Hei anopit? Miksi miniä alkaa lapsen myötä ärsyttää?
Täällä puhutaan asiasta yleensä miniän näkökulmasta. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä anopeille oikein tapahtuu, kun miniä ja poika saavat lapsen. Oman anoppini suhtautuminen minuun muuttui ihan selvästi jännitteiseksi lapsen myötä. Olen pohtinut, kokeeko hän minut ikään kuin esteenä lapsenlapsen ja hänen välissä vai mikä ongelma oikein on.
Kommentit (1282)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ajatelleet että anoppikin voi olla ujo. Voi olla alemmuudentuntoinen kun miniä manikyyrissaan titteleineen tulee osaksi perhettä. Ei rohkene ees sinutella vaan puhuu kolmannessa persoonassa hienoa miniää, kaikentietävää.
Itse näen että vielä on luokkaerojakin, näkymättömiä tässä . Vaatimattomat työläisvanhemmat ovat kannustaneet lapsiaan opiskelemaan, lapsilla on luokkakierto toteutunut, hyvissä johtavissa ammateissa, vaimot siitä ympäristöstä.
Siitähän nämä , näkee selkeesti, monesti johtuu.
Oon katsellut ettei sellaisia draamoja niinkään ole jos anoppi ja miniä on vaikka lähihoitajia ja kaupankassoja ja miniäkään ei mistään varakkaasta kodista.Ei koulutuksen puute estä käytöstapoja, huomaavaisuutta tai edes asiallisuutta.
Eikä se pakota soittelemaan koko sukua läpi miniää haukkuen tai olemaan loukkaava.
Joskus, en puhu omista nyt, koulutus ei aina tuo sitä sivistystä eikä kohteliaisuutta. Voi mitä rumemmin sanoa väheksymistään ihmisistä.
Juurihan sinä väitit että anoppi on huonosti koulutettu eikä siksi osaa käyttäytyä. Nytkö se on taas toisinoäin?
Se lukemisen ymmärtäminen, et liene korkeakoulutettu. Kirjoitin, anoppi voi olla ujo tai alemmuudentuntoinen, tyylikäs itsetietoinen miniä häkellyttää ja anoppi ei tiedä kuinka olisi kun ei ole tarpeeksi hienoa.
Olkoon sinusta sitten käyttäytymisen puutettaOlin veljellä kylässä. Historiaa pääaineen yliopistoss opiskeleva melkein maisteri makasi kirjoineen sohvalla eikä puhunut kenellekään mitään. Mieheni kysäisi mitäs luet. Nuori rouva kivahti: et kuitenkaan ymmärtäisi, tää on maisteriopintoja.
Miehensä, siis veljenpoikani, sanoi vaimolleen, lähetään kävelemään , juokoot vanhukset kah it ilman meitä. ( Avioliitto ei ollut pitkä)
Minun appivanhempani tunkivat meille kutsumatta kylään.
Minulla oli iso tentti seuraavana päivänä.
Mieheni lähti viemään heitä ulos syömään jotta saisin lukea rauhassa. Appi sanoi naukuvalla äänellä että vain tyhmät opiskelee tuolla lailla ja että ei hänen tyttärensä koskaan joudu tuolla lailla tenttiin lukemaan.
Varmaan tää oli sitten sitä herttaista työläisen ujoutta jota en vaam ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ajatelleet että anoppikin voi olla ujo. Voi olla alemmuudentuntoinen kun miniä manikyyrissaan titteleineen tulee osaksi perhettä. Ei rohkene ees sinutella vaan puhuu kolmannessa persoonassa hienoa miniää, kaikentietävää.
Itse näen että vielä on luokkaerojakin, näkymättömiä tässä . Vaatimattomat työläisvanhemmat ovat kannustaneet lapsiaan opiskelemaan, lapsilla on luokkakierto toteutunut, hyvissä johtavissa ammateissa, vaimot siitä ympäristöstä.
