Lue keskustelun säännöt.
Miehellä lapsi edellisestä suhteesta eikä ehkä halua toista
12.07.2022 |
Olen 35 v. nainen ja seurustellut reilun vuoden ihanan, itseni ikäisen miehen kanssa. Suhde on elämäni onnellisin, meillä on hyvä olla yhdessä. Miehellä on aiemmasta suhteesta lapsi, joka asuu hänen luonaan osan viikosta. Minä olen lapseton. Haasteeksi on muodostumassa erilaiset ajatuksemme yhteisen lapsen hankkimisesta. Mies on epävarma siitä haluaako toisen lapsen tai ainakin haluaa odottaa, että suhteemme on kestänyt vähintään pari vuotta ennen mahdollista lapsen yrittämistä. Kyse ei miehen mukaan ole siitä, että hän olisi epävarma minun suhteeni, vaan sanoo rakastavansa minua ja haluavansa olla kanssani. Itse en tässä iässä luonnollisesti haluaisi odottaa lapsen yrittämisen kanssa. Tulen loistavasti toimeen mieheni lapsen kanssa ja alan pikkuhiljaa myös kiintyä häneen. Pelkään kuitenkin, että pidemmän päälle ilman omaa lasta minun saattaisi olla vaikea olla tässä suhteessa ja seurata ja tukea mieheni vanhemmuutta.
Onko kukaan ollut samanlaisessa tilanteessa? Millaiseen ratkaisuun olette päätyneet? Kaikki näkökulmat ovat tervetulleita.
Kommentit (171)
Ystäväni jäi samassa tilanteessa odottelemaan ja lopulta tuli ero ilman lasta. Nyt jo sen verran ikää ettei lasta saa. Kannattaa seurata omia unelmiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni jäi samassa tilanteessa odottelemaan ja lopulta tuli ero ilman lasta. Nyt jo sen verran ikää ettei lasta saa. Kannattaa seurata omia unelmiaan.
Peremminhan se sitten meni, kun ei ollut lasta kärsimässä erosta.
Jos olisi tehty lapsi niin ystävä olisi nyt YH ja lapsi ramppaisi heittopussina kahden kodin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisi sivua kommentteja jossa naiset toteavat että älä välitä miehen mielipiteestä vaan teet juuri niin kuin itse haluat. Toivottavasti ette ole niitä samoja naisia jotka kitisevät kuinka mies ei väliä naisten mielipiteistä kun todistettavasti ette itsekään välitä miehen mielipiteestä varsinkin nöin kuin se ei ole sama kuin naisella
Kertoisitko miten sinusta aapeen kuuluisi tilanteessa toimia? Kumman tahto on tärkeämpi; aapeen vai miehen, ja miksi juuri miehen?
Aapee ei ole pakottamassa miestä mihinkään. Suhde perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Kenenkään ei ole pakko haudata lapsihaaveitaan jonkun toisen ihmisen tahdon takia.
Jännästi sinäkin käänsit asian niin että jos mies ei halua enempää lapsia on hänen haudattava haaveensa kun nainen haaveilee lapsesta. Miksi juuri naisen haave pitää toteutua?
Täällä ei ole vaadittu miestä "hautaamaan haaveitaan", vaan vaihtoehtona on pidetty mm. lapsen hankkimista yksin, jonka jälkeen voidaan vielä olla suhteessa. Tai sitten jos suhde päättyykin, niin ainakin molempien toive omasta lisääntymisestä huomioidaan.
Ei tuossa iässä ole aikaa odotella. Jos haluat oman lapsen, niin takuu varmasti katkeroidut jos jäät äitipuoleksi tuohon kuvioon ilman omaa lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hankkisin lapsen yksin. Sanoisin miehelle, että ymmärrän hänen puheistaan, että hän ei varmaankaan halua toista lasta, tai ainakin hänen päätöksensä kestää niin kauan, että biologisista syistä en itse voi odottaa. Ja että on ihan ok, jos mies valitsee noin. Mutta oma valintani on eri, ja hakeudun sen vuoksi hedelmöityshoitoihin. Sanoisin myös, että en pysty kuvittelemaan suhdetta kenenkään toisen kanssa, joten omasta puolestani voidaan jatkaa suhteessa kyllä - jolloin molemmilla tulee toivottavasti olemaan yksi oma lapsi.
