Muita kolmekymppisiä joiden on vaikea löytää sitoutumiskykyistä kumppania seurusteluun ja mahdolliseen perheen perustamiseen?
Kaipaisin nyt vähän vertaistukea, en keljuilua. Löytyykö palstalta muita kolmekymppisiä joiden on vaikea löytää sitoutumiskykyistä kumppania seurusteluun ja mahdolliseen perheen perustamiseen? Tuntuu että nykypäivän deittimarkkinat on yhtä pikku kivan ja seksin hakemista, haaremin keräämistä ja multideittailua. Avoimet suhteet, polysuhteet ja yhdenillanjutut ovat pinnalla ja tulee välillä se olo että arvostaako kukaan enää monogaamista suhdetta. Tämä tuottaa surua koska itse toivoisin seurustella vain sen yhden kanssa, muuttaa ajan kanssa kenties yhteen ja perustaa sen perheenkin, mutta se on vaikeaa kun yksi jos toinenkin etsii vain pikkukivaa tai parin kk:n pikasuhdetta. Mikäli haluan saada lapsen ja perheen tässä elämässä, ei minulla ole loputtomasti aikaa etsiä kumppania saati pettyä kun joku ei sitten suurista sanoistaan huolimatta sitoudukaan tai luovuttaa heti kun tulee vastaan ensimmäinen pieni keskustelu/ongelma. Tuntuu että deittisovelluksia käyttävät ovat pahimpia: vastassa on sitoutumiskammoinen ihminen joka on saanut jo paljon takkiinsa tai ihminen joka nirsoaa ja etsii aina vain parempaa ja parempaa ja on selkeästi jäänyt koukkuun deittiappiin loputtomaan tarjontaan. Tuntuu että nykymaailmassa ei malteta tai edes viitsitä panostaa enää yhteen kerralla ja oikeasti näin rakentaa ja saada jotakin yhteistä aikaan. Kun on aina olemassa se seuraava ja seuraava.
Kommentit (1943)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on totta. Ei mun mielestä oo väliä koulutustasolla, mutta ihmiset etsivät varmasti kumppania, joka on älykkyydeltään suurin piirtein samalla tasolla. Tuntuu että varsinkin naiset eivät halua olla itseään vähemmän älykkäiden miesten kanssa. Miehistä en osaa sanoa, tuntuu että monet saattavat pitää itseään vähemmän älykkäistä naisista? :D Ja matalan koulutuksen omaava voi olla yhtä hyvin älykäs kuin korkean :) eli ajattelisin että enemmän on väliä tuolla miten aivot raksuttaa kuin sillä mitä/kuinka pitkään on opiskellut.
Totta, eikä kaikki yliopistokoulutuksen saaneet ole keskimääräistä älykkäämpiä. Yliopiston pääsee läpi saamalla ykköset kaikista tenteistä (siis käytännössä oppimalla puolet siitä mikä on mahdollista) ja alimmalla mahdollisella gradun arvosanalla. Mulla oli kämppis, josta tuli maisteri, vaikka se ei ollut mainittavan älykäs.
Mun mies on suurinpiirtein samalla tasolla jutuissaan kuin minä, vaikka se onkin "vain" amis. Tosin se on ohjelmistoarkkitehti, vaikka sillä ei muodollista koulutusta olekaan, niin se tekee työtä, jossa ei tyhmät pärjää.
En ole se kenelle vastasit, mutta ihmettelen kuinka tästä korkeakoulutuspreferenssistä puhutaan vain kaksi asiaan huomioiden. Mainitaan joko tulot tai älykkyys. Totta on, että monessa paikassa pääsee todella helpolla. Ei tarvitse olla älykäs tai lahjakas. Tunnen monia amiksia, jotka eivät hallitse ammattiaan mitenkään erityisen hyvin ja porskuttavat silti eteenpäin. Samoin on laiskoja ja tyhmiäkin korkeakoulutettuja.
Minulle korkeakoulututkinto on tärkeä muista syistä. Ensinnäkin tulen duunariperheestä (eli tiedän mitä se on) ja vaikeista taustoista, korkeakouluun olen päässyt esteistä huolimatta ja valmistunut käytännössä ilman apua. Halusin ja sain kumppanin, joka arvostaa ja ymmärtää tuota näkökulmaa.
Toisekseen korkeakoulussa, erityisesti yliopistossa, opiskellaan erilaisia taitoja kuin amiksessa. Esimerkiksi lähdekritiikki, tietynlainen pitkäjänteisyys/projektinhallinta (puhutaan istumalihaksista), tieteellinen kirjoittaminen ja väittelytaidot. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö korkeakouluttamaton voisi näitä osata, mutta huomattavasti harvinaisempaa se on. Toki voi osata, osaanhan minäkin remontoida vaikken ole amiksen raksalinjalta valmistunut.
Olen myös huomannut, että jo kertaalleen korkeakouluttautuneella on uskallusta ja näkemyksellisyyttä kouluttautua uudelleen ilman mutinoita. Maailma muuttuu, elämässä tapahtuu muutoksia. Harva tulee pysymään puhtaasti siinä ammatissa, johon aikoinaan valmistui. Vähintäänkin lisäkoulutuksiin törmäävät kaikki. On helpompaa olla sellaisen kumppanin kanssa, joka toivottaa nämäkin asiat tervetulleeksi ja jopa opiskelee oma-aloitteisesti, on turvallisempi olo kun kummallakin on tietynlaista resilienssiä.
Tykkään opiskelusta ja minulla on jatkuvasti jokin avoimen yliopiston kurssi meneillään, ja saan monille ihmisille (myös joillekin korkeakoulutetuille) selitellä sitä. En jaksaisi parisuhteessa jatkuvasti selitellä harrastustani, vaan kuulla kannustusta. Joskus nuorempana deittailin amista ja hänen (sekä kavereidensa) asenteensa opiskeluintoani kohtaan oli todella musertava.
Tiedän, joku tulee kertomaan ettei itse ole sellainen amis, tai että tunnen maisterin, joka on tosi opiskeluvastainen. Heitä on. Mutta ei kannata ihmetellä, miksi niin monen tähtäimessä on nimenomaan toinen korkeakoulutettu, koska yhtäläisyyksiä kuitenkin yleensä on.
Naiset laskekaa rimaa ja antakaa edes mahdollisuus tavismiehille!! Ei ole todellakaan tervettä tai reilua se että se pullukkanainen tavoittelee myös sitä atleettia ja akateemista.. Miksi naiset tavoittelevat vain niitä kovatasoisempia miehiä joita on noin 10% miehistä?? Miksi pullukkanaiselle ei kelpaa saman tasoinen mies eli pullukkamies ja sama koulutustaso kuin naisella??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin epäuskottavaa valitusta koko ketju täynnä.
Jos jokainen tekee Prisma-testin, niin huomaa, että Prismat ovat pullollaan juuri 3-kymppisiä tai 4-kymppisiä pariskuntia lapsineen. Jopa 2-kymppisiäkin pariskuntia pienten lasten kanssa löytyy. Eli siis ihan tavallisia lapsiperheitä.
Ne eivät ole mikään harvinaisuus millään lailla.
Tämä mielestäni kertoo siitä, että tavalliset suomalaiset miehet yhä edelleen ovat myös perhekeskeisiä, haluavat naimisiin tai pitkään liittoon ja perustaa perheen ts. saada lapsia puolisonsa kanssa.