Siitähän nämä , näkee selkeesti, monesti johtuu.
Oon katsellut ettei sellaisia draamoja niinkään ole jos anoppi ja miniä on vaikka lähihoitajia ja kaupankassoja ja miniäkään ei mistään varakkaasta kodista.Ei koulutuksen puute estä käytöstapoja, huomaavaisuutta tai edes asiallisuutta.
Eikä se pakota soittelemaan koko sukua läpi miniää haukkuen tai olemaan loukkaava.
Joskus, en puhu omista nyt, koulutus ei aina tuo sitä sivistystä eikä kohteliaisuutta. Voi mitä rumemmin sanoa väheksymistään ihmisistä.
Juurihan sinä väitit että anoppi on huonosti koulutettu eikä siksi osaa käyttäytyä. Nytkö se on taas toisinoäin?
Se lukemisen ymmärtäminen, et liene korkeakoulutettu. Kirjoitin, anoppi voi olla ujo tai alemmuudentuntoinen, tyylikäs itsetietoinen miniä häkellyttää ja anoppi ei tiedä kuinka olisi kun ei ole tarpeeksi hienoa.
Olkoon sinusta sitten käyttäytymisen puutettaOlin veljellä kylässä. Historiaa pääaineen yliopistoss opiskeleva melkein maisteri makasi kirjoineen sohvalla eikä puhunut kenellekään mitään. Mieheni kysäisi mitäs luet. Nuori rouva kivahti: et kuitenkaan ymmärtäisi, tää on maisteriopintoja.
Miehensä, siis veljenpoikani, sanoi vaimolleen, lähetään kävelemään , juokoot vanhukset kah it ilman meitä. ( Avioliitto ei ollut pitkä)Minun appivanhempani tunkivat meille kutsumatta kylään.
Minulla oli iso tentti seuraavana päivänä.
Mieheni lähti viemään heitä ulos syömään jotta saisin lukea rauhassa. Appi sanoi naukuvalla äänellä että vain tyhmät opiskelee tuolla lailla ja että ei hänen tyttärensä koskaan joudu tuolla lailla tenttiin lukemaan.
Varmaan tää oli sitten sitä herttaista työläisen ujoutta jota en vaam ymmärrä.
Molemmat esimerkit ovat ilkeistä ja inhottavista ihmisistä. Eli selvästikään koulutustaso ei vaikuta siihen, onko ihminen ilkeä.
Itse kyllä pistäisin välit tuollaiseen anoppiin. Mies voisi ihan itsekseen tavata äitiään. Lapsia en sinne veisi. Saisi itse tulla vastaan ja opetella kunnioittamaan minua lasten äitinä. Jos näin ei ole, lapsetkaan eivät tule kylään.
Tämähän on ihan asenteista kiinni. Anoppien olisi hyvä muistaa että äiti on aina äiti. Eli jos suututat lapsenlapsesi äidin, et välttämättä näe lapsenlapsia ollenkaan. Kannattaa miettiä miten käyttäytyy ja antaa jokaisen elää elämäänsä niin kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ajatelleet että anoppikin voi olla ujo. Voi olla alemmuudentuntoinen kun miniä manikyyrissaan titteleineen tulee osaksi perhettä. Ei rohkene ees sinutella vaan puhuu kolmannessa persoonassa hienoa miniää, kaikentietävää.
Itse näen että vielä on luokkaerojakin, näkymättömiä tässä . Vaatimattomat työläisvanhemmat ovat kannustaneet lapsiaan opiskelemaan, lapsilla on luokkakierto toteutunut, hyvissä johtavissa ammateissa, vaimot siitä ympäristöstä.
Siitähän nämä , näkee selkeesti, monesti johtuu.
Oon katsellut ettei sellaisia draamoja niinkään ole jos anoppi ja miniä on vaikka lähihoitajia ja kaupankassoja ja miniäkään ei mistään varakkaasta kodista.Ei koulutuksen puute estä käytöstapoja, huomaavaisuutta tai edes asiallisuutta.
