Kosintaa (turhaan) odottavat naiset

Vierailija kirjoitti:

Avioliitto ei ole mitään muuta kun naiselle päivä prinsessana ja naiselle laillinen keino varastaa puolen miehen hankkimasta omaisuudesta

Kertoisitko, miten se varastaminen tapahtuu ja miksi se mies ei tee rikosilmoitusta, jos nainen häneltä varastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntemistani lapsiperheistä n. puolet ei ole naimisissa, syynä varmaan häiden aiheuttamat kustannukset ja vaiva. Hyvin sitoutuneita ovat silti kaikki toisiinsa ja olleet yhdessä vuosikaudet. Yhteisesti omistetut asunnot tms.

Tuo on huono syy olla menemättä naimisiin. Häitä ei ole pakko pitää, maistraatissa voi mennä naimisiin kertomatta kellekään ja ei maksa mitään.

Oma mies kiukutteli jo siitä, kun kuulutukset oli pakko mennä hakemaan paikan päältä kirkkoherranvirastosta. Kuulemma kauhean iso vaiva.

Maistraatista saa haettua esteettömyystodistuksen netistä, se ei sitten ilmeisesti kelpaa seurakunnalle?

Vierailija kirjoitti:

Veljen naisystävä ihmetteli, miksi mies ei kosi. Veli sanoi, että hän kosii samantien, kun kumpikin laittaa yhteiselle tilille 30 000 e ja molemmilla on käyttöoikeus siihen tiliin. Naisystävän ilmoitti, ettei hänellä ole tuollaista summaa eikä ikinä antaisi miehelle oikeutta ilman molempien lupaa käyttää tilin rahoja.

Veli vastasi, että juuri siksi hän ei kosi.

Veljesi luuli ilmeisesti perustavansa yhteisen firman ex-naisystävänsä kanssa, muuten hänen vaatimuksessaan ei ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää miten voi olla niin yleistä että noin 100% muijista haluaa naimisiin ja noin 100% tapauksista eivät ehdota sitä itse 🤣🤣🤣

Ihmetyttääkö tosiaan? Oletko tutustunut historiaan yhtään, tunnetko perinteitä? Osaatko ajatella että nykynainenkin voi pitää sitä edelleen romanttisena ja kauniina eleenä vaikka eletäänkin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa?

Tosi erikoista jos nämä asiat eivät ole tulleet mieleesi.

Romanttinen ele jos muija haluaa siivota miehen jäljet pysyä keittiössä.

Oletko tutustunut historiaan yhtään, tunnetko perinteitä? Osaatko ajatella että nykymieskin voi pitää sitä edelleen romanttisena ja kauniina eleenä vaikka eletäänkin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa?

Vierailija kirjoitti:

Avioliitosta ei ole mitää hyötyä miehen näkökulmasta. Naiselle siitä on äärettömän paljon varsinkin kun ei suostu avioehtoon niin siittä saa kivan kiristys välineen että saa miehen tekemään niin kuin itse haluaa vähän kun uhkailee erolla ja omaisuuden jaolla jonka kerryttämiseen ei itse ole osallistunut

Mies, tuo oman elämänsä objekti, jolle asiat vain tapahtuvat. Edes avioehtoa hän ei saa, vaikka haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitosta ei ole mitää hyötyä miehen näkökulmasta. Naiselle siitä on äärettömän paljon varsinkin kun ei suostu avioehtoon niin siittä saa kivan kiristys välineen että saa miehen tekemään niin kuin itse haluaa vähän kun uhkailee erolla ja omaisuuden jaolla jonka kerryttämiseen ei itse ole osallistunut

Siksipä suosittelenkin naisille vielä nykyaikanakin seksistä pidättäytymistä ennen avioliittoa. Jos se miehen näkökulma muuttuisi. Ellei muutu, tyytyköön omaan käteen.

Kenen kanssa naisen sitten tulisi seksiä harrastaa sitä avioliittoa odotellessaan? Vai ilmanko pitäisi olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitosta ei ole mitää hyötyä miehen näkökulmasta. Naiselle siitä on äärettömän paljon varsinkin kun ei suostu avioehtoon niin siittä saa kivan kiristys välineen että saa miehen tekemään niin kuin itse haluaa vähän kun uhkailee erolla ja omaisuuden jaolla jonka kerryttämiseen ei itse ole osallistunut

Siksipä suosittelenkin naisille vielä nykyaikanakin seksistä pidättäytymistä ennen avioliittoa. Jos se miehen näkökulma muuttuisi. Ellei muutu, tyytyköön omaan käteen.

