Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

160 palkanlaskijaa ei pysty hoitamaan Helsingin kaupungin palkanlaskentaa

Vierailija
09.07.2022 |

"Taloushallintopalvelu Talpalla on yhteensä noin neljäsataa työntekijää. Palkanlaskijoita on normaalisti noin 160 ja asiakaspalvelijoita noin 15.

Kaupunki on nyt rekrytoinut 25 ulkopuolista työntekijää lisää, ja tehnyt sisäisiä henkilöstösiirtoja muista töistä palkanlaskentaan."

Siis aivan järkyttävä määrä palkanlaskijoita yhden organisaation palvelukjsessa. Vaikka työntekijämääräkin on kohtalainen, 39.000 henkilöä, niin eihän niitä palkkoja sentään ruutupaperilla lasketa.

Hesarin maksumuurin takana olevassa jutussa nuo palkanlaskijat ilmeisesti vielä poraavat että töitä on liikaa ja pitäisi painaa ylitöitä. Minusta on aivan itsestään selvää että yksikään palkanlaskija ei palkkapäivänä poistu työpaikalta ennen kuin kaikkien palkat on maksettu. Ei vaikka niitä laskijoita olisi vain kolme, mikä olisi järkevämpi työntekijämäärä.

Ei ihme että me yksityisen puolen palkansaajat näännymme verotaakan alle kun julkisella puolella on tällainen hurlumhei-meininki.

Kommentit (376)

Vierailija
321/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työsopimuksille pitäisi kehittää alasta riippumaton formaali kuvaus. Samasta kuvauksesta voi kehittää sekä sanallisen kuvauksen työsopimukseen/tessiin että laskea palkan.

Ei palkanlaskentaan kykenevän järjestelmän tekeminen sentään mitään rakettitiedettä ole. Paljon hankalampiakin juttuja on itsekukin vääntänyt ohjelmakoodiksi. Variaatioita on varmasti paljon ja niiden vääntämistä hyvin toimivaksi parametroinniksi ja syöttöpohjiksi joutuu varmasti hetken miettimään. Toisaalta vanha sekä toimiva malli on olemassa ja maailma on täynnä valmiita palkanlaskentaohjelmia ja -malleja.

Helsingissä on lisäksi paljon tapauksia joissa työntekijä itse osaa kyllä laskea palkkansa ja tietää että se on maksettu väärin tai ei ole maksettu ollenkaan. Näissä on kyse jostain muusta kuin laskennan vaikeudesta.

Ei olekaan. Mutta ongelma lienee se että ei ne ohjelmoijat niitä työsoppareita koodiksi muuta vaan yrittävät tehdä jonkinlaista ratakiskonnotkeaa käyttöliittymää mihin sitten palkanlaskijoiden tms täytyisi yrittää se työsopimus naputtaa sisään formaalissa muodossa. Mikä on vaikeaa jos se käyttöliittymä on perseestä/vajavainen eikä ole minkäänlaista ohjelmointitaipumusta.

Pitäisi olla sopimuksia ymmärtävä sekä ohjelmintitaitoinen muuntamassa ne kaikki formaattiin, mutta se tarvitsee tehdä vain kerran per työsopimus.

En usko että ohjelmoija on tehnyt käyttöliittymän johon palkanlaskija voi ohjelmoida ohjelman.

Ongelma saattaa kyllä olla siinä ettei ohjelmoija tiedä tarpeeksi työehtosopparista pystyäkseen kirjoittamaan ohjelmaa. Tässä pitäisi olla kaksi henkilöä tekemässä, työehtosopimuksen tunteva ja ohjelmointia osaava. Tai työehtosopimuksen tuntevan pitäisi pystyä formaloimaan tarvittavat algoritmit siten että ohjelmoija voi ne kirjoittaa ohjelmaksi. Työehtosopimustekstit ovat luultavasti niin kapulakieltä ettei niitä maallikko ymmärrä.

Vierailija
322/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työsopimuksille pitäisi kehittää alasta riippumaton formaali kuvaus. Samasta kuvauksesta voi kehittää sekä sanallisen kuvauksen työsopimukseen/tessiin että laskea palkan.

