Lue keskustelun säännöt.
Pystyykö ihminen jonka historia on pitkälti irtosuhteita ja hyvin lyhyitä parisuhde yrityksiä, koskaan olemaan lojaali hyvä kumppani yhdelle?
11.07.2022 |
Onko asenteet ja elämäntavat liian juurtuneet?
Voiko olla luotettava?
Ymmärrän että takeita ei koskaan ole, mutta mitä kokemuksia?
Kommentit (35)
Jos tottunut että aina tarvitsee uuden, kiinnostavan, yksinkertaisesti vain eri ihmisen, niin tuskin kauhean lojaali edes haluaa saati pystyy olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole koskaan ollut rakastunut. Aina vain liihotellut jossain. Sitten joku päivä rakastuu ja se on siinä.
Ei peluria muuteta.
En ymmärrä ihmisiä, jotka luulevat olevansa se yksi erityinen.
Valtava ego täytyy olla, jos luulee olevansa tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole koskaan ollut rakastunut. Aina vain liihotellut jossain. Sitten joku päivä rakastuu ja se on siinä.
No rakkaus ja rakkaus.
Harvoin se kestää edes parhaimmassa olosuhteissa.
Ja kun rakkaus lähes aina alkaa siitä että haluaa pökkiä toista ja loppuu kun ei enää kiinnosta, niin en nyt rakkauteen lähtisi luottamaan..
Voitteko varmuudella sanoa onko lyhyet suhteet olleet ihmisen omia toiveita, vai olisiko hän itse halunnut niiden kestävän? Ehkä hänelle osui kohdalle liikaa seikkailijoita, ja hän ymmärsi liian myöhään olla varautuneempi?
Parisuhteessa, lyhyessäkin, on aina kaksi ihmistä.
Ai niin, jollei ole kelvannut pitkään suhteeseen ei kelpaa koskaan pitkään suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän irtosuhteet ja lyhyet suhteet kerro uskottomuudesta. Enemmän mulle tulee mieleen, että kun on ehtinyt pitämään tarpeeksi paljon hauskaa, ei ole vakiintuessaan niin houkutuksille altis.
Enemmän mä tunnen näitä ruuhkavuosien aikaan eronneita pitkään yhdessä olleita pareja jotka kaipaavat kokemuksia, kuin myöhemmällä iällä aloilleen asettuneita eronneita pareja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole koskaan ollut rakastunut. Aina vain liihotellut jossain. Sitten joku päivä rakastuu ja se on siinä.
No rakkaus ja rakkaus.
Harvoin se kestää edes parhaimmassa olosuhteissa.
Ja kun rakkaus lähes aina alkaa siitä että haluaa pökkiä toista ja loppuu kun ei enää kiinnosta, niin en nyt rakkauteen lähtisi luottamaan..
Totta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu niin siitä, mistä syystä henkilö on harrastanut irtosuhteilua ja vähän iästäkin. Nuorena tuo kai voi olla ihan vain kokemuksien etsimistä ja kokeilua mikä itselle sopii, vanhempana voi kertoa enemmän jo oikeasti sitoutumispelosta. Jälkimmäinen on sellainen tyyppi, jota välttäisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu, minkä ikäisestä ihmisestä kyse. Jos esim. 35-vuotiaalla hyvät sosiaaliset taidot omaavalla miehellä, jolla on perusasiat kunnossa, on ollut useita lyhyitä tapailuja ja edellinen varsinainen seurustelusuhde alle 30-vuotiaana, jos sellaista ollenkaan, niin sanoisin, että on jo niin ns. tinder-koukussa, että tulee aina etsimään jotain vielä parempaa. Voi tapailla aivan todella hyvää naista, ja silti tinder laulaa koko ajan.
Täällä yksi, joka en ole päässyt pitkään parisuhteeseen kohta yhdeksään vuoteen.
Haluaisin kyllä, mutta hitto että on vaikeaa tuolta Tinder-viidakosta löytää puolisoa. Olen kyllä monella tapaa ihminen, jota on vaikea laittaa mihinkään muottiin ja se varmasti vaikeuttaa suhteen löytymistä; mutta olen kyllä luotettava ja lojaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyse on suht nuoresta henkilöstä (sanoisin nyt alle 30v) niin pitäisin ihan mahdollisena mut jos jatkaa tolla tyylillä keski-ikään asti niin varmaan aika epätodennäköstä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole koskaan ollut rakastunut. Aina vain liihotellut jossain. Sitten joku päivä rakastuu ja se on siinä.
No rakkaus ja rakkaus.
Harvoin se kestää edes parhaimmassa olosuhteissa.