Kenen kanssa naisen sitten tulisi seksiä harrastaa sitä avioliittoa odotellessaan? Vai ilmanko pitäisi olla?

En ole paritellut neljään vuoteen, vaikka moni vonkaakin päästä tekemään tarpeensa minuun.

T30

Vierailija kirjoitti:

Jos minä olisin odottanut naimisiinmenoa ennen lasten tekemistä, olisin päätynyt lapsettomaksi. Ei minullekaan naimisiinmeno ollut mitenkään tärkeää, mutta jossain vaiheessa lasten synnyttyä aloin ajatella, että se voisi olla järkevää. Kosin miestä muutaman kerran, mutta mies ei suostunut. Sitten miehen ystävän avovaimo kuoli. Heillä oli alaikäisiä lapsia ja kuulemma se paperishow oli miehen mielestä hirveää, joten oma mieskin tajusi asian. Mitään isoja häitä en koskaan ollut halunnut vaan ihan oman perheen kesken mentiin. Todistajatkin oli viran puolesta paikalla.

Eniten minua ärsytti se, kun anoppi ja miehen sukulaisnaiset kyselivät vain minulta, että milloin me mennään naimisiin eikä susiparina eläminen ole soveliasta, kun on lapsiakin. Rupesin sitten sanomaan, että kysykää mieheltä, mutta sinne asti kyselyt ei koskaan menneet. Pidin sitten oman sukunimeni ja sekös heitä suututti.

Miehen vanhemmat pysyi naimisissa, mutta heidän avioliitto oli niin huono, että mies sanoi sen syyksi ettei halua naimisiin. Eipä kyllä omien vanhempiniekaan liitto ollut onnellinen.

Ihmettelen, mikä tämä paperishow on, josta puhut? Vai ymmärsitkö vaan väärin? Perintövero tuossa saattoi leskeä kismittää. Sen olisi välttänyt menemällä naimisiin. Kuolinpesän hoitoon liittyy aina paperishow oli tilanne mikä hyvänsä. Lapsille määrättiin varmaan edunvalvoja kuolinpesän asioiden hoidossa, kun isä ei voi heitä jäävinä edustaa. Tilanne on ollut hirveä joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ositus tehdään yhteisestä omaisuudesta ja jos nainen on rahaton, miehellä on 50 000 e, niin kyllä se kirpaisee antaa toiselle 25 000 e vain siksi, että on erehtynyt vihille."

Miksi mies haluaa naisen, joka on rahaton? Vallantunteen takia? Naisen ulkonäön takia? Millaista elämää rahattoman naisen kanssa vietetään? 

Ilmeisesti hänet nähdään vain seksikkäänä sänkykumppanina, ei oikeana elämänkumppanina. Minusta on täysin oikeus ja kohtuus, jos sellaiselle naiselle menee puolet miehen rahoista.

Ehkä mies kuvittelee, että avioliitossa nainenkin tekee osuutensa eli kerryttää yhteistä omaisuutta. Lopputulos on liian usein se, että mies maksaa kodin seiniä, nainen uusii tekstiilit joka vuosi ja kantaa vanhat roskiin.

Mitä ihmeen yhteistä omaisuutta, jos nainen on rahaton?

Millainen mies menee yhteen kouluttamattoman, työttömän ja työhaluttoman naisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Saan varmaan alapeukkuja tästä mielipiteestä:

Jos reippaasti aikuiseen ikään ehtineiden parisuhteessa ei kuulu kosintaa muutaman vuoden yhdessäolon jälkeen, niin toinen ei halua naimisiin ja ole suhteessa tosissaan. Kyllä reippaasti aikuiseen ikään ehtinyt tietää, haluaako olla toisen kanssa vai ei. Eri juttu jonkun 2 kk seurustelun jälkeen tai teininä seurustelunsa aloittavat, mutta kyllä joku kolmekymppinenkin tietää parin vuoden yhdessäolon jälkeen, onko tämä nyt se ihminen, johon haluan sitoutua. Eli jos kosintaa ei kuulu, niin suhteesta ei olla varmoja ja halutaan jättää ovi auki.

