Lue keskustelun säännöt.
Pääkirjoitus: Koska Helsinki aidosti herää muuttotappioonsa?
06.07.2022 |
Helsingin on aika pohtia mitä on tehty väärin ja miten ongelmat voidaan korjata. Muuten koko kaupunki näivettyy.
https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/4710485
Kommentit (1019)
Koronavuonna2021 Helsinki jäi 500 miljoonaa voitolle budjetti. Hyvin täällä menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Just näin se on. Ystävä on YH nyt jo teini-ikäiselle lapselle ja kun löysi Helsingistä viran tuli eteen asuinpaikan valinta. Korkea vuokrataso sulki jo osan kaupunginosista ulos (palkkansa vuoksi ei ole oikeutettu mihinkään asumiseen liittyviin tukiin) ja jäljelle olisi jäänyt lähinnä jotain itäisen Helsingin tai Vantaan lähiöitä. Hän ei halunnut lastaan näiden alueiden kouluihin, joten päätyi sitten asettumaan radan päähän toiseen kuntaan ja lusimaan sen melkein tunnin työmatkan joka päivä. Etätyö on onni hänelläkin, viraston pihalla kun ei ole edes pysäköintimahdollisuutta niin junassa olisi pitänyt kulkea aamuin illoin pendelöiden auto-juna-bussi-juna-auto.
Elämä on valintoja täynnä. Joku valitsee asumisen muualla ja sen seurauksena pitkän työmatkan. Joku valitsee asumisen lähellä työpaikkaa, ehkei yhtä väljästi ja halvalla, mutta lyhyellä työmatkalla. Toivottavasti kumpikin on onnellinen.
Tässä meni sulla pointti yli hilseen niin, että viuhahti. Pointti oli nimenomaan se, että tunnin työmatka on todella ikävä, mutta käytännössä ei ollut muita vaihtoehtoja, ellei halua lastaan johonkin todella rauhattomaan ja huonoon oppimisympäristöön. Eli ei ole mikään vapaa valinta, vaan pakon edessä tehty kompromissi jos edelleen haluaa käydä töissä.
Nimenomaan. Onko se nyt jotenkin sitten perusteltavissa, että yleishyödylliset vuokra-asunto -yhtiöt rakentavat mm radanvarren aivan tukkoon asuntoja, joihin muuttaa lähinnä väkeä, joilla asumistuki on juuri sovitettu yhtiön vuokratasoon sopivasti, melkein kuin sattumalta? Eli suhteellisen lähellä vaikkapa nyt sitä siskon työnantajan virastotaloa asuu lähinnä pitkäaikaistyöttömiä, eläkeläisiä, perheitä, joissa ei yhtään työssäkäyvää vanhempaa. Ja toki sitten lounasta kohti edetessä varakkaita yrittäjiä ja eläkeläisiä. Ja ne ko talossa työskentelevät henkilöt taas pendelöivät kukin omasta suunnastaan kymmenien kilometrien päästä. Siis mikä perustelee sen, että esim Meilahden hoitajista ei yksikään asu pyörämatkan päässä työpaikastaan ja henkilökuntaa on jo vaikea löytää esim siksi, että töihin joutuu kulkemaan niin pitkän matkan? Samaan aikaan alueella asuu ihmisiä kätevän julkisen yhteyden päässä, joilla ei ole mitään pakottavaa tarvetta liikkua mihinkään. Mikä järki tässä on?
Eikö juuri korona-aika etätöineen osoittanut tämän, että työtätekevät pakenevat Helsingistä kun vaan pystyvät. Miksi kun kaikki on niin hienosti kerran?
Mietin kaupunkien yhdinkeskustoja maailmalla (pl turistikeskukset), joihin keskitetty julkiset virastot ja yhtiöiden konttoreita: ei niissä keskustoissa ole mitään sosiaalisin perustein asutusta. Kallis vuokrataso toki, joten pendelöinti on tosiasia sielläkin, mutta keskustat on rauhallisia ja siistejä ja julkinen liikenne toimii, koska siellä liikkuu lähinnä töihin menevät ihmiset ja iltaisin sitten porukka sen kulttuuri- ja ravintolatarjonnan perässä. Tästä esim vaikkapa juuri Tukholma, Chicago, Kööpenhamina, Krakova.