Jos miehelle ei tämä käy, sitten sanoisin, että se on tosi surullista, mutta en halua luopua mahdollisuudesta äitiyteen. Mieskin on saanut kokea vanhemmuuden, joten sanoisin, että oletan kumppanin suovan saman kokemuksen minullekin, mikäli välittää minusta ja unelmistani. Jos miehen mielestä oman lapsen hankkiminen ei ole ok, sitten eroaisin.
Jos hänelle on ok, että hankin oman lapsen, voidaan jatkaa suhteessa. Uskoisin, että suhde silti tulee ajan myötä päättymään, mutta sehän on vain osoitus siitä, ettei homma toiminut, ja olisi ollutkin huono idea luopua omasta lapsesta miehen vuoksi.
Itselläni on kaksi lasta, ja olen eronnut heidän isästään. Täytyy sanoa, että se sisältö ja merkitys, jota lasten myötä on saanut elämään, on niin suuri, että en ikinä neuvoisi ketään luopumaan omasta lapsihaaveestaan kumppanin vuoksi. Ehjkä ymmärrän sen uhrauksen, jos itselle rakas kumppani ei pysty saamaan lasta, mutta jos syy on se, että kumppani ei halua, silloin en sitä uhrausta tekisi.
Kuka uskoo että mies jää katselemaan ap:tä jonka vatsa kasvaa varasiitiöillä (vaikka miehen omatkin olisivat toimineet) ja niiksi vauvavuosiksi jotka syntymän jälkeen pakollakin tulevat. Yleensähän vuodet 0-3v ovat niitä haastavimpia ja väsyttävämpiä ja niitä jolloin monet eroavat. Tällä miehellä ei ole biologisesti mitään tekemistä keinohoitovauvan, en usko että kykenee sitä rakastamaan ja jaksaa pusertaa noita vuosia läpi. Erohan siitä tulee.
Sitten tulee. Kirjoitin itsekin, että on todennäköistä, että suhde päättyy. Tuossa on vain se, että annetaan tuollekin tilanteelle mahdollisuus. Jos itse pitäisi valita ero tai lapsettomuus, valitsisin eron miettimättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni jäi samassa tilanteessa odottelemaan ja lopulta tuli ero ilman lasta. Nyt jo sen verran ikää ettei lasta saa. Kannattaa seurata omia unelmiaan.
Peremminhan se sitten meni, kun ei ollut lasta kärsimässä erosta.
Jos olisi tehty lapsi niin ystävä olisi nyt YH ja lapsi ramppaisi heittopussina kahden kodin väliä.
En tiedä ihan tarkkaan eron syitä, mutta olen ymmärtänyt että tuo lapsettomuus jäi kaivertaa mieltä ja oli osasyy eroon. Ehkä eroa ei olis tullut jos olis tullut lapsi. Kukapa tietää.
Vierailija kirjoitti:
Viisi sivua kommentteja jossa naiset toteavat että älä välitä miehen mielipiteestä vaan teet juuri niin kuin itse haluat. Toivottavasti ette ole niitä samoja naisia jotka kitisevät kuinka mies ei väliä naisten mielipiteistä kun todistettavasti ette itsekään välitä miehen mielipiteestä varsinkin nöin kuin se ei ole sama kuin naisella
Kuinka niin? Täällähän nimenomaan ON välitetty miehen mielipiteestä. Jotain provoheittoa lukuunottamatta kukaan ei ole ehdottanut esim. miehen painostamista lapsen hankkimiseen. On todettu, että näissä asioissa jokaisen on tehtävä kuten itse haluaa - eli tottakai myös ap:n kannattaa yrittää saada lapsi, jos hän sen haluaa. Miksi sinusta juuri lasta haluavan naisen pitäisi mukautua miehen toiveeseen, vaikka vaihtoehtona on tässä sekin, että kumpikin saa mitä haluaa: nainen saa lapsen ja mies saa valita ettei halua lisää lapsia. Kumpikin voi sitten jatkaa erillään, etsiä joko uuden kumppanin tai pysyä sinkkuna, ja keskenään voivat halutessaan olla joko suhteessa, kavereita tai katkaista välit. Kaikki ihan täysin sen mukaan, mitä osapuolet itse haluavat - ja kyllä, myös miehen näkemys huomioiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisi sivua kommentteja jossa naiset toteavat että älä välitä miehen mielipiteestä vaan teet juuri niin kuin itse haluat. Toivottavasti ette ole niitä samoja naisia jotka kitisevät kuinka mies ei väliä naisten mielipiteistä kun todistettavasti ette itsekään välitä miehen mielipiteestä varsinkin nöin kuin se ei ole sama kuin naisella
Kertoisitko miten sinusta aapeen kuuluisi tilanteessa toimia? Kumman tahto on tärkeämpi; aapeen vai miehen, ja miksi juuri miehen?