Veikkaan että parin vuoden jälkeen moni ei ole varma, ja fiilis voi liikkua epävarman ja todella varman välillä vaikka kuukaudesta toiseen, mutta samaa mieltä siitä, että varmaankin n. 3 tai 4 vuoden kohdalla fiilis alkaa jo muuttua selkeästi varmempaan suuntaan. Tai huonompaan, jolloin voidaan päätyä eroon. Liian varmahan elämässä ei kannata olla mistään, vaikka menisikin naimisiin, enkä itsekään usko että saan koskaan suhteessani täyttä 100varmuutta, että tämä kestä loppuelämän, kuten en minkään muunkaan asian kohdalla. Varmuus siitä riittää, että haluan antaa mahdollisuuden avioliitolle ja yhteiselle loppuelämälle. Itse olen ollut yhdessä mieheni kanssa kohta 5 vuotta ja nyt alkaa olla se aika, jolloin odotan aika pian jo kosintaa mieheltäni. 2 tai 3 vuoden kohdalla en olisi vielä toivonut kosintaa. Olisin vastannut kyllä, mutta hieman epävarmasti.

Jos mies ei pian kosi, niin sitten kosin itse ja näin kerron hänelle sen viestin siitä, että olen oikeasti valmis sitoutumaan. Jos mies ei ole valmis, niin sitten ei ole, mutta tässä 5 vuoden kohdalla on jo fiilis että en haluaisi olla vain avoliitossa enää 6.tta tai 7.ttä vuotta. Tai jopa 10...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitosta ei ole mitää hyötyä miehen näkökulmasta. Naiselle siitä on äärettömän paljon varsinkin kun ei suostu avioehtoon niin siittä saa kivan kiristys välineen että saa miehen tekemään niin kuin itse haluaa vähän kun uhkailee erolla ja omaisuuden jaolla jonka kerryttämiseen ei itse ole osallistunut

Siksipä suosittelenkin naisille vielä nykyaikanakin seksistä pidättäytymistä ennen avioliittoa. Jos se miehen näkökulma muuttuisi. Ellei muutu, tyytyköön omaan käteen.

Näin se kuuluu mennäkin, nainen pitää avaimia seksiin, mies pitää avaimia perheeseen/seurusteluun.

Perheavaimet ovat biologisista syistä naisella. Ja jos haluaa naimisiin, ei tehdä lapsia avoliittoon. Pitää osata turvata selustansa.

Seksin avaimet ovat biologisista syistä naisella. Päätös avioliitosta on yleensä yhteinen ja lapsen yrittäminenkin, jos pari yhdessä siitä haaveilee.

Joo, nekin. Kannattaa olla kranttu sekä seksin että puolison suhteen.

Mikä ettei, jos tuollaiseen kranttuiluun on varaa. Minä miehenä olen ottanut sen, jonka joskus saan. Ei ole ollut varaa valita.

Olen ymmärtänyt, että miehille parisuhde on joka tapauksessa elämänlaatua kohentava asia. Naisen kannattaa olla kranttu, ettei valitse huonosti, sillä elämä yksinkin on hyvää.

No se on täysin yksilöllistä, ihan yhtälailla voi yleistää toiseen suuntaan ja sanoa että elämänlaatu miehellä heikkenee parisuhteen myötä.

Tästähän on meemejä ja muita vitsejäkin vaikka kuinka paljon.

Naisen kranttuilun mahdollistaa ainoastaan se, että nykyään puolison voi tosta vaan ilmoitusluontoisesti korvata valtion pohjattomalla säkillä, kun tämä säkki viedään pois, huomaat hetkessä miten sössötykset yksin elämisen autuudesta katoaa julkisesta keskustelusta käytännössä kokonaan.

Kertoisitko, mitä sellaista minä saan valtiolta, mitä joku ei saa sen takia, että hänellä on munat jalkojensa välissä. Eli mitä ovat nämä myyttiset vain naisille jaettavat etuudet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minä olisin odottanut naimisiinmenoa ennen lasten tekemistä, olisin päätynyt lapsettomaksi. Ei minullekaan naimisiinmeno ollut mitenkään tärkeää, mutta jossain vaiheessa lasten synnyttyä aloin ajatella, että se voisi olla järkevää. Kosin miestä muutaman kerran, mutta mies ei suostunut. Sitten miehen ystävän avovaimo kuoli. Heillä oli alaikäisiä lapsia ja kuulemma se paperishow oli miehen mielestä hirveää, joten oma mieskin tajusi asian. Mitään isoja häitä en koskaan ollut halunnut vaan ihan oman perheen kesken mentiin. Todistajatkin oli viran puolesta paikalla.