Ei palkanlaskentaan kykenevän järjestelmän tekeminen sentään mitään rakettitiedettä ole. Paljon hankalampiakin juttuja on itsekukin vääntänyt ohjelmakoodiksi. Variaatioita on varmasti paljon ja niiden vääntämistä hyvin toimivaksi parametroinniksi ja syöttöpohjiksi joutuu varmasti hetken miettimään. Toisaalta vanha sekä toimiva malli on olemassa ja maailma on täynnä valmiita palkanlaskentaohjelmia ja -malleja.

Helsingissä on lisäksi paljon tapauksia joissa työntekijä itse osaa kyllä laskea palkkansa ja tietää että se on maksettu väärin tai ei ole maksettu ollenkaan. Näissä on kyse jostain muusta kuin laskennan vaikeudesta.

Ei olekaan. Mutta ongelma lienee se että ei ne ohjelmoijat niitä työsoppareita koodiksi muuta vaan yrittävät tehdä jonkinlaista ratakiskonnotkeaa käyttöliittymää mihin sitten palkanlaskijoiden tms täytyisi yrittää se työsopimus naputtaa sisään formaalissa muodossa. Mikä on vaikeaa jos se käyttöliittymä on perseestä/vajavainen eikä ole minkäänlaista ohjelmointitaipumusta.

Pitäisi olla sopimuksia ymmärtävä sekä ohjelmintitaitoinen muuntamassa ne kaikki formaattiin, mutta se tarvitsee tehdä vain kerran per työsopimus.

En usko että ohjelmoija on tehnyt käyttöliittymän johon palkanlaskija voi ohjelmoida ohjelman.

Ongelma saattaa kyllä olla siinä ettei ohjelmoija tiedä tarpeeksi työehtosopparista pystyäkseen kirjoittamaan ohjelmaa. Tässä pitäisi olla kaksi henkilöä tekemässä, työehtosopimuksen tunteva ja ohjelmointia osaava. Tai työehtosopimuksen tuntevan pitäisi pystyä formaloimaan tarvittavat algoritmit siten että ohjelmoija voi ne kirjoittaa ohjelmaksi. Työehtosopimustekstit ovat luultavasti niin kapulakieltä ettei niitä maallikko ymmärrä.

Palkanlaskentaohjelman on pakko olla parametroitu jotta siihen voidaan vaivatta päivittää työehtosopimuksiin tehdyt muutokset ja lisäykset. Työehtosopimusten yksityiskohdat eivät ole ohjelmakoodissa, muutenhan tarvittaisiin koodimuutoksia aina kun sopimukseen tulee muutoksia.

Palkanlaskenta on silti perusteeltaan hyvin triviaalia. On työaika ja sovittu palkka per tunti. Ne kerrotaan, vähennetään verot ja muut maksut sekä maksetaan netto työntekijän tilille. Toki yksityiskohtia on ja ne palkanlaskija kirjaa perustaessaan tai päivittäessään työntekijän tietoja. Esimerkiksi miten lomapäivät ja niiden palkka määräytyy, mitä sopimuksessa on sovittu kuukausipalkkalaisen tuntipalkan laskennasta, ylityöt, sallittu liukuma, jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
323/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Just nyt radiouutisissa kerrotaan, että Sarastian tj ilmoittanut, että järjestelmässä ei ole mitään vikaa, syy on toimintaympäristössä (?). Näin.

Niin, samaa järjestelmää käytetään onnistuneesti muualla.

Mutta, on myös sanottu että Sarastian ohjelman palkanmaksuajo kestää yli 30 tuntia eikä tietoihin saa sen kuluessa koskea. Lisäksi sivujen avautuminen / päivittäminen on hidasta. Nuo ovat vakavia puutteita ja merkkejä ohjelman heikosta laadusta, jopa suoranaisista virheistä.

Vierailija
324/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hki talpa paiskii töitä viikonloppuisin, osa oli hs jutun mukaan töissä vappuna ja juhannus viikonloppuna. Sarastialla lienee sama homma. Onneksi lähdin sarastialta pois viim vuoden loppupuolella... Silloin kovasti analysoitiin palkka palvelinten kokoonpanoa eli tutkittiin mitä pullonkauloja tai huonoja asetuksia löytyy

Saavat paiskiakin töitä vuorotta kunnes kaikki palkkarästit on maksettu. Eihän se vetele että jätetään vaan maksamatta ja lähdetään kotiin, viikonlopun viettoon tai lomalle lomps.