Jos joku satunnainen valittaja on jostakin syystä onnistunut jäämään ilman sitoutumishaluista miestä (vaikka heitä sinkkuinakin aivan varmasti on kaupunkikaupalla), ei se tarkoita sitä, etteikö väestötasolla heitä löytäisi vaikka millä mitalla.
Ehkä niitä Prisma-perheiden isiä voisi katsella tarkemmin - ovatko he esimerkiksi ulkonäöltään sellaisia, että esimerkiksi ap ei missään nimessä suostuisi heitä tapailemaan; vai onko jokin muu asia kenties heissä jo päälle päin pielessä?
Koska uskon, että näitä tavallisia Prismaperheisiä (ja sellaisiksi haluavia miehiä) on aivan tolkuttomasti. Lisäksi moni näistä perheenisistä saattaa syystä tai toisesta päätyä eron kautta sinkuiksi jälleen, ja ovat myöskin siis treffailtavissa. Kaikenikäisiä ja kaikenlaisia sinkkuisiä siis löytyy myös; monessa mielessä he voisivat olla turvallinen valinta, koska he tietävät jo, millaista perhe-elämä ja lapsen hoitaminen on, ja jos he haluavat lisää lapsia, heillä on ainakin kokemusta, uskallusta ja ymmärrystä perhe-elämästä.
Prismatesti ei kerro mitään siitä, kenellä näistä lihavista ja kaljuista miehistä on ollut minkäänlaista valinnanvaraa kumppanin suhteen. Moni on siellä naisen kanssa, koska ei ole uskaltanut elää omannäköistään elämää. On vain menty sen mukaan, mitä muiden mielestä pitäisi elämässään tehdä. Ja ollaan onnettomia.
Kaikista paras testi on yökerhotesti, missä nähdään, kuinka naiset toimivat ja keneen he tuntevat oikeasti seksuaalista vetoa. Prismatesti on täysin turha, koska emme tiedä yhdessä liikkuvien ihmisten suhteesta/suhteettomuudesta mitään.
Kummassa keskivertoihminen viettää elämässään enemmän aikaa, yökerhossa vai Prismassa? Eli kumpi on tärkeämpää elämänkumppania etsittäessä, se että tämän kanssa jaksaa käydä jopa tuhansia kertoja Prismassa eli jakaa arjen (JA harrastaa tuhansia kertoja seksiä) vai että tämän kanssa on hienoa näyttäytyä yökerhossa, kun muut ovat kateellisia?
Me muut keskustelemme edelleen parisuhteista ja elämänkumppanin löytämisestä (lue ketjun otsikko), emme siitä, miten olla seksuaalisesti mahdollisimman haluttava. Jos sinun elämäsi olisi parempaa, kun saisit naisia sormia napsauttamalla, niin tee siitä oma ketjusi. Ja ei, älä toistele taas, että "jos saa helposti seksiä niin saa myös parisuhteen". Lukemattomat miehet saavat parisuhteen, vaikka eivät kaadakaan naisia yökerhoista.
Jos mies saa helposti irtosuhteita, niin hän saa taatusti myös parisuhteen.
Mä naisena saan helposti irtosuhteita, mutta parisuhteeseen ei löydy ketään seksuaalisesti kiinnostavaa. Siispä jatkan sinkkuna, koska en näe mitään järkeä seksittömässä parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Naiset laskekaa rimaa ja antakaa edes mahdollisuus tavismiehille!! Ei ole todellakaan tervettä tai reilua se että se pullukkanainen tavoittelee myös sitä atleettia ja akateemista.. Miksi naiset tavoittelevat vain niitä kovatasoisempia miehiä joita on noin 10% miehistä?? Miksi pullukkanaiselle ei kelpaa saman tasoinen mies eli pullukkamies ja sama koulutustaso kuin naisella??
Aika kertovaa ellei mies saa Bulgarian päässä. Kertoo nimittäin sen ettei kaikkien pidäkään päästä herkkumajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä saa varmasti paljon alapeukkuja, mutta menkööt. Taustatietona se, että olen lukion ja ammattikorkeakoulun käynyt nainen (nykyään amk tutkintoani vastaavissa töissä).
Katselin sopivaa isäkandidaattia jo parin kympin alkupuolella. Alle 25v ikäisenä lähes jokaisella miehellä oli se "hyi ei mitään lapsia ainakaan moneen vuoteen" asenne.
Ulkonäön ja koulutuksen suhteen laskin rimaa. Löytyi 28 vuotiaana sellainen mies, jolla oli perheenperustamishaluja ja unelmana tulla isäksi. Tarkemmin häneen tutustuessa huomasin, että osaa aidosti myös jakaa kotityöt kanssani. Ei vähättele tai hauku minua vaan kuuntelee jos avaudun hänelle jostain mieltä painavasta.
Mies on amisduunari, opiskellut ajoneuvoasentajaksi ja sittemmin logistiikkapuolella yhdistelmäajoneuvokuskiksi. Nykyään töissä varastolla, koska työaikojen puolesta helpompi sovittaa perhe-elämäämme (meillä on yksi lapsi).
En alussa tykännyt hänen ulkonäöstään, mutta tutustumisen myötä olen ajatellut, että hän on ihan ok näköinen. Toisinaan kun hän on muotoillut partansa niin näyttää mielestäni jo todella hyvältä.
Olen tyytyväinen. Laskekaa naiset rimaa ja ottakaa niitä kilttimiehiä jännämiesten sijaan ja katselkaa hyviä miehiä hyvissä ajoin ennen perheen perustamisen ajankohtaa.
Mihin ihastuit hänessä ja millä lailla hän veti sinua puoleensa seksuaalisesti?
Olemme alun perin samoilta seuduilta kotoisin, vaikka ei ollakaan aiemmin kohdattu. Meillä on paljon yhteisiä asioita, joista ollaan samaa mieltä ja tämän lisäksi yhteisiä harrastuksia/mielenkiinnonkohteita. Tavallisesta ulkonäöstä huolimatta hän on minun mieleeni miehekäs, mutta hänessä on myös herkkä puoli (joka näkyy erityisesti meidän lapsen kans touhutessa).
Tuossa tiivistetysti se, miten ihastuin häneen. Niin moni asia vain mätsää yhteen.
Eikö ole surullista, ettei mies saa ikinä kokea sitä, että nainen on hulluna häneen? Haluaa häntä intohimoisesti, ei malta pitää sormiaan irti hänestä, katsoo häntä ihaillen ja haluavasti jne?
En itse haluaisi olla parisuhteessa, jossa toinen olisi laskenut rimaa ja sitten päättänyt valita minut, koska minussa on riittävästi hyviä ominaisuuksia. Enkä itse olisi halunnut parisuhdetta miehen kanssa, johon en alkuvaiheessa ollut aivan head over heels -ihastunut, halunnut häntä kuin hullu puuroa, ja jota en edelleenkin katselisi ihaillen, koska hän on ihan pahuksen hyvännäköinen.
Vedät nyt mutkat suoriksi. Se, että laskin rimaa ei tarkoita, ettenkö osoittaisi miehelle intohimoa häntä kohtaan. En ole koskaan kieltäytynyt seksistä hänen kanssaan ja teen itse aloitteitakin asian suhteen.
T. Se alkuperäinen kirjoittaja, joka ehdottaa riman laskemista muille naisille
Olen eri, mutta mitä se riman laskeminen konkreettisesti tarkoittaisi? Ihminenhän yleensä haluaa suhteen sellaisen kanssa, jota kohtaan tuntee vetovoimaa ja johon on ihastunut, Eivät ihmiset niin toimi, että olisivat korviaan myöten ihastuneita yhteen, mutta tavoittelisivat kuitenkin jotain toista vain siksi, että se toinen on "paperilla hyvä" ja täyttää kaikki kriteerilistan kohdat. Ihmiset tavoittelevat sitä, joka vetää puoleensa, ja rima on siinä kohtaa.