Meilahdessa asuu muuten poikkeuksellisen paljon lääkäreitä ja tohtoreita, miksiköhän? Meilahti ja Taka-Töölö alueena ovat toki perussairaanhoitajan palkkatason ulkopuolella. Ei Helsinkiä ole koskaan ajateltu kehitettävän niin, että amk -koulutuksella ja sen mukaisella työllä asuttaisiin kaupungin arvoalueilla. Itse olen kunnan virassa kuten kolleegani. Kukaan meistä ei asu tunnin junamatkan päässä työpaikasta, useimmat meistä kävelevät töihin vaikka toimisto keskustassa onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Samalla logiikalla sinut voi pakkosiirtää jonnekin jossa ei ole nettiyhteyttä kun järkesi ei näytä riittävän siihen mitä yrität tehdä etkä ymmärrä lopettaakaan.
Monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia toimivia ratkaisuja. Jos joku tuollaista tarjoaa niin se valehtelee.
Vierailija kirjoitti:
Koronavuonna2021 Helsinki jäi 500 miljoonaa voitolle budjetti. Hyvin täällä menee.
Terveisin vihervasuri helsingin johdosta joka ei malta odottaa että pääsee paiskomaan tuonkin 500 miljoonaa johonkin etnofeministismonimuotoisuusprojektiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Taisit ymmärtää jotain väärin. Kyse on työeläkemaksusta jota peritään työtä tekeviltä ja firmoilta ja siitä suurin osa maksetaan eläkkeinä niille jotka on nyt eläkkeellä ja osa rahastoidaan tulevaisuutta varten. Lisäksi rahastosta maksetaan hieman eläkkeensaajille jotka saa työeläkettä. Rahastosta maksettava määrä ei todellakaan ole valtaosa eläkkeen määrästä. Lisäksi voi ottaa huomioon kaikenmaailman kansaneläkkeet ja vastaavat jotka ei saa noista rahastoista mitään. Ja valtion eläkkeissä on omat rahastonsa.
Sitten herää kun s - om ppujen määrä on n. 50% väestä. EI mene kauaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä joku hokee täällä.
Helsinki sai omaisuuden myynnistä 360 miljoonaa ja korko/rahoitustuottoja 150 miljoonaa.
En tiedä kuinka kestävää on myydä omaisuutta ja toimia koronkiskurina köyhiltä. Antaa ne vihreiden tuhlattavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Samalla logiikalla sinut voi pakkosiirtää jonnekin jossa ei ole nettiyhteyttä kun järkesi ei näytä riittävän siihen mitä yrität tehdä etkä ymmärrä lopettaakaan.
Monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia toimivia ratkaisuja. Jos joku tuollaista tarjoaa niin se valehtelee.
ööhh, viestisi asiasisältö on pyöreä nolla. Mistä ongelmasta tässä nyt puhutaan ja mistä tarjotusta ratkaisusta? Mikäs ratkaisu sulla olis tarjota (kerro ensin ongelma)?
Opiskelijoita on muuten 270'000, joista 150'000 nostaa opintolainaa opintojensa aikana keskimäärin 8540 eur (lähde:Kela). Keskimääräinen opintoraha on 288eur /kk ja asumislisää opiskelijoille on maksettu yhteensä 297miljeur vuosittain. -->Opintolaina ei todellakaan ole opiskelijan suurin tulonlähde.