Aapee ei ole pakottamassa miestä mihinkään. Suhde perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Kenenkään ei ole pakko haudata lapsihaaveitaan jonkun toisen ihmisen tahdon takia.
Jännästi sinäkin käänsit asian niin että jos mies ei halua enempää lapsia on hänen haudattava haaveensa kun nainen haaveilee lapsesta. Miksi juuri naisen haave pitää toteutua?
Täällä ei ole vaadittu miestä "hautaamaan haaveitaan", vaan vaihtoehtona on pidetty mm. lapsen hankkimista yksin, jonka jälkeen voidaan vielä olla suhteessa. Tai sitten jos suhde päättyykin, niin ainakin molempien toive omasta lisääntymisestä huomioidaan.
Tuohan on sama valhe kun se mitä naiset sanovat koiran hankinnasta mitään ei sinun tarvitse tehdä sen eteen mutta kaikki me tiedämme että totuus on että miehen on pakko huolehtia ellei halua jatkuvasti riidellä naisen kanssa. Kun oikeen tosissanne yritätte miettiä miehen näkökulmasta tuota yhdessä tai yksin lapsen hankintaa niin ainoa ero mikä siinä tulee on se että lasketko elintasoa oman vai jonkun toisen lapsen takia. Mies joutuu yhteiset laskut maksamaan siinä vaiheessa kun nainen jää äippä lomalle ja samanlailla mies joutuu naista palvelemaan raskaus vaiheessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies on todella ajattelematon eikä tuollainen käytös ole rakkautta. Jos ei halua lasta, niin ei halua, eihän siinä.
Mutta se ei ole oikein, että roikottaa 35-vuotiasta naista sanomalla, että ehkä haluan muutaman vuoden päästä. Mitäs sitten, jos ei hän haluakaan? Entä jos ap ei enää tulekaan raskaaksi? Onko hän miettinyt yhtään toisen kannalta tätä asiaa?
Jokaisella on oikeus päättää itse haluaako lapsia, mutta tuolla käytöksellään mies tavallaan vie sen oikeuden naiselta. Reilumpaa olisi myöntää realiteetit eli ettei naisella ole aikaa odotella eikä mikään ehkä-vastaus kelpaa juurikin samasta syystä. Ja sanoa reilusti, mitä haluaa.
Jos mies ei halua lasta (nyt), niin hankkisin itsellisenä naisena lapsen. Näin suhdekin voisi vielä säilyä. Kuten joku sanoikin, niin onhan hänelläkin lapsi joka ei ole biologisesti ap:n. Miksei ap:lla voisi olla myös?
Ap:han on itse puhunut suhteen alkuvaiheessa parisuhteen olevan hänen ensisijainen haaveensa. Lapsen ap on puhunut olevan toissijainen tai peräti täysin vaihtoehtoinen haave. Ap on itse ripustautunut mieheen tietämättä mitä tahtoo eikä sitä ole voinut mieskään mistään päätellä. Nyt ap on ottamassa lapsiasian uudelleen käsittelyyn, mistä mies voi olla hyvinkin hämmentynyt ja kaivata aikaa asian työstämiseen kun suhteessa on kuitenkin jo edetty. Kyse ei mielestäni ole lapsettoman kolmevitosen roikottamisesta ja hämäämisestä jos mies ei tiedä ap:n todellisista, ehdottomista lapsitoiveista. Mies luultavasti kuvittelee lapsiasian olevan ap:n toissijainen/vaihtoehtoinen unelma koska ap on itse sellaista miehelle tätä aiemmin väittänyt. Tilanne olisi aikalailla toinen jos ap olisi jo suhteen alkutaipaleella osannut päättää, että haluaa oman lapsen ja tehnyt sen miehelle silloin selväksi.
Eli ap on huijannut tätä miestä.
Ai miten ni ku ei itsekään alussa tiennyt haluavansa lapsia vaan tajusi sen vasta myöhemmin?
