Hei anopit? Miksi miniä alkaa lapsen myötä ärsyttää?

Asioista puhutaan lapsiperhepalstoilla yleensä lasten vanhempien näkökulmasta. Miniä on lapsen ÄITI.

Anoppi tai isoäiti ei ole lapsenlapsen äiti. Isovanhemmilla ei ole oikeuksia puuttua perhe-elämään, lastenhoitoon tai lastenkasvatukseen. Lastensuojeluasiat ovat asia erikseen, jos lapsi on vailla ikätasoista hoitoa ja huolenpitoa.

Nykyajan vanhemmuus on erilaista kuin kymmeniä vuosia sitten. Anopin tai isovanhempien ei tarvitse tulla pyytämättä "neuvomaan", miten lapsia hoidetaan ja kasvatetaan. Onhan se koomista ja surkuhupaisaa, kun anoppi, joka ei ole omia lapsiaan imettänyt, alkaa ohjeistaa miniää imetyksessä.

Mitä anopeille oikein tapahtuu, kun miniä ja poika saavat lapsen? Osa anopeista - ja appiukoista - käyttäytyy ihan järkevästi ja normaalisti ja kiitos heille. Valitettavasti on hankalia ja luonnehäiriöisiä anoppeja - ja appiukkoja - joista tulee isovanhempina omistushaluisia ja katkeria tyranneja. Rajaton isovanhempi kuvittelee, että lastenhoito, lastenkasvatus, kodinhoito ja parisuhde pyörii vain hänen toivomusmääräyksillä, komennoilla ja vaatimuksilla.

On nössöjä miehiä, jotka eivät uskalla sanoa äidilleen vastaan. Vanha äiti pompottaa miten tahtoo aikuista poikaansa. Kun mies asettuu erimielisyyksissä ja riidoissa äitinsä puolelle, niin miniä jää yksin tuulimyllyjä vastaan. Luonnehäiriöinen anoppi ei kunnioita lapsiperheen kotirauhaa. Katkera anoppi omii sairaalloisesti aikuista poikaansa ja lapsenlapsia.

Hankala ja rajaton anoppi esimerkiksi tunkee lapsiperheeseen yllätyskylään etukäteen sopimatta, vaikka anoppia ei ole kutsuttu kylään. Anoppi terrorisoi puhelimella ja soittelee ja viestittelee päivittäin, vaikka anopin viestit ja puhelut koetaan ahdistaviksi. Anoppi mankuu ja vaatii lapsenlapsia kylään ja yökylään, vaikka lapsen vanhemmat eivät halua ja tarvitse anopin hoitoapuja.

Anopin suhtautuminen miniään muuttuu usein jännitteiseksi lapsen myötä. Omistushaluinen anoppi ei kunniota miniää poikansa vaimona ja lapsenlasten äitinä. Besserwisser-anoppi haluaa itse äidiksi äidin paikalle!

Vierailija kirjoitti:

No cakes, no strawberries kirjoitti:

Anoppi ehdotti, että lapset olisivat pitäneet mansikkakekkerit pihassa naapurin lasten kanssa. Suivaantunut miniä kävi kippaamassa mansikat kompostiin. Lapsiraukoilta tuli itku.

Mansikka-allergiaa? Torjunta-aineita mansikoista? Pelkoa koronatartunnasta perheen vakavan riskiryhmäläisyyden takia? Mansikoista sokeria ja kermaa, vaikka niitä piti välttää kaikkie karamellien lisäksi?

Et kuunnellut, kun kerrottiin miten tärkeää päiväunet on juuri silloin? Tai että siihen aikaan pitää jo lähteä kotiin, että jaksetaan koko seuraava viikko ja kuukausi unien kanssa, tai ollaan menossa tärkeään sovittuun tapahtumaan?

Jokin syy sille on, mitä nyt ei sanota.

Kylläpä täällä kovasti puolustellaan huonosti käyttäytyviä nirppanokka mammeleita - jotain rajaa sentään! Ilmeisesti nämä mammelit ovat maailman valtiaita ja lapsen myötä määräävät kaikesta lähialueellaan 🙄

Vierailija kirjoitti:

Asioista puhutaan lapsiperhepalstoilla yleensä lasten vanhempien näkökulmasta. Miniä on lapsen ÄITI.

Anoppi tai isoäiti ei ole lapsenlapsen äiti. Isovanhemmilla ei ole oikeuksia puuttua perhe-elämään, lastenhoitoon tai lastenkasvatukseen. Lastensuojeluasiat ovat asia erikseen, jos lapsi on vailla ikätasoista hoitoa ja huolenpitoa.

Nykyajan vanhemmuus on erilaista kuin kymmeniä vuosia sitten. Anopin tai isovanhempien ei tarvitse tulla pyytämättä "neuvomaan", miten lapsia hoidetaan ja kasvatetaan. Onhan se koomista ja surkuhupaisaa, kun anoppi, joka ei ole omia lapsiaan imettänyt, alkaa ohjeistaa miniää imetyksessä.

