Lue keskustelun säännöt.
Pääkirjoitus: Koska Helsinki aidosti herää muuttotappioonsa?
06.07.2022 |
Helsingin on aika pohtia mitä on tehty väärin ja miten ongelmat voidaan korjata. Muuten koko kaupunki näivettyy.
https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/4710485
Kommentit (1019)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Taisit ymmärtää jotain väärin. Kyse on työeläkemaksusta jota peritään työtä tekeviltä ja firmoilta ja siitä suurin osa maksetaan eläkkeinä niille jotka on nyt eläkkeellä ja osa rahastoidaan tulevaisuutta varten. Lisäksi rahastosta maksetaan hieman eläkkeensaajille jotka saa työeläkettä. Rahastosta maksettava määrä ei todellakaan ole valtaosa eläkkeen määrästä. Lisäksi voi ottaa huomioon kaikenmaailman kansaneläkkeet ja vastaavat jotka ei saa noista rahastoista mitään. Ja valtion eläkkeissä on omat rahastonsa.
valtaosaa eläkekuluista ei todellakaan makseta verovaroista kuten aiempi kirjoittaja väittää:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
Se on aivan se ja sama maksetaanko ne tällä hetkellä työllisten eläkemaksuista vai sieltä rahastosta, kunhan se sama eläkelupaus pystytään pitämään myös tämän hetken eläkkeenmaksajille.
Rautalankaa (pyöristysvirheet on kopsattu suoraan tilastosta):
Maksetut työeläkkeet (2020): 29.7 mrd
Joka rahoitetaan seuraavasti:
Eläkemaksusta (verot): 23.8 mrd
Rahastot: 6.0 mrd
Eli kuten näkyy, työeläke maksetaan isolta osin työtätekevien veroissa perittävästä työeläkemaksusta ja rahastosta tulee selkeästi pienempi osa. Muissa eläketyypeissä yksityiskohdat on luultavasti erilaiset mutta työeläkkeistähän te rupesitte jankuttamaan.
Lähteenä eläketurvakeskuksen tilasto vuodelta 2020 joka löytyy:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Taisit ymmärtää jotain väärin. Kyse on työeläkemaksusta jota peritään työtä tekeviltä ja firmoilta ja siitä suurin osa maksetaan eläkkeinä niille jotka on nyt eläkkeellä ja osa rahastoidaan tulevaisuutta varten. Lisäksi rahastosta maksetaan hieman eläkkeensaajille jotka saa työeläkettä. Rahastosta maksettava määrä ei todellakaan ole valtaosa eläkkeen määrästä. Lisäksi voi ottaa huomioon kaikenmaailman kansaneläkkeet ja vastaavat jotka ei saa noista rahastoista mitään. Ja valtion eläkkeissä on omat rahastonsa.
valtaosaa eläkekuluista ei todellakaan makseta verovaroista kuten aiempi kirjoittaja väittää:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
Se on aivan se ja sama maksetaanko ne tällä hetkellä työllisten eläkemaksuista vai sieltä rahastosta, kunhan se sama eläkelupaus pystytään pitämään myös tämän hetken eläkkeenmaksajille.
Kivoja numeroita muttei kerro ollenkaan sitä mitä väität. Fakta on se, että työeläkkeestä valtaosa saadaan siitä mitä verojen mukana työtätekeviltä palkanmaksun yhteydessä peritään ja pieni osa rahastosta.
Niin, Eläkemaksuina. Ei ole kyse verovaroista vaan eläkemaksuista. Kerrotko vielä onko sillä joku erityinen merkitys, että maksetaanko eläkerahasto nyt tyhjiin ja säästetään uusi nyt kerätyistä eläkemaksuista vai käytetään nyt maskettavat maksut nyt maksettaviin eläkkeisiin ja jätetään eläkerhastot ennalleen? Nehän on tehneet kovaa tuottoa.
Ja miten tämä kaikki liittyy siihen, että Helsingissä vuosi vuodelta kasvava joukko elää tulonsiirroilla ja palkansaajat muuttaa pois?
Taikaseinästäkö luulet sen eläkemaksun ilmestyvän? Taidat olla joku vasuri.
Onko Tuukka saanut jo korttinsa takaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Samalla logiikalla sinut voi pakkosiirtää jonnekin jossa ei ole nettiyhteyttä kun järkesi ei näytä riittävän siihen mitä yrität tehdä etkä ymmärrä lopettaakaan.
Monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia toimivia ratkaisuja. Jos joku tuollaista tarjoaa niin se valehtelee.
ööhh, viestisi asiasisältö on pyöreä nolla. Mistä ongelmasta tässä nyt puhutaan ja mistä tarjotusta ratkaisusta? Mikäs ratkaisu sulla olis tarjota (kerro ensin ongelma)?
Opiskelijoita on muuten 270'000, joista 150'000 nostaa opintolainaa opintojensa aikana keskimäärin 8540 eur (lähde:Kela). Keskimääräinen opintoraha on 288eur /kk ja asumislisää opiskelijoille on maksettu yhteensä 297miljeur vuosittain. -->Opintolaina ei todellakaan ole opiskelijan suurin tulonlähde.
Asumisen tukia maksetaan yhteensä yli 2 miljardia /vuosi. Opiskelijoiden osuus summasta on siis reilu 10%.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006221188.html
Ansiosidonnaisesta kustannetaan verovaroista ainoastaan peruspäivärahan kokoinen osuus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansiosidonnainen_ty%C3%B6tt%C3%B6myysp%C3…
Kokonaiseläkemenoista 30,3 milj maksetaan työeläkerhastoista ja vain 2,2 miljardia kansaneläkkeenä (ns verovaroista). https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
En tiedä onko tarkoituksesi nyt ajaa jotain agendaa, mutta puhut ihan silkkaa pötyä ja oudon aggressiiviseen sävyyn.
Blaablaablaa ja sitten soopaa josta et ymmärrä itsekään mitä oikein sekoilet. Ihan vaan vinkiksi että työeläkemaksu maksetaan veron yhteydessä ja siitä ne eläkkeet maksetaan.
Jos et ymmärrä miten suomen eläkesysteemi toimii niin lue wikistä äläkä kopioi eläkerahastojen sekavia tilastoja joita et ymmärrä.
voi herranen aika, ihan kerätään "veron yhteydessä"! No sittenhän se on ihan sama kuin, että verorahoista maksetaan työeläkkeetkin!! Pitäisi pidättää erikseen palkasta, vaikka sitten erillisessä palkanlaksennassa niin sitten ei olis verovaroista!! Eiku. Jos olet jo työelämässä niin vilkaisehan palkkalaskelmasi sekä vuosittain lähetettävä eläkeote..
VÄISTY SAATANA, JEESUKSEN NIMEEN! VÄISTY SAATANA, JEESUKSEN NIMEEN! VÄISTY SAATANA, JEESUKSEN NIMEEN!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Taisit ymmärtää jotain väärin. Kyse on työeläkemaksusta jota peritään työtä tekeviltä ja firmoilta ja siitä suurin osa maksetaan eläkkeinä niille jotka on nyt eläkkeellä ja osa rahastoidaan tulevaisuutta varten. Lisäksi rahastosta maksetaan hieman eläkkeensaajille jotka saa työeläkettä. Rahastosta maksettava määrä ei todellakaan ole valtaosa eläkkeen määrästä. Lisäksi voi ottaa huomioon kaikenmaailman kansaneläkkeet ja vastaavat jotka ei saa noista rahastoista mitään. Ja valtion eläkkeissä on omat rahastonsa.
valtaosaa eläkekuluista ei todellakaan makseta verovaroista kuten aiempi kirjoittaja väittää:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
Se on aivan se ja sama maksetaanko ne tällä hetkellä työllisten eläkemaksuista vai sieltä rahastosta, kunhan se sama eläkelupaus pystytään pitämään myös tämän hetken eläkkeenmaksajille.
Kivoja numeroita muttei kerro ollenkaan sitä mitä väität. Fakta on se, että työeläkkeestä valtaosa saadaan siitä mitä verojen mukana työtätekeviltä palkanmaksun yhteydessä peritään ja pieni osa rahastosta.
Niin, Eläkemaksuina. Ei ole kyse verovaroista vaan eläkemaksuista. Kerrotko vielä onko sillä joku erityinen merkitys, että maksetaanko eläkerahasto nyt tyhjiin ja säästetään uusi nyt kerätyistä eläkemaksuista vai käytetään nyt maskettavat maksut nyt maksettaviin eläkkeisiin ja jätetään eläkerhastot ennalleen? Nehän on tehneet kovaa tuottoa.
Ja miten tämä kaikki liittyy siihen, että Helsingissä vuosi vuodelta kasvava joukko elää tulonsiirroilla ja palkansaajat muuttaa pois?