Ap tapasi miehen, jolla oli aikaisemmasta suhteestaan lapsi. Miehen kanssa keskusteltiin tutustumisvaiheessa kummankin lapsihaaveista. Mies ei ilmaissut haluavansa toista lasta. Ap ilmaisi, ettei se olisi seurustelun aloittamisen este ollenkaan sillä ap tahtoi ensisijaisesti parisuhteen miehen kanssa. Lisäksi ap ilmaisi, ettei olisi lapsensaannin suhteen ehdoton vaan hyvin sopeutuvainen ja joustava.
Hups!
He ovat parisuhteessa ja äkkiä ap ymmärtää haluvansa lapsen NYT... juuri sen miehen kanssa, jolle vielä aivan vähän aikaa sitten oli uskotellut, ettei itse tunne erityisestä halua saada omaa lasta ollenkaan vaan olevansa itsekin valmis muodostamaan parisuhteen, jossa ei välttämättä saisikaan omaa lasta.
Jos kyse ei olisi valitettavan monimutkaisesta itsepetoksesta, kyse olisi petoksesta. :D
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisi sivua kommentteja jossa naiset toteavat että älä välitä miehen mielipiteestä vaan teet juuri niin kuin itse haluat. Toivottavasti ette ole niitä samoja naisia jotka kitisevät kuinka mies ei väliä naisten mielipiteistä kun todistettavasti ette itsekään välitä miehen mielipiteestä varsinkin nöin kuin se ei ole sama kuin naisella
Kertoisitko miten sinusta aapeen kuuluisi tilanteessa toimia? Kumman tahto on tärkeämpi; aapeen vai miehen, ja miksi juuri miehen?
Aapee ei ole pakottamassa miestä mihinkään. Suhde perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Kenenkään ei ole pakko haudata lapsihaaveitaan jonkun toisen ihmisen tahdon takia.
Jännästi sinäkin käänsit asian niin että jos mies ei halua enempää lapsia on hänen haudattava haaveensa kun nainen haaveilee lapsesta. Miksi juuri naisen haave pitää toteutua?
Täällä ei ole vaadittu miestä "hautaamaan haaveitaan", vaan vaihtoehtona on pidetty mm. lapsen hankkimista yksin, jonka jälkeen voidaan vielä olla suhteessa. Tai sitten jos suhde päättyykin, niin ainakin molempien toive omasta lisääntymisestä huomioidaan.
Tuohan on sama valhe kun se mitä naiset sanovat koiran hankinnasta mitään ei sinun tarvitse tehdä sen eteen mutta kaikki me tiedämme että totuus on että miehen on pakko huolehtia ellei halua jatkuvasti riidellä naisen kanssa. Kun oikeen tosissanne yritätte miettiä miehen näkökulmasta tuota yhdessä tai yksin lapsen hankintaa niin ainoa ero mikä siinä tulee on se että lasketko elintasoa oman vai jonkun toisen lapsen takia. Mies joutuu yhteiset laskut maksamaan siinä vaiheessa kun nainen jää äippä lomalle ja samanlailla mies joutuu naista palvelemaan raskaus vaiheessa
Miksi miehen elintaso laskisi, jos nainen hankkii lapsen yksin? Eiväthän nuo ilmeisesti asu yhdessä. Tuossa ehdotetussa esimerkissä siis toki asutaan erillään ja joko seurustellaan tai lopetetaan suhde. Mieheltä ei kukaan vaadi muuta kuin että kertoo, mitä haluaa ja mikä vaihtoehto häntä miellyttää eniten. Mikäli naiselle kaikki vaihtoehdot käyvät, niin silloinhan mies saa valita mieluisan vaihtoehdot. Ainoa vaihtoehto, joka ei ole valittavissa, olisi se että nainen luopuu omasta äitiydestään miehen takia - mutta koska muita vaihtoehtoja on paljon, niin tuskin se haittaa ettei saa toisen tärkeää unelmaa pilata.
Miehen näkökulmasta on kyllä asiaa ymmärretty, eli on ymmärretty, että miehellä on oikeus päättää, ettei halua lisää lapsia. Ainoastaan on edellytetty, että kertoo sen reilusti ja rehellisesti kumppanilleen, mikäi tietää asian olevan näin. Mikäli mies kokee lapsen olevan vain rasite oman elintasonsa kannalta, ei tietenkään kannata hankkia lasta - mutta ei hänellä ole oikeutta alkaa vaatia muita tekemään oman elämänsä valintoja hänen mukaansa.