Mitä anopeille oikein tapahtuu, kun miniä ja poika saavat lapsen? Osa anopeista - ja appiukoista - käyttäytyy ihan järkevästi ja normaalisti ja kiitos heille. Valitettavasti on hankalia ja luonnehäiriöisiä anoppeja - ja appiukkoja - joista tulee isovanhempina omistushaluisia ja katkeria tyranneja. Rajaton isovanhempi kuvittelee, että lastenhoito, lastenkasvatus, kodinhoito ja parisuhde pyörii vain hänen toivomusmääräyksillä, komennoilla ja vaatimuksilla.

On nössöjä miehiä, jotka eivät uskalla sanoa äidilleen vastaan. Vanha äiti pompottaa miten tahtoo aikuista poikaansa. Kun mies asettuu erimielisyyksissä ja riidoissa äitinsä puolelle, niin miniä jää yksin tuulimyllyjä vastaan. Luonnehäiriöinen anoppi ei kunnioita lapsiperheen kotirauhaa. Katkera anoppi omii sairaalloisesti aikuista poikaansa ja lapsenlapsia.

Hankala ja rajaton anoppi esimerkiksi tunkee lapsiperheeseen yllätyskylään etukäteen sopimatta, vaikka anoppia ei ole kutsuttu kylään. Anoppi terrorisoi puhelimella ja soittelee ja viestittelee päivittäin, vaikka anopin viestit ja puhelut koetaan ahdistaviksi. Anoppi mankuu ja vaatii lapsenlapsia kylään ja yökylään, vaikka lapsen vanhemmat eivät halua ja tarvitse anopin hoitoapuja.

Anopin suhtautuminen miniään muuttuu usein jännitteiseksi lapsen myötä. Omistushaluinen anoppi ei kunniota miniää poikansa vaimona ja lapsenlasten äitinä. Besserwisser-anoppi haluaa itse äidiksi äidin paikalle!

Mene vouhottomaan olemattomia valheita niihin anopinhaukkumisketjuihin! Tässä kysyttiin anopin mielipidettä, ei teidän uniikki lumihiutaleiden, jotka ovat niitä todellisia luonnehäiruöisiä painajaisia ilman mitään käytöstapoja.

Vierailija kirjoitti:

so simple kirjoitti:

Mitä tästä opimme: Ei kakkuja, ei mansikoita, ei yhtikäs mitään, ettei miniä saa raivokohtausta ja lapset ala pelosta itkemään.😂

Ei kysymättä yhtään mitään. En minä halua että kukaan raahaa tänne mitään ylimääräistä kysymättä sopiiko se, oli kyse sitten isästä, äidistä, kaverista, naapurista, tai anopista. Jos jotakin on pakko tuoda, niin tuokoon sitten sen perinteisin kahvipaketin. Jotain mikä ei vaadi hirveästi tilaa tai tuntikausien vaivannäköä, ja minkä saa helposti pois nurkista pyörimästä.

Voi hyvää päivää kun elämästä voi tekee noin vaikeaa! Teet niin tai näin, alkaa miniöiden ulina. Ei saa tuoda edes mansikoita kesällä, mutta rahaa ollaan vailla. Näin pilalle hemmoteltua ja kiittämätöntä sukupolvea ei ole ennen nähtykään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa syy miksi miniä/ t ärsyttää on ajatus halusta hoitaa lapsia. Olen hoitoalalla, minulle riittää hyvin vierailu silloin tällöin, en halua mennä hoitamaan tai ottaa lapsenlapsia hoitooni kuukausittain.

Katsos kun se sun oma poikasi ei niitä hoida, vaan juoksee harrastuksissaan ja frendiensä kanssa ryyppäämässä, niin miniän on pakko pyytää anoppia lastenhoitoavuksi. [/quote

Kukas satutäti tänne ketjuun on taas tullut valehtelemaan?!? Sinä et tiedä pätkääkään toisten elämästä, jotenkin lopeta tuo sepustus. Taitaa olla niin, että miniä tarvii ryyppyputkeaan varten hoiva-apua, vai miten se menikään?

Vierailija kirjoitti:

Vastaus ei liity anoppiuteen, vaan naisen ikään aka keski-iän oireet. Jotkut vanhat naiset ovat kiukkiusia kuin ampiaiset ilman suodattimia ja käyttäytyvät nolosti, olivat sitten anoppeja tai eivät. 

Sen näkee tälläkin palstalla, kun vanhukset löysivät tälle palstalle, niin alkoi tulla ihan järkyttävää vihaviestiä ja piti rekrytoida lisää modeja heidän törkyviestien takia. 

Tämä keskustelu on ollut alusta asti miniöiden järkyttävää valehtelua ja huutomyrskyä! Luepa muutama niistä anoppienhaukkumisketjuista, niin näet millaista törkytekstiä siellä on. Taitaa vaan ottaa koville, kun joku kerrankin pistää kovan kovaa vastaan näille satuilijoille ja valheille, joita on toistettu vuosikausia eri ketjuissa. Hävetkää itse ulisijat!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin ketjua jonkin verran. Jotenkin tuntuu että ihmisiltä (sekä miniöiltä että anopeiltakin) on unohtunut normaalin kommunikaation taidot? Vai onko todellakin monen tähän ketjuun kirjoittaneen kohdalla niin, ettei normaalia keskustelua asioista voida/kehdata käydä suhteiden ongelmakohdista miniän/anopin kanssa lainkaan? Ja sitten todetaan itsekseen että toinen osapuoli on yksinomaan se ongelma ja luovutetaan koko miniä-anoppi-suhteen kanssa? 