Ei ole työntekijöiden syy, että järjestelmä ei toimi ja laskee palkat päin persettä.

Se on järjestelmän suunittelijan moka.

Järjestelmää ei alunperinkään ole suunniteltu noin suurelle määrälle palkansaajia.

Järjestelmä sekosi totaalisesti.

Sopii pienemmille kaupungeille paremmin.

39000 palkansaajaa ei ole suuri määrä tietotekniikassa, vaan itse asiassa aivan mitätön joukko. Toki ohjelmistossa on ilmiselvästi myös suorituskykyongelmia, mutta en usko että tässä fiaskossa ongelmana on liian suuri määrä laskettavaa.

Vierailija
325/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työsopimuksille pitäisi kehittää alasta riippumaton formaali kuvaus. Samasta kuvauksesta voi kehittää sekä sanallisen kuvauksen työsopimukseen/tessiin että laskea palkan.

Ei palkanlaskentaan kykenevän järjestelmän tekeminen sentään mitään rakettitiedettä ole. Paljon hankalampiakin juttuja on itsekukin vääntänyt ohjelmakoodiksi. Variaatioita on varmasti paljon ja niiden vääntämistä hyvin toimivaksi parametroinniksi ja syöttöpohjiksi joutuu varmasti hetken miettimään. Toisaalta vanha sekä toimiva malli on olemassa ja maailma on täynnä valmiita palkanlaskentaohjelmia ja -malleja.

Helsingissä on lisäksi paljon tapauksia joissa työntekijä itse osaa kyllä laskea palkkansa ja tietää että se on maksettu väärin tai ei ole maksettu ollenkaan. Näissä on kyse jostain muusta kuin laskennan vaikeudesta.

Ei olekaan. Mutta ongelma lienee se että ei ne ohjelmoijat niitä työsoppareita koodiksi muuta vaan yrittävät tehdä jonkinlaista ratakiskonnotkeaa käyttöliittymää mihin sitten palkanlaskijoiden tms täytyisi yrittää se työsopimus naputtaa sisään formaalissa muodossa. Mikä on vaikeaa jos se käyttöliittymä on perseestä/vajavainen eikä ole minkäänlaista ohjelmointitaipumusta.

Pitäisi olla sopimuksia ymmärtävä sekä ohjelmintitaitoinen muuntamassa ne kaikki formaattiin, mutta se tarvitsee tehdä vain kerran per työsopimus.

En usko että ohjelmoija on tehnyt käyttöliittymän johon palkanlaskija voi ohjelmoida ohjelman.

Ongelma saattaa kyllä olla siinä ettei ohjelmoija tiedä tarpeeksi työehtosopparista pystyäkseen kirjoittamaan ohjelmaa. Tässä pitäisi olla kaksi henkilöä tekemässä, työehtosopimuksen tunteva ja ohjelmointia osaava. Tai työehtosopimuksen tuntevan pitäisi pystyä formaloimaan tarvittavat algoritmit siten että ohjelmoija voi ne kirjoittaa ohjelmaksi. Työehtosopimustekstit ovat luultavasti niin kapulakieltä ettei niitä maallikko ymmärrä.

Palkanlaskentaohjelman on pakko olla parametroitu jotta siihen voidaan vaivatta päivittää työehtosopimuksiin tehdyt muutokset ja lisäykset. Työehtosopimusten yksityiskohdat eivät ole ohjelmakoodissa, muutenhan tarvittaisiin koodimuutoksia aina kun sopimukseen tulee muutoksia.

Palkanlaskenta on silti perusteeltaan hyvin triviaalia. On työaika ja sovittu palkka per tunti. Ne kerrotaan, vähennetään verot ja muut maksut sekä maksetaan netto työntekijän tilille. Toki yksityiskohtia on ja ne palkanlaskija kirjaa perustaessaan tai päivittäessään työntekijän tietoja. Esimerkiksi miten lomapäivät ja niiden palkka määräytyy, mitä sopimuksessa on sovittu kuukausipalkkalaisen tuntipalkan laskennasta, ylityöt, sallittu liukuma, jne.