Olethan tietoinen miten raskaita ensimmäiset vuodet ovat? Ja pallo jalassa siitä eteenpäin. Helposti näkiessään jo vanhempia lapsia unohtuu mitä valvomista ja työtä 24/7 koko homma oikeasti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisi sivua kommentteja jossa naiset toteavat että älä välitä miehen mielipiteestä vaan teet juuri niin kuin itse haluat. Toivottavasti ette ole niitä samoja naisia jotka kitisevät kuinka mies ei väliä naisten mielipiteistä kun todistettavasti ette itsekään välitä miehen mielipiteestä varsinkin nöin kuin se ei ole sama kuin naisella
Kertoisitko miten sinusta aapeen kuuluisi tilanteessa toimia? Kumman tahto on tärkeämpi; aapeen vai miehen, ja miksi juuri miehen?
Aapee ei ole pakottamassa miestä mihinkään. Suhde perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Kenenkään ei ole pakko haudata lapsihaaveitaan jonkun toisen ihmisen tahdon takia.
Jännästi sinäkin käänsit asian niin että jos mies ei halua enempää lapsia on hänen haudattava haaveensa kun nainen haaveilee lapsesta. Miksi juuri naisen haave pitää toteutua?
Täällä ei ole vaadittu miestä "hautaamaan haaveitaan", vaan vaihtoehtona on pidetty mm. lapsen hankkimista yksin, jonka jälkeen voidaan vielä olla suhteessa. Tai sitten jos suhde päättyykin, niin ainakin molempien toive omasta lisääntymisestä huomioidaan.
Tuohan on sama valhe kun se mitä naiset sanovat koiran hankinnasta mitään ei sinun tarvitse tehdä sen eteen mutta kaikki me tiedämme että totuus on että miehen on pakko huolehtia ellei halua jatkuvasti riidellä naisen kanssa. Kun oikeen tosissanne yritätte miettiä miehen näkökulmasta tuota yhdessä tai yksin lapsen hankintaa niin ainoa ero mikä siinä tulee on se että lasketko elintasoa oman vai jonkun toisen lapsen takia. Mies joutuu yhteiset laskut maksamaan siinä vaiheessa kun nainen jää äippä lomalle ja samanlailla mies joutuu naista palvelemaan raskaus vaiheessa
Kukaan ei häntä pakota jäämään suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies on todella ajattelematon eikä tuollainen käytös ole rakkautta. Jos ei halua lasta, niin ei halua, eihän siinä.
Mutta se ei ole oikein, että roikottaa 35-vuotiasta naista sanomalla, että ehkä haluan muutaman vuoden päästä. Mitäs sitten, jos ei hän haluakaan? Entä jos ap ei enää tulekaan raskaaksi? Onko hän miettinyt yhtään toisen kannalta tätä asiaa?
Jokaisella on oikeus päättää itse haluaako lapsia, mutta tuolla käytöksellään mies tavallaan vie sen oikeuden naiselta. Reilumpaa olisi myöntää realiteetit eli ettei naisella ole aikaa odotella eikä mikään ehkä-vastaus kelpaa juurikin samasta syystä. Ja sanoa reilusti, mitä haluaa.
Jos mies ei halua lasta (nyt), niin hankkisin itsellisenä naisena lapsen. Näin suhdekin voisi vielä säilyä. Kuten joku sanoikin, niin onhan hänelläkin lapsi joka ei ole biologisesti ap:n. Miksei ap:lla voisi olla myös?
Ap:han on itse puhunut suhteen alkuvaiheessa parisuhteen olevan hänen ensisijainen haaveensa. Lapsen ap on puhunut olevan toissijainen tai peräti täysin vaihtoehtoinen haave. Ap on itse ripustautunut mieheen tietämättä mitä tahtoo eikä sitä ole voinut mieskään mistään päätellä. Nyt ap on ottamassa lapsiasian uudelleen käsittelyyn, mistä mies voi olla hyvinkin hämmentynyt ja kaivata aikaa asian työstämiseen kun suhteessa on kuitenkin jo edetty. Kyse ei mielestäni ole lapsettoman kolmevitosen roikottamisesta ja hämäämisestä jos mies ei tiedä ap:n todellisista, ehdottomista lapsitoiveista. Mies luultavasti kuvittelee lapsiasian olevan ap:n toissijainen/vaihtoehtoinen unelma koska ap on itse sellaista miehelle tätä aiemmin väittänyt. Tilanne olisi aikalailla toinen jos ap olisi jo suhteen alkutaipaleella osannut päättää, että haluaa oman lapsen ja tehnyt sen miehelle silloin selväksi.
