Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita kolmekymppisiä joiden on vaikea löytää sitoutumiskykyistä kumppania seurusteluun ja mahdolliseen perheen perustamiseen?
Kaipaisin nyt vähän vertaistukea, en keljuilua. Löytyykö palstalta muita kolmekymppisiä joiden on vaikea löytää sitoutumiskykyistä kumppania seurusteluun ja mahdolliseen perheen perustamiseen? Tuntuu että nykypäivän deittimarkkinat on yhtä pikku kivan ja seksin hakemista, haaremin keräämistä ja multideittailua. Avoimet suhteet, polysuhteet ja yhdenillanjutut ovat pinnalla ja tulee välillä se olo että arvostaako kukaan enää monogaamista suhdetta. Tämä tuottaa surua koska itse toivoisin seurustella vain sen yhden kanssa, muuttaa ajan kanssa kenties yhteen ja perustaa sen perheenkin, mutta se on vaikeaa kun yksi jos toinenkin etsii vain pikkukivaa tai parin kk:n pikasuhdetta. Mikäli haluan saada lapsen ja perheen tässä elämässä, ei minulla ole loputtomasti aikaa etsiä kumppania saati pettyä kun joku ei sitten suurista sanoistaan huolimatta sitoudukaan tai luovuttaa heti kun tulee vastaan ensimmäinen pieni keskustelu/ongelma. Tuntuu että deittisovelluksia käyttävät ovat pahimpia: vastassa on sitoutumiskammoinen ihminen joka on saanut jo paljon takkiinsa tai ihminen joka nirsoaa ja etsii aina vain parempaa ja parempaa ja on selkeästi jäänyt koukkuun deittiappiin loputtomaan tarjontaan. Tuntuu että nykymaailmassa ei malteta tai edes viitsitä panostaa enää yhteen kerralla ja oikeasti näin rakentaa ja saada jotakin yhteistä aikaan. Kun on aina olemassa se seuraava ja seuraava.
Kommentit (1943)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla rima on liian korkealla miesten suhteen. Ei kaikki miehet voi olla niitä miesmalleja ja korkeakoulutettuja jotka ovat hyväpalkkaisessa työssä.
Niin, kaikilla meillä palstan naisilla on puolisona korkeakoulutettu hyväpalkkainen miesmalli (joka työskentelee myös kirurgina ja harrastaa lentämistä). Kuten kaikilla palstamiesten tuntemilla naisilla; siskoilla, serkuilla, naapureilla, työkavereilla, lähikaupan kassalla jne.
Minkähänlaista olisi, jos pitäisi joka päivä uudelleen ja uudelleen itselleen vakuutella, että kaikilla naisilla on tuollainen mies, ja samaan aikaan kaikki ympäristöstä tulevat viestit (mm. käynti Prismassa) suorastaan huutaisi sitä vastaan?
Prismassa pariskuntia katsomalla sen kyllä näkee yksiselitteisesti miten pariutuminen OIKEASTI toimii:
Kauniilla ihmisillä on kaunis kumppani kainalossaan, taviksella on toinen tavis vierellään, ja rumat ovat rumien kanssa.
Eli tavis- ja rumat miehetkin pariutuvat? MOT.
Valtaosa tuntemistani taviksista on parisuhteessa. Tunnen jopa muutaman ruman ihmisen, jotka ovat parisuhteessa.
Niin minäkin. Ja siksi minua hämmästyttää tällä palstalla ja tässäkin ketjussa jatkuvasti toistuva väite, että vain gigaleukaiset lentäjäkirurgit pariutuvat. Kun meistä ihan jokainen näkee ympärillään, että totuus on toinen.
Tällä palstalla esitetään paljonkin aika älyttömiä väitteitä.
Ne sinkuiksi haluamattaan jääneet ketä mä tunnen, osuu valtaosin näihin kahteen kategoriaan:
1. Rumat: heidän on vaan todella vaikea löytää kumppania, koska juuri kukaan ei heistä kiinnostu.
2. Tavikset, joiden odotukset ovat täysin epärealistiset: nämä ihmiset eivät löydä kumppania, koska oma ulkonäkö ei vaan riitä niihin ihmisiin joita he himoitsevat, eivätkä he kykene kiinnostumaan "oman tasoisistaan".
Sinun kuplassani, sinun arvioimanasi on noin. Omassa kuplassani täällä pääkaupunkiseudulla taas vaikuttaa olevan paljon tasokkaita ja kauniita sinkkunaisia, joille ei ole tarjolla kaltaisiaan sinkkumiehiä. Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea. Moni valitsee mieluummin olla sinkkuna, kuin tyytyä huonoon suhteeseen epäkiinnostavan miehen kanssa.
Toisaalta pk-seutu on karkkikauppa sinkkumiehelle, jolla on vähänkään naisia kiinnostavia, maskuliinisia ominaisuuksia ja kykyä hyödyntää niitä. Moni mies tuo profiilissaan esille, mikäli hänellä on yhtään mitään perinteisesti maskuliiniseksi miellettyjä ominaisuuksia, harrastuksia tai jos esim. työskentelee edes satunnaisesti jossain turvallisuusalan tehtävissä tai harrastaa vpk:tä. Eikä se ole sattumaa.
"Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea."
Pari juttua:
1. Onko PKS:lla oikeasti paljon enemmän sinkkunaisia, kuin miehiä? Vai onko tämä vaan joku urbaani legenda? Tilastotietäjiä paikalla?2. Kenen mielestä näiden naisten taso on korkea? Heidän itsensä mielestä? Vai miesten mielestä? Kuka tahansahan voi sanoa olevansa mitä tahansa, kyllä tähän maailmaan puhetta mahtuu. Mutta se mikä oikeasti merkkaa, on tulokset.
1. Kyllä on. Naiset hakeutuvat pääkaupunkiseudulle opiskelemaan ja töihin. Miehet jäävät herkemmin kotiseuduilleen.
2. Esimerkiksi monen miehen. Tunnen paljon sinkkumiehiä, joilla on yleisesti naisia kiinnostavia maskuliinisia ominaisuuksia ja esimerkiksi harrastuksia, ja treffeistä ei ole pulaa. Jatkuvasti uusia kiinnostavia matcheja ja paljon tykkäyksiä myös itseään nuoremmilta naisilta. Pohjoisessa asuva tuttu sinkkumies kertoi, että kaikki kiinnostavimmat naiset asuvat etelässä.
Ymmärsit kakkoskohdan väärin. Totta kai maskuliinisilla ja komeilla miehillä on halukkaita naisia treffailtavaksi ja pantavaksi vaikka joka viikon päivälle, ei se ollut se kysymys.
Kysymys oli että kenen mielestä ne ilman kumppania jääneet PKS:n sinkkunaiset ovat korkeatasoisia? Heidän omasta mielestään? Kun yleensä kyllä korkeatasoiset ihmiset kumppanin löytävät itselleen jos vaan haluavat, kun taas ne yksin jääneet on yleensä aika matalatasoisia. Eiköhän homma myös pks:lla mene todellisuudessa juuri noin.
Meinaatko että vaikka pk-seudulla olisi täsmälleen sama määrä tasokkaita miehiä ja naisia? Jos näin olisi, silloin tuskin kenelläkään olisi mitään ongelmia pariutumisessa. Mutta kun tosiasiassa se menee niin että miehissä näitä tasokkaita on paljon vähemmän kuin naisissa. Jokainen jolla on silmät päässä tietää tämän. Tasokas nainen pysyy ennemmin sinkkuna kuin ottaa huomattavasti itseä heikompitasoisen miehen.
Tämä on totta. Ja se selkeästi osuu joillakin ketjulaisilla arkaan paikkaan. Pääkaupunkiseudulla on paljon itsestään huolehtivia, kauniita ja elämässään pärjääviä naisia. Vastaavanlaisille miehille on valinnanvaraa paljon.
Itsekkäitä naisia joiden elämään ei mahdu muuta kuin oma napa. Kumma että miehet jää yksin.
Jos suhtaudut noin naisiin, en ihmettele, jos heidän kiinnostuksensa ei herää.
Kovasti koitat verbaalisesti hyökätä henkilökohtaisuuksiin mutta turhaan sillä olen hetero nainen joka totesi julkisesti miten asiat on.
Aina on ollut itsekkäitä naisia. 70-luvulla itsekkyys peitettiin alkolla. Tupakointi oli siihen aikaan jees raskaana ja lasten seurassa.
Mene ratkomaan omia lapsuudentraumojasi johonkin toiseen ketjuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla rima on liian korkealla miesten suhteen. Ei kaikki miehet voi olla niitä miesmalleja ja korkeakoulutettuja jotka ovat hyväpalkkaisessa työssä.
Niin, kaikilla meillä palstan naisilla on puolisona korkeakoulutettu hyväpalkkainen miesmalli (joka työskentelee myös kirurgina ja harrastaa lentämistä). Kuten kaikilla palstamiesten tuntemilla naisilla; siskoilla, serkuilla, naapureilla, työkavereilla, lähikaupan kassalla jne.
Minkähänlaista olisi, jos pitäisi joka päivä uudelleen ja uudelleen itselleen vakuutella, että kaikilla naisilla on tuollainen mies, ja samaan aikaan kaikki ympäristöstä tulevat viestit (mm. käynti Prismassa) suorastaan huutaisi sitä vastaan?
Prismassa pariskuntia katsomalla sen kyllä näkee yksiselitteisesti miten pariutuminen OIKEASTI toimii:
Kauniilla ihmisillä on kaunis kumppani kainalossaan, taviksella on toinen tavis vierellään, ja rumat ovat rumien kanssa.
Eli tavis- ja rumat miehetkin pariutuvat? MOT.
Valtaosa tuntemistani taviksista on parisuhteessa. Tunnen jopa muutaman ruman ihmisen, jotka ovat parisuhteessa.
Niin minäkin. Ja siksi minua hämmästyttää tällä palstalla ja tässäkin ketjussa jatkuvasti toistuva väite, että vain gigaleukaiset lentäjäkirurgit pariutuvat. Kun meistä ihan jokainen näkee ympärillään, että totuus on toinen.
Tällä palstalla esitetään paljonkin aika älyttömiä väitteitä.
Ne sinkuiksi haluamattaan jääneet ketä mä tunnen, osuu valtaosin näihin kahteen kategoriaan:
1. Rumat: heidän on vaan todella vaikea löytää kumppania, koska juuri kukaan ei heistä kiinnostu.
2. Tavikset, joiden odotukset ovat täysin epärealistiset: nämä ihmiset eivät löydä kumppania, koska oma ulkonäkö ei vaan riitä niihin ihmisiin joita he himoitsevat, eivätkä he kykene kiinnostumaan "oman tasoisistaan".
Sinun kuplassani, sinun arvioimanasi on noin. Omassa kuplassani täällä pääkaupunkiseudulla taas vaikuttaa olevan paljon tasokkaita ja kauniita sinkkunaisia, joille ei ole tarjolla kaltaisiaan sinkkumiehiä. Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea. Moni valitsee mieluummin olla sinkkuna, kuin tyytyä huonoon suhteeseen epäkiinnostavan miehen kanssa.
Toisaalta pk-seutu on karkkikauppa sinkkumiehelle, jolla on vähänkään naisia kiinnostavia, maskuliinisia ominaisuuksia ja kykyä hyödyntää niitä. Moni mies tuo profiilissaan esille, mikäli hänellä on yhtään mitään perinteisesti maskuliiniseksi miellettyjä ominaisuuksia, harrastuksia tai jos esim. työskentelee edes satunnaisesti jossain turvallisuusalan tehtävissä tai harrastaa vpk:tä. Eikä se ole sattumaa.
"Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea."
Pari juttua:
1. Onko PKS:lla oikeasti paljon enemmän sinkkunaisia, kuin miehiä? Vai onko tämä vaan joku urbaani legenda? Tilastotietäjiä paikalla?2. Kenen mielestä näiden naisten taso on korkea? Heidän itsensä mielestä? Vai miesten mielestä? Kuka tahansahan voi sanoa olevansa mitä tahansa, kyllä tähän maailmaan puhetta mahtuu. Mutta se mikä oikeasti merkkaa, on tulokset.
1. Kyllä on. Naiset hakeutuvat pääkaupunkiseudulle opiskelemaan ja töihin. Miehet jäävät herkemmin kotiseuduilleen.
2. Esimerkiksi monen miehen. Tunnen paljon sinkkumiehiä, joilla on yleisesti naisia kiinnostavia maskuliinisia ominaisuuksia ja esimerkiksi harrastuksia, ja treffeistä ei ole pulaa. Jatkuvasti uusia kiinnostavia matcheja ja paljon tykkäyksiä myös itseään nuoremmilta naisilta. Pohjoisessa asuva tuttu sinkkumies kertoi, että kaikki kiinnostavimmat naiset asuvat etelässä.
Ymmärsit kakkoskohdan väärin. Totta kai maskuliinisilla ja komeilla miehillä on halukkaita naisia treffailtavaksi ja pantavaksi vaikka joka viikon päivälle, ei se ollut se kysymys.
Kysymys oli että kenen mielestä ne ilman kumppania jääneet PKS:n sinkkunaiset ovat korkeatasoisia? Heidän omasta mielestään? Kun yleensä kyllä korkeatasoiset ihmiset kumppanin löytävät itselleen jos vaan haluavat, kun taas ne yksin jääneet on yleensä aika matalatasoisia. Eiköhän homma myös pks:lla mene todellisuudessa juuri noin.
Meinaatko että vaikka pk-seudulla olisi täsmälleen sama määrä tasokkaita miehiä ja naisia? Jos näin olisi, silloin tuskin kenelläkään olisi mitään ongelmia pariutumisessa. Mutta kun tosiasiassa se menee niin että miehissä näitä tasokkaita on paljon vähemmän kuin naisissa. Jokainen jolla on silmät päässä tietää tämän. Tasokas nainen pysyy ennemmin sinkkuna kuin ottaa huomattavasti itseä heikompitasoisen miehen.
Tämä on totta. Ja se selkeästi osuu joillakin ketjulaisilla arkaan paikkaan. Pääkaupunkiseudulla on paljon itsestään huolehtivia, kauniita ja elämässään pärjääviä naisia. Vastaavanlaisille miehille on valinnanvaraa paljon.
Itsekkäitä naisia joiden elämään ei mahdu muuta kuin oma napa. Kumma että miehet jää yksin.
Jos suhtaudut noin naisiin, en ihmettele, jos heidän kiinnostuksensa ei herää.
Kovasti koitat verbaalisesti hyökätä henkilökohtaisuuksiin mutta turhaan sillä olen hetero nainen joka totesi julkisesti miten asiat on.
Aina on ollut itsekkäitä naisia. 70-luvulla itsekkyys peitettiin alkolla. Tupakointi oli siihen aikaan jees raskaana ja lasten seurassa.
Mene ratkomaan omia lapsuudentraumojasi johonkin toiseen ketjuun.
Kiellät menneisyyden? Miten somaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla rima on liian korkealla miesten suhteen. Ei kaikki miehet voi olla niitä miesmalleja ja korkeakoulutettuja jotka ovat hyväpalkkaisessa työssä.
Niin, kaikilla meillä palstan naisilla on puolisona korkeakoulutettu hyväpalkkainen miesmalli (joka työskentelee myös kirurgina ja harrastaa lentämistä). Kuten kaikilla palstamiesten tuntemilla naisilla; siskoilla, serkuilla, naapureilla, työkavereilla, lähikaupan kassalla jne.
Minkähänlaista olisi, jos pitäisi joka päivä uudelleen ja uudelleen itselleen vakuutella, että kaikilla naisilla on tuollainen mies, ja samaan aikaan kaikki ympäristöstä tulevat viestit (mm. käynti Prismassa) suorastaan huutaisi sitä vastaan?
Prismassa pariskuntia katsomalla sen kyllä näkee yksiselitteisesti miten pariutuminen OIKEASTI toimii:
Kauniilla ihmisillä on kaunis kumppani kainalossaan, taviksella on toinen tavis vierellään, ja rumat ovat rumien kanssa.
Eli tavis- ja rumat miehetkin pariutuvat? MOT.
Valtaosa tuntemistani taviksista on parisuhteessa. Tunnen jopa muutaman ruman ihmisen, jotka ovat parisuhteessa.
Niin minäkin. Ja siksi minua hämmästyttää tällä palstalla ja tässäkin ketjussa jatkuvasti toistuva väite, että vain gigaleukaiset lentäjäkirurgit pariutuvat. Kun meistä ihan jokainen näkee ympärillään, että totuus on toinen.
Tällä palstalla esitetään paljonkin aika älyttömiä väitteitä.
Ne sinkuiksi haluamattaan jääneet ketä mä tunnen, osuu valtaosin näihin kahteen kategoriaan:
1. Rumat: heidän on vaan todella vaikea löytää kumppania, koska juuri kukaan ei heistä kiinnostu.
2. Tavikset, joiden odotukset ovat täysin epärealistiset: nämä ihmiset eivät löydä kumppania, koska oma ulkonäkö ei vaan riitä niihin ihmisiin joita he himoitsevat, eivätkä he kykene kiinnostumaan "oman tasoisistaan".
Sinun kuplassani, sinun arvioimanasi on noin. Omassa kuplassani täällä pääkaupunkiseudulla taas vaikuttaa olevan paljon tasokkaita ja kauniita sinkkunaisia, joille ei ole tarjolla kaltaisiaan sinkkumiehiä. Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea. Moni valitsee mieluummin olla sinkkuna, kuin tyytyä huonoon suhteeseen epäkiinnostavan miehen kanssa.
Toisaalta pk-seutu on karkkikauppa sinkkumiehelle, jolla on vähänkään naisia kiinnostavia, maskuliinisia ominaisuuksia ja kykyä hyödyntää niitä. Moni mies tuo profiilissaan esille, mikäli hänellä on yhtään mitään perinteisesti maskuliiniseksi miellettyjä ominaisuuksia, harrastuksia tai jos esim. työskentelee edes satunnaisesti jossain turvallisuusalan tehtävissä tai harrastaa vpk:tä. Eikä se ole sattumaa.
"Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea."
Pari juttua:
1. Onko PKS:lla oikeasti paljon enemmän sinkkunaisia, kuin miehiä? Vai onko tämä vaan joku urbaani legenda? Tilastotietäjiä paikalla?2. Kenen mielestä näiden naisten taso on korkea? Heidän itsensä mielestä? Vai miesten mielestä? Kuka tahansahan voi sanoa olevansa mitä tahansa, kyllä tähän maailmaan puhetta mahtuu. Mutta se mikä oikeasti merkkaa, on tulokset.
1. Kyllä on. Naiset hakeutuvat pääkaupunkiseudulle opiskelemaan ja töihin. Miehet jäävät herkemmin kotiseuduilleen.
2. Esimerkiksi monen miehen. Tunnen paljon sinkkumiehiä, joilla on yleisesti naisia kiinnostavia maskuliinisia ominaisuuksia ja esimerkiksi harrastuksia, ja treffeistä ei ole pulaa. Jatkuvasti uusia kiinnostavia matcheja ja paljon tykkäyksiä myös itseään nuoremmilta naisilta. Pohjoisessa asuva tuttu sinkkumies kertoi, että kaikki kiinnostavimmat naiset asuvat etelässä.
Ymmärsit kakkoskohdan väärin. Totta kai maskuliinisilla ja komeilla miehillä on halukkaita naisia treffailtavaksi ja pantavaksi vaikka joka viikon päivälle, ei se ollut se kysymys.
Kysymys oli että kenen mielestä ne ilman kumppania jääneet PKS:n sinkkunaiset ovat korkeatasoisia? Heidän omasta mielestään? Kun yleensä kyllä korkeatasoiset ihmiset kumppanin löytävät itselleen jos vaan haluavat, kun taas ne yksin jääneet on yleensä aika matalatasoisia. Eiköhän homma myös pks:lla mene todellisuudessa juuri noin.
Meinaatko että vaikka pk-seudulla olisi täsmälleen sama määrä tasokkaita miehiä ja naisia? Jos näin olisi, silloin tuskin kenelläkään olisi mitään ongelmia pariutumisessa. Mutta kun tosiasiassa se menee niin että miehissä näitä tasokkaita on paljon vähemmän kuin naisissa. Jokainen jolla on silmät päässä tietää tämän. Tasokas nainen pysyy ennemmin sinkkuna kuin ottaa huomattavasti itseä heikompitasoisen miehen.
Tämä on totta. Ja se selkeästi osuu joillakin ketjulaisilla arkaan paikkaan. Pääkaupunkiseudulla on paljon itsestään huolehtivia, kauniita ja elämässään pärjääviä naisia. Vastaavanlaisille miehille on valinnanvaraa paljon.
Itsekkäitä naisia joiden elämään ei mahdu muuta kuin oma napa. Kumma että miehet jää yksin.
Jos suhtaudut noin naisiin, en ihmettele, jos heidän kiinnostuksensa ei herää.
Kovasti koitat verbaalisesti hyökätä henkilökohtaisuuksiin mutta turhaan sillä olen hetero nainen joka totesi julkisesti miten asiat on.
Miksei teille konservatiiveille tunnu mikään riittävän? Nykypäivänä saatte aivan vapaasti hakea arvojenne mukaista seuraa ja silti koette tarvetta tunkea liberaalien tontille. Mä en halua KitchenAid rouvaksi enkä sellaiseksi vaimoksi joka joutuu pusertamaan töissä pitääkseen himassa kallista satisfyeria. Viihdyn sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
Miten esim. biseksuaali vihervassari, jonka kavereissa on homoja, voisi joustaa ja kunnioittaa persukumppanin mielipidettä, että ainoastaan heteroseksuaalisuus on ok? Arvomaailmat vaikuttavat muuten todella paljon esim. lasten kasvatuksessa ja miten lapsille puhuu maailmasta, ihmisistä ja kaikesta - kyllä silloin alkaa hiertää todella paljon, jos arvomaailmat eivät osu yksiin. Kyllä minäkin tulen toimeen niiden tuntemieni ihmisten kanssa, joilla on erilainen arvomaailma - mutta en halua jakaa elämääni ihmisen kanssa, jonka kanssa ollaan tärkeistä asioista eri linjoilla. Jo esim. suhtautuminen ilmastonmuutokseen on aika olennainen juttu etenkin, jos lapsia meinataan hankkia. Ja miksi edes pitäisi aloittaa suhde jonkun kanssa, jonka arvomaailma ei osu yksiin oman kanssa? Helpompaahan se kaikille on etsiä oikeasti yhteensopiva kumppani. Omituista yrittää väkisin yhdistää ihmisiä, joilla ei ole välttämättä mitään yhteistä. Tuskinpa se seksuaalinen halukaan kovin suurta on, jos toisen ajatuksia ei pysty arvostamaan.
Hyviä pointteja!