Se riman laskeminen tarkoittaa, että opetellaan tyytymään vähempään (pienipalkkaisempaan) ja näkemään hyviä puolia vaatimattomammissa olosuhteissa. Se tarkoittaa nimenomaan kykyä ihastua vaatimattomampiin asioihin, jolloin ei pelkästään tyydytä toiseen vaan aidosti tykästytään. Opetellaan tykkäämään niistä tavallisista suomalaismiehistä eikä haaveilla yliopistokoulutetuista leveämmän leivän toivossa. Toki tässäkin on hyvä pitää joku tolkku ja tarkastella luonnettakin. Jos on kiltti ja kiva niin eikö sellaisen kans saa hyvän elämän? Mitään itsekästä öykkäriä ei tarvi kelpuuttaa.
Siis millä lailla yliopistokoulutettu ei olisi tavallinen? Itse tunnen melkein eniten just yliopistokoulutettuja, ja kyllä heistä valtaosa on tavallisia. Muutama on ajatuksiltaan/elämäntavaltaan niin erikoinen, että en heitä tavallisiksi menisi kutsumaan, mutta kyllä ainakin noissa piireissä, joissa itse liikun, on yliopistokoulutus hyvinkin tavallista. Ja meidän alalla se on melkein vakio, käytännössä siis melkein kaikki kollegat ovat yliopistokoulutettuja. Outoa, että joku sitä pitää noinkin erikoisena.
Muutenkin tekstisi tuntuu ihan absurdilta. Mitä tarkoitat vaatimattomammilla olosuhteilla? Ja miten se edes pariutumiseen liittyy? Minulla ainakin on just sellaiset olosuhteet kuin haluan, olin sitten sinkku tai suhteessa. Ei oma elintasoni ole millään lailla kytköksissä siihen, onko minulla miestä tai millainen mies hän on. Missä maailmassa sinä oikein elät?
Ja mihin luulet ihmisten ihastuvan? Eivät ihmiset ihastu vaatimattomiin tai brassaileviin asioihin, vaan ihmiset ihastuvat ihmiseen. Kemia ei tule siitä, millaisissa olosuhteissa näkee hyvää. Kemia on kahden ihmisen välillä, eivät nuo mainitsemasi asiat liity siihen millään lailla.
Sivusta: kyllä, suurin osa yliopistokoulutetuista miehistä (mukaan lasken itsenikin) on aivan tavallisia. Sellainen juttu vain siinä on, että olemme (haluamatta brassailla) useimmiten varattuja, jos siis haluamme sitoutua parisuhteeseen.
Parisuhteissa/avioliitoissa, joissa on kaksi ylemmän korkeakoulutuksen saanutta henkilöä yhdessä, on ihan tilastollisesti pienin eroriski, ja siis parisuhteeseen sitoutuminen on hyvällä tasolla. Iso osa näistä pitkistä parisuhteista puolestaan solmitaan jo opiskeluaikana, ja ne kestävät sitten varsin pitkään. Näihin liittoihin syntyy myös lapsia.
Ikävä kyllä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaa isompi joukko naisia kuin miehiä, joten jos asiaa tarkastellaan tilastollisesti, on mahdollisesti ylemmän korkeakoulutuksen saaneiden naisten kenties hiukan haasteellisempaa löytää saman koulutustason saavuttanut mieshenkilö pitkään ja sitoutuneeseen parisuhteeseen. Olin itsekin opiskeluaikaan tilanteessa, jossa oikeastaan sain kiinnostusta enemmän naisilta kuin itse sitä heitä kohtaan osoitin. Tapailin muutamia naisia, ja yhden kanssa heistä muodostin pysyvän parisuhteen, ja kolmen naisen kanssa minulla oli tätä ennen lyhyempi tapailusuhde (joista jokainen olisi halunnut kanssani sitoutuneempaan parisuhteeseen). Lisäksi sitten tapailin jonkin verran myös satunnaisempia kumppaneita.
Ihan hyviä pointteja. Toki pitää muistaa se, että kaikilla yliopistokoulutetuilla naisilla ei ole kriteerinä kumppanille nimenomaan yliopistokoulutus. Se ei tarkoita sitä, että etsitään kumppania raksamiehistä ja taksikuskeista, vaan esim. niin että kumppani voi olla samalla alalla oleva ammattikorkeakoulutaustainen. Tai esim. kirjallisuutta opiskellut löytää kumppanin jostain kirjailijasta tms. Usein tuo toive koulutuksesta kumpuaa vain siitä ymmärryksestä, että samanhenkisyys ja tietyllä lailla ajattelutapojen samankaltaisuus on suhteessa ihan hyväksi. Ihmiset tiedostavat, että on todennäköisempää, että kaksi korkeasti koulutettua sopivat toistensa kanssa yhteen niin elämäntyylin, tavoitteiden kuin ajattelutapojen suhteen, on suurempi kuin jos toinen on korkeasti koulutettu ja toinen tekee vaikka jotain suorittavan tason työtä. Ainahan poikkeuksia on, mutta niitä ei yleensä Tinderin tapaisissa paikoissa jaksaa alkaa seuloa, koska se on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.
En kuitenkaan usko, että juuri kukaan kieltäytyisi suhteesta ihmisen kanssa, johon on korviaan myöten rakastunut, vain siksi, että tällä olisi liian alhainen koulutustaso. Jos on rakastunut ja todennut, että toisen kanssa on ihana olla, niin aika harva alkaa siinä vaiheessa tehdä ongelmaa koulutuksesta.
Ja kyllä niitä korkeasti koulutettujakin eroaa ja päätyy uudestaan sinkuiksi. Omassa tuttavapiirissäni valtaosa on korkeasti koulutettuja, ja kyllä heistä hyvin moni on eronnut.
Minäkin olen korkeasti koulutettu ja päätynyt suorittavaan työhön. Ai niin, unohdin äo:n laskevan automaattisesti 20 pinnaa, jos ei pääse joustavalla työajalla pyörittelemään papereita.
Pullukkanaisena ajattelin nauttia itsestäni ja tehdä sen jälkeen lapsen ilman isää. En ole löytäny kumppania jota haluaisin seksuaalisesti ja kaverisuhteeseen perustuvaa kumppanuutta en halua.
Kannustan myös muita naisia miettimään annetaanko omat unelmat sitoumishaluttomien tai epäkiinnostavien käsiin. Tämä siis lähinnä niille naisille, joilla ei ole mahdollisuutta saada sitä kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Naiset laskekaa rimaa ja antakaa edes mahdollisuus tavismiehille!! Ei ole todellakaan tervettä tai reilua se että se pullukkanainen tavoittelee myös sitä atleettia ja akateemista.. Miksi naiset tavoittelevat vain niitä kovatasoisempia miehiä joita on noin 10% miehistä?? Miksi pullukkanaiselle ei kelpaa saman tasoinen mies eli pullukkamies ja sama koulutustaso kuin naisella??