Anopin ja miniän suhteeseenkin pätee sanonta "it's a two-way street". 

Vähän on vaikea puhua ihmiselle, jolla aivot kääntää jokaisen sanan omien tarkoitusperien tukemiseen.

Dialogi tosielämästä:

Miniä: Ihan oikeasti, älä tule käymään joka päivä, ilmoita edes ennen kuin tulet.

Anoppi: Eiiiii tästä ole mulle mitään vaivaa!

Miniä: Mä en hal...

Anoppi alkaa huutaa päälle: Kyllä sun nyt pitää ostaa rasuvatonta maitua, kun on tuo Mikko niin lihonut.

Oikeesti, miten kommunikoit järkevästi tuollainen kanssa? Ei ole mikään muistisairas tapaus, muuten vaan narsismiin taipuvainen.

Olipas hieno tarina taas - eikä yhtään edes liioiteltu 🙄 Älä viitsi valehdella!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin kävi niin, että heti lapsen syntymän jälkeen anoppi repäisi aivan tuulesta temmatun kiukun minua kohtaan eikä ole nyt edes tavannut ainutta lapsenlastaan, joka on jo 3kk ikäinen.

Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitaa joskaan emme oikeastaan ole läheisiäkään olleet. Kuitenkin lapsen syntymä aiheutti anopissa jonkinlaisen sekoamisen ja hän (miehen eli oman poikansa) toistuvista pyynnöistä huolimatta ilmestyi kutsumattomana pihaamme norkoilemaan 3 kertaa synnytyksen jälkeisten kahden viikon aikana. Kaikki ei mennyt alussa ihan hyvin ja jouduimme olemaan sairaalassakin lähes viikon, joten toivoimme saada hetken toipua ja rauhassa tutustua tulokkaaseen kotiutumisen jälkeen.

Lopulta kun miehellä meni tähän hermo (minä olisin jo taipunut ja vain päästänyt sen anopin sisälle), hän ilmoitti jo hieman kärkkääseen sävyyn että ei ole lupaa tulla omin päin. Tämän anoppi sai tulkittua minun aiheuttamakseni ja on vihoitellut siitä asti. Nyt yrittää järjestää poikansa kanssa salaa tapaamista, johon minä en olisi tervetullut, mutta onneksi miehelläni on selkärankaa olla lähtemättä äitinsä peliin mukaan.

Että tuttu ilmiö. Joku minulle sanoi, että anoppi tosiaan saattaa olla mustasukkainen lapsesta ja pitää miniää kilpailijana...

Ymmärrän vähän anoppiakin tässä. On odottanut uutta lastenlasta ja jos olette viikonnolleet sairaalassa ja kaksi viikkoa kotona ja anoppi olisi päässyt siis katsomaan vauvaa vasta kun se olisi ollut lähes kuukauden ikäinen.

Olisi kiinnostavaa tietää, oliko niin että kukaan muukaan sukulainen tai miniän omat vanhemmat ei päässyt katsomaan lasta?

Sellaisia tapauksia on lähipiirissä ollut jossa miniän vanhemmat pääsevät lasta katsomaan jo sairaalaan, mutta anoppi ei pääse näkemään mitä erikoisimmista syistä.

Tuo lapsenlapsen näyttämisen kieltäminen on naisten välistä vallankäyttöä.

Huomaatko, että se anopin poika nimenomaan kielsi! Ei miniä.

Miniän käskystä kielsi.

Mistäs sinä sen tiedät!?

Ihan samalla tavoin kuin täällä toisiaan tuntemattomat satuilevat anoppien elämästä mitä sattuu. Ilmeisesti tällä palstalla paras tarina voittaa 🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun äitini tietää mielestään kaiken ja inttää kaikkeen perusteita ja pällistelee selkäni takana.

Minulla on ihan selkeät astma- ja allergialääkärin ohjeet ja ihana terkka jolla kolme omaa lasta.

Mutta ei. Äitini tietää parhaiten aivan kaiken eikä peittele sitä. Tuhahtelee ja pyörittelee silmiä ja haukkuu takana päin.

Nyt on yhteydenpitoa vähennetty koska ei tuollaista tähän päälle kukaan jaksa!

Oliko ketjun kysymys sinulle? Osaatko lukea? Mene valittamaan äidistäsi niihin muihin ketjuihin, jotka on täynnä uhriutuja-mammoja.

Kerro sinä sitten niistä miniöistäsi, kun olet ketjun kohdehenkilö.

45 sivua miniöiden ulinaa, niin vähän vaikeaa täällä on saada ääntänsä kuuluville.