Tuohon ensimmäiseen: kyllähän tuollainen lähtökohtaisesti hiertäisi ihan hemmetisti, eikä todellakaan olisi mikään paras pohja kunnioittavalle parisuhteelle. Hyvä kuitenkin huomioida, että tuo on aika äärimmäinen esimerkki. Valtaosa persuista ei ole sitä mieltä, että ainoastaan heteroseksuaalisuus on okei, vaan valtaosa on pohjimiltaan ihan skarppeja ja ymmärtämiskykyisiä tyyppejä, aivan kuten valtaosa vihervassareistakin.
Tässä netin lukeminen ja median seuraaminen tekee mielestäni meille tepposet, koska siellä nousevat esiin pääasiassa juuri ne ehdottomia äärimielipiteitä heittelevät riidanhaastajat. Jokin nettiympäristössä saa meidät vaikuttamaan ihan helvetisti kusipäisemmiltä kuin mitä oikeasti olemme. Livenä ehdottomia riidanhaastajia on onneksi kuitenkin todella vähän. Toki niiden harvojen todellisten äärityyppien kanssa lienee helpointa olla menemättä yhteen. (Tämä myös yksi syy lisää tavata tyyppejä jo alunperinkin liveympäristöissä, saa yleensä heti paljon paremman kuvan ihmisestä sitä kautta.)
Sitten tuohon tokaan, eli miksi edes pitäisi aloittaa suhde jonkun kanssa, jonka arvomaailma ei osu yhteen?
Ei tietenkään _pidä_, eli ei ole tietenkään pakko. Tottakai optimitilanteessa aloittaisi suhteen mieluummin tyypin kanssa, jonka kanssa ollaan tärkeistä asioista samaa mieltä. Tässä on kuitenkin ymmärtääkseni kontekstina se, että ihmisen on ollut vaikeaa löytää kumppani ja hän etsii uusia strategioita siihen, että kumppani löytyisi. Ainakin omassa asiakaskunnassa monella on taustalla vuosiekausienkin (intensiivinen!) etsiminen, mutta parisuhdetta ei kaikesta vaivannäöstä huolimatta tunnu löytyvän. Tällöin oman jouston ja "avomielisyyden" lisääminen on yksi mahdollinen strategia siihen, että potentiaalisten kumppaniehdokkaiden määrää saa kasvatettua. Monelle omat arvot ja ismit ovat kuitenkin just niin ehdottomia, että jo pelkkä ajatus jouston ja avomielisyyden lisäämisestä tuntuu ällöttävältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvä, että yli 30-vuotiaat miehet alkavat oppia, ettei naisten vaatima monogaminen parisuhde anna mitään takaisin. Pelkkiä kompromisseja naisen haluamalla tavalla. Elämä tarjoaa onneksi vielä toistaiseksi paljon muita parempia vaihtoehtoja parisuhteelle.
Kai tässäkin on taas joku kohtaamisongelma. Itse etsin vain kevyttä suhdetta ilman sen suurempia sitoumuksia, mutta kaikki miehet tuntuvat järjestäen haluavan enemmän. Hyvin alkanut suhde kaatuu aina siihen, kun mies alkaa toivomaan vakavampaa suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla rima on liian korkealla miesten suhteen. Ei kaikki miehet voi olla niitä miesmalleja ja korkeakoulutettuja jotka ovat hyväpalkkaisessa työssä.
Niin, kaikilla meillä palstan naisilla on puolisona korkeakoulutettu hyväpalkkainen miesmalli (joka työskentelee myös kirurgina ja harrastaa lentämistä). Kuten kaikilla palstamiesten tuntemilla naisilla; siskoilla, serkuilla, naapureilla, työkavereilla, lähikaupan kassalla jne.
Minkähänlaista olisi, jos pitäisi joka päivä uudelleen ja uudelleen itselleen vakuutella, että kaikilla naisilla on tuollainen mies, ja samaan aikaan kaikki ympäristöstä tulevat viestit (mm. käynti Prismassa) suorastaan huutaisi sitä vastaan?
Prismassa pariskuntia katsomalla sen kyllä näkee yksiselitteisesti miten pariutuminen OIKEASTI toimii:
Kauniilla ihmisillä on kaunis kumppani kainalossaan, taviksella on toinen tavis vierellään, ja rumat ovat rumien kanssa.
Eli tavis- ja rumat miehetkin pariutuvat? MOT.
Valtaosa tuntemistani taviksista on parisuhteessa. Tunnen jopa muutaman ruman ihmisen, jotka ovat parisuhteessa.
Niin minäkin. Ja siksi minua hämmästyttää tällä palstalla ja tässäkin ketjussa jatkuvasti toistuva väite, että vain gigaleukaiset lentäjäkirurgit pariutuvat. Kun meistä ihan jokainen näkee ympärillään, että totuus on toinen.
Tällä palstalla esitetään paljonkin aika älyttömiä väitteitä.
Ne sinkuiksi haluamattaan jääneet ketä mä tunnen, osuu valtaosin näihin kahteen kategoriaan:
1. Rumat: heidän on vaan todella vaikea löytää kumppania, koska juuri kukaan ei heistä kiinnostu.
2. Tavikset, joiden odotukset ovat täysin epärealistiset: nämä ihmiset eivät löydä kumppania, koska oma ulkonäkö ei vaan riitä niihin ihmisiin joita he himoitsevat, eivätkä he kykene kiinnostumaan "oman tasoisistaan".
Sinun kuplassani, sinun arvioimanasi on noin. Omassa kuplassani täällä pääkaupunkiseudulla taas vaikuttaa olevan paljon tasokkaita ja kauniita sinkkunaisia, joille ei ole tarjolla kaltaisiaan sinkkumiehiä. Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea. Moni valitsee mieluummin olla sinkkuna, kuin tyytyä huonoon suhteeseen epäkiinnostavan miehen kanssa.
Toisaalta pk-seutu on karkkikauppa sinkkumiehelle, jolla on vähänkään naisia kiinnostavia, maskuliinisia ominaisuuksia ja kykyä hyödyntää niitä. Moni mies tuo profiilissaan esille, mikäli hänellä on yhtään mitään perinteisesti maskuliiniseksi miellettyjä ominaisuuksia, harrastuksia tai jos esim. työskentelee edes satunnaisesti jossain turvallisuusalan tehtävissä tai harrastaa vpk:tä. Eikä se ole sattumaa.
Onko mitään säälittävämpää kuin ensin epäonnistua kumppanin saamisessa, ja sen jälkeen yrittää epätoivoisesti selitellä asiaa noin päin: "hei, oikeesti, mä jäin sinkuksi vaan sen takia kun mä itse olen niin korkeatasoinen, eikä mun tasoa vastaavia miehiä vaan ole paljoa".
Monen ihmisen on vaikea myöntää itselleen, että heidän oman toimintansa ja omien valintojensa takia he jäivät tahtomattaan sinkuksi.
Tämän takia harrastetaan tuollaista mentaaliakrobatiaa, jossa keksitään mitä mielikuvituksellisempia selityksiä sille miksi se kumppani jäi saamatta.
Eikä tarvitse tehdä muuta kuin kantaa vastuu siitä että on yksin. Tajuaisi että sen sijaan että kehittelee näitä selityksiä ja verukkeita yksinoloonsa, katsoisi peiliin ja toteisi itselleen että ehkäpä vika on itsessään. On helppo löytää kumppani, pitää ensin vain todeta että esittämällä vaatimuksia, sellaista tuskin löytyy.
Sopivaa kumppania ei todellakaan ole helppoa löytää. Oli se oma taso mikä tahansa. Joidenkin on helpompi löytää tapailuseuraa kuin toisten. Mutta ei ole helppoa löytää ihmistä jonka kanssa tapailu voisi edetä parisuhteeksi.
Täällä sama paitsi en tapaile tai seurustele vaan menen naimisiin. Sitä ennen tietenkin tutustutaan ja suunnitellaan yksityiskohtaisesti yhteinen tulevaisuus. Nykyään on toi tapailu tuotu uudeksi harmaaksi lisä alueeksi seurustelun lisäksi. Jos oikein arvaan se on pääasiassa seksiä ja naisen pohdintaa miltä hänestä tänään tuntuu.
Et tapaile tai seurustele vaan menet naimisiin? Monennellako tapaamiskerralla?
Suunnitellaan yksityiskohtaisesti yhteinen tulevaisuus? Entä missä roolissa tässä kuviossa ovat tunteet?Tunteet? Niidenkö varaan rakennat parisuhteen. Eipä taida kestää kun ei ole järkeä mukana.
Itse asiassa juuri ne parisuhteet kestävät, joiden perustana on tunteet. Kyllä siinä järkeä on tietenkin syytä olla mukana sikäli, että ei lähde mahdottomiin suhteisiin tai tunnistaa epäterveet kuviot tai yhteensopimattomuudet. Mutta normaali-ihmisille parisuhde ei ole tuollainen järkisopimus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M55 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksen perusteella naiset itse valikoivat sitoutumishaluttomia miehiä ja vain tuollaiset miehet saavat aikaan naisissa kipinöitä.
Deittailu on turhauttavaa kun haluaisi parisuhteen ja oman perheen mutta naisilta tulee vain pakkeja vaikka pääsisi 6.treffeille asti.
Kerran yksi nainen valitti treffeillä että hän löytää vain varattuja tai p anomiehiä mutta silti antoi pakit mulle joka etsin parisuhdetta.Eli kyse ei ole siitä että kunnollisia herrasmiehiä ei olisi vaan naiset eivät vain syty heistä.
Pitää kutakuinkin paikkansa, itse haaveilin perheestä aika monta vuotta. 25-38v oli nettideittiprofiileja, ja myöhemmin myös tinderit/badoot/bumblet ym käytössä. Ravasin tapahtumissa ja baareissa jatkuvasti. mutta ei vaan löytynyt ketään sopivaa. Oli MT-ongelmaisia, sarja- tai paralellideittailijoita, muutama nainen jolla oli monta lasta useamman eri miehen kanssa, vapaaehtoisesti työttömiä ym ym ym.
Tiedän etten ole maailman komein mies, mutta olen kuitenkin sosiaalinen ja hauska tyyppi - eli se ikuinen tosi hyvä tyyppi, mutta..
Tänä päivänä melkein kaikilla ystävillä on jo perhe, niin eipä tule käytyä enää juuri missään. Vietetään iltaa, tai kesäisin käydään mökillä / veneilemässä tmv (eli ei tule tavattua sinkkunaisia)
Tämä. Tilanne jossa naiset deittailevat sitoutumishaluttomia miehiä ja sitten valittavat että miksi miehet eivät halua sitoutua, on sekä itse aiheutettua, biologian aiheuttamaa että länsimaisen yhteiskunnan aiheuttamaa.
Miesten pientä vähemmistöäkin tulee yrittää ymmärtää: Jos naisia tunkee ovista ja ikkunoista, mitä järkeä olisi sitoutua yhteen naiseen, pitkäksi aikaa?Miksi niin moni mies jää mieluummin kotiin kuin tutustuu naisiin? Onko kyseessä nettiriippuvuus? Osalla (huom. osalla, en sano että kaikilla) alkoholiriippuvuus? On helpompaa notkua kotona swaippailemassa Tinderiä kuin lähteä minnekään? Samalla voi korkata pari kaljaa itsesääliin?
Väitän, että 90 % tällä palstalla naisettomuuttaan valittavista miehistä on yksin siksi, että he viettävät tämänkin viikonlopun yksin. Ja silloin ei todellakaan ole kyse siitä, että naiset tekisivät vääriä valintoja vaan siitä, että naiset eivät ole edes tietoisia näiden miesten olemassaolosta.
Ai että turha mihinkään lähteä kun missään ei saa ketään lähestyä, kukaan ei koskaan ikinä milloinkaan tapaa ketään livenä ja blabla? Ok, sitten kannattaa jatkaa sen Tinderin hakkaamista ja antaa vuosien kulua hukkaan. Kohta on ohi taas yksi yksinäinen kesä.