Painoon ja urheilullisuuteen nyt en ota kantaa enkä edes tulotasoon, mutta ota nyt huomioon, että miehetkin tekevät valintaa. Sellainen tavanomainen kahvipöytäjutustelu, joka on tavismiehen mielestä ärsyttävää pätemistä ja besserwisseröintiä, onkin akateemisesti koulutetun miehen korvissa ihan harmitonta rupattelua. Tämä muuten todella näkyy suhtautumisessa naiseen! Ei se lukevalle naisellekaan mukavaa ja kevyttä teeskennellä päivät läpeensä ollakseen miellyttävämpi. Kyllä se rajaa valinnanmahdollisuuksia, kun haluaa edes kotonaan olla oma itsensä, ei voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Lottopallo kirjoitti:
Naiset yleensä katsoo top 10% miehistä ja loput 90% on näkymättömiä. (Oliko jopa niin, että naiset tinderissä valitsee jopa vaan top 5% miehistä) Tämä johtaa siihen että ne top 10% miehistä saa kaikki naiset. Tuollaiset miehet eivät halua sitoutua kun seksiä ja naisia on tarjolla yllinkyllin.
Se on biologiaa, että mies haluaa maata monen naisen kassa ja naiset haluaa sen yhden kaikkein parhaimman mahdollisen yksilön minkä voivat vaan saada. Tästä sitten tulee omat ongelmansa. Vanhemmat naiset joutuu sitten kilpailemaan niiden pahojen poikien suosiosta niiden 21-vuotiaiden kanssa joilla on se "bile-vaihe" menossa.Toki sitten jos ottaa jonkun tosta 90% kastista, jolla ei ole niin paljon vaihtoehtoja niin voi löytää hyvänkin miehen. Harva nainen on top 10% joten se että keskiverto nainen ottaa sen keskivertomiehen ei ole mitenkään tyytymistä.
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. En tunne yhtäkään ikäistäni naista, joka etsisi miestä noin paljon nuoremmista. Kyllä 21-vuotiaat naiset ja esim. 40+ naiset etsivät miestä ihan eri ikäryhmistä. Aika harva haluaa mitään isojen ikäerojen suhteita. Että kyllä ne parikymppiset bilettäjät kiinnostavat pääsääntöisesti parikymppisiä bilettäjiä - vanhemmat naiset etsivät seuraa muualta.
Ja miksi näin? No ainakin itselleni on olennaista, millainen dynamiikka suhteessa ja seksissä on, ja jos kumppani olisi minua vaikka 20 vuotta nuorempi (eli lähempänä omien lasteni ikää), en saisi juuri sitä kiihottavaa, kipinöivää dynamiikkaa, joka minut sytyttää. Ihmisillä on kaikenlaisia preferenssejä, joista ulkonäkö on vain yksi osatekijä. Ja esim. itse 40+ naisena en edes pidä parikymppisiä omaan silmääni seksikkäimpinä Tämä on tietysti muuttunut vuosien aikana, koska parikymppisenä tietenkin kiinnostuin juuri parikymppisistä. Nykyisin kiinnostavat suunnilleen omanikäiset.
Naiset ja miehet ovat täysin erillaisia. Naisia kiinnostaa enemmän miehet jotka ovat itsevarmoja, työssäkäyviä, omillaan toimeentulevia, määrätietoisia jne. Usein parikymppiset miehet eivät ole mitään noista. Tottakai vanhemmat naiset haluavat enemmän miehen joka on lähempänä omaa ikää koska vanhemmilla miehillä on usein paremmin pakka hallussa, kuin parikymppisillä jotka ovat usein joko opiskelijoita, työttömiä tai matala-alaisessa työpaikassa.
Kyse olikin siitä, että 30-50 vuotiaat miehet joilla on valinnanvaraa naisten suhteen ottaa mielummin sen nuoremman naisen kuin omanikäisen jos on vaan mahdollista. Varsinkin jos puhutaan puhtaasti seksistä. Leonardo Dicapriolla on mistä valita ja kainaloon eksyy aina pari kymppinen nainen. Eikä se Dannykään niitä omaikäisiä näytä huolivan :D
Miehiä ei juuri kiinnosta mitä nainen tienaa tai millaista työtä tekee. Suurin osa miehistä voisi ihan hyvin deittailla sitä 25-vuotiasta macdonalsin kassatyöntekijää vaikka itse olisi korkeastikoulutettu ja hyvin tienaavassa työpaikassa. Naiset sen sijaan yleensä haluaa jonkun samantasoisen tai paremman. Siksi jos nainen on korkeasti koulutettu ja hyvin tienaava, niin se mahdollisten kumppanien määrä automaattisesti usein pienenee. (Huom koulutuksessa ja hyvässä palkassa ei ole mitään vikaa. Se vaan usein vaikuttaa siihen rimaan mitä naiset haluaa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin epäuskottavaa valitusta koko ketju täynnä.
Jos jokainen tekee Prisma-testin, niin huomaa, että Prismat ovat pullollaan juuri 3-kymppisiä tai 4-kymppisiä pariskuntia lapsineen. Jopa 2-kymppisiäkin pariskuntia pienten lasten kanssa löytyy. Eli siis ihan tavallisia lapsiperheitä.
Ne eivät ole mikään harvinaisuus millään lailla.
Tämä mielestäni kertoo siitä, että tavalliset suomalaiset miehet yhä edelleen ovat myös perhekeskeisiä, haluavat naimisiin tai pitkään liittoon ja perustaa perheen ts. saada lapsia puolisonsa kanssa.
Jos joku satunnainen valittaja on jostakin syystä onnistunut jäämään ilman sitoutumishaluista miestä (vaikka heitä sinkkuinakin aivan varmasti on kaupunkikaupalla), ei se tarkoita sitä, etteikö väestötasolla heitä löytäisi vaikka millä mitalla.
Ehkä niitä Prisma-perheiden isiä voisi katsella tarkemmin - ovatko he esimerkiksi ulkonäöltään sellaisia, että esimerkiksi ap ei missään nimessä suostuisi heitä tapailemaan; vai onko jokin muu asia kenties heissä jo päälle päin pielessä?
Koska uskon, että näitä tavallisia Prismaperheisiä (ja sellaisiksi haluavia miehiä) on aivan tolkuttomasti. Lisäksi moni näistä perheenisistä saattaa syystä tai toisesta päätyä eron kautta sinkuiksi jälleen, ja ovat myöskin siis treffailtavissa. Kaikenikäisiä ja kaikenlaisia sinkkuisiä siis löytyy myös; monessa mielessä he voisivat olla turvallinen valinta, koska he tietävät jo, millaista perhe-elämä ja lapsen hoitaminen on, ja jos he haluavat lisää lapsia, heillä on ainakin kokemusta, uskallusta ja ymmärrystä perhe-elämästä.
Prismatesti ei kerro mitään siitä, kenellä näistä lihavista ja kaljuista miehistä on ollut minkäänlaista valinnanvaraa kumppanin suhteen. Moni on siellä naisen kanssa, koska ei ole uskaltanut elää omannäköistään elämää. On vain menty sen mukaan, mitä muiden mielestä pitäisi elämässään tehdä. Ja ollaan onnettomia.
Kaikista paras testi on yökerhotesti, missä nähdään, kuinka naiset toimivat ja keneen he tuntevat oikeasti seksuaalista vetoa. Prismatesti on täysin turha, koska emme tiedä yhdessä liikkuvien ihmisten suhteesta/suhteettomuudesta mitään.
Kummassa keskivertoihminen viettää elämässään enemmän aikaa, yökerhossa vai Prismassa? Eli kumpi on tärkeämpää elämänkumppania etsittäessä, se että tämän kanssa jaksaa käydä jopa tuhansia kertoja Prismassa eli jakaa arjen (JA harrastaa tuhansia kertoja seksiä) vai että tämän kanssa on hienoa näyttäytyä yökerhossa, kun muut ovat kateellisia?
