdolliseen perheen perustamiseen? Tuntuu että nykypäivän deittimarkkinat on yhtä pikku kivan ja seksin hakemista, haaremin keräämistä ja multideittailua. Avoimet suhteet, polysuhteet ja yhdenillanjutut ovat pinnalla ja tulee välillä se olo että arvostaako kukaan enää monogaamista suhdetta. Tämä tuottaa surua koska itse toivoisin seurustella vain sen yhden kanssa, muuttaa ajan kanssa kenties yhteen ja perustaa sen perheenkin, mutta se on vaikeaa kun yksi jos toinenkin etsii vain pikkukivaa tai parin kk:n pikasuhdetta. Mikäli haluan saada lapsen ja perheen tässä elämässä, ei minulla ole loputtomasti aikaa etsiä kumppania saati pettyä kun joku ei sitten suurista sanoistaan huolimatta sitoudukaan tai luovuttaa heti kun tulee vastaan ensimmäinen pieni keskustelu/ongelma. Tuntuu että deittisovelluksia käyttävät ovat pahimpia: vastassa on sitoutumiskammoinen ihminen joka on saanut jo paljon takkiinsa tai ihminen joka nirsoaa ja etsii aina vain parempaa ja parempaa ja on selkeästi jäänyt koukkuun deittiappiin loputtomaan tarjontaan. Tuntuu että nykymaailmassa ei malteta tai edes viitsitä panostaa enää yhteen kerralla ja oikeasti näin rakentaa ja saada jotakin yhteistä aikaan. Kun on aina olemassa se seuraava ja seuraava.
Kommentit (1943)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rukoile ja pyydä Jeesukselta sinulle hyvä mies.
Tai joulupukilta.
Joulupukilta ei kannata, se on satuolento ;) Jeesus elää, ja viimeistään vikana päivänäsi sinäkin saat huomata sen <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon 29 ja Tinderissä tykkäillyt enimmäkseen 36-38-vuotiaista miehistä, mutta en tajua kun näiden kanssa ei juuri tule mätsejä? Ovatko rajanneet iän jotenkin niin etten näy heille vai mitä ihmettä. Eniten mätsejä tulee omaikäisteni ja pari-kolme vuotta minua vanhempien kanssa, mutta haluaisin ehkä vähän vanhemman.
Vierailija kirjoitti:
Siinä ei ole mitään itsekästä jos etsii pelkkiä seksisuhteita. Turhaa demonisoida näitä miehiä. Mitä jos suhteen sijaan etsisit ystäviä? Niistä suhteista saa enemmän
Ai ei ole mitään itsekästä? Mitä muuta se on, laupeudentyötäkö?
Hedonistinen elämäntapa ehkä toimii (tai tuntuu toimivan) pari-kolmekymppisillä, mutta ei enää kuus-seitsemänkymppisillä. Lyhytnäköistä nyt panna menemään, kun se oikea onni tulee sitoutumisesta ja rakastamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin miehenä kierrän tämmöiset perheen perustaja naiset kaukaa. Kertokaa nyt edes yksi HYVÄ syy tehdä lapsia tähän maailmaan ja tilanteeseen??
Sama täällä. "Juoksut juostu ja nyt kello tikittää", heti pitäisi olla naiselle lapsia siittämässä.
Pitäisiköhän olla ensin aikaa tutustua siihen naiseen, että millainen se on.
Aikuinen kypsä ihminen näkee viimeistään vuoden sisällä, onko toinen sellainen että voisi perustaa perheen. Itse seurustelin 9kk ja naimisiin, nyt meillä on kolme ihanaa lasta :)
Vierailija kirjoitti:
heidän vanhemmat vienyt uskon parisuhteisiin eroamalla keski-ikäisinä...erolasten traumojen tulosta tämä nykytouhu.
Riittää malli huonosta tunnesuhteesta vanhempien välillä, vaikka ei oltais erottukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommodoori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun tuntemani kolmekymppiset ovat juurikin noita sitoutumiskammoisia.
Hassua sitten, kun valittavat parisuhteettomuuttaan. Vaikka kysyntää heilläkin olisi, eivät vain itse sitoudu.