Jos itse olisin sinkku, olisin tänäkin viikonloppuna jossain, missä voi tutustua ihmisiin.
Montako miestä täällä on valittamassa naisettomuuttaan :)
Eikä nykyään ole sallittua lähestyä naisia yökerhossa. Naiset ovat siellä viettämässä aikaa ystävättäriensä kanssa, eivät hakemassa kelvotonta miesseuraa.
- mies, ei valita naisettomuuttaan
Onhan se sallittua ja suotavaa lähestyä yökerhossa, mutta humalaiset on asia erikseen. Jos tullaan horjuvassa kunnossa jankuttamaan samoja asioita, aika nopeasti tulee sanottua, että mene pois. Sehän siinä on, että eivät itse huomaa omaa kuntoaan. Kolmannen kerran kun tulee sama lause, alkaa ärsyttää. Minä en mene sinne juomaan, illan aikana saatan 3-4 juomaa ostaa. Monet miehet on vetäneet jo 10 annosta pohjiksi ennen sinne saapumistaan tai kiertäneet terassit ja pubit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla rima on liian korkealla miesten suhteen. Ei kaikki miehet voi olla niitä miesmalleja ja korkeakoulutettuja jotka ovat hyväpalkkaisessa työssä.
Niin, kaikilla meillä palstan naisilla on puolisona korkeakoulutettu hyväpalkkainen miesmalli (joka työskentelee myös kirurgina ja harrastaa lentämistä). Kuten kaikilla palstamiesten tuntemilla naisilla; siskoilla, serkuilla, naapureilla, työkavereilla, lähikaupan kassalla jne.
Minkähänlaista olisi, jos pitäisi joka päivä uudelleen ja uudelleen itselleen vakuutella, että kaikilla naisilla on tuollainen mies, ja samaan aikaan kaikki ympäristöstä tulevat viestit (mm. käynti Prismassa) suorastaan huutaisi sitä vastaan?
Prismassa pariskuntia katsomalla sen kyllä näkee yksiselitteisesti miten pariutuminen OIKEASTI toimii:
Kauniilla ihmisillä on kaunis kumppani kainalossaan, taviksella on toinen tavis vierellään, ja rumat ovat rumien kanssa.
Eli tavis- ja rumat miehetkin pariutuvat? MOT.
Valtaosa tuntemistani taviksista on parisuhteessa. Tunnen jopa muutaman ruman ihmisen, jotka ovat parisuhteessa.
Niin minäkin. Ja siksi minua hämmästyttää tällä palstalla ja tässäkin ketjussa jatkuvasti toistuva väite, että vain gigaleukaiset lentäjäkirurgit pariutuvat. Kun meistä ihan jokainen näkee ympärillään, että totuus on toinen.
Tällä palstalla esitetään paljonkin aika älyttömiä väitteitä.
Ne sinkuiksi haluamattaan jääneet ketä mä tunnen, osuu valtaosin näihin kahteen kategoriaan:
1. Rumat: heidän on vaan todella vaikea löytää kumppania, koska juuri kukaan ei heistä kiinnostu.
2. Tavikset, joiden odotukset ovat täysin epärealistiset: nämä ihmiset eivät löydä kumppania, koska oma ulkonäkö ei vaan riitä niihin ihmisiin joita he himoitsevat, eivätkä he kykene kiinnostumaan "oman tasoisistaan".
Sinun kuplassani, sinun arvioimanasi on noin. Omassa kuplassani täällä pääkaupunkiseudulla taas vaikuttaa olevan paljon tasokkaita ja kauniita sinkkunaisia, joille ei ole tarjolla kaltaisiaan sinkkumiehiä. Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea. Moni valitsee mieluummin olla sinkkuna, kuin tyytyä huonoon suhteeseen epäkiinnostavan miehen kanssa.
Toisaalta pk-seutu on karkkikauppa sinkkumiehelle, jolla on vähänkään naisia kiinnostavia, maskuliinisia ominaisuuksia ja kykyä hyödyntää niitä. Moni mies tuo profiilissaan esille, mikäli hänellä on yhtään mitään perinteisesti maskuliiniseksi miellettyjä ominaisuuksia, harrastuksia tai jos esim. työskentelee edes satunnaisesti jossain turvallisuusalan tehtävissä tai harrastaa vpk:tä. Eikä se ole sattumaa.
"Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea."
Pari juttua:
1. Onko PKS:lla oikeasti paljon enemmän sinkkunaisia, kuin miehiä? Vai onko tämä vaan joku urbaani legenda? Tilastotietäjiä paikalla?2. Kenen mielestä näiden naisten taso on korkea? Heidän itsensä mielestä? Vai miesten mielestä? Kuka tahansahan voi sanoa olevansa mitä tahansa, kyllä tähän maailmaan puhetta mahtuu. Mutta se mikä oikeasti merkkaa, on tulokset.
1. Kyllä on. Naiset hakeutuvat pääkaupunkiseudulle opiskelemaan ja töihin. Miehet jäävät herkemmin kotiseuduilleen.
2. Esimerkiksi monen miehen. Tunnen paljon sinkkumiehiä, joilla on yleisesti naisia kiinnostavia maskuliinisia ominaisuuksia ja esimerkiksi harrastuksia, ja treffeistä ei ole pulaa. Jatkuvasti uusia kiinnostavia matcheja ja paljon tykkäyksiä myös itseään nuoremmilta naisilta. Pohjoisessa asuva tuttu sinkkumies kertoi, että kaikki kiinnostavimmat naiset asuvat etelässä.
Ymmärsit kakkoskohdan väärin. Totta kai maskuliinisilla ja komeilla miehillä on halukkaita naisia treffailtavaksi ja pantavaksi vaikka joka viikon päivälle, ei se ollut se kysymys.
Kysymys oli että kenen mielestä ne ilman kumppania jääneet PKS:n sinkkunaiset ovat korkeatasoisia? Heidän omasta mielestään? Kun yleensä kyllä korkeatasoiset ihmiset kumppanin löytävät itselleen jos vaan haluavat, kun taas ne yksin jääneet on yleensä aika matalatasoisia. Eiköhän homma myös pks:lla mene todellisuudessa juuri noin.
Meinaatko että vaikka pk-seudulla olisi täsmälleen sama määrä tasokkaita miehiä ja naisia? Jos näin olisi, silloin tuskin kenelläkään olisi mitään ongelmia pariutumisessa. Mutta kun tosiasiassa se menee niin että miehissä näitä tasokkaita on paljon vähemmän kuin naisissa. Jokainen jolla on silmät päässä tietää tämän. Tasokas nainen pysyy ennemmin sinkkuna kuin ottaa huomattavasti itseä heikompitasoisen miehen.
Tämä on totta. Ja se selkeästi osuu joillakin ketjulaisilla arkaan paikkaan. Pääkaupunkiseudulla on paljon itsestään huolehtivia, kauniita ja elämässään pärjääviä naisia. Vastaavanlaisille miehille on valinnanvaraa paljon.
Itsekkäitä naisia joiden elämään ei mahdu muuta kuin oma napa. Kumma että miehet jää yksin.
Kyllä, olen kauhean itsekäs kun odotan, että mies tekee suhteen eteen yhtä paljon työtä kuin minäkin eikä odota mitään tapahtuma- & ruokapalvelua. Odotan mieheltä myös tervettä suhtautumista päihteisiin sekä kykyä huolehtia terveydestään muutenkin.
Nuo nyt eivät ole millään mittapuulla kohtuuttomia standardeja, mutta mielenkiinnosta; Mitä sä tuot parisuhteeseen? Miksi parisuhde just sun kanssa olisi hyvä juttu? Mistä sä olet valmis luopumaan parisuhteen takia ja parisuhteessa?
En ole tuo, jolta kysyt, mutta eihän parisuhde vaikka just mun kanssa olisikaan hyvä juttu kaikille - se on hyvä juttu sellaiselle, joka tykkää olla kanssani ja tykkää minusta, jonka kanssa sovitaan yhteen henkisesti ja seksuaalisesti, ja jonka kanssa toiveet suhdetta kohtaan osuvat yksiin. Olen yli 40 ja kokemusta on pitkästä parisuhteesta. En ole kyllä yhdessäkään suhteessa joutunut luopumaan mistään, eikä mielestäni pidäkään. Mistä edes pitäisi luopua? Toki ajankäytön prioriteetit siinä mielessä muuttuvat, että kun elämään tulee uusi ihminen, josta tulee ajan mittaan rakas, niin hänen kanssaan haluaa viettää aikaa - mutta ei se tunnu siltä, että luopuisi jostain, koska ei silloin haluakaan viettää kaikkea aikaa yksin tai kavereiden kanssa. En myöskään itse halua, että oma kumppanini joutuisi minun takiani luopumaan mistään. Haluan olla suhteessa, jossa molempien elämät ja asiat saavat tilaa.
Melkoista sanahelinää. Et varmaan ole ikinä tarkastellut itseäsi tai parisuhdettasi objektiivisesti? Jokaisessa parisuhteessa on kompromisseja, asioista luopumista ja prioriteettien sekä käytäntöjen muuttumista. Mikä on ihan luonnollinen osa parisuhdetta, koska yhteisillä ehdoilla se suhde toimii. Ja tietenkin toimivassa suhteessa molempien asioilla on tilaa mutta tässä ehkä se pointti mitä et ymmärtänyt; mitä ovat ne asiat joilla suhteessa on tilaa ja millä ei? Mitkä on niitä suhteen rajoja joiden sisään on rajattu ne asiat jotka ovat ok? Mitkä ovat terveitä rajoja suhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M55 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksen perusteella naiset itse valikoivat sitoutumishaluttomia miehiä ja vain tuollaiset miehet saavat aikaan naisissa kipinöitä.
Deittailu on turhauttavaa kun haluaisi parisuhteen ja oman perheen mutta naisilta tulee vain pakkeja vaikka pääsisi 6.treffeille asti.
Kerran yksi nainen valitti treffeillä että hän löytää vain varattuja tai p anomiehiä mutta silti antoi pakit mulle joka etsin parisuhdetta.Eli kyse ei ole siitä että kunnollisia herrasmiehiä ei olisi vaan naiset eivät vain syty heistä.
Pitää kutakuinkin paikkansa, itse haaveilin perheestä aika monta vuotta. 25-38v oli nettideittiprofiileja, ja myöhemmin myös tinderit/badoot/bumblet ym käytössä. Ravasin tapahtumissa ja baareissa jatkuvasti. mutta ei vaan löytynyt ketään sopivaa. Oli MT-ongelmaisia, sarja- tai paralellideittailijoita, muutama nainen jolla oli monta lasta useamman eri miehen kanssa, vapaaehtoisesti työttömiä ym ym ym.
Tiedän etten ole maailman komein mies, mutta olen kuitenkin sosiaalinen ja hauska tyyppi - eli se ikuinen tosi hyvä tyyppi, mutta..
Tänä päivänä melkein kaikilla ystävillä on jo perhe, niin eipä tule käytyä enää juuri missään. Vietetään iltaa, tai kesäisin käydään mökillä / veneilemässä tmv (eli ei tule tavattua sinkkunaisia)
Tämä. Tilanne jossa naiset deittailevat sitoutumishaluttomia miehiä ja sitten valittavat että miksi miehet eivät halua sitoutua, on sekä itse aiheutettua, biologian aiheuttamaa että länsimaisen yhteiskunnan aiheuttamaa.