Me muut keskustelemme edelleen parisuhteista ja elämänkumppanin löytämisestä (lue ketjun otsikko), emme siitä, miten olla seksuaalisesti mahdollisimman haluttava. Jos sinun elämäsi olisi parempaa, kun saisit naisia sormia napsauttamalla, niin tee siitä oma ketjusi. Ja ei, älä toistele taas, että "jos saa helposti seksiä niin saa myös parisuhteen". Lukemattomat miehet saavat parisuhteen, vaikka eivät kaadakaan naisia yökerhoista.
Jos mies saa helposti irtosuhteita, niin hän saa taatusti myös parisuhteen.
Mä naisena saan helposti irtosuhteita, mutta parisuhteeseen ei löydy ketään seksuaalisesti kiinnostavaa. Siispä jatkan sinkkuna, koska en näe mitään järkeä seksittömässä parisuhteessa.
Sulle on termikin: alpha widow
Vierailija kirjoitti:
Naiset laskekaa rimaa ja antakaa edes mahdollisuus tavismiehille!! Ei ole todellakaan tervettä tai reilua se että se pullukkanainen tavoittelee myös sitä atleettia ja akateemista.. Miksi naiset tavoittelevat vain niitä kovatasoisempia miehiä joita on noin 10% miehistä?? Miksi pullukkanaiselle ei kelpaa saman tasoinen mies eli pullukkamies ja sama koulutustaso kuin naisella??
Vetovoima on vetovoimaa, ei sitä voi kovinkaan pitkälle kontrolloida. Onko parinmuodostuksen tarkoitus olla reilua? Onko siinä säännöt, joita pitäisi noudattaa? Parempi olla suhteessa sellaisen kanssa, jonka oikeasti valitsi, eikä vain tyytyä koska se on tervettä ja reilua. Se on parasta parisuhteelle ja perheelle.
Sinuna tarkastelisin tapaa, jolla hahmotat maailman. Eivät asiat mene ihan noin äärimmäisyyksien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, deittaile nuorempia. Ehkä löydät sitourumishaluiden parikymppisen, noissa kolmikymppisissä on vain jämät jäljellä.
Voihan tätäkin yrittää, ei siinä mitään.
Mutta ainakin itse kun olin parikymppinen kolli, niin yli 30 vuotiaat naiset nähtiin meidän kaveriporukassa ns. harjoittelunaisina, eli heidän kanssaan voitiin harrastaa seksiä ja ehkä harjoitella muutenkin naisten kanssa oloa, mutta sitä vakavaa kumppania haettiin kyllä oman ikäisistä. Itseään 10 vuotta vanhemman naisen ottaminen olisi ollut tietyllä tavalla noloa, tappion myöntäminen ("en pysty saamaan oman ikäistäni, joten tyydyn tähän").
Mies, 33
Samoilla ajatuksilla. Muistan kun kävin joskus 18v autokoulun niin 27v ajo-opettaja vaikutti jo vanhalta tädiltä.
Tunnistan edelleen tuon että edes vuotta vanhemman naisen ottaminen tuntuisi tietyllä tapaa luovuttamiselta. Jos ensin odottelee vuosia kelvatakseen ja sitten tyytyisi parhaat päivät jo nähneeseen naiseen, ei tunnu oikealta tuollainen siirtymä.
Tämä on kyllä ihan totaalikahelia. Miten 1-2 vuotta pilaa naisen? Entä jos kyseessä on hyvätuloinen kymppi? Tai edes 9?
Tajuan kyllä että ei halua 10 v vanhempaa ja 7 v on sekin aika paljon. Mutta eikö 1-2 v, ehkä 3-4 v ole likipitäen huomaamaton ero?Naiset tuntuvat kelpuuttaavan taas paljon vanhemmatkin miehet, mitä taas itse en ymmärrä lainkaan.
Nuorempana pienikin iän ero tuntuu kertakaikkiaan mahdottomalta yhtälöltä. Parikymppisen mielestä kolmekymppinen on toinen jalka haudassa ja toinen haudan partaalla. Kolmevitosena ei ole enää niin nuukaa, yhtä hyvin käy kaksivitonen kuin nelivitonenkin.
Naisten halu itseään vanhempiin miehiin on puhdasta biologiaa, haetaan omille (mahdollisille) jälkeläisille mahdollisimman hyvää geeniä, jonka saa vanhemmalta alfa-johtajaurokselta.
Jos alat jälkeläisillä ja biologialla selittämään niin siinä tapauksessa naisille pitäisi kelvata vain alle 35-vuotiaat miehet.
Jos olet ollut hereillä biologian tunnilla, niin muistanet että miehellä jälkeläisten tekokyky säilyy joskus hyvinkin korkeaan ikään asti. Isossa kuvassa jos katsotaan, niin parisuhteista valtaosassa mies on naista muutaman vuoden vanhempi. Itse muistan yläasteikäisenä, kun yritin tehdä vaikutusta oman luokkani tyttöihin. Ei todellakaan onnistunut, heidän mielenkiintonsa oli lukioikäisissä pojissa, jostakin kumman syystä. Toki tiedän että on pariskuntia myös käänteisellä ikäerolla (omat vanhempani esim.), mutta kuten sanoin, keskimäärin on niin että mies on vanhempi.
Ihan tosi on yhä ihmisiä jotka ei tietä että miehen hedelmällisyys laskee ja jälkeläisten sairauksien riski nousee nimenomaan isän iän myötä?
Kannattaa ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa heitellä biologiaväitteitä.Mies voi tulla isäksi 60 vuotiaana, eikä ole harvinaistakaan. Naisen kohdalla juna on mennyt yleensä 45-vuotiaana, joitakin erittäin harvinaisia tapauksia jossa on 50-vuotias äiti. Suomessakin on tapaus että tullut isäksi liki kasikymppisenä.
Tilastojen mukaan isäksi tulo 60-vuotiaana kyllä ON aika harvinaista. Ja nuo anekdootit 80-vuotiaana isäksi tulleista ovat yhtä tyhmiä kuin se, jos joku kaivaisi esiin, jonkun harvinaisen 50-vuotiaana äidiksi tulleen, ja alkaisi sillä todistella iäkkäiden lisääntymismahdollisuuksia. Juurihan tässä ketjussa vähän aiemmin todettiin, että todennäköisin ikäero pariskunnilla on muutama vuosi, eli isojen ikäerojen suhteet ovat todella harvinaisia. Ja jos kerran naisen kannattaa hankkia lapset alle 35-vuotiaana, niin silloin ei tilastojen mukaan ole kovin lupaavat näkymät miehille, jotka haluaisivat lapsia iäkkäinä. Käytännössä kumppanin täytyisi olla alle 40, ja kuinka todennäköisesti 60-vuotiaalla miehellä on sen ikäinen kumppani? Kuinka todennäköisesti 80-vuotiaalla? Nyt vähän realismia mukaan näihin argumentteihin.
Itse asiassa joskus Hesarissa oli juttua miesten lapsettomuudesta, ja jutussa todettiin, että jos miehellä ei 40-vuotiaana ole lasta, vain 1/5 tulee enää myöhemmin lasta saamaankaan. Veikkaan, että näistäkin valtaosa, lähes kaikki, lisääntyvät alle 50-vuotiaina.
On miehiltä valtavaa itsepetosta kuvitella, että mahdollisuudet lisääntymiseen säilyvät läpi iän. Ja erityisesti tuon asian toistelu on karhunpalvelus muille miehille, jotka jäävät odottelemaan eivätkä tajua miettiä perheen perustamista esim. 30-vuotiaana. Jos silloin lykkää asiaa kuvitellen, että voi hankkia lapsia vielä eläkeiän kynnyksellä, ne suurella todennäköisyydellä jäävät saamatta.