Asumisen tukia maksetaan yhteensä yli 2 miljardia /vuosi. Opiskelijoiden osuus summasta on siis reilu 10%.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006221188.html
Ansiosidonnaisesta kustannetaan verovaroista ainoastaan peruspäivärahan kokoinen osuus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansiosidonnainen_ty%C3%B6tt%C3%B6myysp%C3…
Kokonaiseläkemenoista 30,3 milj maksetaan työeläkerhastoista ja vain 2,2 miljardia kansaneläkkeenä (ns verovaroista). https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
En tiedä onko tarkoituksesi nyt ajaa jotain agendaa, mutta puhut ihan silkkaa pötyä ja oudon aggressiiviseen sävyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Taisit ymmärtää jotain väärin. Kyse on työeläkemaksusta jota peritään työtä tekeviltä ja firmoilta ja siitä suurin osa maksetaan eläkkeinä niille jotka on nyt eläkkeellä ja osa rahastoidaan tulevaisuutta varten. Lisäksi rahastosta maksetaan hieman eläkkeensaajille jotka saa työeläkettä. Rahastosta maksettava määrä ei todellakaan ole valtaosa eläkkeen määrästä. Lisäksi voi ottaa huomioon kaikenmaailman kansaneläkkeet ja vastaavat jotka ei saa noista rahastoista mitään. Ja valtion eläkkeissä on omat rahastonsa.
valtaosaa eläkekuluista ei todellakaan makseta verovaroista kuten aiempi kirjoittaja väittää:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
Se on aivan se ja sama maksetaanko ne tällä hetkellä työllisten eläkemaksuista vai sieltä rahastosta, kunhan se sama eläkelupaus pystytään pitämään myös tämän hetken eläkkeenmaksajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Taisit ymmärtää jotain väärin. Kyse on työeläkemaksusta jota peritään työtä tekeviltä ja firmoilta ja siitä suurin osa maksetaan eläkkeinä niille jotka on nyt eläkkeellä ja osa rahastoidaan tulevaisuutta varten. Lisäksi rahastosta maksetaan hieman eläkkeensaajille jotka saa työeläkettä. Rahastosta maksettava määrä ei todellakaan ole valtaosa eläkkeen määrästä. Lisäksi voi ottaa huomioon kaikenmaailman kansaneläkkeet ja vastaavat jotka ei saa noista rahastoista mitään. Ja valtion eläkkeissä on omat rahastonsa.
valtaosaa eläkekuluista ei todellakaan makseta verovaroista kuten aiempi kirjoittaja väittää:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
Se on aivan se ja sama maksetaanko ne tällä hetkellä työllisten eläkemaksuista vai sieltä rahastosta, kunhan se sama eläkelupaus pystytään pitämään myös tämän hetken eläkkeenmaksajille.
Kivoja numeroita muttei kerro ollenkaan sitä mitä väität. Fakta on se, että työeläkkeestä valtaosa saadaan siitä mitä verojen mukana työtätekeviltä palkanmaksun yhteydessä peritään ja pieni osa rahastosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronavuonna2021 Helsinki jäi 500 miljoonaa voitolle budjetti. Hyvin täällä menee.
Terveisin vihervasuri helsingin johdosta joka ei malta odottaa että pääsee paiskomaan tuonkin 500 miljoonaa johonkin etnofeministismonimuotoisuusprojektiin.
Kävelysilta Töölönlahden yli. Eiköhän siihen saada se raha kulumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Suurin asumistukea saava ryhmä Helsingissä on eläkeläiset ja seuraavaksi pitkäaikaistyöttömät yli viisikymppiset miehet. Minkä kunnan niskoille ajattelit heidät muutattaa?
Prosentuaalisesti suurin erä sosiaaliavusta menee yhdelle ryhmälle eikä se ole eläkeläiset. Tuskin ne pitkäaikaistyöttömät viisikymppisetkään.
Itse keksityt prosentit ei todista mitään. Lisäksi valtiontalouden kannalta on merkitystä kokonaissummalla eikä sillä onko joku rane kontulasta luokiteltuna omaan ainutlaatuiseen erityisryhmäänsä laskennallisesti suomen suurimman tukiaisprosentin saaja.
