Muita kolmekymppisiä joiden on vaikea löytää sitoutumiskykyistä kumppania seurusteluun ja mahdolliseen perheen perustamiseen?

Eihän naisetkaan sitoudu yhtään mihinkään vaan pettävät heti ensitilaisuuden tullen. Mies on vain menettäjä parisuhteissa joten ei kannata sellaiseen alunperinkään ryhtyä.

Pitkä ja kuiva kesä edessä taas parisuhde rintamalla.

Sitoutuminen ei tuu kyseseen koska ei jaksa juoda.

itse ainakin 32-vuotiaana neitsyenä en ymmärrä miten voi saada edes sitä seksiseuraa, perheen perustamisesta puhumattakaan

tinderit kokeiltu ja ulkona käyty

N39v kirjoitti:

Minä.

Vastapuolen kiinnostus loppuu kun kuulevat minun olevan kyseessä, koskaan en ole seurustellut

Eka lähti. Toka kuunteli syyn ja jäi. En halunnut nuorempana parisuhdetta.

Ei ole muita,kaikilla on ikuinen suhde 😂😂🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Miksi naisen pitäisi välittää urastaan vähemmän kuin miehen, vaikka haluaisikin perheen?

Ei ole kyse siitä välittääkö nainen enemmän urastaan kuin mies, vaan välittääkö hän urastaan enemmän kuin lapsistaan.

Kyllä, itse olin sinkku 32-38vuotiaana, ei yhtään vakavaa suhdetta. Tapailin saman ikäisiä ja vähän nuorempia miehiä, ihan tavallisia duunarimiehiä, ja kaikkien asenne oli "liian aikaista hankkia lapsia ja vakiintua". Nykyisen miehen tapasin tuolloin 38vuotiaana, muutettiin parin kk päästä yhteen, nyt meillä on 1 yhteinen lapsi ja toinen tulossa. Täytän 42 tänä vuonna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko ketjussa ei ole yhtäkään viestiä missä nainen itse kertoo mitä tarjottavaa hänellä olisi miehelle. Ei yhtäkään. Pelkkää ostoslistaa vaatimuksista että pitäisi miestä saada ja miehen pitää olla tulinen, intohimoinen, huumorintajuinen, rikas, luotettava jne jne. samaa haihattelua viestistä toiseen, ja että on miesten vika että he eivät halua sitoutua.

Väärin.

Kaikki haluaa samaa asiaa: Perustaa perheen. Ei miehet ole mitään sitoutumisongelmaisia, vaan he eivät täytä näitä tavallistenkaan naisten käsittämättömiä vaatimuksia. Se ei ole sitoutumisongelma, se on teidän ongelmanne. Yksikään teistä ei ole kypsä parisuhteeseen näköjään edes kolmekymppisenä, koska mitään muuta ei tehdä kuin esitetään maailmankaikkeuteen vaatimus, ja sitten aletaan odottelemaan. Tiedättekö miksi ei löydy miestä? Koska ette kerro mitä teillä on miehelle tarjottavaa. Miestä ei löydy koska olette etuoikeutettuja ja itsekkäitä.

Jos haluat miehen ja perheen, kerro mitä sinulla on tarjottavaa miehelle. Miehilläkin kun on jokin muu funktio tuossa kuin olla vain tarjoamassa prinsessalle elintasoa ja siitintä. Jos et halua olla sinkku, kerro mitä sinä voit tarjota miehelle. Ja se ei muuten ole että olet kouluttautunut uraohjus, se ei miehiä kiinnosta.

Mitä mies haluaa? Hän haluaa ei-lihavan, itsestään huolta pitävän, lapsilähtöisen, miestään tukevan naisen. Toisinsanoen hän haluaa hyvän vaimon. Jos et aio olla hyvä vaimo, ei sinua mies tule huolimaan mihinkään muuhun kuin seksiin, koska ethän sinä tarjoa hänelle mitään muuta. Ja sen vuoksi deittisovellusralli jatkuu, koska siskot kilpailevat siellä pelkästään seksillä, ja tarjonta on ylittänyt kysynnän jo vuosia sitten. Kyllä saatte miehet harrastamaan kanssanne seksiä, ilmeisesti se on sen verran voimaannuttavaa että siitä pidetään kiinni. Jos sen sijaan päätättekin ryhtyä hyväksi vaimoksi, ns. vaimomatskuksi, niin sitten on mahdollisuus perheeseenkin. Mutta se edellyttää että pitäisi nöyrtyä sen verran, että kertoo potentiaalisille kumppaneille mitä sinulla on hänelle tarjottavaa. Jos sanot että pelkästään merkityksetöntä seksiä, hän kyllä ottaa sen ja jatkaa sitten matkaansa.

Lopuksi vielä: Jos olet yli 30-vuotias, on yhdentekevää miten paljon tienaat tai mitä luulet saavuttaneesi tai ansaitsevasi parisuhdemarkkinoilla. Se tulinen ja rikas pankkiirilääkäri ei sinua huoli, ensinnäkään niitä ei ole kovin montaa tuolla, ja ne jotka eivät ole vielä pariutuneet, ovat ihan itse valinneet olla pariutumatta ja harrastavat irtoseksiä parikymppisten bimbojen kanssa. Hän ei sinusta vaimoa tee. Tuolla on sen sijaan pilvin pimein päälle 30-vuotiaita perusinsinöörejä, raksapenoja ja kaivinkonekuskeja jotka niin ikään haluavat perheen. Hänellä tuskin on pääomatuloja ja varmaan ryyppää kavereidensa kanssa perjantaisin, mutta hänestä saa rakastavan perheenisän ja aviomiehen. Hän tarvitsee tukea ja rakkautta kuten kaikki muutkin. Silti, jos sinä ylenkatsot häntä etkä aio olla hänelle hyvä vaimo, ei hänkään huoli sinua kuin seksiin.

Tsemppiä.

Pari huomiota... Ensinnäkin millä lailla on haihattelua ja epärealistista toivoa, että kumppani olisi intohimoinen, huumorintajuinen ja luotettava? 

Ja toiseksi eihän kukaan voi listata, mitä tarjottavaa itsellä on toisella - sehän on täysin tapauskohtaista. Esim. minulla ei ole joillekin miehille tarjota mitään, mutta jollekin muulle voi olla juuri se, mitä hän haluaa. Mieshän sen itse päättää, mitä toivoo ja hakee, ja hän itse vain voi tietää, olenko minä sitä.  On täysin tapauskohtaista, millainen suhde kenenkin kanssa voi tulla. Ja esim. jos mies haluaa ei-lihavan naisen, niin eikö mies itse osaa silmämääräisesti päätellä, ketkä naiset ovat lihavia ja ketkä ei-lihavia? Outoa, että pitäisi rautalangasta vääntää, että "tarjoan ei-lihavan naisen seuraa". 

Kertoo paljon siitä jos tekstistä ei saanut irti muuta kuin että vaaditaan kumppanin olevan intohimoinen, luotettava ja huumorintajuinen. Valikoivuus tuossa on suorastaan hämmästyttävää, ja näköjään tahallista.

Edelleen: Mies haluaa naiselta vaimomatskua jos aikoo tehdä naisesta vaimon. Jos sinulla ei ole tarjottavana muuta kuin seksiä, saat eteesi miehen joka etsii seksiä, ei vaimoa. Voi olla että sinä olet se poikkeus jolla on jotain tarjottavaa juuri sille miehelle joka on poikkeus. Ottaen huomioon että olet langassa ihmettelemässä ja syyllistämässä miehiä siitä että he eivät sinua huoli, vaikuttaa siltä että se mitä tarjoat ei näytä kelpaavan. Sen sijaan, että otat vastuuta asiasta, päätätkin syyttää miehiä.

Jokainen nainen täällä kuvittelee olevansa se poikkeus jonka ei tarvitse tarjota haluamalleen miestyypille sitä mitä se miestyyppi itse haluaa. Teitä poikkeuksia on nyt täällä tuhannen viestin edestä vuoden ajalta langan olemassaoloa, eikä intohimoista, huumorintajuista, maailmanympärimatkoja päivittäin piffaavaa pankkiirilääriä vieläkään löydy. Sen sijaan että omat vaatimukset vaatisivat vähän tarkastelua, ihmetellään miksei näitä miehiä ole jonoksi asti.

No en ole langalla ihmettelemässä mitään, enkä edes ole sinkku. Ja totta, poimin tekstistä nuo mainitut ominaisuudet, kun ihmettelin oikeasti, mitä huonoa on siinä, jos niitä toivoo kumppanilta - tai että miksi ne olisivat epärealistisia. En myöskään ymmärrä käsitettä vaimomatsku - ja nyt tässä vaiheessa ehkä paikallaan tarkentaa, että olen 45-v perheenäiti, että mikään ikisinkku kolmekymppinen en ole. Mutta vaikka yhden miehen kanssa on pitkässä suhteessa perustettu perhe, ei se silti tarkoita, että olisin jollekin toiselle lainkaan "vaimomatskua". Ja mitään yleistettäväähän tällä osastolla ei ole. Se, jos jollain ei ole tarjota kuin seksiä, tarkoittaa sitä, että henkilöt eivät sovi toisilleen parisuhdemielessä. Ei minullakaan olisi jollekin muulle tarjota kuin seksiä tai ehkei sitäkään - ja silti jollekin muulle voin olla sielunkumppani ja elämänkumppani. Eivät kaikki miehetkään niin kliseisiä ole, että kaikki haluaisivat samaa, tai että kaikilla synkkaisi ja kipinöisi saman naisen kanssa.

Mitä nämä typerät ja lapselliset heitot maailmanympärimatkoja tarjoavista pankkiirilääkäreistä ovat? Kuulostaa ihan joltain venäläiseltä deittailulta tai sitten amerikkalaisesta kulttuurista omaksutulta käsitykseltä. Eihän suomalaisten deittailu tai suhteet tuollaista ole - eikä tarvitse ollekaan. Kannattaisiko teidän vähän soveltaa maan oloihin näitä väittämiä, koska nyt nämä kärjistyksenne vaikuttavat aika absurdeilta.