Taikaseinästäkö luulet sen eläkemaksun ilmestyvän? Taidat olla joku vasuri.
mikä ihme sinua vaivaa? työssäkäyvä (sekä työnantaja) maksaa työeläkevakuutusta, josta saa itse tulevaa työeläkettä, jos eläkkeelle saakka elää. Ansiotulovero erikseen.
Voi kun muuttotappio lisääntyisi oikein kunnolla ja ääliöt muuttaisivat talopakettiin pientopellolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kun muuttotappio lisääntyisi oikein kunnolla ja ääliöt muuttaisivat talopakettiin pientopellolle.
Siellä voisi sitten rentoutua paljussa ja siemailla sitä kuplivaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Taisit ymmärtää jotain väärin. Kyse on työeläkemaksusta jota peritään työtä tekeviltä ja firmoilta ja siitä suurin osa maksetaan eläkkeinä niille jotka on nyt eläkkeellä ja osa rahastoidaan tulevaisuutta varten. Lisäksi rahastosta maksetaan hieman eläkkeensaajille jotka saa työeläkettä. Rahastosta maksettava määrä ei todellakaan ole valtaosa eläkkeen määrästä. Lisäksi voi ottaa huomioon kaikenmaailman kansaneläkkeet ja vastaavat jotka ei saa noista rahastoista mitään. Ja valtion eläkkeissä on omat rahastonsa.
valtaosaa eläkekuluista ei todellakaan makseta verovaroista kuten aiempi kirjoittaja väittää:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
Se on aivan se ja sama maksetaanko ne tällä hetkellä työllisten eläkemaksuista vai sieltä rahastosta, kunhan se sama eläkelupaus pystytään pitämään myös tämän hetken eläkkeenmaksajille.
Rautalankaa (pyöristysvirheet on kopsattu suoraan tilastosta):
Maksetut työeläkkeet (2020): 29.7 mrd
Joka rahoitetaan seuraavasti:
Eläkemaksusta (verot): 23.8 mrd
Rahastot: 6.0 mrd
Eli kuten näkyy, työeläke maksetaan isolta osin työtätekevien veroissa perittävästä työeläkemaksusta ja rahastosta tulee selkeästi pienempi osa. Muissa eläketyypeissä yksityiskohdat on luultavasti erilaiset mutta työeläkkeistähän te rupesitte jankuttamaan.
Lähteenä eläketurvakeskuksen tilasto vuodelta 2020 joka löytyy:
"Eläkemaksusta (verot)"
VMP
Minä en sinua osaa auttaa, ellet ymmärrä verotuksen ja eläkevakuutusmaksun eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne on vasta sitten huolestuttava kun Timpat ja Karvikset ovat lähdössä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun muuttotappio lisääntyisi oikein kunnolla ja ääliöt muuttaisivat talopakettiin pientopellolle.
Siellä voisi sitten rentoutua paljussa ja siemailla sitä kuplivaa!
Vähän laadukkaampaa laatuaikaa laatutietoisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Taisit ymmärtää jotain väärin. Kyse on työeläkemaksusta jota peritään työtä tekeviltä ja firmoilta ja siitä suurin osa maksetaan eläkkeinä niille jotka on nyt eläkkeellä ja osa rahastoidaan tulevaisuutta varten. Lisäksi rahastosta maksetaan hieman eläkkeensaajille jotka saa työeläkettä. Rahastosta maksettava määrä ei todellakaan ole valtaosa eläkkeen määrästä. Lisäksi voi ottaa huomioon kaikenmaailman kansaneläkkeet ja vastaavat jotka ei saa noista rahastoista mitään. Ja valtion eläkkeissä on omat rahastonsa.
valtaosaa eläkekuluista ei todellakaan makseta verovaroista kuten aiempi kirjoittaja väittää:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
Se on aivan se ja sama maksetaanko ne tällä hetkellä työllisten eläkemaksuista vai sieltä rahastosta, kunhan se sama eläkelupaus pystytään pitämään myös tämän hetken eläkkeenmaksajille.
Rautalankaa (pyöristysvirheet on kopsattu suoraan tilastosta):
Maksetut työeläkkeet (2020): 29.7 mrd
Joka rahoitetaan seuraavasti:
Eläkemaksusta (verot): 23.8 mrd
Rahastot: 6.0 mrd
Eli kuten näkyy, työeläke maksetaan isolta osin työtätekevien veroissa perittävästä työeläkemaksusta ja rahastosta tulee selkeästi pienempi osa. Muissa eläketyypeissä yksityiskohdat on luultavasti erilaiset mutta työeläkkeistähän te rupesitte jankuttamaan.