Miesten pientä vähemmistöäkin tulee yrittää ymmärtää: Jos naisia tunkee ovista ja ikkunoista, mitä järkeä olisi sitoutua yhteen naiseen, pitkäksi aikaa?Miksi niin moni mies jää mieluummin kotiin kuin tutustuu naisiin? Onko kyseessä nettiriippuvuus? Osalla (huom. osalla, en sano että kaikilla) alkoholiriippuvuus? On helpompaa notkua kotona swaippailemassa Tinderiä kuin lähteä minnekään? Samalla voi korkata pari kaljaa itsesääliin?
Väitän, että 90 % tällä palstalla naisettomuuttaan valittavista miehistä on yksin siksi, että he viettävät tämänkin viikonlopun yksin. Ja silloin ei todellakaan ole kyse siitä, että naiset tekisivät vääriä valintoja vaan siitä, että naiset eivät ole edes tietoisia näiden miesten olemassaolosta.
Ai että turha mihinkään lähteä kun missään ei saa ketään lähestyä, kukaan ei koskaan ikinä milloinkaan tapaa ketään livenä ja blabla? Ok, sitten kannattaa jatkaa sen Tinderin hakkaamista ja antaa vuosien kulua hukkaan. Kohta on ohi taas yksi yksinäinen kesä.
Jos itse olisin sinkku, olisin tänäkin viikonloppuna jossain, missä voi tutustua ihmisiin.
Montako miestä täällä on valittamassa naisettomuuttaan :)
Eikä nykyään ole sallittua lähestyä naisia yökerhossa. Naiset ovat siellä viettämässä aikaa ystävättäriensä kanssa, eivät hakemassa kelvotonta miesseuraa.
- mies, ei valita naisettomuuttaan
Onhan se sallittua ja suotavaa lähestyä yökerhossa, mutta humalaiset on asia erikseen. Jos tullaan horjuvassa kunnossa jankuttamaan samoja asioita, aika nopeasti tulee sanottua, että mene pois. Sehän siinä on, että eivät itse huomaa omaa kuntoaan. Kolmannen kerran kun tulee sama lause, alkaa ärsyttää. Minä en mene sinne juomaan, illan aikana saatan 3-4 juomaa ostaa. Monet miehet on vetäneet jo 10 annosta pohjiksi ennen sinne saapumistaan tai kiertäneet terassit ja pubit.
Eikä myöskään absolutistia katsota yökerhossa hyvällä. Eli myöskään selvinpäin ei voi lähestyä. Naiset arvostavat miehiä, jotka "ottavat rennosti" eli ottavat hieman alkoholia, kun Suomesta on kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla rima on liian korkealla miesten suhteen. Ei kaikki miehet voi olla niitä miesmalleja ja korkeakoulutettuja jotka ovat hyväpalkkaisessa työssä.
Niin, kaikilla meillä palstan naisilla on puolisona korkeakoulutettu hyväpalkkainen miesmalli (joka työskentelee myös kirurgina ja harrastaa lentämistä). Kuten kaikilla palstamiesten tuntemilla naisilla; siskoilla, serkuilla, naapureilla, työkavereilla, lähikaupan kassalla jne.
Minkähänlaista olisi, jos pitäisi joka päivä uudelleen ja uudelleen itselleen vakuutella, että kaikilla naisilla on tuollainen mies, ja samaan aikaan kaikki ympäristöstä tulevat viestit (mm. käynti Prismassa) suorastaan huutaisi sitä vastaan?
Prismassa pariskuntia katsomalla sen kyllä näkee yksiselitteisesti miten pariutuminen OIKEASTI toimii:
Kauniilla ihmisillä on kaunis kumppani kainalossaan, taviksella on toinen tavis vierellään, ja rumat ovat rumien kanssa.
Eli tavis- ja rumat miehetkin pariutuvat? MOT.
Valtaosa tuntemistani taviksista on parisuhteessa. Tunnen jopa muutaman ruman ihmisen, jotka ovat parisuhteessa.
Niin minäkin. Ja siksi minua hämmästyttää tällä palstalla ja tässäkin ketjussa jatkuvasti toistuva väite, että vain gigaleukaiset lentäjäkirurgit pariutuvat. Kun meistä ihan jokainen näkee ympärillään, että totuus on toinen.
Tällä palstalla esitetään paljonkin aika älyttömiä väitteitä.
Ne sinkuiksi haluamattaan jääneet ketä mä tunnen, osuu valtaosin näihin kahteen kategoriaan:
1. Rumat: heidän on vaan todella vaikea löytää kumppania, koska juuri kukaan ei heistä kiinnostu.
2. Tavikset, joiden odotukset ovat täysin epärealistiset: nämä ihmiset eivät löydä kumppania, koska oma ulkonäkö ei vaan riitä niihin ihmisiin joita he himoitsevat, eivätkä he kykene kiinnostumaan "oman tasoisistaan".
Sinun kuplassani, sinun arvioimanasi on noin. Omassa kuplassani täällä pääkaupunkiseudulla taas vaikuttaa olevan paljon tasokkaita ja kauniita sinkkunaisia, joille ei ole tarjolla kaltaisiaan sinkkumiehiä. Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea. Moni valitsee mieluummin olla sinkkuna, kuin tyytyä huonoon suhteeseen epäkiinnostavan miehen kanssa.
Toisaalta pk-seutu on karkkikauppa sinkkumiehelle, jolla on vähänkään naisia kiinnostavia, maskuliinisia ominaisuuksia ja kykyä hyödyntää niitä. Moni mies tuo profiilissaan esille, mikäli hänellä on yhtään mitään perinteisesti maskuliiniseksi miellettyjä ominaisuuksia, harrastuksia tai jos esim. työskentelee edes satunnaisesti jossain turvallisuusalan tehtävissä tai harrastaa vpk:tä. Eikä se ole sattumaa.
"Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea."
Pari juttua:
1. Onko PKS:lla oikeasti paljon enemmän sinkkunaisia, kuin miehiä? Vai onko tämä vaan joku urbaani legenda? Tilastotietäjiä paikalla?2. Kenen mielestä näiden naisten taso on korkea? Heidän itsensä mielestä? Vai miesten mielestä? Kuka tahansahan voi sanoa olevansa mitä tahansa, kyllä tähän maailmaan puhetta mahtuu. Mutta se mikä oikeasti merkkaa, on tulokset.
1. Kyllä on. Naiset hakeutuvat pääkaupunkiseudulle opiskelemaan ja töihin. Miehet jäävät herkemmin kotiseuduilleen.
2. Esimerkiksi monen miehen. Tunnen paljon sinkkumiehiä, joilla on yleisesti naisia kiinnostavia maskuliinisia ominaisuuksia ja esimerkiksi harrastuksia, ja treffeistä ei ole pulaa. Jatkuvasti uusia kiinnostavia matcheja ja paljon tykkäyksiä myös itseään nuoremmilta naisilta. Pohjoisessa asuva tuttu sinkkumies kertoi, että kaikki kiinnostavimmat naiset asuvat etelässä.
Ymmärsit kakkoskohdan väärin. Totta kai maskuliinisilla ja komeilla miehillä on halukkaita naisia treffailtavaksi ja pantavaksi vaikka joka viikon päivälle, ei se ollut se kysymys.
Kysymys oli että kenen mielestä ne ilman kumppania jääneet PKS:n sinkkunaiset ovat korkeatasoisia? Heidän omasta mielestään? Kun yleensä kyllä korkeatasoiset ihmiset kumppanin löytävät itselleen jos vaan haluavat, kun taas ne yksin jääneet on yleensä aika matalatasoisia. Eiköhän homma myös pks:lla mene todellisuudessa juuri noin.
Meinaatko että vaikka pk-seudulla olisi täsmälleen sama määrä tasokkaita miehiä ja naisia? Jos näin olisi, silloin tuskin kenelläkään olisi mitään ongelmia pariutumisessa. Mutta kun tosiasiassa se menee niin että miehissä näitä tasokkaita on paljon vähemmän kuin naisissa. Jokainen jolla on silmät päässä tietää tämän. Tasokas nainen pysyy ennemmin sinkkuna kuin ottaa huomattavasti itseä heikompitasoisen miehen.
Tämä on totta. Ja se selkeästi osuu joillakin ketjulaisilla arkaan paikkaan. Pääkaupunkiseudulla on paljon itsestään huolehtivia, kauniita ja elämässään pärjääviä naisia. Vastaavanlaisille miehille on valinnanvaraa paljon.
Itsekkäitä naisia joiden elämään ei mahdu muuta kuin oma napa. Kumma että miehet jää yksin.
Kyllä, olen kauhean itsekäs kun odotan, että mies tekee suhteen eteen yhtä paljon työtä kuin minäkin eikä odota mitään tapahtuma- & ruokapalvelua. Odotan mieheltä myös tervettä suhtautumista päihteisiin sekä kykyä huolehtia terveydestään muutenkin.
Nuo nyt eivät ole millään mittapuulla kohtuuttomia standardeja, mutta mielenkiinnosta; Mitä sä tuot parisuhteeseen? Miksi parisuhde just sun kanssa olisi hyvä juttu? Mistä sä olet valmis luopumaan parisuhteen takia ja parisuhteessa?
En ole tuo, jolta kysyt, mutta eihän parisuhde vaikka just mun kanssa olisikaan hyvä juttu kaikille - se on hyvä juttu sellaiselle, joka tykkää olla kanssani ja tykkää minusta, jonka kanssa sovitaan yhteen henkisesti ja seksuaalisesti, ja jonka kanssa toiveet suhdetta kohtaan osuvat yksiin. Olen yli 40 ja kokemusta on pitkästä parisuhteesta. En ole kyllä yhdessäkään suhteessa joutunut luopumaan mistään, eikä mielestäni pidäkään. Mistä edes pitäisi luopua? Toki ajankäytön prioriteetit siinä mielessä muuttuvat, että kun elämään tulee uusi ihminen, josta tulee ajan mittaan rakas, niin hänen kanssaan haluaa viettää aikaa - mutta ei se tunnu siltä, että luopuisi jostain, koska ei silloin haluakaan viettää kaikkea aikaa yksin tai kavereiden kanssa. En myöskään itse halua, että oma kumppanini joutuisi minun takiani luopumaan mistään. Haluan olla suhteessa, jossa molempien elämät ja asiat saavat tilaa.
Melkoista sanahelinää. Et varmaan ole ikinä tarkastellut itseäsi tai parisuhdettasi objektiivisesti? Jokaisessa parisuhteessa on kompromisseja, asioista luopumista ja prioriteettien sekä käytäntöjen muuttumista. Mikä on ihan luonnollinen osa parisuhdetta, koska yhteisillä ehdoilla se suhde toimii. Ja tietenkin toimivassa suhteessa molempien asioilla on tilaa mutta tässä ehkä se pointti mitä et ymmärtänyt; mitä ovat ne asiat joilla suhteessa on tilaa ja millä ei? Mitkä on niitä suhteen rajoja joiden sisään on rajattu ne asiat jotka ovat ok? Mitkä ovat terveitä rajoja suhteessa?
Avaisitko vähän, mitä tarkoitat kompromisseilla ja luopumisilla? Voi olla, että tulkitsemme asioita vähän eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla rima on liian korkealla miesten suhteen. Ei kaikki miehet voi olla niitä miesmalleja ja korkeakoulutettuja jotka ovat hyväpalkkaisessa työssä.
Niin, kaikilla meillä palstan naisilla on puolisona korkeakoulutettu hyväpalkkainen miesmalli (joka työskentelee myös kirurgina ja harrastaa lentämistä). Kuten kaikilla palstamiesten tuntemilla naisilla; siskoilla, serkuilla, naapureilla, työkavereilla, lähikaupan kassalla jne.