Ja kun rakkaus lähes aina alkaa siitä että haluaa pökkiä toista ja loppuu kun ei enää kiinnosta, niin en nyt rakkauteen lähtisi luottamaan..
Lähes aina, mutta poikkeuksia on. Kyllä minulla rakkaus on alkanut oikeasta ihastuksesta. Koskaan en ole mitään yhden tai kahden t yön juttuja edes harrastanut. Vain rakkaussuhteessa on ollut intiimiä kanssakäymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse on suht nuoresta henkilöstä (sanoisin nyt alle 30v) niin pitäisin ihan mahdollisena mut jos jatkaa tolla tyylillä keski-ikään asti niin varmaan aika epätodennäköstä
Juuri näin. Parikymppiset voi olla vähän villejä, ja voi olla lyhyitä suhteita, kun ei ole kiirettä perheenperustamiseen tai vakiintumiseen muutenkaan. Suurin osa kuitenkin vakiintuu jonkun kanssa 30v menessä. Jos näin ei tapahdu, vaan vielä myöhemminkin jatkaa kevytsuhteilua, on koukussa ihastumiseen, eikä osaa vakiintua. Vaikka jotenkin vahingossa vakiintuisikin, todennäköisesti pettäisi, kun kaipaa sitä alkuhuumaa, mistä on nauttinut jo niin monen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu niin siitä, mistä syystä henkilö on harrastanut irtosuhteilua ja vähän iästäkin. Nuorena tuo kai voi olla ihan vain kokemuksien etsimistä ja kokeilua mikä itselle sopii, vanhempana voi kertoa enemmän jo oikeasti sitoutumispelosta. Jälkimmäinen on sellainen tyyppi, jota välttäisin.
Joillakin se sitoutumispelko on silkka persoonallisuushäiriö. Eli pershärö valehtelee ja pettää. Raivostuu kun kärähtää ja yrittää syyllistää petettyä syylliseksi.
Oman kokemukseni sanoo että ihmiset jotka ovat sitoutuvaa mallia ovat sitä jo nuorena, ne jotka ei - ei ole sitä oikein koskaan.
Voi olla yritys ihan häiden ja lapsien kera, mutta lopulta kuitenkin kyllästyvät.
Minä uskon että jotkut on tarkoitettu tosi suhteisiin ja toiset ei. Kumpikaan ei ole parempi tai huonompi, vain erilaisia ja toivottavasti tämä tulee hyväksytymmäksi asiaksi, jottei ihmiset turhaan satuta itseään ja toisiaan.
En usko, että pitäytyy parisuhteessa,jos on pitkään harrastanut useaa suhdettta samaan aikaan. Tunnen esimerkiksi hyvin yhden miehen,+ 65 v. Eronnut jo parikymmentä vuotta sitten. Harrastaa useaa suhdetta rinnan, kukaan ei kelpaa vakituiseksi, vaikka olisi joku näistä todella hyväkin nainen. Odottaa että nurkan takaa tulee vielä parempi ja uskon että näin tulee olemaan loppuikänsä. On vielä kaksonen horoskoopissa, josta sanotaan että on sitoutumiskammoinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu niin siitä, mistä syystä henkilö on harrastanut irtosuhteilua ja vähän iästäkin. Nuorena tuo kai voi olla ihan vain kokemuksien etsimistä ja kokeilua mikä itselle sopii, vanhempana voi kertoa enemmän jo oikeasti sitoutumispelosta. Jälkimmäinen on sellainen tyyppi, jota välttäisin.
Joillakin se sitoutumispelko on silkka persoonallisuushäiriö. Eli pershärö valehtelee ja pettää. Raivostuu kun kärähtää ja yrittää syyllistää petettyä syylliseksi.
Minulle yksi tunnusti vuosia myöhemmin olleensa sitoutumiskammoinen, ja toivoi uutta yritystä, mutta vahinko osaltani oli jo tapahtunut. Hänen kanssaan en halunnut yrittää, osittain siksi, etten ollut vuosien varrella kyennyt luottaamaan kehenkään muuhunkaan, ja pidin ihmiset etäisyyden päässä.
Vasta kymmen vuoden jälkeen uskalsin seuraavan kerran heittäytyä, ja taas suhde kariutui alkuunsa.
Itse en lähtisi.
Mutta onnea sille (sitä tarvitsee) joka hommaan lähtee!
Lähipiiristä: ei. Yksi pitkä kymmenen vuoden suhde oli lyhyiden suhteiden jälkeen, mutta senkin aikana oli sivusuhteita ja liitto päättyi sarjasuhteilijan totaaliseen kyllästymiseen. Eron jälkeen on vanha meno jatkunut, mies ja mekko vaihtuu suunnilleen samaan tahtiin.