Jos löytäisit pahimman koulukiusaajasi tajuttomana ojasta maksamasta, soittaisitko hänelle apua?

Vierailija kirjoitti:

Miten toisin päin? Kiusaaja todennäköisesti jättäisi sinut ojaan...

Niinpä, ne ei ikinä muutu. Siinä tekee vaan thteiskunnalle palveluksen kun jättää ne sinne ojaan mätänemään.

En soittaisi enkä auttaisi mitenkään. Katselisin aikani ja lähtisin pois. Ja olisin onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heitteillejättö on rikos.

sellaisen paskan heitteillejättö on enintään roskaamista

Erittäin hyvin sanottu.

En todellakaan soittaisi se on varma asia.

Kävisin nauramassa vieressä. Ehkä tekisin jotain kivuliasta. Mulla oli kolme pahinta kiusaajaa. Kaksi tyttöä ja yksi poika. En tule ikinä antamaan anteeksi esimerkiksi sitä, kun nuo kaksi tyttöä pitivät kiinni ja tämä poika työnsi vehkeensä minun suuhuni. Kuvia levitettiin koko koululle.

Miksi helvetissä pelastaisin yhtäkään heistä?

Yhden kiusaajan työnsin rappusia alas koulussa. Se halvaantui pysvästi. Ihan oikein sille. Varoitin monta kertaa mutta se ei vaan uskonut. Näin sen kerran jäähallissa 25 vuotta myöhemmin. Kysyin muistako minua. Sanoin olen se joka pisti sinut pyörätuoliin iäksi.

Enpä ole koskaan ollut koulukiusattu, mutta sote-alalla työskentelevänä on itsestäänselvyys antaa ensiapua ja soittaa apua kenelle tahansa sen tarpeessa olevalle.

En soittaisi, kuolkoot paska pois.

Jos syyte ei liittyisi, ei sätkisi pitkään. --Pahimmat listittävät olisivat päättäjä/herratasolla.

Olen tunnettu hyväsydämisenä ja jalosieluisena ihmisenä. Ojanpohjalle jättäisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nähtävästi kiusaaminen tekee kohteistaan ihmisyytensä menettäneitä paskiaisia. Uskomatonta että niin moni olisi valmis syyllistymään heitteillejättöön ja pahempaankin. Oksettavaa luettavaa tämä ketju!

Jos susta olisi vuosien ajan levitetty valheita, sua olisi pahoinpidelty, sun omaisuutta anastettu ja henkeäsi uhattu, niin riemumielinkö ryntäisit auttamaan sitä pskiaista, joka kaiken sen kärsimyksen sulle aiheutti?

En riemumielin, mutta auttaisin kyllä. Niin IHMISET tekevät. Minua on kiusattu koulussa, ja tiedän, etten ikinä pääsisi yli siitä, jos kiusaajani kuolisi minun heitteillejättöni seurauksena. 

Saakoon täsmälleen saman kohtelun kuin mitä itse olen saanut. Sitä tosiaankin saa mitä tilaa.

Ensiksi ottaisin tyypin puhelimen ja tekstailisin yhteystiedoista vastakkaisen sukupuolen numeroihin todella seksuaalisesti härskin ja samalla uhkailevan viestin. Sitten vasta soittaisin sillä puhelimella hätäkeskukseen ja sönköttäisin puhelimen omistajan roolissa jotain epämääräistä. Puhelin auki pötköttelijälle kouraan ja paikalta poistuminen.

Soittaisin.

Luulisi perustelun olevan selviö kaikille, mutta kun aloittaja sitä kysyy, niin siksi, että se on hyvää ja armollista.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä soittaisin. En ollut kovin dramaattisesti koulukiusattu ikinä. Soittaisin myös ilkeille perseenreikä-exilleni, ihan vaan osoittaakseni olevani heidän moraalinsa yläpuolella.

Ei kukaan piittaa siitä, että joku on muka moraalisesti toisen yläpuolella. Ei tässä pinnallisessa ja raadollisessa nykymaailmassa, jossa hyvyyttä pidetään nössöilynä ja sekoilua/örveltämistä/kiusaamista coolina.

Kyllä soittaisin, eihän siitä ole kysymystäkään. Olen ihminen, ja niin ovat hekin. Toisaalta en ole varma tunnistaisinko edes heitä enää, siitä on niin kauan. Minua ei kiinnosta vaikka eivät koskaan saisi tietää kuka soitti apua. Toivon, etten heitä koskaan tapaa missään yhteydessä, tai etten joudu puheille heidän kanssaan.

Heillä oli huonot kotiolot, joten ymmärrän, että he olivat lapsia ja myöhemmin nuoria, jotka olisivat tarvinneet apua. Niin minäkin olisin toki tarvinnut, mutta ei sitä kukaan saanut. Ulkoisesti taisi olla kaikki minun perheessäni liian hyvin heidän mielestään, siitä sitten oli kateus tai joku. Eivät tienneet että minäkin sain kotona turpaan, niin fyysisesti kuin henkisesti. Raukat lapset, me kaikki.

Ilman muuta hälyttäisin apua ja parhaan taitoni mukaan auttaisin ennen hoitoyksikön tuloa. Minä en kylläkään koskaan tuntenut olevani koulukiusattu. Ellei oteta huomioon, kun koulukaveri (me molemmat tyttöjä) kysyi, kun käveltiin yhdessä kouluun "haluatko turpiin". Luulen että kysyi siksi, kun hänellä itsellään oli kai aika heikot kotiolot. Aikaa tästä on jo reilusti yli 50 v.

Vierailija kirjoitti:

Heitteillejättö on rikos.

Ei aikuisen ihmisen paapominen ole kenenkään velvollisuus, etenkään tässä itsepärjäämisen kulttuurissa.

Soittaisin. Hän on kuitenkin ihminen siinä missä minäkin, ja nuorena on niin tyhmä (elämää kokematon ja ylipäätään psyykinen kehitys kesken) ettei aina tajua mitä tekee.

Olen nyt aikuisena jutellut hänen kanssaan ja hän kertoi kotitaustastaan sekä että oli edellisessä koulussaan kiusattu. Hän pyysi anteeksi ja sanoi ettei minun tarvitse pelätä häntä.

Kiusaamisen taustalla on monia syitä. Kaikki siinä osallisena olevat (myös kiusattu) ovat vielä herkästi haavoittuvassa asemassa olevia alaikäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Nähtävästi kiusaaminen tekee kohteistaan ihmisyytensä menettäneitä paskiaisia. Uskomatonta että niin moni olisi valmis syyllistymään heitteillejättöön ja pahempaankin. Oksettavaa luettavaa tämä ketju!

Eli kiusatun täytyisi kovasti todistaa ihmisyytensä kun samalla kiusaajan epäinhimillisyyttä täytyisi vaan katsoa läpi sormien?? Sekö on niin hyvä ja hieno asia??