Suomalainen nainen käyttää mielellään aikaansa haukkuessaan suomalaista miestä. Moni mies hakeekin sen vuoksi vaimon ulkomailta. Fakta on se, että suomalainen mies on maailmalla todella haluttua tavaraa. Toisin kuin kovasti mainostetaan, suomalainen mies ei ole väkivaltainen, ei petä, on kouluttautunut ja käy töissä. Etenkin mitä tulee itä-blokin maiden miehiin jotka vodkanhuuruisina pieksevät ja käyvät maksullisissa ja raahaavat kotiin tauteja, on se raksapena varsinainen lottovoitto.

Tässä langassa näkyy miten hemmoteltuja ja etuoikeutettuja suomalaiset naiset ovat. Otan siihen kantaa, ettei yksikään kykene kertomaan mitä tarjottavaa hänellä on sellaiselle miehelle jonka hän haluaa. Ei, pelkästään listataan vaatimuksia ja syyllistetään miehiä siitä kun ei kelpaa.

Sehän on hienoa, jos kumppani löytyy, eikä sillä kai mitään väliä ole, vaikka löytyisi ulkomailta. Joten mikäs ongelma tuossa sitten on? 

Veikkaanpa, ettei kukaan mieskään oikeasti osaisi kertoa, mitä tarjottavaa hänellä olisi. Sekin kun on niin tapauskohtaista. Ei voi luvata rakastavaa suhdetta, kun on ihan henkilöstä kiinni, kenen kanssa sellainen syntyy. Ei voi luvata hyviä keskusteluja, kun sekin on kiinni siitä, miten synkkaa. Eikä voi luvata edes hyvää seksiä, kun siinäkin on kaikilla erilaiset mieltymykset. Paras kertoa vain, millainen itse on, ja toine osapuoli sitten tekee päätöksen, kiinnostaako vai ei. 

Ja jo tuo ajattelutapa on jotenkin vinksahtanut. Ei suhteessa ole yleensä ihmisille kyse siitä, että "tarjotaan" jotain, vaan kyse on kahden ihmisen tutustumisesta, kiintymisestä ja yhteensopivuudesta. Kyse ei ole yksipuolisesta tarjoamisesta ja sen kelpuuttamisesta, vaan kyse on kahdenvälisestä vuorovaikutuksesta, jonka kautta rakentuu jotain ihan uutta.

Suhteessa on nimenomaan kyse siitä että kumpikin antaa suhteelle kaikkensa. Pilvilinnoissa eletään jos joku alkuhuuma on mitä odotetaan koko touhulta ja yhteensopivuutta ja tutustumista. Yhteensopivuus ja tutustuminen on mitä lapset tekevät päiväkodissa, aikuiset sitoutuvat parisuhteeseen. Tuo se vasta on todella vinksahtanutta, että kyseessä on jokin kattellaan- tyyppinen juttu, ja kun ei jonainen hetkenä enää mätsääkään, erotaan ja mennään haukkumaan miehiä internetiin.

Mutta millä perusteella valitset sen, kenen kanssa sitoudut parisuhteeseen? Kai se kuitenkin tutustumista ensin edellyttää, ja kai siihen kuitenkin yhteensopivuutta tarvitaan. Ja tunteita - rakastumista, rakkautta. Vai onko se sinusta pilvilinnoja? En ainakaan itse anna kaikkeani suhteessa muuten kuin ihmiselle, joka oikeasti tuntuu minulle sopivalta ja oikealta kumppanilta. Antaisitko sinä?

Annan. Parisuhteeseen sitoudutaan, se tarkoittaa että toisen ominaisuudet hyväksytään, ei niitä aleta rukkaamaan eikä odotella että joku toinen on "yhteensopiva". Yhteensopivuus tarkoittaa tässä kontekstissa nimittäin sitä, että sinulla on tuo ostoslista ja miehen pitää täyttää ne vaatimukset. No, aika moni odottelee sitä yhteensopivuutta vielä lapsentekoiän jälkeen.

Parisuhteeseen sitoudutaan. Se tarkoittaa nimenomaan sitä suhdetta. Kertakäyttökulttuurissamme kun ei viitsitä nähdä asioiden eteen minkäänlaista vaivaa, päätetään vaihtaa mukamas parempaan. No, se päättyy tähän lankaan: "Missä kaikki hyvät miehet?"

Mitä tarkoitat ostoslistalla? Ja mitä taas toisen ominaisuuksien hyväksymisellä? Onko sinusta siis huono asia, jos joku toivoo kumppania, jonka kanssa elämänarvot sopisivat yhteen, jonka kanssa lapsitoiveet kohtaavat ja jonka kanssa seksi toimii - vai pitäisikö sinusta siis vain hyväksyä kumppanin arvomaailma, joka on täysin erilainen kuin oma, ja se että lapsitoiveet ovat täysin erilaiset tai että seksi ei toimi ollenkaan? Pitäisi hyväksyä ja päättää vain sitoutua, koska ostoslista on jonkin periaatteen vastainen, vai?

Jokaisella on kuitenkin jotain proferenssejä ja toiveita, joilain enemmän ja joillain vähemmän.  ja mitä tuohon yhteensopivuuteen tulee, niin kyllähän jopa kaverisuhteissa ihmiset haluavat, että toisen kanssa synkkaa ja on kiva olla - miksi parisuhteessa muka yhteensopivuudella ei olisi mitään merkitystä? Typerintä sitoutua ihmiseen, jonka kanssa ei sovita yhteen henkisesti eikä seksuaalisesti, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä ja josta ei oikein edes osaa sanoa, miksi on suhteessa juuri sen ihmisen kanssa - mitä järkeä sellaisessakaan olisi? Kai se nyt on lähinnä fiksua tietää, mitä haluaa ja mistä tykkää, ja tunnistaa ne ihmiset, joiden kanssa oikeasti sopii yhteen.

Jos olet aivan tavallinen nainen, on käsittämätöntä vaatia Disney-prinssiä itselleen ja olettaa päätyvänsä miksikään muuksi kuin netissä miehiä parjaavaksi ikisinkuksi.

Kyllä, kannattaa laskea niitä omia vaatimuksia jos ei halua olla yksin. Ihmettelen vain, että miksi nämä päälle kolmekymppiset naiset harmittelevat että eivät löydä miestä kun kerran ovat sen ihan itse valinneet.

Mies haluaa naiselta lapsilähtöisyyttä, ulkonäöltä tavallisesta ylöspäin olevaa vaimoa. Siinä on miehen ostoslista. Mies tarjoaa siihen läheisyyttä, tukea, taloudellista vakautta ja turvaa.

Tässä ketjussa olevat naiset vaativat pankkiirilääkärimallia joka on intohimoinen, spontaani kun häneltä odotetaan sitä, ajatuksenlukija, viiniä ja matkustelua piffaava, kotityöt hoitava pornotähti jonka sietää olla kiitollinen pelkästään siitä että saa edes hengittää naisen kanssa samaa ilmaa.

Ei ole minulta pois että naisilla on preferenssit, siitä vain. Ehdottomasti kannattaa pitää noista vaatimuksista kiinni, johan se on vuoden vanhassa tuhannen viestin langassa nähty että näitä miehiä on jonoksi asti. Jostain syystä tämän langan naiset vain kroonisesti kävelevät niistä jotenkin ohi.

Miksi on niin vaikea kirjoittaa minä-muodossa? Kun ei ole olemassa miestä, joka haluaa lapsilähtöisyyttä ja blabla vaan miljoonia erilaisia miehiä. Minun mieheni ei halua lapsia, ei ole koskaan halunnut. Hänen ulkonäköpreferenssejään en tiedä, mutta kovasti näyttää minun läheisyyttäni haluavan. Hän ei myöskään tarjoa minulle taloudellista vakautta ja turvaa vaan meillä on erilliset rahat ja taitaa omat tuloni olla nykyisin suuremmat kuin hänen.

Lakatkaa kirjoittamasta muiden miesten puolesta. Kertokaa, mitä itse haette ja haluatte, mutta lopettakaa tuo naurettava yleistäminen.

Vierailija kirjoitti:

Nainen haluaa sitoutua sitten kun mies on miljonääri.

Ok, hyvä tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko ketjussa ei ole yhtäkään viestiä missä nainen itse kertoo mitä tarjottavaa hänellä olisi miehelle. Ei yhtäkään. Pelkkää ostoslistaa vaatimuksista että pitäisi miestä saada ja miehen pitää olla tulinen, intohimoinen, huumorintajuinen, rikas, luotettava jne jne. samaa haihattelua viestistä toiseen, ja että on miesten vika että he eivät halua sitoutua.

Väärin.

Kaikki haluaa samaa asiaa: Perustaa perheen. Ei miehet ole mitään sitoutumisongelmaisia, vaan he eivät täytä näitä tavallistenkaan naisten käsittämättömiä vaatimuksia. Se ei ole sitoutumisongelma, se on teidän ongelmanne. Yksikään teistä ei ole kypsä parisuhteeseen näköjään edes kolmekymppisenä, koska mitään muuta ei tehdä kuin esitetään maailmankaikkeuteen vaatimus, ja sitten aletaan odottelemaan. Tiedättekö miksi ei löydy miestä? Koska ette kerro mitä teillä on miehelle tarjottavaa. Miestä ei löydy koska olette etuoikeutettuja ja itsekkäitä.

Jos haluat miehen ja perheen, kerro mitä sinulla on tarjottavaa miehelle. Miehilläkin kun on jokin muu funktio tuossa kuin olla vain tarjoamassa prinsessalle elintasoa ja siitintä. Jos et halua olla sinkku, kerro mitä sinä voit tarjota miehelle. Ja se ei muuten ole että olet kouluttautunut uraohjus, se ei miehiä kiinnosta.

Mitä mies haluaa? Hän haluaa ei-lihavan, itsestään huolta pitävän, lapsilähtöisen, miestään tukevan naisen. Toisinsanoen hän haluaa hyvän vaimon. Jos et aio olla hyvä vaimo, ei sinua mies tule huolimaan mihinkään muuhun kuin seksiin, koska ethän sinä tarjoa hänelle mitään muuta. Ja sen vuoksi deittisovellusralli jatkuu, koska siskot kilpailevat siellä pelkästään seksillä, ja tarjonta on ylittänyt kysynnän jo vuosia sitten. Kyllä saatte miehet harrastamaan kanssanne seksiä, ilmeisesti se on sen verran voimaannuttavaa että siitä pidetään kiinni. Jos sen sijaan päätättekin ryhtyä hyväksi vaimoksi, ns. vaimomatskuksi, niin sitten on mahdollisuus perheeseenkin. Mutta se edellyttää että pitäisi nöyrtyä sen verran, että kertoo potentiaalisille kumppaneille mitä sinulla on hänelle tarjottavaa. Jos sanot että pelkästään merkityksetöntä seksiä, hän kyllä ottaa sen ja jatkaa sitten matkaansa.