Eikä se pakota soittelemaan koko sukua läpi miniää haukkuen tai olemaan loukkaava.
Joskus, en puhu omista nyt, koulutus ei aina tuo sitä sivistystä eikä kohteliaisuutta. Voi mitä rumemmin sanoa väheksymistään ihmisistä.
Juurihan sinä väitit että anoppi on huonosti koulutettu eikä siksi osaa käyttäytyä. Nytkö se on taas toisinoäin?
Se lukemisen ymmärtäminen, et liene korkeakoulutettu. Kirjoitin, anoppi voi olla ujo tai alemmuudentuntoinen, tyylikäs itsetietoinen miniä häkellyttää ja anoppi ei tiedä kuinka olisi kun ei ole tarpeeksi hienoa.
Olkoon sinusta sitten käyttäytymisen puutettaOlin veljellä kylässä. Historiaa pääaineen yliopistoss opiskeleva melkein maisteri makasi kirjoineen sohvalla eikä puhunut kenellekään mitään. Mieheni kysäisi mitäs luet. Nuori rouva kivahti: et kuitenkaan ymmärtäisi, tää on maisteriopintoja.
Miehensä, siis veljenpoikani, sanoi vaimolleen, lähetään kävelemään , juokoot vanhukset kah it ilman meitä. ( Avioliitto ei ollut pitkä)Tuo ei kyllä liity koulutukseen mitenkään. Ihan vain häiriintynyt ihminen. Tunnen lukemattomia korkeasti koulutettuja ihmisiä, enkä usko, että kukaan heistä sanoisi noin.
Tai sitten se lukeva olisi halunnut lukea. Rauhassa.
Kodissa olisi ollut kaksi makuuhuonetta jonne olisi voinut vetäytyä lukemaan. Sensijaan ei noussut sohvalta tervehtimään eikä sieltäkään edes heitä sanonut. Meidät oli kutsuttu kahville, nuoripari oli viikonloppukylässä. Olohuoneessa oli siis se sohva, kaksi nojatuolia ja keinutuoli. Me vieraat asetuimme nojatuoleihin, veljeni kiikkutuoliin, käly touhusi keittössä josta sit veljenpoika tuli ehottamaan vaimolleen kävelyä.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää kun miniä yrittää omia meidän suvun lapsen
Hänen lapsihan se on ja hänen sukunsa yhtä paljon kuin poikasi. Jos ei jopa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Miniöille tiedoksi, että anopit eivät ole ajatustenlukijoita. Heille voi puhua ihan normaalisti. Ei niin, että valitat puolisollesi hänen äitinsä käyttäytymisestä. Sanot vaan heti, kun tilanne on päällä, ei vuoden päästä. Ja täällä haukkuminenkaan ei auta yhtään mitään, päästät vaan uudestaan ja uudestaan negatiiviset tunteet valloilleen. Ajattele positiivisesti, elämä on mukavampaa ja pysyt terveempänä.
Mun anoppi on ajatustenlukija. Hän tietää paremmin kuin minä itse, mitä minä haluan, tarvitsen, osaan, ajattelen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ajatelleet että anoppikin voi olla ujo. Voi olla alemmuudentuntoinen kun miniä manikyyrissaan titteleineen tulee osaksi perhettä. Ei rohkene ees sinutella vaan puhuu kolmannessa persoonassa hienoa miniää, kaikentietävää.
Itse näen että vielä on luokkaerojakin, näkymättömiä tässä . Vaatimattomat työläisvanhemmat ovat kannustaneet lapsiaan opiskelemaan, lapsilla on luokkakierto toteutunut, hyvissä johtavissa ammateissa, vaimot siitä ympäristöstä.
Siitähän nämä , näkee selkeesti, monesti johtuu.