Perustapauksissa näin, mutta lopuissa ei.

Siksi palkanlasketaa ei voida nykyisillä työsuhdemalleilla mitenkään automatisoida kokonaan.

Vierailija
326/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistutetaan, että säännölliset kuukausipalkat pyörivät Helsingissäkin Sarastialla oikein hyvin. Suurin osa saa palkkansa ajallaan ja oikein.

Työnantaja ei kuitenkaan voi toimia niin, että suurimmalle osalle palkka tulee. Sen pitää tulla kaikille.

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että palkatta tai väärin palkkaa saaneet ovat isolta osin hoitajia tai muita vuorotyöläisiä, joille on suurta kysyntää muuallakin. Irtisanoutumisia palkkaongelmien vuoksi on jo tapahtunut, eikä tilalle välttämättä saada ketään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
327/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, ettei Helsingin hankkima Sarastia-palkanmaksujärjestelmä sovellu niin isoon ja monimutkaiseen organisaatioon. Ensin tuli Apotti, sitten Sarastia ja seuraavaksi kaupunki yksityistää työterveyshuollon. Työntekijöiden venymiskyky on nyt yksinkertaisesti loppu.

Ymmärrän sen että Sarastian järjestelmä on pska. Mutta, 160 palkanlaskijaa ehtisi laskea palkat vaikka sillä ruutupaperilla ja syöttää järjestelmään ainoastaan valmiiksi lasketut luvut.

Ilmeisesti järjestelmän ongelmana ovat muun muassa vuorokausia kestävät eräajot. Siis haloo, nykytekniikalla 39000 henkilön tapahtumat lasketaan sekunneissa tai ainakin minuutissa tai parissa, vaikka noudatettavia työehtosopimuksia olisi sama 39000.

Niinpä. 39 000 työntekijää tarkoittaa, että kukin palkanlaskija hoitaa vajaan 250 työntekijän palkanlaskun. Jos kuukaudessa on 20 työpäivää, niin yhdessä päivässä lasketaan n. 12 ihmisen palkka. Ei minusta kovin paha rasti.

Vierailija
328/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä selitys. Halvalla ei edelleenkään saa laatua ja laadun tärkeys korostuu monimutkaisissa tietohallintaohjelmissa.

Tietojärjestelmät | Miksi Sarastian kaltaiset uudistukset epäonnistuvat yksi toisensa perään? Professoria se ei yllätä: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008935750.html?share=7fe0b223431ad4cf…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
329/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, ettei Helsingin hankkima Sarastia-palkanmaksujärjestelmä sovellu niin isoon ja monimutkaiseen organisaatioon. Ensin tuli Apotti, sitten Sarastia ja seuraavaksi kaupunki yksityistää työterveyshuollon. Työntekijöiden venymiskyky on nyt yksinkertaisesti loppu.

Ymmärrän sen että Sarastian järjestelmä on pska. Mutta, 160 palkanlaskijaa ehtisi laskea palkat vaikka sillä ruutupaperilla ja syöttää järjestelmään ainoastaan valmiiksi lasketut luvut.

Ilmeisesti järjestelmän ongelmana ovat muun muassa vuorokausia kestävät eräajot. Siis haloo, nykytekniikalla 39000 henkilön tapahtumat lasketaan sekunneissa tai ainakin minuutissa tai parissa, vaikka noudatettavia työehtosopimuksia olisi sama 39000.

Niinpä. 39 000 työntekijää tarkoittaa, että kukin palkanlaskija hoitaa vajaan 250 työntekijän palkanlaskun. Jos kuukaudessa on 20 työpäivää, niin yhdessä päivässä lasketaan n. 12 ihmisen palkka. Ei minusta kovin paha rasti.

Eihän ne työt niin jakaudu. Palkat tulevat pääosin 15. päivä tai kuun viimeinen päivä. Ei niitä voi laskea tasaisella tahdilla 12 per päivä, vaan niitä pitäis laskea 100 kuun 10. päivä ja toiset 100 kuun 25. päivä. Osa saattaa saada palkkaa kaksikin kertaa kuussa.