Mulla on mukava miniä, jolla on hyvät käytöstavat. Hoidan säännöllisesti lapsenlapsiani (pyynnöstä), ja nautin yhteisestä perheestämme, jossa kaikkia kunnioitetaan ja kohdellaan hyvin. Ymmärrän, että täällä meluajille voi kuulostaa kummalliselta, mutta se on ihan normaalia elämää.

Oletko elämäsi aikana törmännyt yhteenkään ei niin mukavaan henkilöön? Vaikka sellaiseen, joka on kasvotusten mukava, mutta joka puhuu sinusta pahaa selän takana? Ilkeää työkaveria?

Kyllä. En silti koe tarvetta syytellä ketään vauvapastalla, mielestäni asiat voi hoitaa fiksumminkin.

Miksi oletat, että asioita ei edistetä myös muualla?

Mä kaipaan vertaistukea, kun kovin monella ei ole yhtä kauheaa anoppia kuin mulla.

Tuskin olen itsekään unelmaminiä, vaan ihan tavallinen ihminen. Silti en koe, että velvollisuuteni on toimia anopin kynnysmattona ja samalla mahdollistaa anopin mummoilufantasiat.

Tämä ketju kun ei ollut tarkoitettu sinulle vertaistueksi, niitä ketjuja löytyy kymmeniä - tämä ketju oli tarkoitettu anopeille. Toiseksi, epäilen vahvasti, että sinun anoppisi olisi kovin kauhea, luultavasti itse olet yliherkkä pirttihirmu, joka ei kestä sitä jos kaikki eivät hypi hänen käskyjensä mukaan.

No cakes, no strawberries kirjoitti:

Anoppi ehdotti, että lapset olisivat pitäneet mansikkakekkerit pihassa naapurin lasten kanssa. Suivaantunut miniä kävi kippaamassa mansikat kompostiin. Lapsiraukoilta tuli itku.

Kuinka paljon niitä lapsia oikein naapurustossa on, jos saavat 10 kg mansikoita katoamaan?

Mistä tiedät, millaiseen tilanteeseen ne 10 kg ylimääräistä prosessoitavaa tuotiin? Ja miksi ne vietiin miniälle, miksi se poika ei voi äitinsä lahjusta perata ja pistää pakkaseen? Mulla ei edes yhtäkkiä rasioita tuollaisen määrän pakastamiseen, eikä välttämättä tilaa pakastimessa.

Vierailija kirjoitti:

No cakes, no strawberries kirjoitti:

Ystäväni, joka siis on anoppi, meni ja teki hirveän virheen viime kesänä. Hän osti 2 ltk, eli 10 kg mansikoita, jotka vei ohimennen lapsiperheelle. Siitä miniä raivostui, huusi kuin katkaisulaikka ja lapset alkoivat itkemään.

Eli varoituksen sana anopeille: Älkää viekö niitä mansikoita ja kakkuja poikanne perheeseen. Pahempia seuraamuksia välttääksenne.

Ei tietenkään viedä kenellekään mitään lisätyötä aiheuttavaa ilman etukäteen sopimista. Siellä on voitu jo hankkia mansikat tai pakastin on jo valmiiksi täynnä eikä ne sovi minnekään.

Itse sain kerran yllätysvieraalta tuliaiseksi sangollisen mansikoita. Sain ne illalla ja seuraavana aamuna oli reissuun lähtö. Siinä sitten keitin hilloa yömyöhään ja vein osan marjoista suoraan roskiin, kun ne oli jo niin pehmenneitä. En oikein ilahtunut tuosta tuliaisesta.

Voi kauheaa - onpa hirveää kun joku tuo ämpärillisen mansikoita 🙄 Vie ne lahjaksi eteenpäin, jos on noin vaikeaa pakastaa ne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

so simple kirjoitti:

Mitä tästä opimme: Ei kakkuja, ei mansikoita, ei yhtikäs mitään, ettei miniä saa raivokohtausta ja lapset ala pelosta itkemään.😂

Ei kysymättä yhtään mitään. En minä halua että kukaan raahaa tänne mitään ylimääräistä kysymättä sopiiko se, oli kyse sitten isästä, äidistä, kaverista, naapurista, tai anopista. Jos jotakin on pakko tuoda, niin tuokoon sitten sen perinteisin kahvipaketin. Jotain mikä ei vaadi hirveästi tilaa tai tuntikausien vaivannäköä, ja minkä saa helposti pois nurkista pyörimästä.

Voi hyvää päivää kun elämästä voi tekee noin vaikeaa! Teet niin tai näin, alkaa miniöiden ulina. Ei saa tuoda edes mansikoita kesällä, mutta rahaa ollaan vailla. Näin pilalle hemmoteltua ja kiittämätöntä sukupolvea ei ole ennen nähtykään!

Missä puhuttiin rahasta? Mä en ota anopilta vastaan edes rahaa, kun hän ei anna mitään hyvästä sydämestään (koka sellaista ei ole), vaan kaikkeen sisältyy joku juoni. Parempi pysyä kaukana, sen verran olen oppinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin kävi niin, että heti lapsen syntymän jälkeen anoppi repäisi aivan tuulesta temmatun kiukun minua kohtaan eikä ole nyt edes tavannut ainutta lapsenlastaan, joka on jo 3kk ikäinen.

Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitaa joskaan emme oikeastaan ole läheisiäkään olleet. Kuitenkin lapsen syntymä aiheutti anopissa jonkinlaisen sekoamisen ja hän (miehen eli oman poikansa) toistuvista pyynnöistä huolimatta ilmestyi kutsumattomana pihaamme norkoilemaan 3 kertaa synnytyksen jälkeisten kahden viikon aikana. Kaikki ei mennyt alussa ihan hyvin ja jouduimme olemaan sairaalassakin lähes viikon, joten toivoimme saada hetken toipua ja rauhassa tutustua tulokkaaseen kotiutumisen jälkeen.

Lopulta kun miehellä meni tähän hermo (minä olisin jo taipunut ja vain päästänyt sen anopin sisälle), hän ilmoitti jo hieman kärkkääseen sävyyn että ei ole lupaa tulla omin päin. Tämän anoppi sai tulkittua minun aiheuttamakseni ja on vihoitellut siitä asti. Nyt yrittää järjestää poikansa kanssa salaa tapaamista, johon minä en olisi tervetullut, mutta onneksi miehelläni on selkärankaa olla lähtemättä äitinsä peliin mukaan.

Että tuttu ilmiö. Joku minulle sanoi, että anoppi tosiaan saattaa olla mustasukkainen lapsesta ja pitää miniää kilpailijana...

En ole normaalisti kovin tunteellinen, enkä ole anoppi (lapsi kyllä seurustelee) tai isoäiti, enkä tiedä saavatko lapsemme koskaan lapsia, mutta tämä kolahti pahasti ja toi suorastaan kyyneleet silmiin. Jo ajatus siitä, että olisin hyvissä väleissä lapseni ja tämän puolison kanssa ja he saisivat lapsen, mutta en olisi ekojen viikkojen aikana tervetullut katsomaan pienokaista vanhempineen (pl korona-aika) tuntuu aivan sietämättömältä. Se olisi ihan hirvittävän kova pala minulle ja miehellekin (keskustelumme asiasta). Erityisesti jos olisi vauvalla tai synnytyksessä ollut jotain ongelmia, niin erityisesti silloin haluaisin olla yhteyksissä. Kyllä tuollainen päätös vanhemmilta olisi vaikea ymmärtää ja märkä rätti päin kasvoja.

Kysyin tästä täysi-ikäiseltä lapseltanikin (juu, tunnustin, että luin asian av:lta) ja hänestäkin oli aivan itsestään selvää, että jos välit ovat hyvät, vauva esitellään isovanhemmille heti. Omia lapsia kävi jo sairaalassa katsomassa niin isovanhemmat, isoisovanhemmat kuin sedät ja tädit. Ekojen viikkojen aikana kävi puoli sukua tuomassa rotinoita (siis leivonnaisia ja ruokaa). Ja tästä kuitenkin aikaa alle 20 v.

Ymmärrän, että tuo on vanhempien päätös, mutta tosi outo päätös. Samaa tasoa kuin että ei kutsuta omia vanhempia häihin tai muihin perinteisiin juhliin. Itse asiassa joku häihinkutsumattomuus olisi paljon helpompi ymmärtää (jos bilehäät kavereille).

Eli sun tarve nähdä lapsi on tärkeämpi kuin se, että nuoripari haluaa olla tulokkaan kanssa muutaman päivän ihan rauhassa? Kertoo aika paljon tuo. Minä minä minä minä paistaa läpi.

Mun lapset ovat syntyneet ennen koronaa, silloin isovanhempia ei edes päästetty sairaalaan. Vain isä ja vauvan sisarukset. Ja hyvä niin. Mun vanhemmilla on hyvät ja lämpimät välit lapsiini, vaikka eivät vauvoja saaneetkaan kohtulämpimänä syliinsä.

Ei tässä mistään muutamasta päivästä ole kyse vaan kahdesta viikosta. Kyse ei ole minun halustani nähdä vauva, vaan siitä kokevatko lapsen vanhemmat isovanhempien kuuluvan niin lähipiiriin, että haluavat jakaa tuon iloisen asian isovanhempien kanssa ja uskovat, että isovanhemmat ovat ennemminkinkin avuksi kuin vaivaksi. Ja ymmärtävätkö, että lastenlapsi voi olla isovanhemmille yhtä rakas ja tärkeä kuin omat lapset. Tiedän, että omat lapset ovat isovanhempiensa silmäteriä. Äärimmäisen tärkeitä heille.

Ei isovanhempien tarvitse koko ajan häärätä lapsen kimpussa, mutta luulisi, että tuoreet vanhemmat haluaisivat esitellä vauvan isovanhemmilleen. Ei siis niin, että voi ei, nyt ne kääkät tulevat meidän vaivoiksi tänne. Vaan juurikin niin että haluavat ylpeinä kertoa, että tässä tämä ihana pienokainen on.