Lopuksi vielä: Jos olet yli 30-vuotias, on yhdentekevää miten paljon tienaat tai mitä luulet saavuttaneesi tai ansaitsevasi parisuhdemarkkinoilla. Se tulinen ja rikas pankkiirilääkäri ei sinua huoli, ensinnäkään niitä ei ole kovin montaa tuolla, ja ne jotka eivät ole vielä pariutuneet, ovat ihan itse valinneet olla pariutumatta ja harrastavat irtoseksiä parikymppisten bimbojen kanssa. Hän ei sinusta vaimoa tee. Tuolla on sen sijaan pilvin pimein päälle 30-vuotiaita perusinsinöörejä, raksapenoja ja kaivinkonekuskeja jotka niin ikään haluavat perheen. Hänellä tuskin on pääomatuloja ja varmaan ryyppää kavereidensa kanssa perjantaisin, mutta hänestä saa rakastavan perheenisän ja aviomiehen. Hän tarvitsee tukea ja rakkautta kuten kaikki muutkin. Silti, jos sinä ylenkatsot häntä etkä aio olla hänelle hyvä vaimo, ei hänkään huoli sinua kuin seksiin.

Tsemppiä.

Pari huomiota... Ensinnäkin millä lailla on haihattelua ja epärealistista toivoa, että kumppani olisi intohimoinen, huumorintajuinen ja luotettava? 

Ja toiseksi eihän kukaan voi listata, mitä tarjottavaa itsellä on toisella - sehän on täysin tapauskohtaista. Esim. minulla ei ole joillekin miehille tarjota mitään, mutta jollekin muulle voi olla juuri se, mitä hän haluaa. Mieshän sen itse päättää, mitä toivoo ja hakee, ja hän itse vain voi tietää, olenko minä sitä.  On täysin tapauskohtaista, millainen suhde kenenkin kanssa voi tulla. Ja esim. jos mies haluaa ei-lihavan naisen, niin eikö mies itse osaa silmämääräisesti päätellä, ketkä naiset ovat lihavia ja ketkä ei-lihavia? Outoa, että pitäisi rautalangasta vääntää, että "tarjoan ei-lihavan naisen seuraa". 

Kertoo paljon siitä jos tekstistä ei saanut irti muuta kuin että vaaditaan kumppanin olevan intohimoinen, luotettava ja huumorintajuinen. Valikoivuus tuossa on suorastaan hämmästyttävää, ja näköjään tahallista.

Edelleen: Mies haluaa naiselta vaimomatskua jos aikoo tehdä naisesta vaimon. Jos sinulla ei ole tarjottavana muuta kuin seksiä, saat eteesi miehen joka etsii seksiä, ei vaimoa. Voi olla että sinä olet se poikkeus jolla on jotain tarjottavaa juuri sille miehelle joka on poikkeus. Ottaen huomioon että olet langassa ihmettelemässä ja syyllistämässä miehiä siitä että he eivät sinua huoli, vaikuttaa siltä että se mitä tarjoat ei näytä kelpaavan. Sen sijaan, että otat vastuuta asiasta, päätätkin syyttää miehiä.

Jokainen nainen täällä kuvittelee olevansa se poikkeus jonka ei tarvitse tarjota haluamalleen miestyypille sitä mitä se miestyyppi itse haluaa. Teitä poikkeuksia on nyt täällä tuhannen viestin edestä vuoden ajalta langan olemassaoloa, eikä intohimoista, huumorintajuista, maailmanympärimatkoja päivittäin piffaavaa pankkiirilääriä vieläkään löydy. Sen sijaan että omat vaatimukset vaatisivat vähän tarkastelua, ihmetellään miksei näitä miehiä ole jonoksi asti.

No en ole langalla ihmettelemässä mitään, enkä edes ole sinkku. Ja totta, poimin tekstistä nuo mainitut ominaisuudet, kun ihmettelin oikeasti, mitä huonoa on siinä, jos niitä toivoo kumppanilta - tai että miksi ne olisivat epärealistisia. En myöskään ymmärrä käsitettä vaimomatsku - ja nyt tässä vaiheessa ehkä paikallaan tarkentaa, että olen 45-v perheenäiti, että mikään ikisinkku kolmekymppinen en ole. Mutta vaikka yhden miehen kanssa on pitkässä suhteessa perustettu perhe, ei se silti tarkoita, että olisin jollekin toiselle lainkaan "vaimomatskua". Ja mitään yleistettäväähän tällä osastolla ei ole. Se, jos jollain ei ole tarjota kuin seksiä, tarkoittaa sitä, että henkilöt eivät sovi toisilleen parisuhdemielessä. Ei minullakaan olisi jollekin muulle tarjota kuin seksiä tai ehkei sitäkään - ja silti jollekin muulle voin olla sielunkumppani ja elämänkumppani. Eivät kaikki miehetkään niin kliseisiä ole, että kaikki haluaisivat samaa, tai että kaikilla synkkaisi ja kipinöisi saman naisen kanssa.

Mitä nämä typerät ja lapselliset heitot maailmanympärimatkoja tarjoavista pankkiirilääkäreistä ovat? Kuulostaa ihan joltain venäläiseltä deittailulta tai sitten amerikkalaisesta kulttuurista omaksutulta käsitykseltä. Eihän suomalaisten deittailu tai suhteet tuollaista ole - eikä tarvitse ollekaan. Kannattaisiko teidän vähän soveltaa maan oloihin näitä väittämiä, koska nyt nämä kärjistyksenne vaikuttavat aika absurdeilta.

Suomalainen nainen käyttää mielellään aikaansa haukkuessaan suomalaista miestä. Moni mies hakeekin sen vuoksi vaimon ulkomailta. Fakta on se, että suomalainen mies on maailmalla todella haluttua tavaraa. Toisin kuin kovasti mainostetaan, suomalainen mies ei ole väkivaltainen, ei petä, on kouluttautunut ja käy töissä. Etenkin mitä tulee itä-blokin maiden miehiin jotka vodkanhuuruisina pieksevät ja käyvät maksullisissa ja raahaavat kotiin tauteja, on se raksapena varsinainen lottovoitto.

Tässä langassa näkyy miten hemmoteltuja ja etuoikeutettuja suomalaiset naiset ovat. Otan siihen kantaa, ettei yksikään kykene kertomaan mitä tarjottavaa hänellä on sellaiselle miehelle jonka hän haluaa. Ei, pelkästään listataan vaatimuksia ja syyllistetään miehiä siitä kun ei kelpaa.

Sehän on hienoa, jos kumppani löytyy, eikä sillä kai mitään väliä ole, vaikka löytyisi ulkomailta. Joten mikäs ongelma tuossa sitten on? 

Veikkaanpa, ettei kukaan mieskään oikeasti osaisi kertoa, mitä tarjottavaa hänellä olisi. Sekin kun on niin tapauskohtaista. Ei voi luvata rakastavaa suhdetta, kun on ihan henkilöstä kiinni, kenen kanssa sellainen syntyy. Ei voi luvata hyviä keskusteluja, kun sekin on kiinni siitä, miten synkkaa. Eikä voi luvata edes hyvää seksiä, kun siinäkin on kaikilla erilaiset mieltymykset. Paras kertoa vain, millainen itse on, ja toine osapuoli sitten tekee päätöksen, kiinnostaako vai ei. 

Ja jo tuo ajattelutapa on jotenkin vinksahtanut. Ei suhteessa ole yleensä ihmisille kyse siitä, että "tarjotaan" jotain, vaan kyse on kahden ihmisen tutustumisesta, kiintymisestä ja yhteensopivuudesta. Kyse ei ole yksipuolisesta tarjoamisesta ja sen kelpuuttamisesta, vaan kyse on kahdenvälisestä vuorovaikutuksesta, jonka kautta rakentuu jotain ihan uutta.

Suhteessa on nimenomaan kyse siitä että kumpikin antaa suhteelle kaikkensa. Pilvilinnoissa eletään jos joku alkuhuuma on mitä odotetaan koko touhulta ja yhteensopivuutta ja tutustumista. Yhteensopivuus ja tutustuminen on mitä lapset tekevät päiväkodissa, aikuiset sitoutuvat parisuhteeseen. Tuo se vasta on todella vinksahtanutta, että kyseessä on jokin kattellaan- tyyppinen juttu, ja kun ei jonainen hetkenä enää mätsääkään, erotaan ja mennään haukkumaan miehiä internetiin.

Mutta millä perusteella valitset sen, kenen kanssa sitoudut parisuhteeseen? Kai se kuitenkin tutustumista ensin edellyttää, ja kai siihen kuitenkin yhteensopivuutta tarvitaan. Ja tunteita - rakastumista, rakkautta. Vai onko se sinusta pilvilinnoja? En ainakaan itse anna kaikkeani suhteessa muuten kuin ihmiselle, joka oikeasti tuntuu minulle sopivalta ja oikealta kumppanilta. Antaisitko sinä?

Annan. Parisuhteeseen sitoudutaan, se tarkoittaa että toisen ominaisuudet hyväksytään, ei niitä aleta rukkaamaan eikä odotella että joku toinen on "yhteensopiva". Yhteensopivuus tarkoittaa tässä kontekstissa nimittäin sitä, että sinulla on tuo ostoslista ja miehen pitää täyttää ne vaatimukset. No, aika moni odottelee sitä yhteensopivuutta vielä lapsentekoiän jälkeen.

Parisuhteeseen sitoudutaan. Se tarkoittaa nimenomaan sitä suhdetta. Kertakäyttökulttuurissamme kun ei viitsitä nähdä asioiden eteen minkäänlaista vaivaa, päätetään vaihtaa mukamas parempaan. No, se päättyy tähän lankaan: "Missä kaikki hyvät miehet?"

Mitä tarkoitat ostoslistalla? Ja mitä taas toisen ominaisuuksien hyväksymisellä? Onko sinusta siis huono asia, jos joku toivoo kumppania, jonka kanssa elämänarvot sopisivat yhteen, jonka kanssa lapsitoiveet kohtaavat ja jonka kanssa seksi toimii - vai pitäisikö sinusta siis vain hyväksyä kumppanin arvomaailma, joka on täysin erilainen kuin oma, ja se että lapsitoiveet ovat täysin erilaiset tai että seksi ei toimi ollenkaan? Pitäisi hyväksyä ja päättää vain sitoutua, koska ostoslista on jonkin periaatteen vastainen, vai?