Töitä on myös paljon muutakin kuin vain palkanlaskenta. Asiakaspalvelua, virheiden korjaamisia, Kela-hakemuksia, ulosottoja, työsopimusten tulkintoja, koulutuksia jne. Noin isosta joukosta on myös useita joka päivä sairauslomilla, äitiyslomilla tai muuten pois töistä.

Nyt ongelmana on, että Sarastian laskemia virheitä tulee joka päivä enemmän kuin niitä ehditään korjata. Ne eivät korjaannu perusmäärällä palkanlaskijoita. Jos järjestelmä saadaan joskus toimimaan, pärjätään pienemmällä määrällä työntekijöitä.

Vierailija
330/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ongelmathan vain jatkuvat. Itse sain tänään 1/6 palkastani. "Kiva" kesäloma, kiitos Hgin palkanlaskun ongelmien. Eikä sinne mitään yhteyttä saa, koko päivän yrittänyt tuloksetta. Sama yhteyden saannin ongelma oli muuten jo maaliskuussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
331/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Säälittää kyllä näiden palkanlaskijoidenkin tilanne. Siihen sitten puhelimen jatkuva pirinä ja iloisia yhteydenottoja jostain pienipalkkaisilta duunareilta, jotka huutavat " palkka oltava tänään". Aika kauan varmaan kestää kun alkaa selvittää jonkun kolmivuoroa tekevän lähärin palkkasotkuja, jolla välillä katkennut työsuhde, välillä lisätyötä tai ylityötä, toimipisteen vaihdosta, sairaslomaa, irtolappuja siellä tai täällä, viestejä sähköpostissa... En ole ikinä tehnyt palkanlaskentaa, mutta esimiestyötä olen ja noi palkkasotkut voi olla hirveitä. Joku yksittäisen henkilön palkka ja aikaa saattanut humpsahtaa 2 tuntia.

En tiedä kenen vika on, mutta kyllä haluan minäkin että palkka on tilillä palkkapäivänä. Ihan niin kuin olisi työntekijöiden vika..

Vierailija
332/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä olen Helsingillä töissä.

Palkkani tulee ajallaan, 100 % oikein laskettuna.

Olen kuukausipalkkainen ilman mitään lisiä. Tietoni ovat Sarastiassa oikein.

Monella muulla on eri tilanne. Lisät on oikeasti tosi vaikea laskea. Osa tekee keikkaa, osa on monessa toimipisteessä töissä.

Varmaan ylivoimaisesti suurin osa Helsingin kaupungin työntekijöistä on kaltaisiasi, joiden palkalle ei tarvitse tehdä koskaan mitään. Luulisi nyt 160 palkanlaskijan pystyvän hoitamaan ne loput erikoistapaukset vaikka ruutupaperilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
333/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, ettei Helsingin hankkima Sarastia-palkanmaksujärjestelmä sovellu niin isoon ja monimutkaiseen organisaatioon. Ensin tuli Apotti, sitten Sarastia ja seuraavaksi kaupunki yksityistää työterveyshuollon. Työntekijöiden venymiskyky on nyt yksinkertaisesti loppu.

Ymmärrän sen että Sarastian järjestelmä on pska. Mutta, 160 palkanlaskijaa ehtisi laskea palkat vaikka sillä ruutupaperilla ja syöttää järjestelmään ainoastaan valmiiksi lasketut luvut.

Ilmeisesti järjestelmän ongelmana ovat muun muassa vuorokausia kestävät eräajot. Siis haloo, nykytekniikalla 39000 henkilön tapahtumat lasketaan sekunneissa tai ainakin minuutissa tai parissa, vaikka noudatettavia työehtosopimuksia olisi sama 39000.

Niinpä. 39 000 työntekijää tarkoittaa, että kukin palkanlaskija hoitaa vajaan 250 työntekijän palkanlaskun. Jos kuukaudessa on 20 työpäivää, niin yhdessä päivässä lasketaan n. 12 ihmisen palkka. Ei minusta kovin paha rasti.

