Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Aviomies odottaa minun huolehtivan syömisistään, onko tämä normaalia? Mitä tehdä?
11.07.2022 |
Väsyttää tämä tilanne, kun ei vaan saada tätä toimimaan kunnolla. Minulla on omakin syöminen usein epäsäännöllistä, koska on mielenterveyden ja arjenhallinnan kanssa ongelmia. Kun pitäisi kahden aikuisen ruokailuista huolehtia, niin en vain pärjää. Ja siis syömisistä huolehtimisella tarkoitan tosiaan, että mies odottaa minun huolehtivan alusta loppuun kaikesta: minun pitäisi suunnitella molempien kaikki ateriat, ostaa ainekset kaupasta, ajoittaa ruoanlaitto ja valmistaa ateriat. Mies pahoittaa joka kerta mielensä, jos jääkaapissa ei ole ruokaa hänelle, mutta ei ihan oikeasti tee yhtään mitään sen eteen, että olisi. Ei edes sen verran, että suunnittelisi omia aterioitaan ja kertoisi minulle, mitä ruokaa haluaisi kaupasta.
Ihan mielelläni siis kyllä käyn meillä kaupassa ja teen joskus ruokaakin molemmille. Ei silti tunnu reilulta, että aikuinen, jonka pitäisi osata itsekin huolehtia omasta syömisestään, sälyttää vastuun siitä täysin minulle. Olen jotenkin kai tottunut siihen, että miehet ovat hiukan itsenäisempiä. Tosin miehen kaveriporukassa vaimot ehkä huolehtivat miestensä syömisistä, koska hän tuntuu pitävän sitä jonkinlaisena normina. Olisi kiva kuulla ulkopuolisten näkemyksiä tähän ja ehkä myös, millaisia järjestelyjä muissa avioliitoissa on syömisten kanssa.
Kommentit (457)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli myös samanlaista, kunnes väsyin totaalisesti ja löin hanskat tiskiin. Laitan lämpimän ruuan ehkä kerran viikossa. Syököön siitä sitten. Nukun aamulla aina 1-2 tuntia pidempään kun mies, niin heti kun herään niin ensimmäinen asia mitä mies kysyy on "mitä on aamupalaksi?" Vastaan aina että "En tiedä,just heräsin, ei oo nälkä" No aikansa valitettuaan mies joko tekee itselleen leivän tai lähtee kauppaan ostamaan jotain valmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea ketjua läpi, joten minkäikäinen mies on. Jos on nuori niin hän on tottunut siihen äiti tekee kaiken valmiiksi.
Mä itse olen jo vähän iäkkäämpi nainen ja olen huolehtinut perheen ruoka-asiat, mutta jos olen kotoa poissa, niin mies osaa laittaa ruokaa itselleen.
Ostelen kaupasta valmisruokia jääkaappiin, josta mies saa siitten ottaa mitä haluaa, ja mä saan olla vapaalla ruuan laitosta.Sinä ostat miehelle valmisruoat jääkaappiin? Minkä ihmeen takia? Onko miehesi jotenkin holhottava?
Kyllä mäkin ostan miehelle ja perheelle ruuat valmiiksi. Mulla on joustava työaika ja tykkään käydä kaupassa. Tiedän mikä on hyvää ja oon tutkinut tuoteselosteet. Kun ite käyn kaupassa niin saan sitä mitä haluan. Sit me koko perhe syödään niitä ruokia viikolla kun on "mun ruuanlaittovuoro". Viikonloppuna sitten jompikumpi tekee ruokaa, joko itse ostamistaan tai minun hankkimistani aineksista. Minusta tässä ei ole mitään kummallista vaan ihan tavallinen työnjako.
Meilläkin. En jaksa tapella, teen vaan mitä haluan. Jos teen ruokaa, teen mitä haluan silloin kun haluan. Mies syö tai on syömättä. Jos en jaksa tehdä ruokaa, mies syö mitä syö, missä syö, ei ole mun ongelma. Nykyään useimmiten tehdään yhdessä ruoka josta on sovittu yhdessä, kun miestä ärsyttää ettei saa vastatehtyä kuumaa ruokaa muuten. Mies ei siis itse yksin kokkaa, ei kuulemma osaa[/quote]
Huoh, kuulostaapa ihanalta ja huomaavaiselta parisuhteelta 🙈
Meillä 8v osaa huolehtia itselleen aamupalaa. Välipalaa se ei muista syödä, eikä ruokaakaan, joten niistä pitää aikuisen huolehtia. Iltapalan se sitten taas löytää jääkaapista ihan ite.
