Voiko 20 vuotiaana naisena löytää loppuelämän miehen?
Onko mahdollista vai onko sitä liian nuori, kuitenkin ihminen kasvaa matkan varrella?
Kommentit (60)
Tietenkin on mahdollista jos et toimi niin kuten 99,99% naisista eli painotat miehessä ulkonäköä ja jännää alfasupliikkia
Toki, mutta se loppuelämä voi olla hyvin lyhyt. Teinejä metsästävillä miehillä kun on väkivaltarikostaipumuksia.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on mahdollista jos et toimi niin kuten 99,99% naisista eli painotat miehessä ulkonäköä ja jännää alfasupliikkia
Nyt tuĺit kertoneeksi, että olet ruma, vuorovaikutustaidoton ja vihaat paitsi naisia myös omaa sukupuoltasi.
Maan matonen siis. Nollamies.
Tapasimme opiskeluaikana, minä 20 ja mies 21 v. Olemme olleet yhdessä jo yli 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on mahdollista jos et toimi niin kuten 99,99% naisista eli painotat miehessä ulkonäköä ja jännää alfasupliikkia
Sinä olet siis surkeampi kuin 99,99 % miehistä?
Olin 22v, 20v yhdessä, aikomus on olla loppuun asti.
18 vuotiaana rakastuin tulisesti mieheni ja nyt 50 v.oltu yhdessä.Rakastamme edelleenkin.
Oltiin 22-v, kun alettiin seurustelemaan. Nyt 35 vuotta yhdessä.
Omani löysin 17 vuotiaana, 40 vuotta sitten. Olen tyytyväinen.
Ihan mahdollista, mutta nykypäivänä epätodennäköistä. Koko loppuelämän kestävä suhde ei ole välttämättä tae onnesta ja autuudesta.
Olin 20 vuotta kun tapasin mieheni 20 vuotta sitten. On mahdollista.
Mä taisin olla 22v ja mieheni 21v, kun tapasimme. Takana on kohta 27 yhteistä vuotta. Itsekseenhän suhde ei söily vaan se menee eteenpäin elämän mukana. Ei oo myöskään klisee se, että parisuhteesta pitää pitää huolta. Pahimpina lapsiperhevuosina oli aina välillä ihanaa huomata, että tykätään vieläkin. Nykyään lapset jo isoja (kuopus 15v) ja ehditään taas tehdä paljon asioita kahdestaan.
Vierailija kirjoitti:
Tapasimme opiskeluaikana, minä 20 ja mies 21 v. Olemme olleet yhdessä jo yli 30 vuotta.
Täällä aikalailla sama.
En suosittele tuossa iässä. Tällä pallolla eletään kerran ja olet onnekkaana syntynyt vielä naiseksi, niin ole vaan niin monen miehen kanssa, kuin nuoruuttasi ehdit. Ihan turhaa sitoutua yhteen ja katsoa mallia omista isovanhemmista.
Kaikki pitkät parisuhteet joita tiedän perustuu kulissiin. Kuten kaverini hehkutti pari vuotta sitten kuinka asuu miehen rakentamassa omakotitalossa ja sitten muuttuvatkin puoli vuotta sitten erilleen. Ei pitkä parisuhde ole tae onnellisuudesta, ei todellakaan. En sitten tiedä onko huono parisuhde tavoittelemisen arvoinen asia.
Ja lisään vielä sen, että tuo mies joka eli tuossa kulissi suhteessa hehkutti aina onnea mutta samaan aikaan flirttaili täydellä teholla toiselle naiselle.
Voi, mutta kyllähän siinä jää helposti jostain paitsi. Ja eroaminen muuttuu erittäin vaikeaksi jos ei ole koskaan ollut, ehkä asunutkaan, yksin.
Helpompaa se on kuin löytää nyt 25 vuotiaana...
Me ollaan alettu seurustella 20-vuotiaina ja 15 vuoden jälkeen edelleen onnellinen parisuhde. Jos nyt etsisin kumppania, niin saattaisin päätyä erilaiseen ihmiseen, mutten silti omaani mihinkään vaihtaisi.