Eli ap on huijannut tätä miestä.
Ai miten ni ku ei itsekään alussa tiennyt haluavansa lapsia vaan tajusi sen vasta myöhemmin?
Ap tapasi miehen, jolla oli aikaisemmasta suhteestaan lapsi. Miehen kanssa keskusteltiin tutustumisvaiheessa kummankin lapsihaaveista. Mies ei ilmaissut haluavansa toista lasta. Ap ilmaisi, ettei se olisi seurustelun aloittamisen este ollenkaan sillä ap tahtoi ensisijaisesti parisuhteen miehen kanssa. Lisäksi ap ilmaisi, ettei olisi lapsensaannin suhteen ehdoton vaan hyvin sopeutuvainen ja joustava.
Hups!
He ovat parisuhteessa ja äkkiä ap ymmärtää haluvansa lapsen NYT... juuri sen miehen kanssa, jolle vielä aivan vähän aikaa sitten oli uskotellut, ettei itse tunne erityisestä halua saada omaa lasta ollenkaan vaan olevansa itsekin valmis muodostamaan parisuhteen, jossa ei välttämättä saisikaan omaa lasta.
Jos kyse ei olisi valitettavan monimutkaisesta itsepetoksesta, kyse olisi petoksesta. :D
eri
Niin, valitettavasti joskus mielipide voi muuttua tällaisten asioiden suhteen. Varmaan sinkkuna ja lupaavan suhteen alussa tuntuikin tärkeältä saada juuri se suhde. Halu saada lapsi on näköjään sitten kirkastunut myöhemmin. Joskus käy näin, harmi tietenkin, ettei ollut heti suhteen alussa tiedossa. Mutta eihän tässä mitään peruuttamatonta ole tapahtunut sen miehenkään kannalta. Ja vaikka ap olisikin "salaa" tiennyt suhteen alussa haluavansa kyllä lapsenkin, niin mieshän voi koska tahansa käyttää oikeuttaan lopettaa suhde. Ei suhde ole mikään velvollisuus, jossa täytyy roikkua, vaikka huomattaisiin, etteivät toiveet sittenkään osu yksiin. Erilleen vaan, jos siltä tuntuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki lapsi yksin, niin sitten teillä on suhde tasapainossa, kun kummallakin on oma lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Hanki lapsi yksin, niin sitten teillä on suhde tasapainossa, kun kummallakin on oma lapsi.
Joo, suhde tasapainossa kun toisella on reilu kymmenvuotias koululainen 50/50 ja toinen on suhteen aikana itsenäisesti tehtaillun vaippaikäisen yh :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies on todella ajattelematon eikä tuollainen käytös ole rakkautta. Jos ei halua lasta, niin ei halua, eihän siinä.
Mutta se ei ole oikein, että roikottaa 35-vuotiasta naista sanomalla, että ehkä haluan muutaman vuoden päästä. Mitäs sitten, jos ei hän haluakaan? Entä jos ap ei enää tulekaan raskaaksi? Onko hän miettinyt yhtään toisen kannalta tätä asiaa?
Jokaisella on oikeus päättää itse haluaako lapsia, mutta tuolla käytöksellään mies tavallaan vie sen oikeuden naiselta. Reilumpaa olisi myöntää realiteetit eli ettei naisella ole aikaa odotella eikä mikään ehkä-vastaus kelpaa juurikin samasta syystä. Ja sanoa reilusti, mitä haluaa.
Jos mies ei halua lasta (nyt), niin hankkisin itsellisenä naisena lapsen. Näin suhdekin voisi vielä säilyä. Kuten joku sanoikin, niin onhan hänelläkin lapsi joka ei ole biologisesti ap:n. Miksei ap:lla voisi olla myös?