Minkähänlaista olisi, jos pitäisi joka päivä uudelleen ja uudelleen itselleen vakuutella, että kaikilla naisilla on tuollainen mies, ja samaan aikaan kaikki ympäristöstä tulevat viestit (mm. käynti Prismassa) suorastaan huutaisi sitä vastaan?
Prismassa pariskuntia katsomalla sen kyllä näkee yksiselitteisesti miten pariutuminen OIKEASTI toimii:
Kauniilla ihmisillä on kaunis kumppani kainalossaan, taviksella on toinen tavis vierellään, ja rumat ovat rumien kanssa.
Eli tavis- ja rumat miehetkin pariutuvat? MOT.
Valtaosa tuntemistani taviksista on parisuhteessa. Tunnen jopa muutaman ruman ihmisen, jotka ovat parisuhteessa.
Niin minäkin. Ja siksi minua hämmästyttää tällä palstalla ja tässäkin ketjussa jatkuvasti toistuva väite, että vain gigaleukaiset lentäjäkirurgit pariutuvat. Kun meistä ihan jokainen näkee ympärillään, että totuus on toinen.
Tällä palstalla esitetään paljonkin aika älyttömiä väitteitä.
Ne sinkuiksi haluamattaan jääneet ketä mä tunnen, osuu valtaosin näihin kahteen kategoriaan:
1. Rumat: heidän on vaan todella vaikea löytää kumppania, koska juuri kukaan ei heistä kiinnostu.
2. Tavikset, joiden odotukset ovat täysin epärealistiset: nämä ihmiset eivät löydä kumppania, koska oma ulkonäkö ei vaan riitä niihin ihmisiin joita he himoitsevat, eivätkä he kykene kiinnostumaan "oman tasoisistaan".
Sinun kuplassani, sinun arvioimanasi on noin. Omassa kuplassani täällä pääkaupunkiseudulla taas vaikuttaa olevan paljon tasokkaita ja kauniita sinkkunaisia, joille ei ole tarjolla kaltaisiaan sinkkumiehiä. Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea. Moni valitsee mieluummin olla sinkkuna, kuin tyytyä huonoon suhteeseen epäkiinnostavan miehen kanssa.
Toisaalta pk-seutu on karkkikauppa sinkkumiehelle, jolla on vähänkään naisia kiinnostavia, maskuliinisia ominaisuuksia ja kykyä hyödyntää niitä. Moni mies tuo profiilissaan esille, mikäli hänellä on yhtään mitään perinteisesti maskuliiniseksi miellettyjä ominaisuuksia, harrastuksia tai jos esim. työskentelee edes satunnaisesti jossain turvallisuusalan tehtävissä tai harrastaa vpk:tä. Eikä se ole sattumaa.
Onko mitään säälittävämpää kuin ensin epäonnistua kumppanin saamisessa, ja sen jälkeen yrittää epätoivoisesti selitellä asiaa noin päin: "hei, oikeesti, mä jäin sinkuksi vaan sen takia kun mä itse olen niin korkeatasoinen, eikä mun tasoa vastaavia miehiä vaan ole paljoa".
Monen ihmisen on vaikea myöntää itselleen, että heidän oman toimintansa ja omien valintojensa takia he jäivät tahtomattaan sinkuksi.
Tämän takia harrastetaan tuollaista mentaaliakrobatiaa, jossa keksitään mitä mielikuvituksellisempia selityksiä sille miksi se kumppani jäi saamatta.
Eikä tarvitse tehdä muuta kuin kantaa vastuu siitä että on yksin. Tajuaisi että sen sijaan että kehittelee näitä selityksiä ja verukkeita yksinoloonsa, katsoisi peiliin ja toteisi itselleen että ehkäpä vika on itsessään. On helppo löytää kumppani, pitää ensin vain todeta että esittämällä vaatimuksia, sellaista tuskin löytyy.
Sopivaa kumppania ei todellakaan ole helppoa löytää. Oli se oma taso mikä tahansa. Joidenkin on helpompi löytää tapailuseuraa kuin toisten. Mutta ei ole helppoa löytää ihmistä jonka kanssa tapailu voisi edetä parisuhteeksi.
Täällä sama paitsi en tapaile tai seurustele vaan menen naimisiin. Sitä ennen tietenkin tutustutaan ja suunnitellaan yksityiskohtaisesti yhteinen tulevaisuus. Nykyään on toi tapailu tuotu uudeksi harmaaksi lisä alueeksi seurustelun lisäksi. Jos oikein arvaan se on pääasiassa seksiä ja naisen pohdintaa miltä hänestä tänään tuntuu.
Et tapaile tai seurustele vaan menet naimisiin? Monennellako tapaamiskerralla?
Suunnitellaan yksityiskohtaisesti yhteinen tulevaisuus? Entä missä roolissa tässä kuviossa ovat tunteet?Tunteet? Niidenkö varaan rakennat parisuhteen. Eipä taida kestää kun ei ole järkeä mukana.
Et vastannut kysymykseeni: monennellako tapaamiskerralla menet naimisiin?
En rakenna parisuhdettani vain tunteiden varaan, mutta totta hedvekissä parisuhteessa on kyse nimenomaan tunteista! Muutenhan voisin olla (seksittömässä) suhteessa kenen kanssa tahansa. Mutta jos olisin ihastunut mieheen, joka asuu toisessa maassa, on varattu, on ongelmainen, haluaa elämältään eri asioita kuin minä tms, niin en tietenkään olisi päästänyt ihastumista syvenemään rakastumiseksi ja rakastamiseksi vaan olisin toiminut järjellä ja lopettanut tuttavuuden. Mutta ilman ihastumista ja kaikkia niitä tunteita, mitä siihen kuuluu, en olisi koskaan myöskään alkanut tapailla puolisoani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla rima on liian korkealla miesten suhteen. Ei kaikki miehet voi olla niitä miesmalleja ja korkeakoulutettuja jotka ovat hyväpalkkaisessa työssä.
Niin, kaikilla meillä palstan naisilla on puolisona korkeakoulutettu hyväpalkkainen miesmalli (joka työskentelee myös kirurgina ja harrastaa lentämistä). Kuten kaikilla palstamiesten tuntemilla naisilla; siskoilla, serkuilla, naapureilla, työkavereilla, lähikaupan kassalla jne.
Minkähänlaista olisi, jos pitäisi joka päivä uudelleen ja uudelleen itselleen vakuutella, että kaikilla naisilla on tuollainen mies, ja samaan aikaan kaikki ympäristöstä tulevat viestit (mm. käynti Prismassa) suorastaan huutaisi sitä vastaan?
Prismassa pariskuntia katsomalla sen kyllä näkee yksiselitteisesti miten pariutuminen OIKEASTI toimii:
Kauniilla ihmisillä on kaunis kumppani kainalossaan, taviksella on toinen tavis vierellään, ja rumat ovat rumien kanssa.
Eli tavis- ja rumat miehetkin pariutuvat? MOT.
Valtaosa tuntemistani taviksista on parisuhteessa. Tunnen jopa muutaman ruman ihmisen, jotka ovat parisuhteessa.
Niin minäkin. Ja siksi minua hämmästyttää tällä palstalla ja tässäkin ketjussa jatkuvasti toistuva väite, että vain gigaleukaiset lentäjäkirurgit pariutuvat. Kun meistä ihan jokainen näkee ympärillään, että totuus on toinen.
Tällä palstalla esitetään paljonkin aika älyttömiä väitteitä.
Ne sinkuiksi haluamattaan jääneet ketä mä tunnen, osuu valtaosin näihin kahteen kategoriaan:
1. Rumat: heidän on vaan todella vaikea löytää kumppania, koska juuri kukaan ei heistä kiinnostu.
2. Tavikset, joiden odotukset ovat täysin epärealistiset: nämä ihmiset eivät löydä kumppania, koska oma ulkonäkö ei vaan riitä niihin ihmisiin joita he himoitsevat, eivätkä he kykene kiinnostumaan "oman tasoisistaan".
Sinun kuplassani, sinun arvioimanasi on noin. Omassa kuplassani täällä pääkaupunkiseudulla taas vaikuttaa olevan paljon tasokkaita ja kauniita sinkkunaisia, joille ei ole tarjolla kaltaisiaan sinkkumiehiä. Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea. Moni valitsee mieluummin olla sinkkuna, kuin tyytyä huonoon suhteeseen epäkiinnostavan miehen kanssa.
Toisaalta pk-seutu on karkkikauppa sinkkumiehelle, jolla on vähänkään naisia kiinnostavia, maskuliinisia ominaisuuksia ja kykyä hyödyntää niitä. Moni mies tuo profiilissaan esille, mikäli hänellä on yhtään mitään perinteisesti maskuliiniseksi miellettyjä ominaisuuksia, harrastuksia tai jos esim. työskentelee edes satunnaisesti jossain turvallisuusalan tehtävissä tai harrastaa vpk:tä. Eikä se ole sattumaa.
"Sinkkunaisia on täällä yksinkertaisesti paljon enemmän, ja heidän tasonsa on korkea."
Pari juttua:
1. Onko PKS:lla oikeasti paljon enemmän sinkkunaisia, kuin miehiä? Vai onko tämä vaan joku urbaani legenda? Tilastotietäjiä paikalla?2. Kenen mielestä näiden naisten taso on korkea? Heidän itsensä mielestä? Vai miesten mielestä? Kuka tahansahan voi sanoa olevansa mitä tahansa, kyllä tähän maailmaan puhetta mahtuu. Mutta se mikä oikeasti merkkaa, on tulokset.
1. Kyllä on. Naiset hakeutuvat pääkaupunkiseudulle opiskelemaan ja töihin. Miehet jäävät herkemmin kotiseuduilleen.
2. Esimerkiksi monen miehen. Tunnen paljon sinkkumiehiä, joilla on yleisesti naisia kiinnostavia maskuliinisia ominaisuuksia ja esimerkiksi harrastuksia, ja treffeistä ei ole pulaa. Jatkuvasti uusia kiinnostavia matcheja ja paljon tykkäyksiä myös itseään nuoremmilta naisilta. Pohjoisessa asuva tuttu sinkkumies kertoi, että kaikki kiinnostavimmat naiset asuvat etelässä.
Ymmärsit kakkoskohdan väärin. Totta kai maskuliinisilla ja komeilla miehillä on halukkaita naisia treffailtavaksi ja pantavaksi vaikka joka viikon päivälle, ei se ollut se kysymys.
Kysymys oli että kenen mielestä ne ilman kumppania jääneet PKS:n sinkkunaiset ovat korkeatasoisia? Heidän omasta mielestään? Kun yleensä kyllä korkeatasoiset ihmiset kumppanin löytävät itselleen jos vaan haluavat, kun taas ne yksin jääneet on yleensä aika matalatasoisia. Eiköhän homma myös pks:lla mene todellisuudessa juuri noin.
Meinaatko että vaikka pk-seudulla olisi täsmälleen sama määrä tasokkaita miehiä ja naisia? Jos näin olisi, silloin tuskin kenelläkään olisi mitään ongelmia pariutumisessa. Mutta kun tosiasiassa se menee niin että miehissä näitä tasokkaita on paljon vähemmän kuin naisissa. Jokainen jolla on silmät päässä tietää tämän. Tasokas nainen pysyy ennemmin sinkkuna kuin ottaa huomattavasti itseä heikompitasoisen miehen.
Tämä on totta. Ja se selkeästi osuu joillakin ketjulaisilla arkaan paikkaan. Pääkaupunkiseudulla on paljon itsestään huolehtivia, kauniita ja elämässään pärjääviä naisia. Vastaavanlaisille miehille on valinnanvaraa paljon.