Et sinä määrää miten vanhemmat kokevat asioita, miten ilmaisevat kokemisiaan tai miten ovat ylpeitä.

Ja isovanhemmat ovat aina vain sukulaisia, eivär sisäpiiriä eikä sillä mitä he tuntevat tms ole tässä merkitystä.

He eivät ole päätähtiä. Vanhemmat ovat ja lapsen etu on vanhemmat joilla on hyvä olla ja joita ei kuormiteta typerillä vaatimuksilla.

Koko pointti on siinä, että todellakin toivon että lapsemme kokevat perheellisinäkin meidän vanhempien kuuluvan sisäpiiriin. Emme ole "vain" sukua. Onneksi omat lapsetkin ainakin tällä hetkellä ajattelevat näin. Juuri poikani totesi, kun kysyin, että onko tyttöystävän synttäreitä tulossa viettämään tyttiksen sukua, että ei, kun vaan sen vanhemmat.

Samoin toivon, että lapseni rakastavat mahdollisia lapsiaan ja ovat näistä ylpeitä. En tietenkään voi määrätä heitä tässä, mutta toivon silti ja uskon, että näin tapahtuu.

Kyllä te olette vain sukua.

Ja edelleen sinä sössötät mitä sinä haluat ja tarvitset ja sinä sinä sinä.

Ja sinä ja sinä ja sinä. Erittäin narsistista.

Näin kirjoittaa manipuloiva narsisti itse! Se, että sinä et osaa hoitaa mitään ihmissuhteita ei tarkoita, että muut olisivat yhtä kyvyttömiä. Minä luen perheeseeni sekä omat että miehen vanhemmat ja sisarukset. Sääli, että sinä olet noin yksinäinen narsku.

On kyllä ajat muuttuneet.  Kun minä sain lapseni 70-luvulla, kaikki ystävät ja kylänmiehet sitä tulivat katsomaan ja meitä onnittelemaan.  Ja tietysti molemmat isovanhemmat, jo samalla viikolla kun kotiin tulimme.  En minä osannut mitenkään ajatella, että meidän olisi jotenkin pitänyt saada olla vain keskenämme.  Minusta oli ihanaa, että meitä ja lasta huomioitiin.

Mitä ihmeen hermoa siitä pitäisi mennä, jos anoppi haluaisi nähdä lapsen.  Mitä haittaa siitä näkemisestä on?

Meillä ei aikoinaan ollut puhelintakaan, että kukaan olisi voinut soittaa etukäteen.  Naapurin mummukin tuli heti ja toi pullapitkon ja kahvia ja lapselle nätin vaatteen.  Minusta se oli ihanaa.  Neuvoi minulle vielä vanhanaikaisen kikan, miten istutaan kun alapää on synnytyksestä kipeä.  Se toimi.

Anoppi asui lähellä ja kävi tosi usein, minusta se oli kivaa, koska muuten olisin ollut ihan yksin vauvan kanssa, mies kun oli töissä.  

Ajat on nyt muuttuneet sellaisiksi, että mitään ei saisi enää sen paremmin sanoa kuin tehdäkään.  Jos menet katsomaan vauvaa, olet tunkeilija, ja jos et mene, olet itsekäs etkä välitä.  Ei ihme, että nykyään on niin paljon mielenterveysongelmiakin, kun kaikesta loukkaannutaan.  Mikään ei saa tapahtua mutkattomasti.  Tässä ajassa on kamalan vaikea elää.  Kaikesta tehdään vääntö.  

Tutkaillaan tärkeinä, ollaanko tässä nyt sukua vai perhettä.  Mitä hiton väliä?  Sitten valitellaan turvaverkkojen puutteesta, kun itse rajataan ihmisiä ulkopuolisiksi.   

Minä en kaivannut yllätysvieraita, kun olin kotona rinnat paljaina. Ne oli niin kipeät, että en pystynyt pitämään edes paitaa päällä. En kaivannut myöskään tuntikausia sohvalla istuvia vieraita, jotka odotti kahvitarjoilua ja kotona leivottua, uunituoretta vehnästä.

Voi nyyh mikä marttyyrimamma siellä. Jos et saa ovea lukkoon imetyksen ajaksi, kannattaa hakea apua. En oikein usko, että kukaan tuntikausia odottaa palvelua, nämä jutut alkaa jo lähennellä naurettavuuksia. Noin avuttomasta äidistä pitänee tehdä lasu.

Tätä ketjua lukiessa en enää yhtään ihmettele, että mt-ongelmat lasten parissa ovat kasvaneet hälyttävälle tasolle! Kun äitylit koko päivän haukkuu palstalla anoppeja, appeja ja miehiään, ei ihme, että lapset jäävät huomiotta ja hoidotta. Sääliksi käy näiden pirttihirmujen jälkikasvu, ehkä he sitten 10-20 vuoden päästä ovat täällä vuodattamassa tuntojaan tämän aikakauden äityleistä, jotka tuijottivat kännykkää/ruutua koko päivän haukkuen muita.