Eihän ne työt niin jakaudu. Palkat tulevat pääosin 15. päivä tai kuun viimeinen päivä. Ei niitä voi laskea tasaisella tahdilla 12 per päivä, vaan niitä pitäis laskea 100 kuun 10. päivä ja toiset 100 kuun 25. päivä. Osa saattaa saada palkkaa kaksikin kertaa kuussa.

Töitä on myös paljon muutakin kuin vain palkanlaskenta. Asiakaspalvelua, virheiden korjaamisia, Kela-hakemuksia, ulosottoja, työsopimusten tulkintoja, koulutuksia jne. Noin isosta joukosta on myös useita joka päivä sairauslomilla, äitiyslomilla tai muuten pois töistä.

Nyt ongelmana on, että Sarastian laskemia virheitä tulee joka päivä enemmän kuin niitä ehditään korjata. Ne eivät korjaannu perusmäärällä palkanlaskijoita. Jos järjestelmä saadaan joskus toimimaan, pärjätään pienemmällä määrällä työntekijöitä.

Siellähän oli 15 henkilöä erikseen asiakaspalvelua varten, jotka varmaan hoitaa nuo muut mainitsemasi työt. Eli 160 palkanlaskijaako pyörittää peukaloitaan 18 työpäivää ja kahtena päivänä painavat sitten kuukauden hommat?? Tuskinpa vain :D

Vierailija
334/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Iltapäivälehti kertoo, että 340 kaupungin työntekijää jäänyt ilman lomarahoja, jutun mukaan tulevat joskus myöhemmin. Mutta ei mitään vikaa missään ole, ei ei. Sentään joku pahoittelee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
335/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

TEHKÄÄ PALKKASAATAVA-ILMOITUKSET !!

Lähettäkää sähköpostilla JA kirjattuna kirjeenä. 

Muistakaa pyytää myös viivästyskorot JA puuttuvasta palkasta aiheutuneet muut kulut.

Talpan yhteystiedot:  

Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu

Postiosoite       PL 230, 00099 Helsingin kaupunki

Käyntiosoite    Sörnäisten rantatie 27 A, Helsinki 50 (kartta)

Vaihde             09 310 2500

talpa.asiakaspalvelu@hel.fi

https://www.hel.fi/talpa/fi/palkat-palkkiot-omaishoidon-tuki/

palkat.kasko@hel.fi 

palkat.sote@hel.fi

talpa.suoratyo@hel.fi

palkat.kuva@hel.fi

talpa.Kymp.Palkat@hel.fi

helsinki.kirjaamo@hel.fi 

Vierailija
336/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Missä ovat ammattiliitot nyt, kun tarvitan? Palkkaansa ei pysty edes tarkastamaan, koska ei tietoa. mistä kokonaisuus muodostuu.

Vierailija
337/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, ettei Helsingin hankkima Sarastia-palkanmaksujärjestelmä sovellu niin isoon ja monimutkaiseen organisaatioon. Ensin tuli Apotti, sitten Sarastia ja seuraavaksi kaupunki yksityistää työterveyshuollon. Työntekijöiden venymiskyky on nyt yksinkertaisesti loppu.

Ymmärrän sen että Sarastian järjestelmä on pska. Mutta, 160 palkanlaskijaa ehtisi laskea palkat vaikka sillä ruutupaperilla ja syöttää järjestelmään ainoastaan valmiiksi lasketut luvut.

Ilmeisesti järjestelmän ongelmana ovat muun muassa vuorokausia kestävät eräajot. Siis haloo, nykytekniikalla 39000 henkilön tapahtumat lasketaan sekunneissa tai ainakin minuutissa tai parissa, vaikka noudatettavia työehtosopimuksia olisi sama 39000.

Niinpä. 39 000 työntekijää tarkoittaa, että kukin palkanlaskija hoitaa vajaan 250 työntekijän palkanlaskun. Jos kuukaudessa on 20 työpäivää, niin yhdessä päivässä lasketaan n. 12 ihmisen palkka. Ei minusta kovin paha rasti.

Eihän ne työt niin jakaudu. Palkat tulevat pääosin 15. päivä tai kuun viimeinen päivä. Ei niitä voi laskea tasaisella tahdilla 12 per päivä, vaan niitä pitäis laskea 100 kuun 10. päivä ja toiset 100 kuun 25. päivä. Osa saattaa saada palkkaa kaksikin kertaa kuussa.