Eniten minua ärsytti se, kun anoppi ja miehen sukulaisnaiset kyselivät vain minulta, että milloin me mennään naimisiin eikä susiparina eläminen ole soveliasta, kun on lapsiakin. Rupesin sitten sanomaan, että kysykää mieheltä, mutta sinne asti kyselyt ei koskaan menneet. Pidin sitten oman sukunimeni ja sekös heitä suututti.

Miehen vanhemmat pysyi naimisissa, mutta heidän avioliitto oli niin huono, että mies sanoi sen syyksi ettei halua naimisiin. Eipä kyllä omien vanhempiniekaan liitto ollut onnellinen.

Ihmettelen, mikä tämä paperishow on, josta puhut? Vai ymmärsitkö vaan väärin? Perintövero tuossa saattoi leskeä kismittää. Sen olisi välttänyt menemällä naimisiin. Kuolinpesän hoitoon liittyy aina paperishow oli tilanne mikä hyvänsä. Lapsille määrättiin varmaan edunvalvoja kuolinpesän asioiden hoidossa, kun isä ei voi heitä jäävinä edustaa. Tilanne on ollut hirveä joka tapauksessa.

Mistä minä tiedän, enhän minä ollut jäänyt avoleskeksi. Ilmeisesti heillä nainen oli hoitanut kaikki paperihommat ja mies meni suunniltaan, kun joutui jotain itse tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minä olisin odottanut naimisiinmenoa ennen lasten tekemistä, olisin päätynyt lapsettomaksi. Ei minullekaan naimisiinmeno ollut mitenkään tärkeää, mutta jossain vaiheessa lasten synnyttyä aloin ajatella, että se voisi olla järkevää. Kosin miestä muutaman kerran, mutta mies ei suostunut. Sitten miehen ystävän avovaimo kuoli. Heillä oli alaikäisiä lapsia ja kuulemma se paperishow oli miehen mielestä hirveää, joten oma mieskin tajusi asian. Mitään isoja häitä en koskaan ollut halunnut vaan ihan oman perheen kesken mentiin. Todistajatkin oli viran puolesta paikalla.

Eniten minua ärsytti se, kun anoppi ja miehen sukulaisnaiset kyselivät vain minulta, että milloin me mennään naimisiin eikä susiparina eläminen ole soveliasta, kun on lapsiakin. Rupesin sitten sanomaan, että kysykää mieheltä, mutta sinne asti kyselyt ei koskaan menneet. Pidin sitten oman sukunimeni ja sekös heitä suututti.

Miehen vanhemmat pysyi naimisissa, mutta heidän avioliitto oli niin huono, että mies sanoi sen syyksi ettei halua naimisiin. Eipä kyllä omien vanhempiniekaan liitto ollut onnellinen.

Ihmettelen, mikä tämä paperishow on, josta puhut? Vai ymmärsitkö vaan väärin? Perintövero tuossa saattoi leskeä kismittää. Sen olisi välttänyt menemällä naimisiin. Kuolinpesän hoitoon liittyy aina paperishow oli tilanne mikä hyvänsä. Lapsille määrättiin varmaan edunvalvoja kuolinpesän asioiden hoidossa, kun isä ei voi heitä jäävinä edustaa. Tilanne on ollut hirveä joka tapauksessa.

Kaikki eivät tajua, että sama paperishow tulisi myös vaikka oltaisiin naimisissa. Myös silloin lapset perivät, ja aina alaikäisen ollessa perijä, siitä seuraa paperishow.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minä olisin odottanut naimisiinmenoa ennen lasten tekemistä, olisin päätynyt lapsettomaksi. Ei minullekaan naimisiinmeno ollut mitenkään tärkeää, mutta jossain vaiheessa lasten synnyttyä aloin ajatella, että se voisi olla järkevää. Kosin miestä muutaman kerran, mutta mies ei suostunut. Sitten miehen ystävän avovaimo kuoli. Heillä oli alaikäisiä lapsia ja kuulemma se paperishow oli miehen mielestä hirveää, joten oma mieskin tajusi asian. Mitään isoja häitä en koskaan ollut halunnut vaan ihan oman perheen kesken mentiin. Todistajatkin oli viran puolesta paikalla.

Eniten minua ärsytti se, kun anoppi ja miehen sukulaisnaiset kyselivät vain minulta, että milloin me mennään naimisiin eikä susiparina eläminen ole soveliasta, kun on lapsiakin. Rupesin sitten sanomaan, että kysykää mieheltä, mutta sinne asti kyselyt ei koskaan menneet. Pidin sitten oman sukunimeni ja sekös heitä suututti.