Mietin vaan että onks ap:n mies muutenkin alle kouluikäisen tasolla?
Nutellaleipä on meillä vakioruokaa (silloin kun saa ite valita), ehkä ap:n miehenkin kannattaa alottaa siitä? Mutta varovasti sitten leivänpaahtimen kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista. Ettekö te oo tehny jotain suunnitelmaa/järjestelyä siitä, että miten yhteiset asiat ja kotityöt hoidetaan? Ettekö te kykene keskusteluun? Ei kai me täällä voida tietää, mitä sun miehes ajattelee.
Me ollaan jo ennen muuttoa yhteen periaatteessa sovittu, kuka tekee mitäkin. Minä siivoan ja pyykkään, kun puolisoni laittaa suurimman osan ruoasta. Tosin kaupassa käydään yhdessä ja suunnitellaan ostokset. Ei tarvi ikinä sitten riidellä näistä, kun asiat on sovittu.
Ei tullut mieleen sopia kun oletin että tietenkin 50/50.
No tämä. Miten ihmeessä sitä naisena edes osaisi varoa tämmöisiä valopäitä, kun ei itselle tule mieleenkään, että toinen voisi katsoa olevansa genitaaliensa vuoksi vapautettu tavallisista välttämättömistä kotitöistä?
Ei tämmöisistä yleensä erikseen sovita etukäteen, kuten ei siitäkään, että auto on tapana lukita ja ottaa avaimet virtalukosta, sisään tullessa on tapana ottaa kengät jalasta, laskut on tapana maksaa eikä päästää ulosottoon, vessa on tapana vetää kun on sitä käyttänyt elämä on täynnä pieniä itsestäänselvyyksiä, joista ei välttämättä tule puhuneeksi ennen yhteen muuttoa.
Hirvee puhelinuho että pistä mies kauppaan. Ja sitten kuitenkin tunkeudutte kauppaan mukaan ostoslistoineen ja vanukasostoineen. Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirvee puhelinuho että pistä mies kauppaan. Ja sitten kuitenkin tunkeudutte kauppaan mukaan ostoslistoineen ja vanukasostoineen. Miksi?
Mikä vanukashullu sä oot?
Meillä mies tekee kaikki ruuat ja minä teen muita kotitöitä vastaavan verran, kaikki jaetaan puoliksi kotona. Ihnoan ruoanlaittoa. Kaupassa käydään yhdessä, minä enemmän suunnittelen ruoka-ostoksia ja mies enemmän kantaa.
Olen huomannut muista pareista että mitä vähäisemmät tuloerot sitä tasa-arvoisempi työjako kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kokkasin mun miehelle vuosia. Sit kun ilmoitin ryhtyväni vegaaniksi ja kokkaavani jatkossa sen mukaisesti, ja että jos hän haluaa lihaa tai muuta epävegaanista niin voi kokata sen itse, niin mies itku kurkussa ilmoitti että häneltä menee motivaation. Motivaation mihin? Elää? Käydä töissä? Pitää yllä parisuhdetta, jos lakkaan taipumasta hänen tahtoonsa ja toimin omien arvojeni mukaisesti? En taipunut. On nykyään ex, onneksi. Joutui opettelemaan ruokkimaan itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirvee puhelinuho että pistä mies kauppaan. Ja sitten kuitenkin tunkeudutte kauppaan mukaan ostoslistoineen ja vanukasostoineen. Miksi?
Mikä vanukashullu sä oot?
Se on se mies joka söi lasten vanukkaat, kunnes nainen keksi piilottaa ne vihanneslokeroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä hämmentää myös se, että ani harva mies muuttaa suoraan äidin helmoista avoliittoon. Yleensä ne ovat osanneet ruokkia itsensä ihan sujuvasti vuosikaudet ennen kuin yhtäkkiä kaikki taidot katoavat, kun ovessa on toinenkin sukunimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon tässä miettinyt mahdollista yhteenmuuttoa miesystävän kanssa, mutta tämä ruoka-asia on yksi mikä mietityttää. Olen kokki, joten ilmeisesti saisin hoitaa ruokapuolen yksin. Mies ei ole erityisen siisti tai käsityksemme siisteydestä on eri. Harrastan lakanoiden vaihtamista, ikkunoiden pesua, mattojen pesua ja sellaista välillä, mies ei välitä. Olisiko näin ollen kohtuullista, jos saisin asua miehen asunnossa ilmaiseksi tai edes edullisin kustannuksin, jos teen kaikki kotihommat?