Oon katsellut ettei sellaisia draamoja niinkään ole jos anoppi ja miniä on vaikka lähihoitajia ja kaupankassoja ja miniäkään ei mistään varakkaasta kodista.Ei koulutuksen puute estä käytöstapoja, huomaavaisuutta tai edes asiallisuutta.
Eikä se pakota soittelemaan koko sukua läpi miniää haukkuen tai olemaan loukkaava.
Joskus, en puhu omista nyt, koulutus ei aina tuo sitä sivistystä eikä kohteliaisuutta. Voi mitä rumemmin sanoa väheksymistään ihmisistä.
Juurihan sinä väitit että anoppi on huonosti koulutettu eikä siksi osaa käyttäytyä. Nytkö se on taas toisinoäin?
Se lukemisen ymmärtäminen, et liene korkeakoulutettu. Kirjoitin, anoppi voi olla ujo tai alemmuudentuntoinen, tyylikäs itsetietoinen miniä häkellyttää ja anoppi ei tiedä kuinka olisi kun ei ole tarpeeksi hienoa.
Olkoon sinusta sitten käyttäytymisen puutettaOlin veljellä kylässä. Historiaa pääaineen yliopistoss opiskeleva melkein maisteri makasi kirjoineen sohvalla eikä puhunut kenellekään mitään. Mieheni kysäisi mitäs luet. Nuori rouva kivahti: et kuitenkaan ymmärtäisi, tää on maisteriopintoja.
Miehensä, siis veljenpoikani, sanoi vaimolleen, lähetään kävelemään , juokoot vanhukset kah it ilman meitä. ( Avioliitto ei ollut pitkä)Minun appivanhempani tunkivat meille kutsumatta kylään.
Minulla oli iso tentti seuraavana päivänä.
Mieheni lähti viemään heitä ulos syömään jotta saisin lukea rauhassa. Appi sanoi naukuvalla äänellä että vain tyhmät opiskelee tuolla lailla ja että ei hänen tyttärensä koskaan joudu tuolla lailla tenttiin lukemaan.
Varmaan tää oli sitten sitä herttaista työläisen ujoutta jota en vaam ymmärrä.
Huomaatko, sun oli pakko nälviä työläisyydestä. Näytät ettei koulutus aina tuo fiksuutta jos et tiedä mitä ujo ja alemmuudentuntoinen tarkoittaa.
Appeasi en tunne.
Onneksi itselläni on ihana anoppi. Hän ei ikinä puutu elämäämme. On vain siinä mukana ja jos tarvitsemme häntä, aina tulossa apuun. Hän pitää minuakin kuin tyttärenään, jota ei koskaan saanut. En ymmärrä poikien äitejä, jotka pitävät itseään jotenkin niin ylempänä. Ja olisi kyllä aika tajuta se että mitä paremmin tulet toimeen poikasi vaimon kanssa, sitä premmin kaikki voivat.
Ei mikään. Vieläkin nähdään silloin tällöin vaikka olen ex anoppi.
Toisten ihmisten kanssa tulee toimeen ja toisten ei, riippumatta siitä onko oma lapsi, miniä, vävy,
omat vanhemmat, työkaveri jne.... kyllä ongelmia saa jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko ajatelleet että anoppikin voi olla ujo. Voi olla alemmuudentuntoinen kun miniä manikyyrissaan titteleineen tulee osaksi perhettä. Ei rohkene ees sinutella vaan puhuu kolmannessa persoonassa hienoa miniää, kaikentietävää.
Itse näen että vielä on luokkaerojakin, näkymättömiä tässä . Vaatimattomat työläisvanhemmat ovat kannustaneet lapsiaan opiskelemaan, lapsilla on luokkakierto toteutunut, hyvissä johtavissa ammateissa, vaimot siitä ympäristöstä.
Siitähän nämä , näkee selkeesti, monesti johtuu.