Valtion sosiaali- ja terveyskuluihin lasketaan eläketurvaan liittyvät menot, joka on se suurin yksittäinen potti (n 40%). Meillä on tämä eläkejärjestelmä, joka takaa, ettei vanhuksen tarvitse yleensä mennä kerjuulle. Parikymmentä prosenttia muu sosiaaliturva ja loppu lapsiperheiden ja terveydenhuollon menoja. Suomen väestöstä kolmannes on jo eläkeläisiä, niin en minä pitäisi tuota eläketurvan edustusta edes kovin suurena.
Lainaus Helsingin kaupungin sivulta: Noin joka viides helsinkiläinen sai vuonna 2019 jotain Kelan maksamaa asumisen tukea. Asumisen tukia saavista helsinkiläisistä 81 prosenttia sai yleistä asumistukea ja 16 prosenttia eläkkeensaajan asumistukea.
Eli eläkeläiset määräänsä nähden aika pieni ryhmä.
Helsingissä asuu valtavasti opiskelijoita, koska siellä on Suomen suurin yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitoksia enemmän kuin missään. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea useimmiten.
Monissa pikkukunnissa ei ole juuri lainkaan opiskelijoita. Sosiaalitukia mitattuna Kela-tuet muodostavat silti jopa yli puolet joidenkin kuntien asukkaiden tuloista, eikä Helsinki todellakaan kuulu näihin kuntiin.
Helsinki on maakuntiin nähden nettomaksaja joka elättää muuta Suomea.
Helsingissä opiskelee noin 60'000 korkeakouluopiskelijaa, asukkaita 630'000. Oulu, asukkaita 190'000, korkeakouluopiskelijoita yli 20'000. Joensuu: "Joensuussa on yli 20 000 opiskelijaa, ja kaupungissa on myös sen kokoon (asukkaita 73'000) suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa". Sitten kun katsot vielä ikärakenteen Suomen kunnissa sekä keskimääräisen maksetun asumistuen, niin alkaa aueta miksi Suomen maaseutukuntien vanhuksia ei kannata muuttaa kehäradan varteen vaan elättää siellä Juupajoella. Vai lopetuspiikkikö heille pitäisi antaa?
Ja sitten palataan realismiin eli asumistuki ei ole mitenkään suuri tukimuoto kaiken sosiaaliturvan joukossa. Eläkeläisten kaikki tulot on verovaroista sitä pientä osuutta lukuunottamatta joka tulee eläkerahastoista. Samoin ansiosidonnaista saavien melkein koko tulo on verovaroista. Kassa maksaa vain muutaman prosentin osuuden (ay-liikkeen valehtelusta huolimatta).
Työssäkäyvätkin voi saada asumistukea ja kuten sanottua opiskelijat saa nykyään yleistä asumistukea. Tosin opiskelijoiden suurin tulonlähde kuussa on laina.
Kohtalaisen iso osa helsinkiläisvanhuksista taitaa asua omissa ajat sitten maksetuissa asunnoissaan eri puolilla. Mihin te näitä meinasitte häätää ja miten?
ei olekaan, alle 10%. Valtaosa eläkkeistä tulee kyllä yhä (työ)eläkerahastoista.. Kannattaa vähän tutkia ennen kuin hutkii.
Miksi omassa asunnossaan asuva pitäisi häätää mihinkään? Kysymyshän on siitä, että kenellä kassa paisuu kun laitetaan tulonsiirroilla elävä asumaan asuntoon jossa neliötä kohti tuotto on 14 € vs sinne missä se on 7€. Ja mikä kassa vastaavasti köyhtyy?
Entä elämänlaatu kun Helsingissä (jossa yhä melk puolet Suomen työpaikoista) työskentelevä matkustaa päivittän 2h töihin, koska ei ole varaa asua turvallisessa ja rauhallisessa paikassa työpaikan lähellä, koska ne alueet on Kojamon euroviljelmiä?