Jokaisella on kuitenkin jotain proferenssejä ja toiveita, joilain enemmän ja joillain vähemmän.  ja mitä tuohon yhteensopivuuteen tulee, niin kyllähän jopa kaverisuhteissa ihmiset haluavat, että toisen kanssa synkkaa ja on kiva olla - miksi parisuhteessa muka yhteensopivuudella ei olisi mitään merkitystä? Typerintä sitoutua ihmiseen, jonka kanssa ei sovita yhteen henkisesti eikä seksuaalisesti, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä ja josta ei oikein edes osaa sanoa, miksi on suhteessa juuri sen ihmisen kanssa - mitä järkeä sellaisessakaan olisi? Kai se nyt on lähinnä fiksua tietää, mitä haluaa ja mistä tykkää, ja tunnistaa ne ihmiset, joiden kanssa oikeasti sopii yhteen.

Jos olet aivan tavallinen nainen, on käsittämätöntä vaatia Disney-prinssiä itselleen ja olettaa päätyvänsä miksikään muuksi kuin netissä miehiä parjaavaksi ikisinkuksi.

Kyllä, kannattaa laskea niitä omia vaatimuksia jos ei halua olla yksin. Ihmettelen vain, että miksi nämä päälle kolmekymppiset naiset harmittelevat että eivät löydä miestä kun kerran ovat sen ihan itse valinneet.

Mies haluaa naiselta lapsilähtöisyyttä, ulkonäöltä tavallisesta ylöspäin olevaa vaimoa. Siinä on miehen ostoslista. Mies tarjoaa siihen läheisyyttä, tukea, taloudellista vakautta ja turvaa.

Tässä ketjussa olevat naiset vaativat pankkiirilääkärimallia joka on intohimoinen, spontaani kun häneltä odotetaan sitä, ajatuksenlukija, viiniä ja matkustelua piffaava, kotityöt hoitava pornotähti jonka sietää olla kiitollinen pelkästään siitä että saa edes hengittää naisen kanssa samaa ilmaa.

Ei ole minulta pois että naisilla on preferenssit, siitä vain. Ehdottomasti kannattaa pitää noista vaatimuksista kiinni, johan se on vuoden vanhassa tuhannen viestin langassa nähty että näitä miehiä on jonoksi asti. Jostain syystä tämän langan naiset vain kroonisesti kävelevät niistä jotenkin ohi.

Entä jos ei halua noista kummankaanlaista miestä? Kauhean tylsältä kuulostaa, jos miehen anti suhteeseen on joko taloudellinen vakaus ja turva tai sitten viinit ja matkustelu. Okei, läheisyys ja (vastavuoroinen) tuki on tietenkin hyvä, ja kyllä hyvässä suhteessa saisi intohimoakin olla, ja ehkä vähän pornoakin. Mutta miksi miehen pitäisi tarjota turvaa - mitä vastaan? Nykyisin yhteiskunta on jo aika turvallinen, ja suurin riski taitaa olla liikenne.

Ja mikä logiikka siinä on, että tavallinen mies toivoo hyvää ulkonäköä, mutta naisen täytyisi tyytyä vain taloudelliseen vakauteen ja siihen, että suhteessa on suhteeseen itsestäänkuuluvat perusasiat kuten läheisyys ja toisen tukeminen? Kai ymmärrät, että ulkonäköpreferenssejä on naisillakin. Mutta niitä toiveita on muissakin asioissa - on tärkeää, että suhteessa on vetovoimaa (ja sitä kautta tulee intohimo), että henkilöt oikeasti viihtyvät yhdessä ja tykkäävät olla toistensa seurassa, että yhdessäolo on luontevaa ja hauskaa ja ollaan sopivan samanhenkisiä. Niin seksin kuin henkisen puolen pitää matchata. Ei se vaan riitä, että toinen on turvallinen ja käy töissä. 

 

Tuon aiemman kommentoijan mielestä syntyy hyvä matsi, kunhan nainen on hyvännäköinen lapsentekokone. Ei mikään ihmekään, etteivät kaikki halua tuohon asemaan vaan etsivät jotain vakaammalla ja syvällisemmällä pohjalla olevaa suhdetta. Mitä sitten kun ulkonäkö rapistuu ja lapset muuttavat pois kotoa? Erohan siinä tulee.

Ei, vaan lapsilähtöinen, miestään tukeva. Ulkonäöksi riittää mitä hyvänsä tavallisen näköisestä ylöspäin. Noilla eväillä pääsee perheelliseksi, silloin on vaimonatskua. Mies jää suhteeseen lasten poismuuton ja vanhenemisen jälkeen sen vuoksi että hän on investoinut suhteeseen. Miehet sitoutuvat.

En tiedä mitä tarkoittaa "syvällinen" tässä asiayhteydessä. Mies etsii itselleen vaimoa ja sen myötä perhettä, tuossa on todella heikoilla jos avaus lähtee jostain filosofoinnista.

Käsi ylös kaikki naiset, jotka haluatte päästä perheelliseksi ja olla vaimomatskua. Itse olisin jäänyt mieluummin sinkuksi kuin ryhtynyt tuollaiseen suhteeseen. Mutta onneksi todellisuudessa on olemassa myös miehiä, jotka haluavat puolison, jolla on oma ura; jotka nauttivat itsekin matkustamisesta ja mukavasta elämästä; jotka viihtyvät ravintoloissa ja kahviloissa; jotka haluavat harrastaa sekä yhdessä että erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä heti tulee mieleen kaksi tuttua + 30 v miestä jotka haluaisivat sitoutua ja perustaa perheen.Ovat ihan kivan näköisiä, hyvät ammatit, ja mukavia tyyppejä.Omia harrastuksia on . Eivät ole Tindereissä eivätkä ole ns.pelimiehiä vaan kilttimiehiä.Mistä ne löytyy kumppanin kun eivät pyöri baareissa?

Ihmiset kohtaavat ihan koko ajan toisiaan muuallakin kuin baareissa ja Tindereissä. Kesä on häiden aikaa, moni parisuhde on alkanut yhteisten ystävien häistä. Kesällä matkustellaan, majoitutaan leirintäalueilla ja hostelleissa, istutaan terasseilla (terassilla voi juoda muutakin kuin alkoholia), käydään festareilla ja ulkoilmakonserteissa, tavataan kavereita ja tutustutaan kavereiden kavereihin, pelataan frisbeegolfia ja minigolfia, vietetään aikaa puistoissa ja rannoilla...

Väitän: jos ihminen on aktiivinen ja hänellä on kavereita, hän ei voi välttää tutustumasta uusiin ihmisiin kohtuullisen usein.

Ja jos hänellä ei ole kavereita, ongelma on syvemmällä kuin elämänkumppanin löytämisessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko ketjussa ei ole yhtäkään viestiä missä nainen itse kertoo mitä tarjottavaa hänellä olisi miehelle. Ei yhtäkään. Pelkkää ostoslistaa vaatimuksista että pitäisi miestä saada ja miehen pitää olla tulinen, intohimoinen, huumorintajuinen, rikas, luotettava jne jne. samaa haihattelua viestistä toiseen, ja että on miesten vika että he eivät halua sitoutua.

Väärin.

Kaikki haluaa samaa asiaa: Perustaa perheen. Ei miehet ole mitään sitoutumisongelmaisia, vaan he eivät täytä näitä tavallistenkaan naisten käsittämättömiä vaatimuksia. Se ei ole sitoutumisongelma, se on teidän ongelmanne. Yksikään teistä ei ole kypsä parisuhteeseen näköjään edes kolmekymppisenä, koska mitään muuta ei tehdä kuin esitetään maailmankaikkeuteen vaatimus, ja sitten aletaan odottelemaan. Tiedättekö miksi ei löydy miestä? Koska ette kerro mitä teillä on miehelle tarjottavaa. Miestä ei löydy koska olette etuoikeutettuja ja itsekkäitä.

Jos haluat miehen ja perheen, kerro mitä sinulla on tarjottavaa miehelle. Miehilläkin kun on jokin muu funktio tuossa kuin olla vain tarjoamassa prinsessalle elintasoa ja siitintä. Jos et halua olla sinkku, kerro mitä sinä voit tarjota miehelle. Ja se ei muuten ole että olet kouluttautunut uraohjus, se ei miehiä kiinnosta.

Mitä mies haluaa? Hän haluaa ei-lihavan, itsestään huolta pitävän, lapsilähtöisen, miestään tukevan naisen. Toisinsanoen hän haluaa hyvän vaimon. Jos et aio olla hyvä vaimo, ei sinua mies tule huolimaan mihinkään muuhun kuin seksiin, koska ethän sinä tarjoa hänelle mitään muuta. Ja sen vuoksi deittisovellusralli jatkuu, koska siskot kilpailevat siellä pelkästään seksillä, ja tarjonta on ylittänyt kysynnän jo vuosia sitten. Kyllä saatte miehet harrastamaan kanssanne seksiä, ilmeisesti se on sen verran voimaannuttavaa että siitä pidetään kiinni. Jos sen sijaan päätättekin ryhtyä hyväksi vaimoksi, ns. vaimomatskuksi, niin sitten on mahdollisuus perheeseenkin. Mutta se edellyttää että pitäisi nöyrtyä sen verran, että kertoo potentiaalisille kumppaneille mitä sinulla on hänelle tarjottavaa. Jos sanot että pelkästään merkityksetöntä seksiä, hän kyllä ottaa sen ja jatkaa sitten matkaansa.