Itsekkäitä naisia joiden elämään ei mahdu muuta kuin oma napa. Kumma että miehet jää yksin.
Kyllä, olen kauhean itsekäs kun odotan, että mies tekee suhteen eteen yhtä paljon työtä kuin minäkin eikä odota mitään tapahtuma- & ruokapalvelua. Odotan mieheltä myös tervettä suhtautumista päihteisiin sekä kykyä huolehtia terveydestään muutenkin.
Nuo nyt eivät ole millään mittapuulla kohtuuttomia standardeja, mutta mielenkiinnosta; Mitä sä tuot parisuhteeseen? Miksi parisuhde just sun kanssa olisi hyvä juttu? Mistä sä olet valmis luopumaan parisuhteen takia ja parisuhteessa?
En ole tuo, jolta kysyt, mutta eihän parisuhde vaikka just mun kanssa olisikaan hyvä juttu kaikille - se on hyvä juttu sellaiselle, joka tykkää olla kanssani ja tykkää minusta, jonka kanssa sovitaan yhteen henkisesti ja seksuaalisesti, ja jonka kanssa toiveet suhdetta kohtaan osuvat yksiin. Olen yli 40 ja kokemusta on pitkästä parisuhteesta. En ole kyllä yhdessäkään suhteessa joutunut luopumaan mistään, eikä mielestäni pidäkään. Mistä edes pitäisi luopua? Toki ajankäytön prioriteetit siinä mielessä muuttuvat, että kun elämään tulee uusi ihminen, josta tulee ajan mittaan rakas, niin hänen kanssaan haluaa viettää aikaa - mutta ei se tunnu siltä, että luopuisi jostain, koska ei silloin haluakaan viettää kaikkea aikaa yksin tai kavereiden kanssa. En myöskään itse halua, että oma kumppanini joutuisi minun takiani luopumaan mistään. Haluan olla suhteessa, jossa molempien elämät ja asiat saavat tilaa.
Melkoista sanahelinää. Et varmaan ole ikinä tarkastellut itseäsi tai parisuhdettasi objektiivisesti? Jokaisessa parisuhteessa on kompromisseja, asioista luopumista ja prioriteettien sekä käytäntöjen muuttumista. Mikä on ihan luonnollinen osa parisuhdetta, koska yhteisillä ehdoilla se suhde toimii. Ja tietenkin toimivassa suhteessa molempien asioilla on tilaa mutta tässä ehkä se pointti mitä et ymmärtänyt; mitä ovat ne asiat joilla suhteessa on tilaa ja millä ei? Mitkä on niitä suhteen rajoja joiden sisään on rajattu ne asiat jotka ovat ok? Mitkä ovat terveitä rajoja suhteessa?
Avaisitko vähän, mitä tarkoitat kompromisseilla ja luopumisilla? Voi olla, että tulkitsemme asioita vähän eri tavalla.
Ehkä esimerkin kautta kärjistetysti; kompromissi on mielestäni se että omia harrastuksia saa ja pitää olla, kunhan ne ovat järkevissä rajoissa, ei esimerkiksi 5 päivää viikosta tai koko viikonloppu, joka viikonloppu.
Luopumista voisi olla esimerkiksi että jokaviikkoista baarireissua ei tarvitse päättää jatkoille randomien kanssa tai että konsolia ei voi pelata enää koko iltaa, joka päivä.
Tietysti kaikki asiat ovat vallan ok yksistään ja suhteessakin, jos molemmat osapuolet ovat näiden kanssa sinut vapaaehtoisesti. Mutta joistain asioista pitää tehdä uusia ratkaisuja suurimmalla todennäköisyydellä.
Toinen näkökulma luopumiseen on ehkä ne kriteerit; Mitkä on aidosti kriittisiä ja mitkä on jopa turhamaisuutta. Muuten täydellinen kumppani muutamalla pikku puutteella on eri juttu kuin vaikkapa muuten täydellinen kumppani päihdeongelman kanssa. Tämä on sitten niitä henkilökohtaisia valintoja, että mistä on valmis joustamaan/luopumaan saadakseen jotain mitä haluaa. Jokainen meistä voi itse laskea sen että miten paljon kriteerien kasvu lisää onnistumisen todennäköisyyttä.
Vielä tuosta rajoista ja reunaehdoista; usein kuulee että "hän haluaa rajoittaa ja/tai kontrolloida minun asiaa x". Mikä tästä on sitten oikeaa rajoittamista, mikä ei ole tervettä vai mikä tästä on sitten toisen asettamaa rajaa, mikä tekee parisuhteesta turvallisen tilan toiselle olla. Rehellisellä juurisyyanalyysillä saa tästäkin selville sen asian oikean tolan. Hämmentävän paljon ihmiset ovat sokeita omalla käytökselleen, niiden seurauksille tai kykenemään kantamaan vastuuta omista toimistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttiin "älä etsi niin löydät"
Mielestäni pitää olla löydettävänä, jotta voi löytää. Joillekin se vaatii enemmän työtä kuin toisille. Löysin itse onneksi Tinderistä sitoutumista ja perhettä haluavan, tunneälykkään, fiksun, päihteettömän suloisen miehen. Syrjäytyneet ja yksinäiset saattavat olla hiukan ujoja aluksi, mutta tutustuessa avautuvat. On hyvä siis antaa mahdollisuus mikäli omat elämänarvot on kohdillaan.
Naiset tekevät vähän aloitteita. Ehkä sitä voisi treenata...Ne naiset tekevät aloitteita, joiden on pakko tehdä aloitteita. Ja Tinder oli aivan eri ohjelma esimerkiksi 10 vuotta sitten, kuin se on nyt. Mahdollisuus löytää sieltä seksin lisäksi (naisille) mitään muuta alkaa olla ohut.
Se on mahdollista, että on muuttunut. Kesti minullakin aikaa löytää kivempiä tyyppejä. Tein itsetutkiskelua siitä minkä tyyppisiin vetoan ja pyrin pois toimimattomista kaavoista. Ne jotka on heti nopeasti kiinnostuneita ja suurin piirtein viikon aikana rakentamassa tulevaisuutta on niitä kenen kanssa lopahtaa heti alkuun. Usein etsitään jotain jännittävää ja kolahtavaa. Se ei kestä... Tinder vetoaa, sillä siellä on enemmän ihmisiä kuin paremmin perustetuissa uusissa sovelluksissa/sivustoissa. Tiedän nytkin yhden kunnollisen tyttöystävää etsivän miehen liittyneen sinne. Se on sattumaa kohtaako itselleen sopivan kanssa, koska siellä vaihtelee näkyvyys. Ilman sitä yhtä kertaa, kun näin kumppanini profiilin emme olisi tavanneet. Asuimme lähellä toisiamme yllättäen, mutta ei keksitä mitään paikkaa missä oltaisiin tutustuttu oikeassa elämässä. Aina ei löydy vaikka mitä tekisi, mutta haluan luoda toivoa. Yleensä periaate mätsin tehnyt aloittaa keskustelun on hyvä. Silloin voi nainenkin ehtiä laittaa viestin ensin. Muutama tapaamani kiva mies on kummastellut miksi viesteihin ei vastata ja sitä, että naiset ei ole tehneet aloitetta. Siksi ei ole niin mustavalkoista se, ettei ole olemassa mitään hyvää tavallisen nätille naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M55 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksen perusteella naiset itse valikoivat sitoutumishaluttomia miehiä ja vain tuollaiset miehet saavat aikaan naisissa kipinöitä.
Deittailu on turhauttavaa kun haluaisi parisuhteen ja oman perheen mutta naisilta tulee vain pakkeja vaikka pääsisi 6.treffeille asti.
Kerran yksi nainen valitti treffeillä että hän löytää vain varattuja tai p anomiehiä mutta silti antoi pakit mulle joka etsin parisuhdetta.Eli kyse ei ole siitä että kunnollisia herrasmiehiä ei olisi vaan naiset eivät vain syty heistä.
Pitää kutakuinkin paikkansa, itse haaveilin perheestä aika monta vuotta. 25-38v oli nettideittiprofiileja, ja myöhemmin myös tinderit/badoot/bumblet ym käytössä. Ravasin tapahtumissa ja baareissa jatkuvasti. mutta ei vaan löytynyt ketään sopivaa. Oli MT-ongelmaisia, sarja- tai paralellideittailijoita, muutama nainen jolla oli monta lasta useamman eri miehen kanssa, vapaaehtoisesti työttömiä ym ym ym.
Tiedän etten ole maailman komein mies, mutta olen kuitenkin sosiaalinen ja hauska tyyppi - eli se ikuinen tosi hyvä tyyppi, mutta..
Tänä päivänä melkein kaikilla ystävillä on jo perhe, niin eipä tule käytyä enää juuri missään. Vietetään iltaa, tai kesäisin käydään mökillä / veneilemässä tmv (eli ei tule tavattua sinkkunaisia)
Tämä. Tilanne jossa naiset deittailevat sitoutumishaluttomia miehiä ja sitten valittavat että miksi miehet eivät halua sitoutua, on sekä itse aiheutettua, biologian aiheuttamaa että länsimaisen yhteiskunnan aiheuttamaa.
Miesten pientä vähemmistöäkin tulee yrittää ymmärtää: Jos naisia tunkee ovista ja ikkunoista, mitä järkeä olisi sitoutua yhteen naiseen, pitkäksi aikaa?Miksi niin moni mies jää mieluummin kotiin kuin tutustuu naisiin? Onko kyseessä nettiriippuvuus? Osalla (huom. osalla, en sano että kaikilla) alkoholiriippuvuus? On helpompaa notkua kotona swaippailemassa Tinderiä kuin lähteä minnekään? Samalla voi korkata pari kaljaa itsesääliin?
Väitän, että 90 % tällä palstalla naisettomuuttaan valittavista miehistä on yksin siksi, että he viettävät tämänkin viikonlopun yksin. Ja silloin ei todellakaan ole kyse siitä, että naiset tekisivät vääriä valintoja vaan siitä, että naiset eivät ole edes tietoisia näiden miesten olemassaolosta.
Ai että turha mihinkään lähteä kun missään ei saa ketään lähestyä, kukaan ei koskaan ikinä milloinkaan tapaa ketään livenä ja blabla? Ok, sitten kannattaa jatkaa sen Tinderin hakkaamista ja antaa vuosien kulua hukkaan. Kohta on ohi taas yksi yksinäinen kesä.
Jos itse olisin sinkku, olisin tänäkin viikonloppuna jossain, missä voi tutustua ihmisiin.
Montako miestä täällä on valittamassa naisettomuuttaan :)
Eikä nykyään ole sallittua lähestyä naisia yökerhossa. Naiset ovat siellä viettämässä aikaa ystävättäriensä kanssa, eivät hakemassa kelvotonta miesseuraa.
- mies, ei valita naisettomuuttaan
Onhan se sallittua ja suotavaa lähestyä yökerhossa, mutta humalaiset on asia erikseen. Jos tullaan horjuvassa kunnossa jankuttamaan samoja asioita, aika nopeasti tulee sanottua, että mene pois. Sehän siinä on, että eivät itse huomaa omaa kuntoaan. Kolmannen kerran kun tulee sama lause, alkaa ärsyttää. Minä en mene sinne juomaan, illan aikana saatan 3-4 juomaa ostaa. Monet miehet on vetäneet jo 10 annosta pohjiksi ennen sinne saapumistaan tai kiertäneet terassit ja pubit.
Eikä myöskään absolutistia katsota yökerhossa hyvällä. Eli myöskään selvinpäin ei voi lähestyä. Naiset arvostavat miehiä, jotka "ottavat rennosti" eli ottavat hieman alkoholia, kun Suomesta on kysymys.