Miehen vanhemmat pysyi naimisissa, mutta heidän avioliitto oli niin huono, että mies sanoi sen syyksi ettei halua naimisiin. Eipä kyllä omien vanhempiniekaan liitto ollut onnellinen.

Ihmettelen, mikä tämä paperishow on, josta puhut? Vai ymmärsitkö vaan väärin? Perintövero tuossa saattoi leskeä kismittää. Sen olisi välttänyt menemällä naimisiin. Kuolinpesän hoitoon liittyy aina paperishow oli tilanne mikä hyvänsä. Lapsille määrättiin varmaan edunvalvoja kuolinpesän asioiden hoidossa, kun isä ei voi heitä jäävinä edustaa. Tilanne on ollut hirveä joka tapauksessa.

Mistä minä tiedän, enhän minä ollut jäänyt avoleskeksi. Ilmeisesti heillä nainen oli hoitanut kaikki paperihommat ja mies meni suunniltaan, kun joutui jotain itse tekemään.

Avioliitto ei siis olisi muuttanut tilannetta mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää miten voi olla niin yleistä että noin 100% muijista haluaa naimisiin ja noin 100% tapauksista eivät ehdota sitä itse 🤣🤣🤣

Ihmetyttääkö tosiaan? Oletko tutustunut historiaan yhtään, tunnetko perinteitä? Osaatko ajatella että nykynainenkin voi pitää sitä edelleen romanttisena ja kauniina eleenä vaikka eletäänkin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa?

Tosi erikoista jos nämä asiat eivät ole tulleet mieleesi.

Romanttinen ele jos muija haluaa siivota miehen jäljet pysyä keittiössä.

Oletko tutustunut historiaan yhtään, tunnetko perinteitä? Osaatko ajatella että nykymieskin voi pitää sitä edelleen romanttisena ja kauniina eleenä vaikka eletäänkin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa?

Se olisi hyvä juttu, jos yhden kerran elämässä pitäisi siivota miehet sotkut keittiössä ja senkin voisi hoitaa sanomalla muutaman sanan.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä itsensä halvalla myyneitä akkoja. Tein selväksi miehelleni että seksi ja lapset kuuluvat avioliittoon ja ennen niitä haluan naimiiin ja se on pysyvä ratkaisu. Mies oli onneksi samaa mieltä kaikesta ja miehelle oli kunniatehtävä että sitoudutaan ja ollaan naimisissa. Mieheni on ulkomaalainen ja arvomaailmaltaan konservatiivinen.

Olette tehneet juuri kuten pitääkin, eli menneet suhteeseen samanhenkisen, samanlaisen arvomaailman omaavan henkilön kanssa. Ymmärräthän silti, että liberaalille ihmiselle tuollainen kuvio ei olisi omannäköinen ratkaisu, eikä liberaali todennäköisesti haluaisi suhteeseen konservatiivin kanssa. Esim. minulle kaikki "ei seksiä ennen avioliittoa" -suhteet olisivat ehdoton ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minä olisin odottanut naimisiinmenoa ennen lasten tekemistä, olisin päätynyt lapsettomaksi. Ei minullekaan naimisiinmeno ollut mitenkään tärkeää, mutta jossain vaiheessa lasten synnyttyä aloin ajatella, että se voisi olla järkevää. Kosin miestä muutaman kerran, mutta mies ei suostunut. Sitten miehen ystävän avovaimo kuoli. Heillä oli alaikäisiä lapsia ja kuulemma se paperishow oli miehen mielestä hirveää, joten oma mieskin tajusi asian. Mitään isoja häitä en koskaan ollut halunnut vaan ihan oman perheen kesken mentiin. Todistajatkin oli viran puolesta paikalla.

Eniten minua ärsytti se, kun anoppi ja miehen sukulaisnaiset kyselivät vain minulta, että milloin me mennään naimisiin eikä susiparina eläminen ole soveliasta, kun on lapsiakin. Rupesin sitten sanomaan, että kysykää mieheltä, mutta sinne asti kyselyt ei koskaan menneet. Pidin sitten oman sukunimeni ja sekös heitä suututti.

Miehen vanhemmat pysyi naimisissa, mutta heidän avioliitto oli niin huono, että mies sanoi sen syyksi ettei halua naimisiin. Eipä kyllä omien vanhempiniekaan liitto ollut onnellinen.