Vierailija kirjoitti:

No cakes, no strawberries kirjoitti:

Anoppi ehdotti, että lapset olisivat pitäneet mansikkakekkerit pihassa naapurin lasten kanssa. Suivaantunut miniä kävi kippaamassa mansikat kompostiin. Lapsiraukoilta tuli itku.

Kuinka paljon niitä lapsia oikein naapurustossa on, jos saavat 10 kg mansikoita katoamaan?

Mistä tiedät, millaiseen tilanteeseen ne 10 kg ylimääräistä prosessoitavaa tuotiin? Ja miksi ne vietiin miniälle, miksi se poika ei voi äitinsä lahjusta perata ja pistää pakkaseen? Mulla ei edes yhtäkkiä rasioita tuollaisen määrän pakastamiseen, eikä välttämättä tilaa pakastimessa.

Ei oikeesti voi elämä olla noin vaikeaa! Jokaisesta kaupasta saa pakastusrasioita ja sokeria, ja eiköhän ne mansikat voi käsitellä seuraavanakin päivänä, jos tuosta lahjoituksen traumasta kestää hetken aikaa toipua 😂 Miten avuttomia mameleita täällä oikein on?

Vierailija kirjoitti:

No cakes, no strawberries kirjoitti:

Ystäväni, joka siis on anoppi, meni ja teki hirveän virheen viime kesänä. Hän osti 2 ltk, eli 10 kg mansikoita, jotka vei ohimennen lapsiperheelle. Siitä miniä raivostui, huusi kuin katkaisulaikka ja lapset alkoivat itkemään.

Eli varoituksen sana anopeille: Älkää viekö niitä mansikoita ja kakkuja poikanne perheeseen. Pahempia seuraamuksia välttääksenne.

Minäkään en tykkäisi, jos kaiken muun hyvän lisäksi pitäisi perata valtava kasa mansikoita. Kerralla syötävä määrä olisi ollut parempi, ellei asiasta ole etukäteen sovittu.

Jos elämässä ei lahjaksi saatuja mansikoita isompia ongelmia ja valitettavaa löydy, olet päässyt aika helpolla 🤣🤣🤣 Nää on niin näitä vali-vali-vali äityleitä, joille ei mikään kelpaa. Sitten seuraavassa ketjussa valitetaan siitä, ettei anoppi auta tai tuo mitään tuliaisia - ei kun hetkinen, niitä valituksiahan löytyy täältäkin.

Vierailija kirjoitti:

Asioista puhutaan lapsiperhepalstoilla yleensä lasten vanhempien näkökulmasta. Miniä on lapsen ÄITI.

Anoppi tai isoäiti ei ole lapsenlapsen äiti. Isovanhemmilla ei ole oikeuksia puuttua perhe-elämään, lastenhoitoon tai lastenkasvatukseen. Lastensuojeluasiat ovat asia erikseen, jos lapsi on vailla ikätasoista hoitoa ja huolenpitoa.

Nykyajan vanhemmuus on erilaista kuin kymmeniä vuosia sitten. Anopin tai isovanhempien ei tarvitse tulla pyytämättä "neuvomaan", miten lapsia hoidetaan ja kasvatetaan. Onhan se koomista ja surkuhupaisaa, kun anoppi, joka ei ole omia lapsiaan imettänyt, alkaa ohjeistaa miniää imetyksessä.

Mitä anopeille oikein tapahtuu, kun miniä ja poika saavat lapsen? Osa anopeista - ja appiukoista - käyttäytyy ihan järkevästi ja normaalisti ja kiitos heille. Valitettavasti on hankalia ja luonnehäiriöisiä anoppeja - ja appiukkoja - joista tulee isovanhempina omistushaluisia ja katkeria tyranneja. Rajaton isovanhempi kuvittelee, että lastenhoito, lastenkasvatus, kodinhoito ja parisuhde pyörii vain hänen toivomusmääräyksillä, komennoilla ja vaatimuksilla.

On nössöjä miehiä, jotka eivät uskalla sanoa äidilleen vastaan. Vanha äiti pompottaa miten tahtoo aikuista poikaansa. Kun mies asettuu erimielisyyksissä ja riidoissa äitinsä puolelle, niin miniä jää yksin tuulimyllyjä vastaan. Luonnehäiriöinen anoppi ei kunnioita lapsiperheen kotirauhaa. Katkera anoppi omii sairaalloisesti aikuista poikaansa ja lapsenlapsia.

Hankala ja rajaton anoppi esimerkiksi tunkee lapsiperheeseen yllätyskylään etukäteen sopimatta, vaikka anoppia ei ole kutsuttu kylään. Anoppi terrorisoi puhelimella ja soittelee ja viestittelee päivittäin, vaikka anopin viestit ja puhelut koetaan ahdistaviksi. Anoppi mankuu ja vaatii lapsenlapsia kylään ja yökylään, vaikka lapsen vanhemmat eivät halua ja tarvitse anopin hoitoapuja.