Lopuksi vielä: Jos olet yli 30-vuotias, on yhdentekevää miten paljon tienaat tai mitä luulet saavuttaneesi tai ansaitsevasi parisuhdemarkkinoilla. Se tulinen ja rikas pankkiirilääkäri ei sinua huoli, ensinnäkään niitä ei ole kovin montaa tuolla, ja ne jotka eivät ole vielä pariutuneet, ovat ihan itse valinneet olla pariutumatta ja harrastavat irtoseksiä parikymppisten bimbojen kanssa. Hän ei sinusta vaimoa tee. Tuolla on sen sijaan pilvin pimein päälle 30-vuotiaita perusinsinöörejä, raksapenoja ja kaivinkonekuskeja jotka niin ikään haluavat perheen. Hänellä tuskin on pääomatuloja ja varmaan ryyppää kavereidensa kanssa perjantaisin, mutta hänestä saa rakastavan perheenisän ja aviomiehen. Hän tarvitsee tukea ja rakkautta kuten kaikki muutkin. Silti, jos sinä ylenkatsot häntä etkä aio olla hänelle hyvä vaimo, ei hänkään huoli sinua kuin seksiin.

Tsemppiä.

Pari huomiota... Ensinnäkin millä lailla on haihattelua ja epärealistista toivoa, että kumppani olisi intohimoinen, huumorintajuinen ja luotettava? 

Ja toiseksi eihän kukaan voi listata, mitä tarjottavaa itsellä on toisella - sehän on täysin tapauskohtaista. Esim. minulla ei ole joillekin miehille tarjota mitään, mutta jollekin muulle voi olla juuri se, mitä hän haluaa. Mieshän sen itse päättää, mitä toivoo ja hakee, ja hän itse vain voi tietää, olenko minä sitä.  On täysin tapauskohtaista, millainen suhde kenenkin kanssa voi tulla. Ja esim. jos mies haluaa ei-lihavan naisen, niin eikö mies itse osaa silmämääräisesti päätellä, ketkä naiset ovat lihavia ja ketkä ei-lihavia? Outoa, että pitäisi rautalangasta vääntää, että "tarjoan ei-lihavan naisen seuraa". 

Kertoo paljon siitä jos tekstistä ei saanut irti muuta kuin että vaaditaan kumppanin olevan intohimoinen, luotettava ja huumorintajuinen. Valikoivuus tuossa on suorastaan hämmästyttävää, ja näköjään tahallista.

Edelleen: Mies haluaa naiselta vaimomatskua jos aikoo tehdä naisesta vaimon. Jos sinulla ei ole tarjottavana muuta kuin seksiä, saat eteesi miehen joka etsii seksiä, ei vaimoa. Voi olla että sinä olet se poikkeus jolla on jotain tarjottavaa juuri sille miehelle joka on poikkeus. Ottaen huomioon että olet langassa ihmettelemässä ja syyllistämässä miehiä siitä että he eivät sinua huoli, vaikuttaa siltä että se mitä tarjoat ei näytä kelpaavan. Sen sijaan, että otat vastuuta asiasta, päätätkin syyttää miehiä.

Jokainen nainen täällä kuvittelee olevansa se poikkeus jonka ei tarvitse tarjota haluamalleen miestyypille sitä mitä se miestyyppi itse haluaa. Teitä poikkeuksia on nyt täällä tuhannen viestin edestä vuoden ajalta langan olemassaoloa, eikä intohimoista, huumorintajuista, maailmanympärimatkoja päivittäin piffaavaa pankkiirilääriä vieläkään löydy. Sen sijaan että omat vaatimukset vaatisivat vähän tarkastelua, ihmetellään miksei näitä miehiä ole jonoksi asti.

No en ole langalla ihmettelemässä mitään, enkä edes ole sinkku. Ja totta, poimin tekstistä nuo mainitut ominaisuudet, kun ihmettelin oikeasti, mitä huonoa on siinä, jos niitä toivoo kumppanilta - tai että miksi ne olisivat epärealistisia. En myöskään ymmärrä käsitettä vaimomatsku - ja nyt tässä vaiheessa ehkä paikallaan tarkentaa, että olen 45-v perheenäiti, että mikään ikisinkku kolmekymppinen en ole. Mutta vaikka yhden miehen kanssa on pitkässä suhteessa perustettu perhe, ei se silti tarkoita, että olisin jollekin toiselle lainkaan "vaimomatskua". Ja mitään yleistettäväähän tällä osastolla ei ole. Se, jos jollain ei ole tarjota kuin seksiä, tarkoittaa sitä, että henkilöt eivät sovi toisilleen parisuhdemielessä. Ei minullakaan olisi jollekin muulle tarjota kuin seksiä tai ehkei sitäkään - ja silti jollekin muulle voin olla sielunkumppani ja elämänkumppani. Eivät kaikki miehetkään niin kliseisiä ole, että kaikki haluaisivat samaa, tai että kaikilla synkkaisi ja kipinöisi saman naisen kanssa.

Mitä nämä typerät ja lapselliset heitot maailmanympärimatkoja tarjoavista pankkiirilääkäreistä ovat? Kuulostaa ihan joltain venäläiseltä deittailulta tai sitten amerikkalaisesta kulttuurista omaksutulta käsitykseltä. Eihän suomalaisten deittailu tai suhteet tuollaista ole - eikä tarvitse ollekaan. Kannattaisiko teidän vähän soveltaa maan oloihin näitä väittämiä, koska nyt nämä kärjistyksenne vaikuttavat aika absurdeilta.

Suomalainen nainen käyttää mielellään aikaansa haukkuessaan suomalaista miestä. Moni mies hakeekin sen vuoksi vaimon ulkomailta. Fakta on se, että suomalainen mies on maailmalla todella haluttua tavaraa. Toisin kuin kovasti mainostetaan, suomalainen mies ei ole väkivaltainen, ei petä, on kouluttautunut ja käy töissä. Etenkin mitä tulee itä-blokin maiden miehiin jotka vodkanhuuruisina pieksevät ja käyvät maksullisissa ja raahaavat kotiin tauteja, on se raksapena varsinainen lottovoitto.

Tässä langassa näkyy miten hemmoteltuja ja etuoikeutettuja suomalaiset naiset ovat. Otan siihen kantaa, ettei yksikään kykene kertomaan mitä tarjottavaa hänellä on sellaiselle miehelle jonka hän haluaa. Ei, pelkästään listataan vaatimuksia ja syyllistetään miehiä siitä kun ei kelpaa.

Sehän on hienoa, jos kumppani löytyy, eikä sillä kai mitään väliä ole, vaikka löytyisi ulkomailta. Joten mikäs ongelma tuossa sitten on? 

Veikkaanpa, ettei kukaan mieskään oikeasti osaisi kertoa, mitä tarjottavaa hänellä olisi. Sekin kun on niin tapauskohtaista. Ei voi luvata rakastavaa suhdetta, kun on ihan henkilöstä kiinni, kenen kanssa sellainen syntyy. Ei voi luvata hyviä keskusteluja, kun sekin on kiinni siitä, miten synkkaa. Eikä voi luvata edes hyvää seksiä, kun siinäkin on kaikilla erilaiset mieltymykset. Paras kertoa vain, millainen itse on, ja toine osapuoli sitten tekee päätöksen, kiinnostaako vai ei. 

Ja jo tuo ajattelutapa on jotenkin vinksahtanut. Ei suhteessa ole yleensä ihmisille kyse siitä, että "tarjotaan" jotain, vaan kyse on kahden ihmisen tutustumisesta, kiintymisestä ja yhteensopivuudesta. Kyse ei ole yksipuolisesta tarjoamisesta ja sen kelpuuttamisesta, vaan kyse on kahdenvälisestä vuorovaikutuksesta, jonka kautta rakentuu jotain ihan uutta.

Suhteessa on nimenomaan kyse siitä että kumpikin antaa suhteelle kaikkensa. Pilvilinnoissa eletään jos joku alkuhuuma on mitä odotetaan koko touhulta ja yhteensopivuutta ja tutustumista. Yhteensopivuus ja tutustuminen on mitä lapset tekevät päiväkodissa, aikuiset sitoutuvat parisuhteeseen. Tuo se vasta on todella vinksahtanutta, että kyseessä on jokin kattellaan- tyyppinen juttu, ja kun ei jonainen hetkenä enää mätsääkään, erotaan ja mennään haukkumaan miehiä internetiin.

Mutta millä perusteella valitset sen, kenen kanssa sitoudut parisuhteeseen? Kai se kuitenkin tutustumista ensin edellyttää, ja kai siihen kuitenkin yhteensopivuutta tarvitaan. Ja tunteita - rakastumista, rakkautta. Vai onko se sinusta pilvilinnoja? En ainakaan itse anna kaikkeani suhteessa muuten kuin ihmiselle, joka oikeasti tuntuu minulle sopivalta ja oikealta kumppanilta. Antaisitko sinä?

Annan. Parisuhteeseen sitoudutaan, se tarkoittaa että toisen ominaisuudet hyväksytään, ei niitä aleta rukkaamaan eikä odotella että joku toinen on "yhteensopiva". Yhteensopivuus tarkoittaa tässä kontekstissa nimittäin sitä, että sinulla on tuo ostoslista ja miehen pitää täyttää ne vaatimukset. No, aika moni odottelee sitä yhteensopivuutta vielä lapsentekoiän jälkeen.

Parisuhteeseen sitoudutaan. Se tarkoittaa nimenomaan sitä suhdetta. Kertakäyttökulttuurissamme kun ei viitsitä nähdä asioiden eteen minkäänlaista vaivaa, päätetään vaihtaa mukamas parempaan. No, se päättyy tähän lankaan: "Missä kaikki hyvät miehet?"

Mitä tarkoitat ostoslistalla? Ja mitä taas toisen ominaisuuksien hyväksymisellä? Onko sinusta siis huono asia, jos joku toivoo kumppania, jonka kanssa elämänarvot sopisivat yhteen, jonka kanssa lapsitoiveet kohtaavat ja jonka kanssa seksi toimii - vai pitäisikö sinusta siis vain hyväksyä kumppanin arvomaailma, joka on täysin erilainen kuin oma, ja se että lapsitoiveet ovat täysin erilaiset tai että seksi ei toimi ollenkaan? Pitäisi hyväksyä ja päättää vain sitoutua, koska ostoslista on jonkin periaatteen vastainen, vai?

Jokaisella on kuitenkin jotain proferenssejä ja toiveita, joilain enemmän ja joillain vähemmän.  ja mitä tuohon yhteensopivuuteen tulee, niin kyllähän jopa kaverisuhteissa ihmiset haluavat, että toisen kanssa synkkaa ja on kiva olla - miksi parisuhteessa muka yhteensopivuudella ei olisi mitään merkitystä? Typerintä sitoutua ihmiseen, jonka kanssa ei sovita yhteen henkisesti eikä seksuaalisesti, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä ja josta ei oikein edes osaa sanoa, miksi on suhteessa juuri sen ihmisen kanssa - mitä järkeä sellaisessakaan olisi? Kai se nyt on lähinnä fiksua tietää, mitä haluaa ja mistä tykkää, ja tunnistaa ne ihmiset, joiden kanssa oikeasti sopii yhteen.