Moni vastaan tullut kolmikymppinen mies sanoo että tahtoo parisuhteen ja lapsia, jotkut jopa että ovat vauvakuumeisia, ja silti parissa kuussa huomaakin että tyyppi on sitoutumiskammoinen ja yhteenmuutto- ja lapsipuheet pelottaa.
Ei kukaan normaali ihminen halua puhua yhteenmuutosta ja lapsista _parin kuukauden_ seurustelun jälkeen. Minimi 4-5 vuotta menee tutustumisessa, sitten vasta lapset.
Itseäni ahdistaisi suuresti jos joutuisi pitämään todella vakavia keskusteluja noin nopeasti. Valitettavasti merimiehenä on vaikeaa löytää nainen joka hyväksyy sen että olen pitkiäkin aikoja, noin 6-8kk pu
Sairasta, et muka pitäis olla 4-5 minimissään yhdessä. Yhdet ystävät oli 10v ja sit vasta uskalsivat naimisiin, kun olivat testanneet suhdetta kunnolla. No, ero tuli vuoden päästä.
Elämä on muuttuvaista, sen pelkääminen on vain itseltä pois.
se joka meni 9kk seurustelun jälkeen naimisiin ja on edelleen, 28v jälkeen
Voisiko joku kertoa, minne voi tällainen nuori mies, parisuhdetta, lapsia ja perhe-elämää haluava kolmekymppinen mennä tätä vaimoa etsimään? Ei ole alkoholiongelmaa, ei tupakoi, on suht hyväpalkkaisessa työssä, 175 cm, lihaksiakin on, soittaa useita soittimia, lukee kirjoja, on kavereita, pitää lapsista tosi hyvää huolta, kokkaa, pyykkää, siivoaa ja hoitaa mallikkaasti raha-asiansa. On lemmikkejä, on autoa, on vene. Hyväntuulinen, hauska ja älykäs, ei tosin korkeakoulututkintoa - vain ylioppilas. Mutta todella ujo. Ei tee aloitteita itse. Etsii hyväntuulista, lempeää, älykästä ja toimeliasta naista elämänkumppaniksi. Hän haluaisi sitoutua, on todellakin yhden naisen mies. Hänestä tuntuvat kiinnostuvan varatut naiset, mutta hän ei itse parisuhdetta menisi rikkomaan, on kovinkin periaatteellinen tässä vaikkei hänellä mitään uskonnollista taustaa todellakaan ole. Aloitteita ei tee kai siksi, että on niin monta kertaa jo saanut negatiivista ja ylimielistä kohtelua osakseen.
Minä olen tällainen mummeli ja kyseessä on lapsenlapsi. Säälittää, kun toisen perhehaaveet eivät toteudu. En itse tiedä tinder- maailmasta mitään, sielläkin hän on kuulemma ollut vuoden verran pariin otteeseen, kunnes poistui ja lopetti kokonaan. Onko jokin muu paikka, jossa voisi olla naisia, jotka niitä lapsia ja aviomiestä oikeasti hakevat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan haluaisi mahdollistaa sulle perheen. Hirmu kasa työtä, väsymystä, rahan, ajan ja elämän haaskaamista. Mitä se toinen osapuoli saa tässä diilissä?
Elarit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä ei ole mitään itsekästä jos etsii pelkkiä seksisuhteita. Turhaa demonisoida näitä miehiä. Mitä jos suhteen sijaan etsisit ystäviä? Niistä suhteista saa enemmän
Ai ei ole mitään itsekästä? Mitä muuta se on, laupeudentyötäkö?
Hedonistinen elämäntapa ehkä toimii (tai tuntuu toimivan) pari-kolmekymppisillä, mutta ei enää kuus-seitsemänkymppisillä. Lyhytnäköistä nyt panna menemään, kun se oikea onni tulee sitoutumisesta ja rakastamisesta.
Jaa. Itseäni harmittaa, kun en parikymppisenä pannut menemään. Nyt seniorina seksielämä on olematonta. On tosta kumppanista kyllä muuten seuraa. Tavattiin muuten nelikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Vierailija kirjoitti:
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Tarkoitit varmaan, et miesten päät kääntyvät?