Oon katsellut ettei sellaisia draamoja niinkään ole jos anoppi ja miniä on vaikka lähihoitajia ja kaupankassoja ja miniäkään ei mistään varakkaasta kodista.Ei koulutuksen puute estä käytöstapoja, huomaavaisuutta tai edes asiallisuutta.
Eikä se pakota soittelemaan koko sukua läpi miniää haukkuen tai olemaan loukkaava.
Joskus, en puhu omista nyt, koulutus ei aina tuo sitä sivistystä eikä kohteliaisuutta. Voi mitä rumemmin sanoa väheksymistään ihmisistä.
Juurihan sinä väitit että anoppi on huonosti koulutettu eikä siksi osaa käyttäytyä. Nytkö se on taas toisinoäin?
Se lukemisen ymmärtäminen, et liene korkeakoulutettu. Kirjoitin, anoppi voi olla ujo tai alemmuudentuntoinen, tyylikäs itsetietoinen miniä häkellyttää ja anoppi ei tiedä kuinka olisi kun ei ole tarpeeksi hienoa.
Olkoon sinusta sitten käyttäytymisen puutettaOlin veljellä kylässä. Historiaa pääaineen yliopistoss opiskeleva melkein maisteri makasi kirjoineen sohvalla eikä puhunut kenellekään mitään. Mieheni kysäisi mitäs luet. Nuori rouva kivahti: et kuitenkaan ymmärtäisi, tää on maisteriopintoja.
Miehensä, siis veljenpoikani, sanoi vaimolleen, lähetään kävelemään , juokoot vanhukset kah it ilman meitä. ( Avioliitto ei ollut pitkä)Minun appivanhempani tunkivat meille kutsumatta kylään.
Minulla oli iso tentti seuraavana päivänä.
Mieheni lähti viemään heitä ulos syömään jotta saisin lukea rauhassa. Appi sanoi naukuvalla äänellä että vain tyhmät opiskelee tuolla lailla ja että ei hänen tyttärensä koskaan joudu tuolla lailla tenttiin lukemaan.
Varmaan tää oli sitten sitä herttaista työläisen ujoutta jota en vaam ymmärrä.
Huomaatko, sun oli pakko nälviä työläisyydestä. Näytät ettei koulutus aina tuo fiksuutta jos et tiedä mitä ujo ja alemmuudentuntoinen tarkoittaa.
Appeasi en tunne.
Ei ole tarvetta nälviå työläisyydestä vaan vastasin väitteeseen että kyse olisi vain työläisen ujoudesta kun hän käyttäytyy tökerösti. Ja että pitää ymmärtää.
Olen teollisuuskaupungista kotoisin ja suurin osa ystävieni vanhemmista on työläisiä.
Ei ole ikinä minulle tai minun suvulleni ollut ongelma.
Minullekin on sitten sattunut hyvä tuuri anopin ja vielä anopin äidinkin suhteen. Molemmat ovat ihania ihmisiä. Oikeastaan sanon miehen mummoa myös mummoksi. Vaikka omatkin ihanat isovanhemmat löytyy. Mitä enemmän mummoja, sen parempi😀 Ja Mieheni äiti menee minulle kakkosäidistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle miniä ilmoitti vaikken juuri soitellut kuin jotain hyvää joulua, laitoin lahjarahan pankkiin, ja mitä kuuluu whs - viestejä pojalle laitoin, että poikasi kyllä ottaa yhteyttä, jos haluaa, ottaa päästä viestisi.
Tämä oli ennen lasta. En koskaan ole käynyt heillä, jonkun kerran käyneet meillä päiväseltään. Puhevälit nyt kohtuulliset, kuvia kyllä saan suloisesta vekarasta.
Ehkä sit olen se ilkeä anoppi joka ei tuu käymään. Tosin en tiedä heidän osoitettaankaan.Miksi et sitten alunperin ollut yhteydessä omaan lapseesi?