Jos olet aivan tavallinen nainen, on käsittämätöntä vaatia Disney-prinssiä itselleen ja olettaa päätyvänsä miksikään muuksi kuin netissä miehiä parjaavaksi ikisinkuksi.

Kyllä, kannattaa laskea niitä omia vaatimuksia jos ei halua olla yksin. Ihmettelen vain, että miksi nämä päälle kolmekymppiset naiset harmittelevat että eivät löydä miestä kun kerran ovat sen ihan itse valinneet.

Mies haluaa naiselta lapsilähtöisyyttä, ulkonäöltä tavallisesta ylöspäin olevaa vaimoa. Siinä on miehen ostoslista. Mies tarjoaa siihen läheisyyttä, tukea, taloudellista vakautta ja turvaa.

Tässä ketjussa olevat naiset vaativat pankkiirilääkärimallia joka on intohimoinen, spontaani kun häneltä odotetaan sitä, ajatuksenlukija, viiniä ja matkustelua piffaava, kotityöt hoitava pornotähti jonka sietää olla kiitollinen pelkästään siitä että saa edes hengittää naisen kanssa samaa ilmaa.

Ei ole minulta pois että naisilla on preferenssit, siitä vain. Ehdottomasti kannattaa pitää noista vaatimuksista kiinni, johan se on vuoden vanhassa tuhannen viestin langassa nähty että näitä miehiä on jonoksi asti. Jostain syystä tämän langan naiset vain kroonisesti kävelevät niistä jotenkin ohi.

Entä jos ei halua noista kummankaanlaista miestä? Kauhean tylsältä kuulostaa, jos miehen anti suhteeseen on joko taloudellinen vakaus ja turva tai sitten viinit ja matkustelu. Okei, läheisyys ja (vastavuoroinen) tuki on tietenkin hyvä, ja kyllä hyvässä suhteessa saisi intohimoakin olla, ja ehkä vähän pornoakin. Mutta miksi miehen pitäisi tarjota turvaa - mitä vastaan? Nykyisin yhteiskunta on jo aika turvallinen, ja suurin riski taitaa olla liikenne.

Ja mikä logiikka siinä on, että tavallinen mies toivoo hyvää ulkonäköä, mutta naisen täytyisi tyytyä vain taloudelliseen vakauteen ja siihen, että suhteessa on suhteeseen itsestäänkuuluvat perusasiat kuten läheisyys ja toisen tukeminen? Kai ymmärrät, että ulkonäköpreferenssejä on naisillakin. Mutta niitä toiveita on muissakin asioissa - on tärkeää, että suhteessa on vetovoimaa (ja sitä kautta tulee intohimo), että henkilöt oikeasti viihtyvät yhdessä ja tykkäävät olla toistensa seurassa, että yhdessäolo on luontevaa ja hauskaa ja ollaan sopivan samanhenkisiä. Niin seksin kuin henkisen puolen pitää matchata. Ei se vaan riitä, että toinen on turvallinen ja käy töissä. 

 

Tuon aiemman kommentoijan mielestä syntyy hyvä matsi, kunhan nainen on hyvännäköinen lapsentekokone. Ei mikään ihmekään, etteivät kaikki halua tuohon asemaan vaan etsivät jotain vakaammalla ja syvällisemmällä pohjalla olevaa suhdetta. Mitä sitten kun ulkonäkö rapistuu ja lapset muuttavat pois kotoa? Erohan siinä tulee.

Ei, vaan lapsilähtöinen, miestään tukeva. Ulkonäöksi riittää mitä hyvänsä tavallisen näköisestä ylöspäin. Noilla eväillä pääsee perheelliseksi, silloin on vaimonatskua. Mies jää suhteeseen lasten poismuuton ja vanhenemisen jälkeen sen vuoksi että hän on investoinut suhteeseen. Miehet sitoutuvat.

En tiedä mitä tarkoittaa "syvällinen" tässä asiayhteydessä. Mies etsii itselleen vaimoa ja sen myötä perhettä, tuossa on todella heikoilla jos avaus lähtee jostain filosofoinnista.

Käsi ylös kaikki naiset, jotka haluatte päästä perheelliseksi ja olla vaimomatskua. Itse olisin jäänyt mieluummin sinkuksi kuin ryhtynyt tuollaiseen suhteeseen. Mutta onneksi todellisuudessa on olemassa myös miehiä, jotka haluavat puolison, jolla on oma ura; jotka nauttivat itsekin matkustamisesta ja mukavasta elämästä; jotka viihtyvät ravintoloissa ja kahviloissa; jotka haluavat harrastaa sekä yhdessä että erikseen.

No matkustelu ei ole mukavaa elämää. Se on turhaa elämää. Tekisit jotain elämälläsi, edes ajattele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommenttiin "älä etsi niin löydät"

Mielestäni pitää olla löydettävänä, jotta voi löytää. Joillekin se vaatii enemmän työtä kuin toisille. Löysin itse onneksi Tinderistä sitoutumista ja perhettä haluavan, tunneälykkään, fiksun, päihteettömän suloisen miehen. Syrjäytyneet ja yksinäiset saattavat olla hiukan ujoja aluksi, mutta tutustuessa avautuvat. On hyvä siis antaa mahdollisuus mikäli omat elämänarvot on kohdillaan.

Naiset tekevät vähän aloitteita. Ehkä sitä voisi treenata...

Ne naiset tekevät aloitteita, joiden on pakko tehdä aloitteita. Ja Tinder oli aivan eri ohjelma esimerkiksi 10 vuotta sitten, kuin se on nyt. Mahdollisuus löytää sieltä seksin lisäksi (naisille) mitään muuta alkaa olla ohut.

Oletko siis nainen ja pidät itseäsi liian hienona tekemään aloitteita?

Ei, vaan kauniiden naisten ei tarvitse tehdä aloitteita. Miehet hoitavat satamäärin aloitteiden tekemisen. Ja kun kysyntä on tarjontaa suurempaa, niin hinta nousee samassa suhteessa.

Ja tästähän tulee juuri se harha, että voi saada mitä vain. Vaikka oikeasti toimii vain näiden pelimiesten patjana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä heti tulee mieleen kaksi tuttua + 30 v miestä jotka haluaisivat sitoutua ja perustaa perheen.Ovat ihan kivan näköisiä, hyvät ammatit, ja mukavia tyyppejä.Omia harrastuksia on . Eivät ole Tindereissä eivätkä ole ns.pelimiehiä vaan kilttimiehiä.Mistä ne löytyy kumppanin kun eivät pyöri baareissa?

Ihmiset kohtaavat ihan koko ajan toisiaan muuallakin kuin baareissa ja Tindereissä. Kesä on häiden aikaa, moni parisuhde on alkanut yhteisten ystävien häistä. Kesällä matkustellaan, majoitutaan leirintäalueilla ja hostelleissa, istutaan terasseilla (terassilla voi juoda muutakin kuin alkoholia), käydään festareilla ja ulkoilmakonserteissa, tavataan kavereita ja tutustutaan kavereiden kavereihin, pelataan frisbeegolfia ja minigolfia, vietetään aikaa puistoissa ja rannoilla...

Väitän: jos ihminen on aktiivinen ja hänellä on kavereita, hän ei voi välttää tutustumasta uusiin ihmisiin kohtuullisen usein.

Ja jos hänellä ei ole kavereita, ongelma on syvemmällä kuin elämänkumppanin löytämisessä.

Mutta ymmärrät varmaan, että monen +30-vuotiaan työputkessa olevan sinkun elämä ei näytä tuolta? Ja en ole kuullut yhdenkään kolmekymppisen löytäneen tuolla tavalla suhdettaan, vaan kaikki viime vuosina ovat löytäneet kumppaninsa Tinderistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko ketjussa ei ole yhtäkään viestiä missä nainen itse kertoo mitä tarjottavaa hänellä olisi miehelle. Ei yhtäkään. Pelkkää ostoslistaa vaatimuksista että pitäisi miestä saada ja miehen pitää olla tulinen, intohimoinen, huumorintajuinen, rikas, luotettava jne jne. samaa haihattelua viestistä toiseen, ja että on miesten vika että he eivät halua sitoutua.

Väärin.

Kaikki haluaa samaa asiaa: Perustaa perheen. Ei miehet ole mitään sitoutumisongelmaisia, vaan he eivät täytä näitä tavallistenkaan naisten käsittämättömiä vaatimuksia. Se ei ole sitoutumisongelma, se on teidän ongelmanne. Yksikään teistä ei ole kypsä parisuhteeseen näköjään edes kolmekymppisenä, koska mitään muuta ei tehdä kuin esitetään maailmankaikkeuteen vaatimus, ja sitten aletaan odottelemaan. Tiedättekö miksi ei löydy miestä? Koska ette kerro mitä teillä on miehelle tarjottavaa. Miestä ei löydy koska olette etuoikeutettuja ja itsekkäitä.

Jos haluat miehen ja perheen, kerro mitä sinulla on tarjottavaa miehelle. Miehilläkin kun on jokin muu funktio tuossa kuin olla vain tarjoamassa prinsessalle elintasoa ja siitintä. Jos et halua olla sinkku, kerro mitä sinä voit tarjota miehelle. Ja se ei muuten ole että olet kouluttautunut uraohjus, se ei miehiä kiinnosta.

Mitä mies haluaa? Hän haluaa ei-lihavan, itsestään huolta pitävän, lapsilähtöisen, miestään tukevan naisen. Toisinsanoen hän haluaa hyvän vaimon. Jos et aio olla hyvä vaimo, ei sinua mies tule huolimaan mihinkään muuhun kuin seksiin, koska ethän sinä tarjoa hänelle mitään muuta. Ja sen vuoksi deittisovellusralli jatkuu, koska siskot kilpailevat siellä pelkästään seksillä, ja tarjonta on ylittänyt kysynnän jo vuosia sitten. Kyllä saatte miehet harrastamaan kanssanne seksiä, ilmeisesti se on sen verran voimaannuttavaa että siitä pidetään kiinni. Jos sen sijaan päätättekin ryhtyä hyväksi vaimoksi, ns. vaimomatskuksi, niin sitten on mahdollisuus perheeseenkin. Mutta se edellyttää että pitäisi nöyrtyä sen verran, että kertoo potentiaalisille kumppaneille mitä sinulla on hänelle tarjottavaa. Jos sanot että pelkästään merkityksetöntä seksiä, hän kyllä ottaa sen ja jatkaa sitten matkaansa.