Samalla logiikalla sinut voi pakkosiirtää jonnekin jossa ei ole nettiyhteyttä kun järkesi ei näytä riittävän siihen mitä yrität tehdä etkä ymmärrä lopettaakaan.
Monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia toimivia ratkaisuja. Jos joku tuollaista tarjoaa niin se valehtelee.
ööhh, viestisi asiasisältö on pyöreä nolla. Mistä ongelmasta tässä nyt puhutaan ja mistä tarjotusta ratkaisusta? Mikäs ratkaisu sulla olis tarjota (kerro ensin ongelma)?
Opiskelijoita on muuten 270'000, joista 150'000 nostaa opintolainaa opintojensa aikana keskimäärin 8540 eur (lähde:Kela). Keskimääräinen opintoraha on 288eur /kk ja asumislisää opiskelijoille on maksettu yhteensä 297miljeur vuosittain. -->Opintolaina ei todellakaan ole opiskelijan suurin tulonlähde.
Asumisen tukia maksetaan yhteensä yli 2 miljardia /vuosi. Opiskelijoiden osuus summasta on siis reilu 10%.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006221188.html
Ansiosidonnaisesta kustannetaan verovaroista ainoastaan peruspäivärahan kokoinen osuus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansiosidonnainen_ty%C3%B6tt%C3%B6myysp%C3…
Kokonaiseläkemenoista 30,3 milj maksetaan työeläkerhastoista ja vain 2,2 miljardia kansaneläkkeenä (ns verovaroista). https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kokonaiselak…
En tiedä onko tarkoituksesi nyt ajaa jotain agendaa, mutta puhut ihan silkkaa pötyä ja oudon aggressiiviseen sävyyn.
Blaablaablaa ja sitten soopaa josta et ymmärrä itsekään mitä oikein sekoilet. Ihan vaan vinkiksi että työeläkemaksu maksetaan veron yhteydessä ja siitä ne eläkkeet maksetaan.
Jos et ymmärrä miten suomen eläkesysteemi toimii niin lue wikistä äläkä kopioi eläkerahastojen sekavia tilastoja joita et ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä auttaisi paljon, jos asumistuesta siellä tehtäisiin työ- tai opiskeluperustaista. Saisi vaikka jonkin tietyn ajan etsiä ns. järkevää tekemistä ja jos sitä ei löydy, tuet lakkaa tai pienenee. Tuolloin täytyy muuttaa. On älytöntä, että normityössäkäyvät joutuvat muuttamaan kauemmas ja kauemmas kehyskuntiin samalla kun asumistuella mahdollistetaan lähiöissä asuminen ihmisille, joilla ei muuten olisi siihen varaa. Tästä ilmiöstähän johtuu, että ei ala löytyä enää opettajia tarhoihin ja kouluihin niille rikkaille alueillekaan, kun palkat on niin pienet, että niillä ei siellä elä, mutta niin ns. suuret, että tukiin ei ole oikeutettu.
Just näin se on. Ystävä on YH nyt jo teini-ikäiselle lapselle ja kun löysi Helsingistä viran tuli eteen asuinpaikan valinta. Korkea vuokrataso sulki jo osan kaupunginosista ulos (palkkansa vuoksi ei ole oikeutettu mihinkään asumiseen liittyviin tukiin) ja jäljelle olisi jäänyt lähinnä jotain itäisen Helsingin tai Vantaan lähiöitä. Hän ei halunnut lastaan näiden alueiden kouluihin, joten päätyi sitten asettumaan radan päähän toiseen kuntaan ja lusimaan sen melkein tunnin työmatkan joka päivä. Etätyö on onni hänelläkin, viraston pihalla kun ei ole edes pysäköintimahdollisuutta niin junassa olisi pitänyt kulkea aamuin illoin pendelöiden auto-juna-bussi-juna-auto.