Miksi lähdetään siitä että se perheen vaimo/äiti on se joka hoitaa myös miehensä sosiaaliset suhteet?
Minäkin sain oikein kalenterin kirjan muodossa jossa mieheni suvun kaikki merkkipäivät ja yhteystiedot. Miksi se minulle toimitettiin???
Siis viestit laitoin pojalleni. En miniälle. Miniä siis ilmoitti että poikaani/heitä ärsytttää viestini, en udellut, en vaatinut, en valittanut, tuommoisia hei , mitä kuuluu viestejä ehkä kaksi kuussa.
Miniä siis itse otti asiakseen valvoa poikani viestliikennettä. Nyt on tilanne parempi, viestin miniälle suoraan ts. Kiitän kuvista.Tai sitten se poikasi valitti sinusta jatkuvasti ja miniä toivoi että setvit asiasi poikasi kanssa.
Kyllä poika sinkkuaikana osasi ihan itse kivahdella minulle kun vielä hallitsi omaa puhelintaan.
Kertokaas, onko kaks viestiä kuukaudessa, ihan turhaa small talkkia, liikaa tosiaan? Eikö siis äiti (iäkäs) ilmaista että muistaa tämänkin lapsensa ?Ja nyt kun kotona on joku jolle marmattaa sinusta, marmatti koko ajan.
Kukaan ei jaksa tuollaista marttyyriä!
Nyt loukkaat minua. Kodissamme laoset olleet ihan hyvin kohdeltuja, kunnollisia, koumumenestys jokaisella hyvä. Lapseni lähti armeijan jälkeen opiskelemaan kauas, itsenäistyi, joskus autettiin rahallisesti. Vai on marttyyri jos jotain elonmerkkiä antaa itsestään?
Teidän nuorten röyhkeys on uskomaton.Onko kaikki miniät sitä mieltä että puolison äiti on marttyyri jos toivottaa tekstiviestilllä hyvää joulua, ehkä joskus tammikuun lopulla jonkun mitä kuuluu, mukavaa viikonloppua.
Itse kirjoitit, että poikasi kivahteli sinulle jo sinkkunakin. Eli ei se poikasi sinua jumaloi tai seuraasi kaipaa, vaan marmattaa sinusta ja se vaimo yrittää tasoitella ja pitää välejä. Mutta klassiseen tapaan sinä syytät kaikesta vaimoa.
Vaimo yrittää sen sijaan pitää asiallisia välejä, lähetellä kuvia ja kuulostella kuulumisia ja sinä haukut!
Enhän hauku vaan sanoinkin että lapsen tultua on asialliset välit.
Kyseessä on kuopus, iltatähti. Oli vaikea joskus opiskelijan kanssa joka kuitenkin tarvitsee raha- apua mutta suuttuu jos yrittää keskustella asumisesta tms.Se on ihan se sinun oma poikasi, joka ei jaksa sinua. Todennut varmaan hyvinkin kärkkäästi, ettei aio sulle vastata. Miniä on sitten päättänyt lähettää sovittelevan viestin, että poika ottaa itse yhteyttä myöhemmin. Kohtaa se oikea ongelma. Vaikeaa sinunkaltaiselle tulee olemaan myöntää omat virheensä, mutta miniää syyttämällä ei asiat ratkea.
Ni m
Niin on, me äidit ja anopit ollaan pahoja. Kyllä minulla on tiedossa asiat siinä kuin sinullakin. Olen täysin raitis , työläisnainen olin, nyt iäkäs, sairas , toimeen tulen muttei rahaakaan paljon ole.
En narise yhdeltäkään kapselta yhtään mitään. Eikä minusta olisi liikuntakyvyn takia enää pienen hoitajaksi.Koko sun kommunikaatiosi on vastenmielistä omahyväistä marttyyrinarinaa. En yhtään ihmettele, ettei poikasi jaksa sinua!
Hyvä. Sinä varmaan olet hyvin suosittu joka paikassa.