Tilastojen mukaan mies tulee isäksi ensimmäisen kerran kolmekymppisenä. Nämä miehet, jotka lapsia tekee iäkkäämpinä ovat ns toisella kierroksella, ja niitäkin on vähän. Jos et diis et miehenä ole isäksi tullut kolmekymppisenä et sitä tule myöhemminkään, vaikka kykenisi siittämään,- tämä nyt vaan on fakta.
Itse sain esikoisen 42v kun olin toki toisella kierroksella mutta lapsettomasta liitosta eronnut. Olet siis väärässä, kuten yleensä.
Se, että tilasto sanoo sitä taikka tätä ei kerro oikeasta elämästä yhtään mitään. Tämä nyt vaan on fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksisuhteet on se juttu nykyään.
M29Säälittävän kuuloista. Panosuhteita saa kuka tahansa, mutta kaltaisesi mies joka liitää kukasta kukkaan, tuskin osaa antaa edes orgasmia naiselle. Sinulla ei ole yhtä suhdetta, jossa voisit kehittyä seksuaalisesti, vaikka näin luulet kun nainen kohteliaisuudesta kirkuu. Useamman kanssa ei vastaavaa luottamusta voi synnyttää samaan aikaan...
Valitettavasti nuo panot eivät ole myöskään tukenasi elämän myrskyissä kuten oma puoliso olisi. Ehkä tajuat, kun kypsyt hieman ja ymmärrät, ettei se ole mikään meriitti, että panee pakonomaisesti kaikkea mikä liikuu. Siirryt vain kategoriaan, jossa esiintyy normaalia enemmän tippuria ja todennäköisesti sinulla on huono itsetunto.
Paitsi että nainen ei todellakaan pysy miehen tukena.
Nainen pysyy miehen kanssa niin kauan kun mies on hänelle tarpeellinen perheunelman mahdollistajana. Kun miestä ei enää tarvita, on aika erota ja seikkailla taas - kuten silloin ikävuosina 18-28 kun mukaville ja luotettaville miehille annettiin pakit.
Jos mies menettää tulonsa tai terveytensä, nainen päättää "elää itselleen" ja lähtee.
Nykymaailmassa parhaiten pärjäävät itsekkäät miehet jotka pitävät aina toista ja kolmatta optiota avoinna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksisuhteet on se juttu nykyään.
M29Säälittävän kuuloista. Panosuhteita saa kuka tahansa, mutta kaltaisesi mies joka liitää kukasta kukkaan, tuskin osaa antaa edes orgasmia naiselle. Sinulla ei ole yhtä suhdetta, jossa voisit kehittyä seksuaalisesti, vaikka näin luulet kun nainen kohteliaisuudesta kirkuu. Useamman kanssa ei vastaavaa luottamusta voi synnyttää samaan aikaan...
Valitettavasti nuo panot eivät ole myöskään tukenasi elämän myrskyissä kuten oma puoliso olisi. Ehkä tajuat, kun kypsyt hieman ja ymmärrät, ettei se ole mikään meriitti, että panee pakonomaisesti kaikkea mikä liikuu. Siirryt vain kategoriaan, jossa esiintyy normaalia enemmän tippuria ja todennäköisesti sinulla on huono itsetunto.
Paitsi että nainen ei todellakaan pysy miehen tukena.
Nainen pysyy miehen kanssa niin kauan kun mies on hänelle tarpeellinen perheunelman mahdollistajana. Kun miestä ei enää tarvita, on aika erota ja seikkailla taas - kuten silloin ikävuosina 18-28 kun mukaville ja luotettaville miehille annettiin pakit.
Jos mies menettää tulonsa tai terveytensä, nainen päättää "elää itselleen" ja lähtee.
Nykymaailmassa parhaiten pärjäävät itsekkäät miehet jotka pitävät aina toista ja kolmatta optiota avoinna.
Eli haetaanko tällä nyt jokamiehen oikeutta olla sitoutumiskyvytön ja pyörittää useampaa, kun yksi nainen särki sydämmen?
Lottopallo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lottopallo kirjoitti:
Naiset yleensä katsoo top 10% miehistä ja loput 90% on näkymättömiä. (Oliko jopa niin, että naiset tinderissä valitsee jopa vaan top 5% miehistä) Tämä johtaa siihen että ne top 10% miehistä saa kaikki naiset. Tuollaiset miehet eivät halua sitoutua kun seksiä ja naisia on tarjolla yllinkyllin.
Se on biologiaa, että mies haluaa maata monen naisen kassa ja naiset haluaa sen yhden kaikkein parhaimman mahdollisen yksilön minkä voivat vaan saada. Tästä sitten tulee omat ongelmansa. Vanhemmat naiset joutuu sitten kilpailemaan niiden pahojen poikien suosiosta niiden 21-vuotiaiden kanssa joilla on se "bile-vaihe" menossa.Toki sitten jos ottaa jonkun tosta 90% kastista, jolla ei ole niin paljon vaihtoehtoja niin voi löytää hyvänkin miehen. Harva nainen on top 10% joten se että keskiverto nainen ottaa sen keskivertomiehen ei ole mitenkään tyytymistä.
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. En tunne yhtäkään ikäistäni naista, joka etsisi miestä noin paljon nuoremmista. Kyllä 21-vuotiaat naiset ja esim. 40+ naiset etsivät miestä ihan eri ikäryhmistä. Aika harva haluaa mitään isojen ikäerojen suhteita. Että kyllä ne parikymppiset bilettäjät kiinnostavat pääsääntöisesti parikymppisiä bilettäjiä - vanhemmat naiset etsivät seuraa muualta.
Ja miksi näin? No ainakin itselleni on olennaista, millainen dynamiikka suhteessa ja seksissä on, ja jos kumppani olisi minua vaikka 20 vuotta nuorempi (eli lähempänä omien lasteni ikää), en saisi juuri sitä kiihottavaa, kipinöivää dynamiikkaa, joka minut sytyttää. Ihmisillä on kaikenlaisia preferenssejä, joista ulkonäkö on vain yksi osatekijä. Ja esim. itse 40+ naisena en edes pidä parikymppisiä omaan silmääni seksikkäimpinä Tämä on tietysti muuttunut vuosien aikana, koska parikymppisenä tietenkin kiinnostuin juuri parikymppisistä. Nykyisin kiinnostavat suunnilleen omanikäiset.
Naiset ja miehet ovat täysin erillaisia. Naisia kiinnostaa enemmän miehet jotka ovat itsevarmoja, työssäkäyviä, omillaan toimeentulevia, määrätietoisia jne. Usein parikymppiset miehet eivät ole mitään noista. Tottakai vanhemmat naiset haluavat enemmän miehen joka on lähempänä omaa ikää koska vanhemmilla miehillä on usein paremmin pakka hallussa, kuin parikymppisillä jotka ovat usein joko opiskelijoita, työttömiä tai matala-alaisessa työpaikassa.