Anopin suhtautuminen miniään muuttuu usein jännitteiseksi lapsen myötä. Omistushaluinen anoppi ei kunniota miniää poikansa vaimona ja lapsenlasten äitinä. Besserwisser-anoppi haluaa itse äidiksi äidin paikalle!

Suoraan narsistin, luonnehäiriöisen minä-minä -miniän tekstiä! Nykyajan vanhemmuus tuottaa enemmän mt-ongelmaisia lapsia kuin koskaan, joten ehkä jotain neuvoja kannattaisi kuunnellakin. Jos kaikki muut ympärilläsi ovat rajattomia, nössojä ja besserwissereitä, suosittelen katsomaan peiliin - entäs jos ongelma löytyykin sieltä 🤭 Äiti EI määrää kaikesta lapsen elämässä, vaan molemmat vanhemmat.

Oma äitini ja anoppini kyllä pistävät meidät viemään tuomiset takaisin kotiin lähtiessä, jos ne eivät ole mieleisiä. Kerrankin ostin äidilleni tulppaaneja, äiti sanoi, että hän sai niitä toiselta vieraalta eilen eikä halunnut enää lisää kukkia.

Meillä on tavallinen jääkaappi-pakastin, sinne ei sovi kerralla kahta laatikollista mansikoita. Vuosikymmeniin ei ole ollut vaikeaa soittaa ja kysäistä, että tykkäätkö, jos tuon sitä tai tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa syy miksi miniä/ t ärsyttää on ajatus halusta hoitaa lapsia. Olen hoitoalalla, minulle riittää hyvin vierailu silloin tällöin, en halua mennä hoitamaan tai ottaa lapsenlapsia hoitooni kuukausittain.

Katsos kun se sun oma poikasi ei niitä hoida, vaan juoksee harrastuksissaan ja frendiensä kanssa ryyppäämässä, niin miniän on pakko pyytää anoppia lastenhoitoavuksi. 

Jos se poika ei ole alaikäinen, ei se asia enää anopille (pojan äidille) kuulu. Se on sen perheen sisäinen asia, jonka saavat hoitaa miten parhaaksi näkevät.

Mitään hoitovelvotetta anopille ei siltikään synny siitä, että miniä on mennyt valitsemaan lastensa isäksi miehen , joka ei velvollisuuksiaan hoida.

Vierailija kirjoitti:

Asioista puhutaan lapsiperhepalstoilla yleensä lasten vanhempien näkökulmasta. Miniä on lapsen ÄITI.

Anoppi tai isoäiti ei ole lapsenlapsen äiti. Isovanhemmilla ei ole oikeuksia puuttua perhe-elämään, lastenhoitoon tai lastenkasvatukseen. Lastensuojeluasiat ovat asia erikseen, jos lapsi on vailla ikätasoista hoitoa ja huolenpitoa.

Nykyajan vanhemmuus on erilaista kuin kymmeniä vuosia sitten. Anopin tai isovanhempien ei tarvitse tulla pyytämättä "neuvomaan", miten lapsia hoidetaan ja kasvatetaan. Onhan se koomista ja surkuhupaisaa, kun anoppi, joka ei ole omia lapsiaan imettänyt, alkaa ohjeistaa miniää imetyksessä.

Mitä anopeille oikein tapahtuu, kun miniä ja poika saavat lapsen? Osa anopeista - ja appiukoista - käyttäytyy ihan järkevästi ja normaalisti ja kiitos heille. Valitettavasti on hankalia ja luonnehäiriöisiä anoppeja - ja appiukkoja - joista tulee isovanhempina omistushaluisia ja katkeria tyranneja. Rajaton isovanhempi kuvittelee, että lastenhoito, lastenkasvatus, kodinhoito ja parisuhde pyörii vain hänen toivomusmääräyksillä, komennoilla ja vaatimuksilla.

On nössöjä miehiä, jotka eivät uskalla sanoa äidilleen vastaan. Vanha äiti pompottaa miten tahtoo aikuista poikaansa. Kun mies asettuu erimielisyyksissä ja riidoissa äitinsä puolelle, niin miniä jää yksin tuulimyllyjä vastaan. Luonnehäiriöinen anoppi ei kunnioita lapsiperheen kotirauhaa. Katkera anoppi omii sairaalloisesti aikuista poikaansa ja lapsenlapsia.

Hankala ja rajaton anoppi esimerkiksi tunkee lapsiperheeseen yllätyskylään etukäteen sopimatta, vaikka anoppia ei ole kutsuttu kylään. Anoppi terrorisoi puhelimella ja soittelee ja viestittelee päivittäin, vaikka anopin viestit ja puhelut koetaan ahdistaviksi. Anoppi mankuu ja vaatii lapsenlapsia kylään ja yökylään, vaikka lapsen vanhemmat eivät halua ja tarvitse anopin hoitoapuja.

Anopin suhtautuminen miniään muuttuu usein jännitteiseksi lapsen myötä. Omistushaluinen anoppi ei kunniota miniää poikansa vaimona ja lapsenlasten äitinä. Besserwisser-anoppi haluaa itse äidiksi äidin paikalle!

Onko olemassa hankalia ja rajattomia miniöitä?