Tulipa kirjoitettuA tuostakin ettei niillä anopeilla aina ole mitään mahdollisuutta sotkeutua asioihin. Eikä enää terveyttäkään.Vanhukset voi jättää ihan omaan oloonsa olemaan, sehän on perhesuhteiden kannalta ihanteellista, ei mene nuorempien aika eikä vanhusta käydä sättimässä.
Sinua ei siedä edes oma poikasi. Mieti sitä ennen kuin alat sättiä muita.
Nyt on todella paljon oletuksiin ja avauksiin perustuvaa tuomiota tässä. Onpa reilua, kirjoittaja kertoo, että poika kyllä osasi näyttää tunteensa nuorena, kivahteli mm.= poika siis ei voi sietää äitiään. Mutkat suoriksi vaan. Tilanne on syystä x etäinen, ja täällä on diagnoosi heti valmiina, anopin syy, koska hän VARMAAN oli sellainen ja tällainen.
En todella ymmärrä, mikä hänen kertomassaan on marttyyria. Tilanne on tuo. Miniä hoitaa kommunikaation, syystä, jota anoppi ei tiedä.
Missä se sättiminen esiintyy?
Sensijaan täällä kyllä sätitään. Marttyyri, koska kyllähän sen nyt on oltava anopin oma vika. Ei tule kyseeseen, että se poika vaikka voisi olla tosi hankala ja luonnehäiriöinen kuspo, jonka kanssa äitinsä tai puolisonsa ei saa ikinä selvitettyä mitään.
Kuten tavallista, naiset haukkuvat toisiaan. Hyvä siskot, keep on going.
En ymmärrä yhtään näitä negatiivisia anoppi-kommentteja. Minulla ei koskaan ole ollut huonot välit anoppiin. Ei edes eron jälkeen.
Minulla on rajaton anoppi ja sanoin hänelle että tämä on minun kotini, ei hänen. Lapset ovat minun, ei hänen.
Hän ei edes ymmärrä mistä minä puhun.
Hän laati pitkän listan minun ns puutteistani lasten ja kodin hoidossa ja kun sanoin että edelleen koti ja lapset ovat minun, ei hänen, hän vain ja kutti että minäkin teen virheitä. joten siksi hän saa tehdä täällä mitä haluaa, koska minäkään en ole virheetön.
Miten tällaisen ihmisen kanssa keskustelee?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään näitä negatiivisia anoppi-kommentteja. Minulla ei koskaan ole ollut huonot välit anoppiin. Ei edes eron jälkeen.
Ajattelit että kaikilöa muilla on sama anoppi?
En tiedä, mutta jostain syystä miniän pitää olla anopin mielestä täydellinen, vaikka anopin oma poika olisi täysi luuseri. Olisivat onnellisia, että luuseripoikansa on joku huolinut.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta jostain syystä miniän pitää olla anopin mielestä täydellinen, vaikka anopin oma poika olisi täysi luuseri. Olisivat onnellisia, että luuseripoikansa on joku huolinut.
Miniän pitää olla täydellinen vaikka anoppi olisi täysi luuseri.
Ja nimenomaan niin että miniälle on jäätävät vaatimukset. Vävyksi kelpaa ihan mikä vaan.
Mun käly on naimisissa pitkäaikaistyöttömän kanssa jolla on todella paha adhd. Tämäkin on sittwn helmi verrattuna minuun.
Ja koulupudokkaan kälyn ja tämän adhd-miehen heikkolahjaiset adhd-pojat on parempia kuin meidän lapset
Anopillani on niin maanmainio vävy. Ja kyllä, hyvä tyyppi on. Minua vihasi jo ennen tapaamista, miehen veljeltä karkoittanut useamman vaimoehdokkaan. En käsitä, miksi ajatus miniästä on hänelle niin vastenmielinen.
Tai sitten se lukeva olisi halunnut lukea. Rauhassa.