Ihmettelen, mikä tämä paperishow on, josta puhut? Vai ymmärsitkö vaan väärin? Perintövero tuossa saattoi leskeä kismittää. Sen olisi välttänyt menemällä naimisiin. Kuolinpesän hoitoon liittyy aina paperishow oli tilanne mikä hyvänsä. Lapsille määrättiin varmaan edunvalvoja kuolinpesän asioiden hoidossa, kun isä ei voi heitä jäävinä edustaa. Tilanne on ollut hirveä joka tapauksessa.

Mistä minä tiedän, enhän minä ollut jäänyt avoleskeksi. Ilmeisesti heillä nainen oli hoitanut kaikki paperihommat ja mies meni suunniltaan, kun joutui jotain itse tekemään.

Avioliitto ei siis olisi muuttanut tilannetta mitenkään.

Vertailuun olisi tarvinnut kaksi paria, joista toinen naimisissa, toinen ei, kummallakin alaikäisiä lapsia ja toinen puoliso just kuollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää miten voi olla niin yleistä että noin 100% muijista haluaa naimisiin ja noin 100% tapauksista eivät ehdota sitä itse 🤣🤣🤣

Ihmetyttääkö tosiaan? Oletko tutustunut historiaan yhtään, tunnetko perinteitä? Osaatko ajatella että nykynainenkin voi pitää sitä edelleen romanttisena ja kauniina eleenä vaikka eletäänkin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa?

Tosi erikoista jos nämä asiat eivät ole tulleet mieleesi.

Romanttinen ele jos muija haluaa siivota miehen jäljet pysyä keittiössä.

Oletko tutustunut historiaan yhtään, tunnetko perinteitä? Osaatko ajatella että nykymieskin voi pitää sitä edelleen romanttisena ja kauniina eleenä vaikka eletäänkin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa?

Jos mies kokee sen romanttisena eleenä niin mikäs siinä? Hän sitten etsii naisen joka ajattelee samoin, ei siinä sen kummempaa. Jos luulit että minua ihmetyttää se että ihmiset haluavat suhteiltaan erilaisia asioita kuten sinua, niin olit väärässä. Juju on etsiä joku joka ajattelee samoin kuin itse.

Usein miestä painostetaan oman emänsä ja muijansa taholta. Jopa tästä keskustelusta joku nyt ajattelee ehkä että muijansa haluaa naimisiin vaikkei muijalla riitä äly kosiakaan.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä itsensä halvalla myyneitä akkoja. Tein selväksi miehelleni että seksi ja lapset kuuluvat avioliittoon ja ennen niitä haluan naimiiin ja se on pysyvä ratkaisu. Mies oli onneksi samaa mieltä kaikesta ja miehelle oli kunniatehtävä että sitoudutaan ja ollaan naimisissa. Mieheni on ulkomaalainen ja arvomaailmaltaan konservatiivinen.

Tarkoittaako sinulle parisuhde itsensä myymistä? Millä lailla koet itse myyneesi itsesi kalliimmalla kuin joku joka on harrastanut seksiä olematta naimisissa? Ajatteletko, että seksi on jotain, mitä vain mies haluaa? Aseksuaalille suhde toisen aseksuaalin kanssa on luultavasti fiksumpi ratkaisu kuin myydä itsensä ikuista avioliittoa vastaan jollekin seksiä haluavalle konservatiiville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää miten voi olla niin yleistä että noin 100% muijista haluaa naimisiin ja noin 100% tapauksista eivät ehdota sitä itse 🤣🤣🤣

Ihmetyttääkö tosiaan? Oletko tutustunut historiaan yhtään, tunnetko perinteitä? Osaatko ajatella että nykynainenkin voi pitää sitä edelleen romanttisena ja kauniina eleenä vaikka eletäänkin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa?

Tosi erikoista jos nämä asiat eivät ole tulleet mieleesi.

Romanttinen ele jos muija haluaa siivota miehen jäljet pysyä keittiössä.

Oletko tutustunut historiaan yhtään, tunnetko perinteitä? Osaatko ajatella että nykymieskin voi pitää sitä edelleen romanttisena ja kauniina eleenä vaikka eletäänkin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa?

Mä olen kosinut miestäni, ja se oli romanttinen ja kaunis hetki! Muistelen vieläkin sitä tilannetta onnellisena. Ja liittokin kestänyt pitkään. Ei sillä nyt loppuviimein ole ihan hirveää merkitystä kumpi sen kosinnan tekee. Ehkä joillekin sitten on, muttei kaikille.