Kyse olikin siitä, että 30-50 vuotiaat miehet joilla on valinnanvaraa naisten suhteen ottaa mielummin sen nuoremman naisen kuin omanikäisen jos on vaan mahdollista. Varsinkin jos puhutaan puhtaasti seksistä. Leonardo Dicapriolla on mistä valita ja kainaloon eksyy aina pari kymppinen nainen. Eikä se Dannykään niitä omaikäisiä näytä huolivan :D
Miehiä ei juuri kiinnosta mitä nainen tienaa tai millaista työtä tekee. Suurin osa miehistä voisi ihan hyvin deittailla sitä 25-vuotiasta macdonalsin kassatyöntekijää vaikka itse olisi korkeastikoulutettu ja hyvin tienaavassa työpaikassa. Naiset sen sijaan yleensä haluaa jonkun samantasoisen tai paremman. Siksi jos nainen on korkeasti koulutettu ja hyvin tienaava, niin se mahdollisten kumppanien määrä automaattisesti usein pienenee. (Huom koulutuksessa ja hyvässä palkassa ei ole mitään vikaa. Se vaan usein vaikuttaa siihen rimaan mitä naiset haluaa.)
No varsinkin jos puhutaan pelkästä seksistä, niin tokihan mä otan nuoren ja timmin miehen enkä mitään vanhaa möhömahaa. Koska mä voin. Parisuhteeseen sitten joku lähempää omaa ikää. Miehet kuoleekin nuorempana ja rapistuvat fyysisesti aiemmin. Miksi ihmeessä ottaisin itseäni vanhemman miehen vaivoikseni?
Vierailija kirjoitti:
Lottopallo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lottopallo kirjoitti:
Naiset yleensä katsoo top 10% miehistä ja loput 90% on näkymättömiä. (Oliko jopa niin, että naiset tinderissä valitsee jopa vaan top 5% miehistä) Tämä johtaa siihen että ne top 10% miehistä saa kaikki naiset. Tuollaiset miehet eivät halua sitoutua kun seksiä ja naisia on tarjolla yllinkyllin.
Se on biologiaa, että mies haluaa maata monen naisen kassa ja naiset haluaa sen yhden kaikkein parhaimman mahdollisen yksilön minkä voivat vaan saada. Tästä sitten tulee omat ongelmansa. Vanhemmat naiset joutuu sitten kilpailemaan niiden pahojen poikien suosiosta niiden 21-vuotiaiden kanssa joilla on se "bile-vaihe" menossa.Toki sitten jos ottaa jonkun tosta 90% kastista, jolla ei ole niin paljon vaihtoehtoja niin voi löytää hyvänkin miehen. Harva nainen on top 10% joten se että keskiverto nainen ottaa sen keskivertomiehen ei ole mitenkään tyytymistä.
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. En tunne yhtäkään ikäistäni naista, joka etsisi miestä noin paljon nuoremmista. Kyllä 21-vuotiaat naiset ja esim. 40+ naiset etsivät miestä ihan eri ikäryhmistä. Aika harva haluaa mitään isojen ikäerojen suhteita. Että kyllä ne parikymppiset bilettäjät kiinnostavat pääsääntöisesti parikymppisiä bilettäjiä - vanhemmat naiset etsivät seuraa muualta.
Ja miksi näin? No ainakin itselleni on olennaista, millainen dynamiikka suhteessa ja seksissä on, ja jos kumppani olisi minua vaikka 20 vuotta nuorempi (eli lähempänä omien lasteni ikää), en saisi juuri sitä kiihottavaa, kipinöivää dynamiikkaa, joka minut sytyttää. Ihmisillä on kaikenlaisia preferenssejä, joista ulkonäkö on vain yksi osatekijä. Ja esim. itse 40+ naisena en edes pidä parikymppisiä omaan silmääni seksikkäimpinä Tämä on tietysti muuttunut vuosien aikana, koska parikymppisenä tietenkin kiinnostuin juuri parikymppisistä. Nykyisin kiinnostavat suunnilleen omanikäiset.
Naiset ja miehet ovat täysin erillaisia. Naisia kiinnostaa enemmän miehet jotka ovat itsevarmoja, työssäkäyviä, omillaan toimeentulevia, määrätietoisia jne. Usein parikymppiset miehet eivät ole mitään noista. Tottakai vanhemmat naiset haluavat enemmän miehen joka on lähempänä omaa ikää koska vanhemmilla miehillä on usein paremmin pakka hallussa, kuin parikymppisillä jotka ovat usein joko opiskelijoita, työttömiä tai matala-alaisessa työpaikassa.
Kyse olikin siitä, että 30-50 vuotiaat miehet joilla on valinnanvaraa naisten suhteen ottaa mielummin sen nuoremman naisen kuin omanikäisen jos on vaan mahdollista. Varsinkin jos puhutaan puhtaasti seksistä. Leonardo Dicapriolla on mistä valita ja kainaloon eksyy aina pari kymppinen nainen. Eikä se Dannykään niitä omaikäisiä näytä huolivan :D
Miehiä ei juuri kiinnosta mitä nainen tienaa tai millaista työtä tekee. Suurin osa miehistä voisi ihan hyvin deittailla sitä 25-vuotiasta macdonalsin kassatyöntekijää vaikka itse olisi korkeastikoulutettu ja hyvin tienaavassa työpaikassa. Naiset sen sijaan yleensä haluaa jonkun samantasoisen tai paremman. Siksi jos nainen on korkeasti koulutettu ja hyvin tienaava, niin se mahdollisten kumppanien määrä automaattisesti usein pienenee. (Huom koulutuksessa ja hyvässä palkassa ei ole mitään vikaa. Se vaan usein vaikuttaa siihen rimaan mitä naiset haluaa.)
No varsinkin jos puhutaan pelkästä seksistä, niin tokihan mä otan nuoren ja timmin miehen enkä mitään vanhaa möhömahaa. Koska mä voin. Parisuhteeseen sitten joku lähempää omaa ikää. Miehet kuoleekin nuorempana ja rapistuvat fyysisesti aiemmin. Miksi ihmeessä ottaisin itseäni vanhemman miehen vaivoikseni?
Miksi parisuhteeseen kelpaa vanha ikäisesi möhömaha? Koska parisuhteeseen et saa haluamaasi miestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksisuhteet on se juttu nykyään.
M29Säälittävän kuuloista. Panosuhteita saa kuka tahansa, mutta kaltaisesi mies joka liitää kukasta kukkaan, tuskin osaa antaa edes orgasmia naiselle. Sinulla ei ole yhtä suhdetta, jossa voisit kehittyä seksuaalisesti, vaikka näin luulet kun nainen kohteliaisuudesta kirkuu. Useamman kanssa ei vastaavaa luottamusta voi synnyttää samaan aikaan...
Valitettavasti nuo panot eivät ole myöskään tukenasi elämän myrskyissä kuten oma puoliso olisi. Ehkä tajuat, kun kypsyt hieman ja ymmärrät, ettei se ole mikään meriitti, että panee pakonomaisesti kaikkea mikä liikuu. Siirryt vain kategoriaan, jossa esiintyy normaalia enemmän tippuria ja todennäköisesti sinulla on huono itsetunto.
Paitsi että nainen ei todellakaan pysy miehen tukena.
Nainen pysyy miehen kanssa niin kauan kun mies on hänelle tarpeellinen perheunelman mahdollistajana. Kun miestä ei enää tarvita, on aika erota ja seikkailla taas - kuten silloin ikävuosina 18-28 kun mukaville ja luotettaville miehille annettiin pakit.
Jos mies menettää tulonsa tai terveytensä, nainen päättää "elää itselleen" ja lähtee.
Nykymaailmassa parhaiten pärjäävät itsekkäät miehet jotka pitävät aina toista ja kolmatta optiota avoinna.
Eli haetaanko tällä nyt jokamiehen oikeutta olla sitoutumiskyvytön ja pyörittää useampaa, kun yksi nainen särki sydämmen?