Elämä on valintoja täynnä. Joku valitsee asumisen muualla ja sen seurauksena pitkän työmatkan. Joku valitsee asumisen lähellä työpaikkaa, ehkei yhtä väljästi ja halvalla, mutta lyhyellä työmatkalla. Toivottavasti kumpikin on onnellinen.
Tässä meni sulla pointti yli hilseen niin, että viuhahti. Pointti oli nimenomaan se, että tunnin työmatka on todella ikävä, mutta käytännössä ei ollut muita vaihtoehtoja, ellei halua lastaan johonkin todella rauhattomaan ja huonoon oppimisympäristöön. Eli ei ole mikään vapaa valinta, vaan pakon edessä tehty kompromissi jos edelleen haluaa käydä töissä.
Ja sulla on realiteetit hukassa. Jossain on pakko asua ja käydä töissä. Kompromisseja on tehtävä. Toivottavasti kompromissi on sellainen, että voi oppia olemaan siinä elämän vaiheessa onnellinen. Valitettavasti nykyisin harva on tyytyväinen vähään ja osaa nauttia siitä, mitä hänellä on. Ystäväsi tilanteessa esimerkiksi se, ettei tarvitse asua levottomalla alueella ja saa junassa nauttia omasta ajasta, kun ei tarvitse huolehtia muista. Asioilla on aina monta erilaista puolta, näkökulmasta ja suhtautumisesta riippuen. Joskus joutuu tekemään töitä sen eteen, että löytää ne positiiviset puolet ja joskus voi todella olla, että muutto muualle on järkevää, koska siellä on enemmän positiivista kuin negatiivista ja varsinkin nykyisessä on enemmän negatiivista kuin positiivista.
En tiedä ymmärsinkö oikein, mutta jotenkin viestistäsi jäi paistamaan katkeruus ja kateus parempi osaisia kohtaan eli heitä joilla on mahdollisuus asua ns. paremmilla alueilla lähellä työpaikkaa. Ei kannata kadehtia, rikkaat ovat monesti todella kylmiä ihmisiä ja ajattelevat kaikessa vain rahaa. Toki tässäkin on poikkeuksia... Toinen mikä viestistäsi mielestäni paistaa läpi on se, että on pitänyt valita ruton ja koleran väliltä näkemättä kummankaan vaihtoehdon erinomaisia puolia eli ei osata nauttia siitä, mitä on.
Kommentoimassa oli ainakin kaksi eri ihmistä - mutta hyvä psykoanalyysi heh. Itsehän olen Helsingissä asunut aina kävelymatkan päässä työpaikasta. Et ymmärtänyt, mistä oli kyse - ei ns. rikkaista vaan asuntopolitiikasta pk-seudulla ja tavallisista työntekijöistä ja heidän kyvystään tulla toimeen palkallaan. Aiemmin kommenttina oli myös se, että niiden työpaikkojen läheisyydessä asuu ihmisiä, joille yhteiskunta mahdollistaa asumisen lähempänä keskustaa. Lue uudelleen, niin ehkä kirkastuu. Plus, oletko koittanut käydä paikallisjunassa nauttimassa omasta ajasta? Siellä on usein sellainen hulabaloo, että rentouttavasta junamatkasta se ei ainakaan käy.
Olen kulkenut useamman vuoden aikaisen aamun lähijunilla työmatkan vuoksi joko Rautatieasemalta Vantaalle tai Oulunkylästä Vantaalle. Ihan kannattaa itse todeta, mikä on totta ja mikä vahvasti väritettyä. Toki nyt työpaikka on vaihtunut ja tuosta on tosiaan 9-6 vuotta jo aikaa, mutta vain pari kertaa muistan, että junassa oli ilmeisesti opiskelijoiden, haalareista päätellen, bileiden jatkot. En sitten tiedä, miten esimerkiksi Vantaalta keskustaan päin nuo aikaisen aamun junat. Yleensä kuitenkin häiriköt jättävät sinut rauhaan, jos itse jätät heidät rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronavuonna2021 Helsinki jäi 500 miljoonaa voitolle budjetti. Hyvin täällä menee.