Lopuksi vielä: Jos olet yli 30-vuotias, on yhdentekevää miten paljon tienaat tai mitä luulet saavuttaneesi tai ansaitsevasi parisuhdemarkkinoilla. Se tulinen ja rikas pankkiirilääkäri ei sinua huoli, ensinnäkään niitä ei ole kovin montaa tuolla, ja ne jotka eivät ole vielä pariutuneet, ovat ihan itse valinneet olla pariutumatta ja harrastavat irtoseksiä parikymppisten bimbojen kanssa. Hän ei sinusta vaimoa tee. Tuolla on sen sijaan pilvin pimein päälle 30-vuotiaita perusinsinöörejä, raksapenoja ja kaivinkonekuskeja jotka niin ikään haluavat perheen. Hänellä tuskin on pääomatuloja ja varmaan ryyppää kavereidensa kanssa perjantaisin, mutta hänestä saa rakastavan perheenisän ja aviomiehen. Hän tarvitsee tukea ja rakkautta kuten kaikki muutkin. Silti, jos sinä ylenkatsot häntä etkä aio olla hänelle hyvä vaimo, ei hänkään huoli sinua kuin seksiin.

Tsemppiä.

Pari huomiota... Ensinnäkin millä lailla on haihattelua ja epärealistista toivoa, että kumppani olisi intohimoinen, huumorintajuinen ja luotettava? 

Ja toiseksi eihän kukaan voi listata, mitä tarjottavaa itsellä on toisella - sehän on täysin tapauskohtaista. Esim. minulla ei ole joillekin miehille tarjota mitään, mutta jollekin muulle voi olla juuri se, mitä hän haluaa. Mieshän sen itse päättää, mitä toivoo ja hakee, ja hän itse vain voi tietää, olenko minä sitä.  On täysin tapauskohtaista, millainen suhde kenenkin kanssa voi tulla. Ja esim. jos mies haluaa ei-lihavan naisen, niin eikö mies itse osaa silmämääräisesti päätellä, ketkä naiset ovat lihavia ja ketkä ei-lihavia? Outoa, että pitäisi rautalangasta vääntää, että "tarjoan ei-lihavan naisen seuraa". 

Kertoo paljon siitä jos tekstistä ei saanut irti muuta kuin että vaaditaan kumppanin olevan intohimoinen, luotettava ja huumorintajuinen. Valikoivuus tuossa on suorastaan hämmästyttävää, ja näköjään tahallista.

Edelleen: Mies haluaa naiselta vaimomatskua jos aikoo tehdä naisesta vaimon. Jos sinulla ei ole tarjottavana muuta kuin seksiä, saat eteesi miehen joka etsii seksiä, ei vaimoa. Voi olla että sinä olet se poikkeus jolla on jotain tarjottavaa juuri sille miehelle joka on poikkeus. Ottaen huomioon että olet langassa ihmettelemässä ja syyllistämässä miehiä siitä että he eivät sinua huoli, vaikuttaa siltä että se mitä tarjoat ei näytä kelpaavan. Sen sijaan, että otat vastuuta asiasta, päätätkin syyttää miehiä.

Jokainen nainen täällä kuvittelee olevansa se poikkeus jonka ei tarvitse tarjota haluamalleen miestyypille sitä mitä se miestyyppi itse haluaa. Teitä poikkeuksia on nyt täällä tuhannen viestin edestä vuoden ajalta langan olemassaoloa, eikä intohimoista, huumorintajuista, maailmanympärimatkoja päivittäin piffaavaa pankkiirilääriä vieläkään löydy. Sen sijaan että omat vaatimukset vaatisivat vähän tarkastelua, ihmetellään miksei näitä miehiä ole jonoksi asti.

No en ole langalla ihmettelemässä mitään, enkä edes ole sinkku. Ja totta, poimin tekstistä nuo mainitut ominaisuudet, kun ihmettelin oikeasti, mitä huonoa on siinä, jos niitä toivoo kumppanilta - tai että miksi ne olisivat epärealistisia. En myöskään ymmärrä käsitettä vaimomatsku - ja nyt tässä vaiheessa ehkä paikallaan tarkentaa, että olen 45-v perheenäiti, että mikään ikisinkku kolmekymppinen en ole. Mutta vaikka yhden miehen kanssa on pitkässä suhteessa perustettu perhe, ei se silti tarkoita, että olisin jollekin toiselle lainkaan "vaimomatskua". Ja mitään yleistettäväähän tällä osastolla ei ole. Se, jos jollain ei ole tarjota kuin seksiä, tarkoittaa sitä, että henkilöt eivät sovi toisilleen parisuhdemielessä. Ei minullakaan olisi jollekin muulle tarjota kuin seksiä tai ehkei sitäkään - ja silti jollekin muulle voin olla sielunkumppani ja elämänkumppani. Eivät kaikki miehetkään niin kliseisiä ole, että kaikki haluaisivat samaa, tai että kaikilla synkkaisi ja kipinöisi saman naisen kanssa.

Mitä nämä typerät ja lapselliset heitot maailmanympärimatkoja tarjoavista pankkiirilääkäreistä ovat? Kuulostaa ihan joltain venäläiseltä deittailulta tai sitten amerikkalaisesta kulttuurista omaksutulta käsitykseltä. Eihän suomalaisten deittailu tai suhteet tuollaista ole - eikä tarvitse ollekaan. Kannattaisiko teidän vähän soveltaa maan oloihin näitä väittämiä, koska nyt nämä kärjistyksenne vaikuttavat aika absurdeilta.

Suomalainen nainen käyttää mielellään aikaansa haukkuessaan suomalaista miestä. Moni mies hakeekin sen vuoksi vaimon ulkomailta. Fakta on se, että suomalainen mies on maailmalla todella haluttua tavaraa. Toisin kuin kovasti mainostetaan, suomalainen mies ei ole väkivaltainen, ei petä, on kouluttautunut ja käy töissä. Etenkin mitä tulee itä-blokin maiden miehiin jotka vodkanhuuruisina pieksevät ja käyvät maksullisissa ja raahaavat kotiin tauteja, on se raksapena varsinainen lottovoitto.

Tässä langassa näkyy miten hemmoteltuja ja etuoikeutettuja suomalaiset naiset ovat. Otan siihen kantaa, ettei yksikään kykene kertomaan mitä tarjottavaa hänellä on sellaiselle miehelle jonka hän haluaa. Ei, pelkästään listataan vaatimuksia ja syyllistetään miehiä siitä kun ei kelpaa.

Sehän on hienoa, jos kumppani löytyy, eikä sillä kai mitään väliä ole, vaikka löytyisi ulkomailta. Joten mikäs ongelma tuossa sitten on? 

Veikkaanpa, ettei kukaan mieskään oikeasti osaisi kertoa, mitä tarjottavaa hänellä olisi. Sekin kun on niin tapauskohtaista. Ei voi luvata rakastavaa suhdetta, kun on ihan henkilöstä kiinni, kenen kanssa sellainen syntyy. Ei voi luvata hyviä keskusteluja, kun sekin on kiinni siitä, miten synkkaa. Eikä voi luvata edes hyvää seksiä, kun siinäkin on kaikilla erilaiset mieltymykset. Paras kertoa vain, millainen itse on, ja toine osapuoli sitten tekee päätöksen, kiinnostaako vai ei. 

Ja jo tuo ajattelutapa on jotenkin vinksahtanut. Ei suhteessa ole yleensä ihmisille kyse siitä, että "tarjotaan" jotain, vaan kyse on kahden ihmisen tutustumisesta, kiintymisestä ja yhteensopivuudesta. Kyse ei ole yksipuolisesta tarjoamisesta ja sen kelpuuttamisesta, vaan kyse on kahdenvälisestä vuorovaikutuksesta, jonka kautta rakentuu jotain ihan uutta.

Suhteessa on nimenomaan kyse siitä että kumpikin antaa suhteelle kaikkensa. Pilvilinnoissa eletään jos joku alkuhuuma on mitä odotetaan koko touhulta ja yhteensopivuutta ja tutustumista. Yhteensopivuus ja tutustuminen on mitä lapset tekevät päiväkodissa, aikuiset sitoutuvat parisuhteeseen. Tuo se vasta on todella vinksahtanutta, että kyseessä on jokin kattellaan- tyyppinen juttu, ja kun ei jonainen hetkenä enää mätsääkään, erotaan ja mennään haukkumaan miehiä internetiin.

Mutta millä perusteella valitset sen, kenen kanssa sitoudut parisuhteeseen? Kai se kuitenkin tutustumista ensin edellyttää, ja kai siihen kuitenkin yhteensopivuutta tarvitaan. Ja tunteita - rakastumista, rakkautta. Vai onko se sinusta pilvilinnoja? En ainakaan itse anna kaikkeani suhteessa muuten kuin ihmiselle, joka oikeasti tuntuu minulle sopivalta ja oikealta kumppanilta. Antaisitko sinä?

Annan. Parisuhteeseen sitoudutaan, se tarkoittaa että toisen ominaisuudet hyväksytään, ei niitä aleta rukkaamaan eikä odotella että joku toinen on "yhteensopiva". Yhteensopivuus tarkoittaa tässä kontekstissa nimittäin sitä, että sinulla on tuo ostoslista ja miehen pitää täyttää ne vaatimukset. No, aika moni odottelee sitä yhteensopivuutta vielä lapsentekoiän jälkeen.

Parisuhteeseen sitoudutaan. Se tarkoittaa nimenomaan sitä suhdetta. Kertakäyttökulttuurissamme kun ei viitsitä nähdä asioiden eteen minkäänlaista vaivaa, päätetään vaihtaa mukamas parempaan. No, se päättyy tähän lankaan: "Missä kaikki hyvät miehet?"