Lähteenä eläketurvakeskuksen tilasto vuodelta 2020 joka löytyy:
"Eläkemaksusta (verot)"
VMP
Minä en sinua osaa auttaa, ellet ymmärrä verotuksen ja eläkevakuutusmaksun eroa.
Ja mene nyt taas vaihteeksi vi...uun siitä surkeine trolleinesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Taisit ymmärtää jotain väärin. Kyse on työeläkemaksusta jota peritään työtä tekeviltä ja firmoilta ja siitä suurin osa maksetaan eläkkeinä niille jotka on nyt eläkkeellä ja osa rahastoidaan tulevaisuutta varten. Lisäksi rahastosta maksetaan hieman eläkkeensaajille jotka saa työeläkettä. Rahastosta maksettava määrä ei todellakaan ole valtaosa eläkkeen määrästä. Lisäksi voi ottaa huomioon kaikenmaailman kansaneläkkeet ja vastaavat jotka ei saa noista rahastoista mitään. Ja valtion eläkkeissä on omat rahastonsa.
valtaosaa eläkekuluista ei todellakaan makseta verovaroista kuten aiempi kirjoittaja väittää:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
Se on aivan se ja sama maksetaanko ne tällä hetkellä työllisten eläkemaksuista vai sieltä rahastosta, kunhan se sama eläkelupaus pystytään pitämään myös tämän hetken eläkkeenmaksajille.
Kivoja numeroita muttei kerro ollenkaan sitä mitä väität. Fakta on se, että työeläkkeestä valtaosa saadaan siitä mitä verojen mukana työtätekeviltä palkanmaksun yhteydessä peritään ja pieni osa rahastosta.
Niin, Eläkemaksuina. Ei ole kyse verovaroista vaan eläkemaksuista. Kerrotko vielä onko sillä joku erityinen merkitys, että maksetaanko eläkerahasto nyt tyhjiin ja säästetään uusi nyt kerätyistä eläkemaksuista vai käytetään nyt maskettavat maksut nyt maksettaviin eläkkeisiin ja jätetään eläkerhastot ennalleen? Nehän on tehneet kovaa tuottoa.
Ja miten tämä kaikki liittyy siihen, että Helsingissä vuosi vuodelta kasvava joukko elää tulonsiirroilla ja palkansaajat muuttaa pois?
Taikaseinästäkö luulet sen eläkemaksun ilmestyvän? Taidat olla joku vasuri.
mikä ihme sinua vaivaa? työssäkäyvä (sekä työnantaja) maksaa työeläkevakuutusta, josta saa itse tulevaa työeläkettä, jos eläkkeelle saakka elää. Ansiotulovero erikseen.
Siis vasuri. Selkis. Ei tarvitse selittää enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sotkuinen terassi, jolla puutarhakalusteet sijoitettuna väärin. Ruuvin kannat kiiltelee ja yritykset piilotella huonoa sahausjälkeä eivät onnistuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Taisit ymmärtää jotain väärin. Kyse on työeläkemaksusta jota peritään työtä tekeviltä ja firmoilta ja siitä suurin osa maksetaan eläkkeinä niille jotka on nyt eläkkeellä ja osa rahastoidaan tulevaisuutta varten. Lisäksi rahastosta maksetaan hieman eläkkeensaajille jotka saa työeläkettä. Rahastosta maksettava määrä ei todellakaan ole valtaosa eläkkeen määrästä. Lisäksi voi ottaa huomioon kaikenmaailman kansaneläkkeet ja vastaavat jotka ei saa noista rahastoista mitään. Ja valtion eläkkeissä on omat rahastonsa.
valtaosaa eläkekuluista ei todellakaan makseta verovaroista kuten aiempi kirjoittaja väittää:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
Se on aivan se ja sama maksetaanko ne tällä hetkellä työllisten eläkemaksuista vai sieltä rahastosta, kunhan se sama eläkelupaus pystytään pitämään myös tämän hetken eläkkeenmaksajille.