Terveisin vihervasuri helsingin johdosta joka ei malta odottaa että pääsee paiskomaan tuonkin 500 miljoonaa johonkin etnofeministismonimuotoisuusprojektiin.
Kävelysilta Töölönlahden yli. Eiköhän siihen saada se raha kulumaan.
Voishan se tehdä vaikka loopin suomenlinnan ympäri siinä matkalla. Samalla saisi estettyä laivaliikenteen helsingin keskustaan kun ne rumat laivat kuitenkin jotakuta ärsyttää.
Yksi muistutus: on yhdentekevää keskustella netotetusta muuttovoitosta tai -tappiosta joka on vuositasolla muutaman tuhannen luokkaa.
Todellisuudessa netotettu luku syntyy niin että joka vuosi lähes 40 000 helsinkiläistä muuttaa muualle ja lähes 40 000 muttaa sisään.
Vaikka nettona muuttovoitto olisi pyöreä nolla, vaihtuu 660 000 hengen väestöpohja 17 vuodessa kokonaisuudessaan (olettaen että samat henkilöt eivät muuta edestakaisin)
Todellinen ongelma pysyy piilossa kun hymistellään vain väestökasvua ja vaietaan kuoliaaksi se tosiseikka että vuosittain 40 000 demografiseen ryhmään X kuuluvaa helsinkiläistä vaihtuu 40 000 ryhmään Y kuuluvaan.
Onko Y = X on sellainen keskustelunaihe että koko ketju katoaa täältä sekunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Internet on muuttanut ihmisten elintapoja ratkaisevasti. Ei ole mitään järkeä maksaa asumisesta jos työ ja viihde on pääosin verkossa.
Veikkaan että tämä on se suurin murros. Tämä vapauttaa asumaan siellä missä haluaa.
Entäs somalien palautus somaliaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään Helsingissä toimii hyvin parkkihallit. Aina tilaa ja helppo mennä. Tosin pirun kallista. Koronan jälkeen ei voida enää puhua ruuhkista vaan autojonot on taas samalla tasolla, kun oli 90-luvulla.
Julkinen liikenne on paljon parempi ja edullisempi vaihtoehto. Varsinkin,jos ei tarvitse omaa autoa työpäivän aikana, jättää suosiolla kauempana olevaan liityntäparkkiin, jos ei koko matkaa pysty tulemaan julkisilla.
Se ei toimi kovinkaan hyvin poikittain ja esimerkiksi lasten kuskaamienn eestaas päivähoitoon on julkisilla todella raskasta.
Meillä on ihan vaan kävelty se 500m päiväkotiin.
Meillä päiväkoti Helsingissä 1km päässä. Muut perheet tulee lähialueelta ja heillä siis paljon lyhyempi matka kuin meillä.
Helsinki kaataa miljarditolkulla rahaa täysin järjettömiin rakennushankkeisiin. Esim. se surullisen kuuluisa ratikkasilta maksaa liki miljardin kaikkineen jos riittääkään ja malmin kentän pohjatöihin tulee menemään pelkästään vähintään pari miljardia kaikkine maanvaihtoineen ja tukemisineen ja paaluttamisineen kun se suo ei tosiaan ole kestävää rakennusmaata.
Kaupunkihan tuon infrastruktuurin tuonne rakentaa ja tekee maanvaihdot ja muun mitä rakennusliikkeet ei taatusti halua maksaa. Jos rakennusliikkeet joutuisi maksamaan kaikki kulut malmin kentälle rakentamisesta niin sinne ei olisi halukkaita rakentajia ehkä kaupungin omaa vuokrayhtiötä lukuunottamatta.
Lisäksi helsinki tulee tarvitsemaan pienkonekentän jonnekin lähelle eikä sekään ole ilmaista. Ja tässä oli vasta alkua. Kohta saadaan ruveta korjailemaan sinnemäen ideologisia valintoja.