Töitä on myös paljon muutakin kuin vain palkanlaskenta. Asiakaspalvelua, virheiden korjaamisia, Kela-hakemuksia, ulosottoja, työsopimusten tulkintoja, koulutuksia jne. Noin isosta joukosta on myös useita joka päivä sairauslomilla, äitiyslomilla tai muuten pois töistä.

Nyt ongelmana on, että Sarastian laskemia virheitä tulee joka päivä enemmän kuin niitä ehditään korjata. Ne eivät korjaannu perusmäärällä palkanlaskijoita. Jos järjestelmä saadaan joskus toimimaan, pärjätään pienemmällä määrällä työntekijöitä.

Siellähän oli 15 henkilöä erikseen asiakaspalvelua varten, jotka varmaan hoitaa nuo muut mainitsemasi työt. Eli 160 palkanlaskijaako pyörittää peukaloitaan 18 työpäivää ja kahtena päivänä painavat sitten kuukauden hommat?? Tuskinpa vain :D

Sä et näytä tajuavan yhtään palkanlaskennasta ja mitä kaikkea siihen kuuluu, miten niitä aineistoja tulee ja miten niitä käsitellään.

Ja johan tuossa aiempi sanoi, että Sarastialta tulee virheitä enemmän kuin ehtivät korjata. Eikö hoksottimet sulla sano, että ei siinä tarvitse silloin peukaloitaan pyöritellä? Ja palkka-ajon jälkeen on kirjanpidon ajot, arkistot, tulorekisteri-ilmoitukset ym. , täsmäytykset jne. Voin vaan kuvitella millaista sotkua on noidenkin tulorekisteritäsmäytykset...

Vierailija
338/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ongelmathan vain jatkuvat. Itse sain tänään 1/6 palkastani. "Kiva" kesäloma, kiitos Hgin palkanlaskun ongelmien. Eikä sinne mitään yhteyttä saa, koko päivän yrittänyt tuloksetta. Sama yhteyden saannin ongelma oli muuten jo maaliskuussa.

Oletko ottanut jo yhteyttä esimieheen, hr:ään?

Vierailija
339/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, ettei Helsingin hankkima Sarastia-palkanmaksujärjestelmä sovellu niin isoon ja monimutkaiseen organisaatioon. Ensin tuli Apotti, sitten Sarastia ja seuraavaksi kaupunki yksityistää työterveyshuollon. Työntekijöiden venymiskyky on nyt yksinkertaisesti loppu.

Ymmärrän sen että Sarastian järjestelmä on pska. Mutta, 160 palkanlaskijaa ehtisi laskea palkat vaikka sillä ruutupaperilla ja syöttää järjestelmään ainoastaan valmiiksi lasketut luvut.

Ilmeisesti järjestelmän ongelmana ovat muun muassa vuorokausia kestävät eräajot. Siis haloo, nykytekniikalla 39000 henkilön tapahtumat lasketaan sekunneissa tai ainakin minuutissa tai parissa, vaikka noudatettavia työehtosopimuksia olisi sama 39000.

Niinpä. 39 000 työntekijää tarkoittaa, että kukin palkanlaskija hoitaa vajaan 250 työntekijän palkanlaskun. Jos kuukaudessa on 20 työpäivää, niin yhdessä päivässä lasketaan n. 12 ihmisen palkka. Ei minusta kovin paha rasti.

Mitenkähän sä ajattelit tuon palkanlaskennan tapahtuvan noin niin kuin käytännössä?

Vierailija
340/376 |
14.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmathan vain jatkuvat. Itse sain tänään 1/6 palkastani. "Kiva" kesäloma, kiitos Hgin palkanlaskun ongelmien. Eikä sinne mitään yhteyttä saa, koko päivän yrittänyt tuloksetta. Sama yhteyden saannin ongelma oli muuten jo maaliskuussa.

Oletko ottanut jo yhteyttä esimieheen, hr:ään?

Esimies lomalla, palkat ei vastaa. Vai minne hr:ään?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yksi yksi