Onpas kummallista. Nimenomaan raittiit ihmiset luo paremman vaikutuksen. Voi olla, että tässä kulttuurissa sitä ei osata tunnistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttiin "älä etsi niin löydät"
Mielestäni pitää olla löydettävänä, jotta voi löytää. Joillekin se vaatii enemmän työtä kuin toisille. Löysin itse onneksi Tinderistä sitoutumista ja perhettä haluavan, tunneälykkään, fiksun, päihteettömän suloisen miehen. Syrjäytyneet ja yksinäiset saattavat olla hiukan ujoja aluksi, mutta tutustuessa avautuvat. On hyvä siis antaa mahdollisuus mikäli omat elämänarvot on kohdillaan.
Naiset tekevät vähän aloitteita. Ehkä sitä voisi treenata...Ne naiset tekevät aloitteita, joiden on pakko tehdä aloitteita. Ja Tinder oli aivan eri ohjelma esimerkiksi 10 vuotta sitten, kuin se on nyt. Mahdollisuus löytää sieltä seksin lisäksi (naisille) mitään muuta alkaa olla ohut.
Se on mahdollista, että on muuttunut. Kesti minullakin aikaa löytää kivempiä tyyppejä. Tein itsetutkiskelua siitä minkä tyyppisiin vetoan ja pyrin pois toimimattomista kaavoista. Ne jotka on heti nopeasti kiinnostuneita ja suurin piirtein viikon aikana rakentamassa tulevaisuutta on niitä kenen kanssa lopahtaa heti alkuun. Usein etsitään jotain jännittävää ja kolahtavaa. Se ei kestä... Tinder vetoaa, sillä siellä on enemmän ihmisiä kuin paremmin perustetuissa uusissa sovelluksissa/sivustoissa. Tiedän nytkin yhden kunnollisen tyttöystävää etsivän miehen liittyneen sinne. Se on sattumaa kohtaako itselleen sopivan kanssa, koska siellä vaihtelee näkyvyys. Ilman sitä yhtä kertaa, kun näin kumppanini profiilin emme olisi tavanneet. Asuimme lähellä toisiamme yllättäen, mutta ei keksitä mitään paikkaa missä oltaisiin tutustuttu oikeassa elämässä. Aina ei löydy vaikka mitä tekisi, mutta haluan luoda toivoa. Yleensä periaate mätsin tehnyt aloittaa keskustelun on hyvä. Silloin voi nainenkin ehtiä laittaa viestin ensin. Muutama tapaamani kiva mies on kummastellut miksi viesteihin ei vastata ja sitä, että naiset ei ole tehneet aloitetta. Siksi ei ole niin mustavalkoista se, ettei ole olemassa mitään hyvää tavallisen nätille naiselle.
Lisään vielä: vaikka osa naisista olisi näille miehille vastanneet niin vastaukset oli lyhyitä ja vastaus oli vain siihen kysyttyyn asiaan liittyen ilman lisäkysymyksiä. Monologista kärsii myös miehet. Miksi mätsätä jos ei ole kiinnostusta tutustua? Sitä en ymmärrä. Puolin ja toisin tätä käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ymmärrän pointtisi, että voi keskittyä pelkkään seksuaaliseen haluun, mutta entäs, jos henkilön persoona vaikuttaa siihen, haluaako häntä seksuaalisesti? Ei kaikkien halu synny pelkästä ulkonäöstä. Ja jos suhde on tähtäimessä, niin nimenomaan samanlainen arvomaailma on erittäin tärkeää - eli että ollaan ismeistä ja politiikasta edes jotakuinkin samoilla linjoilla, ja kyllä pitemmällä tähtäimellä ne tulevaisuuden suunnitelmatkin ovat aika olennaisia, esim. halutaanko lapsia, halutaanko naimisiin, halutaanko pitkää suhdetta, jne.
Ainakaan minulle henkilön persoona, näkemykset ja ajatusmaailma eivät ole irrelevantteja juttuja vaan hyvinkin olennaisia tekijöitä siinä, kiinnostunko hänestä vai en.
Olet ihan oikeassa. Kyse ei ole varsinaisesti pelkästä ulkonäöstä, vaan myös elekielestä, tuoksusta, itsevarmuudesta, pelokkuudesta, päättäväisyydestä yms. Tindereiden haaste on siinä, että ulkonäkö korostuu näiden muiden kustannuksella.
Arvomaailmat, ismit ja muut luonnollisesti vaikuttavat yhteiselämään, mutta joustava ihminen kyllä tulee ihan hyvin toimeen vaikka vastakkaista puoluekantaa omaavan kanssa. Pointtini yritti olla se, että moni on näissä todella ehdoton. Vihervassari ja persu voivat tulla oikein hyvin toimeen, kunhan halua on ja eriäviä näkemyksiä osataan kuunnella ja kunnioittaa. Eriävä ajatusmaailma korostuu usein tutustumisvaiheessa, mutta kun yhteiselämää on takana jo vuosia, niin eihän siellä kotona koko aikaa (lue: lähes ollenkaan) politiikasta väännetä, kun arki keskittyy pääasiassa perusjuttuihin, lasten hoitoon yms.
Miten esim. biseksuaali vihervassari, jonka kavereissa on homoja, voisi joustaa ja kunnioittaa persukumppanin mielipidettä, että ainoastaan heteroseksuaalisuus on ok? Arvomaailmat vaikuttavat muuten todella paljon esim. lasten kasvatuksessa ja miten lapsille puhuu maailmasta, ihmisistä ja kaikesta - kyllä silloin alkaa hiertää todella paljon, jos arvomaailmat eivät osu yksiin. Kyllä minäkin tulen toimeen niiden tuntemieni ihmisten kanssa, joilla on erilainen arvomaailma - mutta en halua jakaa elämääni ihmisen kanssa, jonka kanssa ollaan tärkeistä asioista eri linjoilla. Jo esim. suhtautuminen ilmastonmuutokseen on aika olennainen juttu etenkin, jos lapsia meinataan hankkia. Ja miksi edes pitäisi aloittaa suhde jonkun kanssa, jonka arvomaailma ei osu yksiin oman kanssa? Helpompaahan se kaikille on etsiä oikeasti yhteensopiva kumppani. Omituista yrittää väkisin yhdistää ihmisiä, joilla ei ole välttämättä mitään yhteistä. Tuskinpa se seksuaalinen halukaan kovin suurta on, jos toisen ajatuksia ei pysty arvostamaan.
Tämän persun mielestä "humanitäärinen" maahanmuutto ja homojen oikeudet ovat toisensa poissulkevia asioita, eikä vihreän siirtymän köyhdyttämällä kansalla enää riitä resursseja muuhun luonnonsuojeluun. En aio pyytää tätä ohista anteeksi, koska olen persu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M55 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksen perusteella naiset itse valikoivat sitoutumishaluttomia miehiä ja vain tuollaiset miehet saavat aikaan naisissa kipinöitä.
Deittailu on turhauttavaa kun haluaisi parisuhteen ja oman perheen mutta naisilta tulee vain pakkeja vaikka pääsisi 6.treffeille asti.
Kerran yksi nainen valitti treffeillä että hän löytää vain varattuja tai p anomiehiä mutta silti antoi pakit mulle joka etsin parisuhdetta.Eli kyse ei ole siitä että kunnollisia herrasmiehiä ei olisi vaan naiset eivät vain syty heistä.
Pitää kutakuinkin paikkansa, itse haaveilin perheestä aika monta vuotta. 25-38v oli nettideittiprofiileja, ja myöhemmin myös tinderit/badoot/bumblet ym käytössä. Ravasin tapahtumissa ja baareissa jatkuvasti. mutta ei vaan löytynyt ketään sopivaa. Oli MT-ongelmaisia, sarja- tai paralellideittailijoita, muutama nainen jolla oli monta lasta useamman eri miehen kanssa, vapaaehtoisesti työttömiä ym ym ym.
Tiedän etten ole maailman komein mies, mutta olen kuitenkin sosiaalinen ja hauska tyyppi - eli se ikuinen tosi hyvä tyyppi, mutta..
Tänä päivänä melkein kaikilla ystävillä on jo perhe, niin eipä tule käytyä enää juuri missään. Vietetään iltaa, tai kesäisin käydään mökillä / veneilemässä tmv (eli ei tule tavattua sinkkunaisia)
Tämä. Tilanne jossa naiset deittailevat sitoutumishaluttomia miehiä ja sitten valittavat että miksi miehet eivät halua sitoutua, on sekä itse aiheutettua, biologian aiheuttamaa että länsimaisen yhteiskunnan aiheuttamaa.
Miesten pientä vähemmistöäkin tulee yrittää ymmärtää: Jos naisia tunkee ovista ja ikkunoista, mitä järkeä olisi sitoutua yhteen naiseen, pitkäksi aikaa?Miksi niin moni mies jää mieluummin kotiin kuin tutustuu naisiin? Onko kyseessä nettiriippuvuus? Osalla (huom. osalla, en sano että kaikilla) alkoholiriippuvuus? On helpompaa notkua kotona swaippailemassa Tinderiä kuin lähteä minnekään? Samalla voi korkata pari kaljaa itsesääliin?
Väitän, että 90 % tällä palstalla naisettomuuttaan valittavista miehistä on yksin siksi, että he viettävät tämänkin viikonlopun yksin. Ja silloin ei todellakaan ole kyse siitä, että naiset tekisivät vääriä valintoja vaan siitä, että naiset eivät ole edes tietoisia näiden miesten olemassaolosta.
Ai että turha mihinkään lähteä kun missään ei saa ketään lähestyä, kukaan ei koskaan ikinä milloinkaan tapaa ketään livenä ja blabla? Ok, sitten kannattaa jatkaa sen Tinderin hakkaamista ja antaa vuosien kulua hukkaan. Kohta on ohi taas yksi yksinäinen kesä.
Jos itse olisin sinkku, olisin tänäkin viikonloppuna jossain, missä voi tutustua ihmisiin.
Montako miestä täällä on valittamassa naisettomuuttaan :)
Eikä nykyään ole sallittua lähestyä naisia yökerhossa. Naiset ovat siellä viettämässä aikaa ystävättäriensä kanssa, eivät hakemassa kelvotonta miesseuraa.
- mies, ei valita naisettomuuttaan
Onhan se sallittua ja suotavaa lähestyä yökerhossa, mutta humalaiset on asia erikseen. Jos tullaan horjuvassa kunnossa jankuttamaan samoja asioita, aika nopeasti tulee sanottua, että mene pois. Sehän siinä on, että eivät itse huomaa omaa kuntoaan. Kolmannen kerran kun tulee sama lause, alkaa ärsyttää. Minä en mene sinne juomaan, illan aikana saatan 3-4 juomaa ostaa. Monet miehet on vetäneet jo 10 annosta pohjiksi ennen sinne saapumistaan tai kiertäneet terassit ja pubit.
Eikä myöskään absolutistia katsota yökerhossa hyvällä. Eli myöskään selvinpäin ei voi lähestyä. Naiset arvostavat miehiä, jotka "ottavat rennosti" eli ottavat hieman alkoholia, kun Suomesta on kysymys.
Onpas kummallista. Nimenomaan raittiit ihmiset luo paremman vaikutuksen. Voi olla, että tässä kulttuurissa sitä ei osata tunnistaa.
Ei se tee sen vuoksi, että meillä sosiaalinen toiminta sisältää aina alkoholia vähintään pienissä määrin. Absolutisti ei helposti naista lähesty Kokiksen voimalla.
Alue: Aihe vapaa
Ai se on itsekästä, että pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan, ulkonäöstään, toimeentulostaan ja ylipäätään arvostaa itseään?