Rautalankaa (pyöristysvirheet on kopsattu suoraan tilastosta):
Maksetut työeläkkeet (2020): 29.7 mrd
Joka rahoitetaan seuraavasti:
Eläkemaksusta (verot): 23.8 mrd
Rahastot: 6.0 mrd
Eli kuten näkyy, työeläke maksetaan isolta osin työtätekevien veroissa perittävästä työeläkemaksusta ja rahastosta tulee selkeästi pienempi osa. Muissa eläketyypeissä yksityiskohdat on luultavasti erilaiset mutta työeläkkeistähän te rupesitte jankuttamaan.
Lähteenä eläketurvakeskuksen tilasto vuodelta 2020 joka löytyy:
"Eläkemaksusta (verot)"
VMP
Minä en sinua osaa auttaa, ellet ymmärrä verotuksen ja eläkevakuutusmaksun eroa.
Ja mene nyt taas vaihteeksi vi...uun siitä surkeine trolleinesi.
Sä et nyt vaan ymmärrä asiaa..
ja muutenkin lopettakaa jankkaaminen eläkkeistä kun ei se tähän aiheeseen kuulu mitenkään, menkää johonkin eläkekeskusteluun
Vierailija kirjoitti:
Voi kun muuttotappio lisääntyisi oikein kunnolla ja ääliöt muuttaisivat talopakettiin pientopellolle.
Haluat näivettyvän ja köyhtyvän Helsingin. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Niin minulle kyllä Helsingillä on paljon enemmänkin annettavaa kuin joku peruspalvelu. Joku teatteri voi olla jossain muuallakin, mutta Helsingissä se on kansallisteatteri, joka on ihan toista jo arkkitehtuurillisesti. Samoin kirjasto, Oodi vaan on toista kuin joku perähikiän sivukirjasto, vaikka sinne miten saisi tilattua vaikka mitä. On eri asia viedä lapsi luisteluharjoituksiin vaikka Nordenskjöldin halliin kuin johonkin kuplahalliin Liperin pellolle jne.
Joo tämähän se juuri tuntuu olevan. Saman asian tekeminen on hienompaa Helsingissä. Jos minne tahansa muualle rakennettaisiin Oodin tyyppinen pytinki, ei se olisi mitään koska se on väärässä paikassa. Kyllä, Helsingissä on hienoa arkkitehtuuria ja hienoja paikkoja, siellä on kiva käydä fiilistelemässä muutaman kerran vuodessa. Mutta en minä siellä (enää) asua haluaisi. Koska minulle loppujen lopuksi elämänlaatu on statusta tärkeämpää, ja lapsi oppii ihan samalla tavoin luistelemaan siellä Liperin kuplahallissakin ja kirjatkin on oikeastaan ihan samoja riippumatta siitä mistä kirjastosta ne lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun muuttotappio lisääntyisi oikein kunnolla ja ääliöt muuttaisivat talopakettiin pientopellolle.
Siellä voisi sitten rentoutua paljussa ja siemailla sitä kuplivaa!
Vähän laadukkaampaa laatuaikaa laatutietoisille.
Nimenomaan. Itselle iltarentoutuminen omassa saunassa ja tai paljussa on todella tärkeä juttu.
Omassa lämmitetyssä autotallissa värkätään autot ja muksujen pyörät kondikseen. Tietysti jos on peukalo keskellä kämmentä, niin voi muuttaa Helsinkiin ja viedä fillarit huoltoliikkeeseen ja odottaa monta päivää, että kerkeävät renkaan paikata tai vaihteet säätää. Hintalappu sitten se satanen ja siitä pääosa pelkkää työtä. Itse korjaan nuo nopeammin kun mitä edes helsinkiläinen kuskaa sen pyörän sinne fillarifirmaan ja takasin.
Myös lapsilleni opetan kädentaidot, niin saa elämässä paljon enemmän samalla rahalla. Ei tarvitse uusavuttomana ihmetellä, että miten saisi autosta renkaat vaihdettua.
Niin, Eläkemaksuina. Ei ole kyse verovaroista vaan eläkemaksuista. Kerrotko vielä onko sillä joku erityinen merkitys, että maksetaanko eläkerahasto nyt tyhjiin ja säästetään uusi nyt kerätyistä eläkemaksuista vai käytetään nyt maskettavat maksut nyt maksettaviin eläkkeisiin ja jätetään eläkerhastot ennalleen? Nehän on tehneet kovaa tuottoa.
Ja miten tämä kaikki liittyy siihen, että Helsingissä vuosi vuodelta kasvava joukko elää tulonsiirroilla ja palkansaajat muuttaa pois?