Itsekin naisena saattaisin kyllä katsoa ja ehkä vähän tirskahtaa, en vain tajua isoja lihaksia. Sopivat lihakset on hyvät, mut kuulostaa aivan överiltä, anteeksi vain.
Pääasia tietenkin että itse tykkäät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä ei ole mitään itsekästä jos etsii pelkkiä seksisuhteita. Turhaa demonisoida näitä miehiä. Mitä jos suhteen sijaan etsisit ystäviä? Niistä suhteista saa enemmän
Ai ei ole mitään itsekästä? Mitä muuta se on, laupeudentyötäkö?
Hedonistinen elämäntapa ehkä toimii (tai tuntuu toimivan) pari-kolmekymppisillä, mutta ei enää kuus-seitsemänkymppisillä. Lyhytnäköistä nyt panna menemään, kun se oikea onni tulee sitoutumisesta ja rakastamisesta.
Jaa. Itseäni harmittaa, kun en parikymppisenä pannut menemään. Nyt seniorina seksielämä on olematonta. On tosta kumppanista kyllä muuten seuraa. Tavattiin muuten nelikymppisenä.
Minkä ikäinen olet ja kuinka usein haluaisit seksiä?
Pullea vatsa, karvainen perse, leveät sieraimet, lihava, paksut nakkisormet, latvoista hapsottavat rasvaiset hiukset, litteähkö naama, lihaksikas oikea kyynärvarsi, finnit näkyvät ihon alta. Naisten ilmeet valahtavat inhosta kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytymätön ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja palstailua viikossa. Enkä ole huvin vuoksi palstaillut vaan se käy ihan työstä, kuvottava kroppa tulee siinä sivutuotteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan haluaisi mahdollistaa sulle perheen. Hirmu kasa työtä, väsymystä, rahan, ajan ja elämän haaskaamista. Mitä se toinen osapuoli saa tässä diilissä?
Aika kurja asenne sitoutumista ja perhe-elämää kohtaan.
Joo, tuo itsekkyyden asenne on se joka vallitsee kaikessa. "Miksi kukaan haluaisi mahdollistaa sinulle.." on vahingossa oiva kiteytys nykyihmisen tai nykykaupunkilaisen ajattelutavasta.
Luulen, että kaupungeissa pyörii eniten näitä pintaliitäjiä ja itsekkäitä pyrkyreitä, jotka näkevät toisen ihmisen kertakäyttömateriaalina tai itseään hyödyttävänä lisänä, tää ajatusmaailma on perujaan työelämästä; sillä tiettyjen alojen neukkareissa puhutaan juuri noin. Toki on kai itsekästä haluta se perhekin, mutta luulempa että perinteisempien arvojen vaalijoita löytyy
Nykyään fiksut työnantajat tarjoavat etätyötä, jos mahdollista. Hyvät työnantajat ovat toki kortilla nekin. Oma yritys on hyvä vaihtoehto, jos se on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei millään pahalla, mutta se parisuhde/perhejuna meni jo.
Hyvät miehet on viety jo vuosikymmen sitten.Mulla on hyvä mies, kolme lasta, uusi okt ok seudulla jnejne perusjutut kunnossa.
Salaisuuteni on se, että nappasin mieheni jo 20v sitten hänen ollessa 19v, ennenkuin hänestä tuli muiden naisten pilaama ja katkeroittama.
N36
Tätäpä kovasti pelkään että näin on asiat. Itse nappasin ekan mieheni myös alta parikymppisenä mutta ero tuli juurikin kolmissakymmenissä. Lapset, kihlat ja naimisiinmenot jäi kokematta ja näyttää siltä että jääkin kun kolmekymppiset miehet ei enää sitoudu toisin kuin parikymppiset joilla on vielä uskoa eikä liikaa traumalastia.
Mitä te sitten teitte yhteisen vuosikymmenen? Kuulostaa siltä että olet alusta lähtien pedannut suhteen epäonnistumisen puolesta.
Lähes jokaisella naisella on friendzonelle pakotettuna sopiva, kunnollinen ja fiksu tyyppi joka unelmoi hänestä, mutta kun ei vaan "kipinöi".