Mitä tarkoitat ostoslistalla? Ja mitä taas toisen ominaisuuksien hyväksymisellä? Onko sinusta siis huono asia, jos joku toivoo kumppania, jonka kanssa elämänarvot sopisivat yhteen, jonka kanssa lapsitoiveet kohtaavat ja jonka kanssa seksi toimii - vai pitäisikö sinusta siis vain hyväksyä kumppanin arvomaailma, joka on täysin erilainen kuin oma, ja se että lapsitoiveet ovat täysin erilaiset tai että seksi ei toimi ollenkaan? Pitäisi hyväksyä ja päättää vain sitoutua, koska ostoslista on jonkin periaatteen vastainen, vai?

Jokaisella on kuitenkin jotain proferenssejä ja toiveita, joilain enemmän ja joillain vähemmän.  ja mitä tuohon yhteensopivuuteen tulee, niin kyllähän jopa kaverisuhteissa ihmiset haluavat, että toisen kanssa synkkaa ja on kiva olla - miksi parisuhteessa muka yhteensopivuudella ei olisi mitään merkitystä? Typerintä sitoutua ihmiseen, jonka kanssa ei sovita yhteen henkisesti eikä seksuaalisesti, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä ja josta ei oikein edes osaa sanoa, miksi on suhteessa juuri sen ihmisen kanssa - mitä järkeä sellaisessakaan olisi? Kai se nyt on lähinnä fiksua tietää, mitä haluaa ja mistä tykkää, ja tunnistaa ne ihmiset, joiden kanssa oikeasti sopii yhteen.

Jos olet aivan tavallinen nainen, on käsittämätöntä vaatia Disney-prinssiä itselleen ja olettaa päätyvänsä miksikään muuksi kuin netissä miehiä parjaavaksi ikisinkuksi.

Kyllä, kannattaa laskea niitä omia vaatimuksia jos ei halua olla yksin. Ihmettelen vain, että miksi nämä päälle kolmekymppiset naiset harmittelevat että eivät löydä miestä kun kerran ovat sen ihan itse valinneet.

Mies haluaa naiselta lapsilähtöisyyttä, ulkonäöltä tavallisesta ylöspäin olevaa vaimoa. Siinä on miehen ostoslista. Mies tarjoaa siihen läheisyyttä, tukea, taloudellista vakautta ja turvaa.

Tässä ketjussa olevat naiset vaativat pankkiirilääkärimallia joka on intohimoinen, spontaani kun häneltä odotetaan sitä, ajatuksenlukija, viiniä ja matkustelua piffaava, kotityöt hoitava pornotähti jonka sietää olla kiitollinen pelkästään siitä että saa edes hengittää naisen kanssa samaa ilmaa.

Ei ole minulta pois että naisilla on preferenssit, siitä vain. Ehdottomasti kannattaa pitää noista vaatimuksista kiinni, johan se on vuoden vanhassa tuhannen viestin langassa nähty että näitä miehiä on jonoksi asti. Jostain syystä tämän langan naiset vain kroonisesti kävelevät niistä jotenkin ohi.

Entä jos ei halua noista kummankaanlaista miestä? Kauhean tylsältä kuulostaa, jos miehen anti suhteeseen on joko taloudellinen vakaus ja turva tai sitten viinit ja matkustelu. Okei, läheisyys ja (vastavuoroinen) tuki on tietenkin hyvä, ja kyllä hyvässä suhteessa saisi intohimoakin olla, ja ehkä vähän pornoakin. Mutta miksi miehen pitäisi tarjota turvaa - mitä vastaan? Nykyisin yhteiskunta on jo aika turvallinen, ja suurin riski taitaa olla liikenne.

Ja mikä logiikka siinä on, että tavallinen mies toivoo hyvää ulkonäköä, mutta naisen täytyisi tyytyä vain taloudelliseen vakauteen ja siihen, että suhteessa on suhteeseen itsestäänkuuluvat perusasiat kuten läheisyys ja toisen tukeminen? Kai ymmärrät, että ulkonäköpreferenssejä on naisillakin. Mutta niitä toiveita on muissakin asioissa - on tärkeää, että suhteessa on vetovoimaa (ja sitä kautta tulee intohimo), että henkilöt oikeasti viihtyvät yhdessä ja tykkäävät olla toistensa seurassa, että yhdessäolo on luontevaa ja hauskaa ja ollaan sopivan samanhenkisiä. Niin seksin kuin henkisen puolen pitää matchata. Ei se vaan riitä, että toinen on turvallinen ja käy töissä. 

 

Tuon aiemman kommentoijan mielestä syntyy hyvä matsi, kunhan nainen on hyvännäköinen lapsentekokone. Ei mikään ihmekään, etteivät kaikki halua tuohon asemaan vaan etsivät jotain vakaammalla ja syvällisemmällä pohjalla olevaa suhdetta. Mitä sitten kun ulkonäkö rapistuu ja lapset muuttavat pois kotoa? Erohan siinä tulee.

Ei, vaan lapsilähtöinen, miestään tukeva. Ulkonäöksi riittää mitä hyvänsä tavallisen näköisestä ylöspäin. Noilla eväillä pääsee perheelliseksi, silloin on vaimonatskua. Mies jää suhteeseen lasten poismuuton ja vanhenemisen jälkeen sen vuoksi että hän on investoinut suhteeseen. Miehet sitoutuvat.

En tiedä mitä tarkoittaa "syvällinen" tässä asiayhteydessä. Mies etsii itselleen vaimoa ja sen myötä perhettä, tuossa on todella heikoilla jos avaus lähtee jostain filosofoinnista.

Käsi ylös kaikki naiset, jotka haluatte päästä perheelliseksi ja olla vaimomatskua. Itse olisin jäänyt mieluummin sinkuksi kuin ryhtynyt tuollaiseen suhteeseen. Mutta onneksi todellisuudessa on olemassa myös miehiä, jotka haluavat puolison, jolla on oma ura; jotka nauttivat itsekin matkustamisesta ja mukavasta elämästä; jotka viihtyvät ravintoloissa ja kahviloissa; jotka haluavat harrastaa sekä yhdessä että erikseen.

Eli toisin sanoin, olemassa on nomeeleja miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa katsoa niistä kolmekymppisistä mallia, joille suhteen löytäminen on helppoa. Mitä heissä on erilaista tai mitä he tekevät eri tavalla?

Mulla yksi tällainen tuttu, jolla suhteita löytyi kun edellinen alkoi mennä huonosti. Hän omistaa asianajotoimiston, ensimmäisen avioeronsa jälkeen alkoi suhteeseen mm. Työpaikalla käyneen valokuvaajan ja alaisensa kanssa.

Mulla ystävilläkin lapsia, jos eroan niin en tiedä missä miehen tapaisin. En ainakaan ystävien kautta. Omani tavannut opuskeluissa ja töissä. Yhden netissä.

N39v kirjoitti:

Minä.

Vastapuolen kiinnostus loppuu kun kuulevat minun olevan kyseessä, koskaan en ole seurustellut

Kohdattaisiimpa jossain..

M36

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksisuhteet on se juttu nykyään.

M29

Siltä välillä todella tuntuu :( Halutaan vain pikasuhteita ja kokemuksia - ei turvaa, rakkautta ja sitoutumista. Nekin jotka sitten alussa toitottavat että ovat monogaamisia ja lapsia haluvia muuttavat mielensä parissa kuussa ja tahtovat hekin sitten vain jotakin helppoa ja kivaa ilman sitoutumista. Monella ei aika ja kapasiteetti riitä muuhun nykymaailmassa. Surullista.

Konservatiivisia arvoja

Nyt on 2023 ja polyamoria, seksityö ja avoimet suhteet on in ja hot, hetken trendi

Luvassa paljon yh perheitä ja mitä lie

Mielenkiintoista nähdä miten seuraavat vuosikymmenet muuttavat suomea ja eurooppaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä heti tulee mieleen kaksi tuttua + 30 v miestä jotka haluaisivat sitoutua ja perustaa perheen.Ovat ihan kivan näköisiä, hyvät ammatit, ja mukavia tyyppejä.Omia harrastuksia on . Eivät ole Tindereissä eivätkä ole ns.pelimiehiä vaan kilttimiehiä.Mistä ne löytyy kumppanin kun eivät pyöri baareissa?

Ihmiset kohtaavat ihan koko ajan toisiaan muuallakin kuin baareissa ja Tindereissä. Kesä on häiden aikaa, moni parisuhde on alkanut yhteisten ystävien häistä. Kesällä matkustellaan, majoitutaan leirintäalueilla ja hostelleissa, istutaan terasseilla (terassilla voi juoda muutakin kuin alkoholia), käydään festareilla ja ulkoilmakonserteissa, tavataan kavereita ja tutustutaan kavereiden kavereihin, pelataan frisbeegolfia ja minigolfia, vietetään aikaa puistoissa ja rannoilla...

Väitän: jos ihminen on aktiivinen ja hänellä on kavereita, hän ei voi välttää tutustumasta uusiin ihmisiin kohtuullisen usein.

Ja jos hänellä ei ole kavereita, ongelma on syvemmällä kuin elämänkumppanin löytämisessä.

Jos on hyvä ammatti vaikkapa lääkäri, palomies, poliisi niin asia helpottuu. Jos pärstä kertoin kunnossa niin asia helpottuu, samoiten jos on rahaa pilvin pimein niin on ympärillä kyllä porukkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kokemuksen perusteella naiset itse valikoivat sitoutumishaluttomia miehiä ja vain tuollaiset miehet saavat aikaan naisissa kipinöitä.

Deittailu on turhauttavaa kun haluaisi parisuhteen ja oman perheen mutta naisilta tulee vain pakkeja vaikka pääsisi 6.treffeille asti.

Kerran yksi nainen valitti treffeillä että hän löytää vain varattuja tai p anomiehiä mutta silti antoi pakit mulle joka etsin parisuhdetta.

Eli kyse ei ole siitä että kunnollisia herrasmiehiä ei olisi vaan naiset eivät vain syty heistä.

Tunnistan tuon ongelman. Toisaalta mielestäni mies voi olla samanaikaisesti sekä hauska ja kipinöitä aikaansaava että se joka sitoutuu. En tahtoisi tylsää miestä joka ei saa minua nauramaan tai herätä minkäänlaisia tunteita ja himoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin se että kelpuutan vain top 5 miehet. Ja herrasmiehet ovat ihania - varsinkin sellaiset joissa on ripaus sitä tuhmempaakin miestä joukossa pinnan alla.

Onko lainattu viesti poistettu kun ei näy missään?