Ap:han on itse puhunut suhteen alkuvaiheessa parisuhteen olevan hänen ensisijainen haaveensa. Lapsen ap on puhunut olevan toissijainen tai peräti täysin vaihtoehtoinen haave. Ap on itse ripustautunut mieheen tietämättä mitä tahtoo eikä sitä ole voinut mieskään mistään päätellä. Nyt ap on ottamassa lapsiasian uudelleen käsittelyyn, mistä mies voi olla hyvinkin hämmentynyt ja kaivata aikaa asian työstämiseen kun suhteessa on kuitenkin jo edetty. Kyse ei mielestäni ole lapsettoman kolmevitosen roikottamisesta ja hämäämisestä jos mies ei tiedä ap:n todellisista, ehdottomista lapsitoiveista. Mies luultavasti kuvittelee lapsiasian olevan ap:n toissijainen/vaihtoehtoinen unelma koska ap on itse sellaista miehelle tätä aiemmin väittänyt. Tilanne olisi aikalailla toinen jos ap olisi jo suhteen alkutaipaleella osannut päättää, että haluaa oman lapsen ja tehnyt sen miehelle silloin selväksi.
Eli ap on huijannut tätä miestä.
Ai miten ni ku ei itsekään alussa tiennyt haluavansa lapsia vaan tajusi sen vasta myöhemmin?
Ap tapasi miehen, jolla oli aikaisemmasta suhteestaan lapsi. Miehen kanssa keskusteltiin tutustumisvaiheessa kummankin lapsihaaveista. Mies ei ilmaissut haluavansa toista lasta. Ap ilmaisi, ettei se olisi seurustelun aloittamisen este ollenkaan sillä ap tahtoi ensisijaisesti parisuhteen miehen kanssa. Lisäksi ap ilmaisi, ettei olisi lapsensaannin suhteen ehdoton vaan hyvin sopeutuvainen ja joustava.
Hups!
He ovat parisuhteessa ja äkkiä ap ymmärtää haluvansa lapsen NYT... juuri sen miehen kanssa, jolle vielä aivan vähän aikaa sitten oli uskotellut, ettei itse tunne erityisestä halua saada omaa lasta ollenkaan vaan olevansa itsekin valmis muodostamaan parisuhteen, jossa ei välttämättä saisikaan omaa lasta.
Jos kyse ei olisi valitettavan monimutkaisesta itsepetoksesta, kyse olisi petoksesta. :D
eri
Ei ehkä ole nyt olennaisinta tässä, mutta selvennettäköön, että en ole missään vaiheessa ilmaissut miehelle, että olisin lapsen saannin suhteen "hyvin sopeutuvainen ja joustava", ainoastaan ilmaisin suhteen alussa, että en ole varma haluanko omaa lasta. Lisäksi tein selväksi tuolloin, että mikäli olisi niin, että lapsen haluan, ei aikaa iän puolesta ole loputtomiin. Ihanteellinen tilanne myös minun mielestäni olisi tietysti sellainen, jossa olisi useampi vuosi aikaa rauhassa tutustua toiseen ennen mahdollista perheen perustamista.
Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat kirjoittaneet asiallisesti, jakaneet omia kokemuksiaan ja tarjonneet välineitä pohdintani tueksi.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki lapsi yksin, niin sitten teillä on suhde tasapainossa, kun kummallakin on oma lapsi.
Joo, suhde tasapainossa kun toisella on reilu kymmenvuotias koululainen 50/50 ja toinen on suhteen aikana itsenäisesti tehtaillun vaippaikäisen yh :D
Tuskin suhde silloinkaan tasapainossa on, jos toinen nauttii ja iloitsee omasta vanhemmuudestaan ja toinen suree sitä, ei kumppaninsa tahdon vuoksi saanut omaa lasta.
Oletko ajatellut, että jatkat seurustelua ja alat äidiksi itsellisesti? Voit ainakin asiaa pohtia ääneen, että miltä miehestä tuntuisi kahden aikuisen erillisasumissuhde, jossa kummallakin oma perhe... Toki voit myös löytää miehen, joka haluaa lapsia lisää. Nykyinen tapailukumppani ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Kuule. Voin suomentaa sinulle miehesi viestin mies-Suomi sanakirjan avulla:
Miehesi ei halua enää uusia lapsia, ei nyt tai ei koskaan. Hän toivoo että viivyttelemällä sinä joko 1) muutat itsekin mielesi etkä halua enää lapsia/lasta tai 2) olet yhtäkkiä niin vanha että lapsihaaveesi jää sen vuoksi ihan vain haaveeksi.
Näin näen minäkin.
Erikoista että sait mielessäsi käännettyä kommenttini noin, kun en kirjoittanut mitään tuohon viittaavaakaan.