No onko tässä nyt taas joku tiktok/yt vaatimus miehelläsi päällä? Miehes on kattonu netissä, miten aasialaiset vaimot laittaa husbentoja omille miehilleen ja alkanu vaatia samaa sinulta? Vähän haiskahtaa siltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista. Ettekö te oo tehny jotain suunnitelmaa/järjestelyä siitä, että miten yhteiset asiat ja kotityöt hoidetaan? Ettekö te kykene keskusteluun? Ei kai me täällä voida tietää, mitä sun miehes ajattelee.
Me ollaan jo ennen muuttoa yhteen periaatteessa sovittu, kuka tekee mitäkin. Minä siivoan ja pyykkään, kun puolisoni laittaa suurimman osan ruoasta. Tosin kaupassa käydään yhdessä ja suunnitellaan ostokset. Ei tarvi ikinä sitten riidellä näistä, kun asiat on sovittu.
Ei tullut mieleen sopia kun oletin että tietenkin 50/50.
No tämä. Miten ihmeessä sitä naisena edes osaisi varoa tämmöisiä valopäitä, kun ei itselle tule mieleenkään, että toinen voisi katsoa olevansa genitaaliensa vuoksi vapautettu tavallisista välttämättömistä kotitöistä?
Ei tämmöisistä yleensä erikseen sovita etukäteen, kuten ei siitäkään, että auto on tapana lukita ja ottaa avaimet virtalukosta, sisään tullessa on tapana ottaa kengät jalasta, laskut on tapana maksaa eikä päästää ulosottoon, vessa on tapana vetää kun on sitä käyttänyt elämä on täynnä pieniä itsestäänselvyyksiä, joista ei välttämättä tule puhuneeksi ennen yhteen muuttoa.
Ihana, nauroin melkein ääneen tämän viestin loppuosalle. :D
Eipä tullut tosiaan mieleen varmistaa, että voiko kolmekymppinen, vuosikausia sitten lapsuudenkodistaan pois muuttanut mies tarvittaessa huolehtia itsenäisesti ruokaa lautaselleen.
ap
Odotatko itse että mies huolehtii kaikki ikävimmät ja raskaimmat hommat vai teetkö ne itse? Jos et niin eikö se ole vain reilua jos toinen joutuu huolehtimaan toisista asioista niin toinen vastavuoroisesti huolehtii toisista asioista
Vierailija kirjoitti:
Tässä hämmentää myös se, että ani harva mies muuttaa suoraan äidin helmoista avoliittoon. Yleensä ne ovat osanneet ruokkia itsensä ihan sujuvasti vuosikaudet ennen kuin yhtäkkiä kaikki taidot katoavat, kun ovessa on toinenkin sukunimi.
Nuoremmassa sukupolvessa on näitä poikia jotka ovat kyllä asuneet omillaan, mutta käyvät mamman patojen ääressä syömässä, ja kotiin ostavat vain mässyä ja valmisruokaa. Yli l a udalla näkee näitä ostosten esittelyjä, tai vaihtoehtoisesti ns. kokataan jotain kilon oltermannilla ja nakilla täytettyä lihapiirakkaa.
Siihen kuvioon jos eksyy nainen joka kokkaa terveellisempää, tavallista kotiruokaa, niin pojan kokkailut loppuu siihen tai rajoittuu niihin omiin myöhäisillan juustokuorrutettuihin hiukopaloihin.
Vierailija kirjoitti:
Odotatko itse että mies huolehtii kaikki ikävimmät ja raskaimmat hommat vai teetkö ne itse? Jos et niin eikö se ole vain reilua jos toinen joutuu huolehtimaan toisista asioista niin toinen vastavuoroisesti huolehtii toisista asioista
Ei hyvänen aika. Mies, joka ei osaa edes tehdä itselleen voileipää, ei osaa mitään muutakaan.
Alue: Aihe vapaa
Anna olla nälissään. Kyllä se jostain ruokaa löytää.