Sanoisin, että on ihan lottovoitto saada hyvä parisuhde. Onhan kaikenlaisia suhteita, mutta että hyvä ja toinen osapuoli sattuu sielunkumppaniksi/ hyväksi ystäväksi jne. niin erittäin hyvää tuuria se on.
Nykyaika on ihan pilalle mennyttä. Älypuhelimet, Tinder erityisesti, loputon tarjonta, hedonismin korostaminen, liiallisuuksiin mennyt seksuaalinen vapaamielisyys (avosuhteet, polyamoria). Tämä kaikkihan alkoi vasta 1960-luvun lopussa, kun luotettava ehkäisy keksittiin. Sitä ennen kumppanit oli valittava tarkoin. Ei ihmisen psyyke pysty käsittelemään tätä uutta tilannetta missä voi hässiä ketä huvittaa, kun ihmiskunta on kuitenkin 300 000+ vuotta vanha. Tuosta ajasta vain muutama vuosikymmenen on voinut harrastaa seksiä, ilman riskiä lapsen tulosta. Ihmiset on mennyt sekaisin siitä, ja Tinder on pahentanut ongelmaa entisestään.
Tutkimustiedon mukaan polygamiset suhteet ovat ihmisille vahingollisia. Wikipedia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Polygamia
Polygamian vaikutukset perheessä (polygamia tarkoittaa siis moniavioisuutta, mikä muslimimiehille on sallittua joissakin maissa. Mutta samat vaikutukset pätevät varmasti myös nykyisiin ns. "monisuhteisiin")
Naiset
Avioliitoissa, joissa miehillä on useita vaimoja, naisilla on todettu enemmän somaattisia ja psyykkisiä ongelmia kuin yksiavioisissa liitoissa. Lisääntyneisiin psyykkisiin ongelmiin kuuluivat masennus, ahdistuneisuus, vihamielisyys ja psykoosit. Tutkimuksissa on myös raportoitu alentunutta tyytyväisyyttä elämään ja avioliittoon, vaikeuksia perhe-elämässä sekä itsetunnon alentumista verrattuna yksiavioisissa liitoissa eläviin naisiin.
Lapset
Moniavioisissa perheissä lasten on todettu altistuvan muita useammin aviollisille riidoille, perheväkivallalle ja perheen hajoamiselle. Näiden avio-ongelmien on todettu olevan yhteydessä lasten heikompiin sosiaalisiin taitoihin ja huonompaan koulumenestykseen. Polygamisten perheiden lapset kärsivät enemmän turvattomuudesta ja heillä esiintyi enemmän käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta kuin yksiavioisten perheiden lapsilla. Nigeriassa moniavioisista perheistä tulevilla lapsilla oli enemmän oppimisvaikeuksia koulussa kuin yksiavioisten perheiden lapsilla. Ryhmät eivät eronneet toisistaan demografisten taustamuuttujien suhteen.
Siitä huolimatta hehkutetaan tätä monisuhteisuuden ihanuutta. Muistuttaa vähän kehopositiivisuutta, siinäkin juhlitaan jotakin (ylipaino) mikä on tieteellisesti todistettu vahingolliseksi. Koska kaiken pitää olla sallittua, eikä mitään saa paheksua. Lopputulos on onnettomia länsimaalaisia. Eihän muut enää lisäänny kuin eteläisen pallonpuoliskon ihmiset, Afrikassa ja Aasiassa. Euroopassa väestö on vähenemässä.
No eihän se ole kuin tehdä itsestä sitoutumisen arvoinen nainen tai mies.
Kumppania ei varmaan valitakaan järjellä, eikä ehkä kuulukaan. Ehkä luonto ei halua meidän olevan laskelmoivia, vaan tekevän valintamme perusteilla joita emme itsekään tiedä, joka johtaa geneettiseen yhteensopivuuteen.
Itselläni oli aikaisemmin ulkomaalainen puoliso, ja nyt kun asiaa miettii, niin sillä suhteella ei ollut edes edellytyksiä toimia. Saatin kuitenkin fiksuja ja kauniita lapsia.
Jos olisin nyt puolisoa valitsemassa, niin kotimainen olisi varma valinta.