Kuka kieltää miestä? Jos mies haluaa pyörittää useampaa, niin mies pyörittää useampaa.
Naurattaa aina, kun luen näitä.
Lto ei voi seurustella yrittäjä Suutarin kanssa, tai filologi on liian älykäs ollakseen sukeltajan kanssa?
Kaikki voi olla kaikkien kanssa, varsinkin toivoisin Hkin uskonnoilta avarakatseisuutta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksisuhteet on se juttu nykyään.
M29Säälittävän kuuloista. Panosuhteita saa kuka tahansa, mutta kaltaisesi mies joka liitää kukasta kukkaan, tuskin osaa antaa edes orgasmia naiselle. Sinulla ei ole yhtä suhdetta, jossa voisit kehittyä seksuaalisesti, vaikka näin luulet kun nainen kohteliaisuudesta kirkuu. Useamman kanssa ei vastaavaa luottamusta voi synnyttää samaan aikaan...
Valitettavasti nuo panot eivät ole myöskään tukenasi elämän myrskyissä kuten oma puoliso olisi. Ehkä tajuat, kun kypsyt hieman ja ymmärrät, ettei se ole mikään meriitti, että panee pakonomaisesti kaikkea mikä liikuu. Siirryt vain kategoriaan, jossa esiintyy normaalia enemmän tippuria ja todennäköisesti sinulla on huono itsetunto.
Paitsi että nainen ei todellakaan pysy miehen tukena.
Nainen pysyy miehen kanssa niin kauan kun mies on hänelle tarpeellinen perheunelman mahdollistajana. Kun miestä ei enää tarvita, on aika erota ja seikkailla taas - kuten silloin ikävuosina 18-28 kun mukaville ja luotettaville miehille annettiin pakit.
Jos mies menettää tulonsa tai terveytensä, nainen päättää "elää itselleen" ja lähtee.
Nykymaailmassa parhaiten pärjäävät itsekkäät miehet jotka pitävät aina toista ja kolmatta optiota avoinna.
Heh, sairastuin burnoutiin ja tulot meni siinä, mut kyllå tuo puoliso vielä vierelläni seisoo.
Että täysin BS yleistämistä.
Vierailija kirjoitti:
Lottopallo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lottopallo kirjoitti:
Naiset yleensä katsoo top 10% miehistä ja loput 90% on näkymättömiä. (Oliko jopa niin, että naiset tinderissä valitsee jopa vaan top 5% miehistä) Tämä johtaa siihen että ne top 10% miehistä saa kaikki naiset. Tuollaiset miehet eivät halua sitoutua kun seksiä ja naisia on tarjolla yllinkyllin.
Se on biologiaa, että mies haluaa maata monen naisen kassa ja naiset haluaa sen yhden kaikkein parhaimman mahdollisen yksilön minkä voivat vaan saada. Tästä sitten tulee omat ongelmansa. Vanhemmat naiset joutuu sitten kilpailemaan niiden pahojen poikien suosiosta niiden 21-vuotiaiden kanssa joilla on se "bile-vaihe" menossa.Toki sitten jos ottaa jonkun tosta 90% kastista, jolla ei ole niin paljon vaihtoehtoja niin voi löytää hyvänkin miehen. Harva nainen on top 10% joten se että keskiverto nainen ottaa sen keskivertomiehen ei ole mitenkään tyytymistä.
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. En tunne yhtäkään ikäistäni naista, joka etsisi miestä noin paljon nuoremmista. Kyllä 21-vuotiaat naiset ja esim. 40+ naiset etsivät miestä ihan eri ikäryhmistä. Aika harva haluaa mitään isojen ikäerojen suhteita. Että kyllä ne parikymppiset bilettäjät kiinnostavat pääsääntöisesti parikymppisiä bilettäjiä - vanhemmat naiset etsivät seuraa muualta.
Ja miksi näin? No ainakin itselleni on olennaista, millainen dynamiikka suhteessa ja seksissä on, ja jos kumppani olisi minua vaikka 20 vuotta nuorempi (eli lähempänä omien lasteni ikää), en saisi juuri sitä kiihottavaa, kipinöivää dynamiikkaa, joka minut sytyttää. Ihmisillä on kaikenlaisia preferenssejä, joista ulkonäkö on vain yksi osatekijä. Ja esim. itse 40+ naisena en edes pidä parikymppisiä omaan silmääni seksikkäimpinä Tämä on tietysti muuttunut vuosien aikana, koska parikymppisenä tietenkin kiinnostuin juuri parikymppisistä. Nykyisin kiinnostavat suunnilleen omanikäiset.
Naiset ja miehet ovat täysin erillaisia. Naisia kiinnostaa enemmän miehet jotka ovat itsevarmoja, työssäkäyviä, omillaan toimeentulevia, määrätietoisia jne. Usein parikymppiset miehet eivät ole mitään noista. Tottakai vanhemmat naiset haluavat enemmän miehen joka on lähempänä omaa ikää koska vanhemmilla miehillä on usein paremmin pakka hallussa, kuin parikymppisillä jotka ovat usein joko opiskelijoita, työttömiä tai matala-alaisessa työpaikassa.
Kyse olikin siitä, että 30-50 vuotiaat miehet joilla on valinnanvaraa naisten suhteen ottaa mielummin sen nuoremman naisen kuin omanikäisen jos on vaan mahdollista. Varsinkin jos puhutaan puhtaasti seksistä. Leonardo Dicapriolla on mistä valita ja kainaloon eksyy aina pari kymppinen nainen. Eikä se Dannykään niitä omaikäisiä näytä huolivan :D
Miehiä ei juuri kiinnosta mitä nainen tienaa tai millaista työtä tekee. Suurin osa miehistä voisi ihan hyvin deittailla sitä 25-vuotiasta macdonalsin kassatyöntekijää vaikka itse olisi korkeastikoulutettu ja hyvin tienaavassa työpaikassa. Naiset sen sijaan yleensä haluaa jonkun samantasoisen tai paremman. Siksi jos nainen on korkeasti koulutettu ja hyvin tienaava, niin se mahdollisten kumppanien määrä automaattisesti usein pienenee. (Huom koulutuksessa ja hyvässä palkassa ei ole mitään vikaa. Se vaan usein vaikuttaa siihen rimaan mitä naiset haluaa.)
No varsinkin jos puhutaan pelkästä seksistä, niin tokihan mä otan nuoren ja timmin miehen enkä mitään vanhaa möhömahaa. Koska mä voin. Parisuhteeseen sitten joku lähempää omaa ikää. Miehet kuoleekin nuorempana ja rapistuvat fyysisesti aiemmin. Miksi ihmeessä ottaisin itseäni vanhemman miehen vaivoikseni?
Mies voi mennä parisuhteeseen 15 vuotta nuoremman naisen kanssa helposti. Mitä nuorempi nainen, sitä parempi.
Totta, eikä kaikki yliopistokoulutuksen saaneet ole keskimääräistä älykkäämpiä. Yliopiston pääsee läpi saamalla ykköset kaikista tenteistä (siis käytännössä oppimalla puolet siitä mikä on mahdollista) ja alimmalla mahdollisella gradun arvosanalla. Mulla oli kämppis, josta tuli maisteri, vaikka se ei ollut mainittavan älykäs.
Mun mies on suurinpiirtein samalla tasolla jutuissaan kuin minä, vaikka se onkin "vain" amis. Tosin se on ohjelmistoarkkitehti, vaikka sillä ei muodollista koulutusta olekaan, niin se tekee työtä, jossa ei tyhmät pärjää.